Kajaanin säätyhenkilöt viime vuosisadalla sekä heidän toimeenpanemiaan juhlia ja huveja · DIGI

(1)

❖(ff)❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖

Kajaanin säätyhenkilöt vuosisadalla ·

v11me ••

sekä heidän toimeenpanemiaan juhlia' ja huveja.

»Kajaanille» kirj. G. En w a I d.

Kajaanin kaupungin ensimäiset asukkaat olivat lähinnä 0¹levista pitä- jistä tänne muuttaneita maalaisia., jotka harjoittirvat karjanhoitoa ja maan- viljelystä kaupungin laajoilla tiluk- silla eli samoja eEnkeinoja kuin van- hcilla asunto,paikoillaan. Heidän· asun- tonsa olivat pieniä savupirtte,jä, joissa taval1isesti ei ollut muita huonekaluja kuin pöytä ja pitkät .penkit seinien vierellä, mutta sänkyjä ja tuoleja ei tavata asunnoissa. Tällaisissa vaati- mattomissa olosulhteissa elivät ,kaupungin asukikaat vielä ·viime vuosiisadan alku.puolella, vaikka murutamat heistä jo silloin maaI11ViUelyksellä ja karjan- hoid~lla olivat hankkineet jonkinlai- sen omaisuuden. Kaupungin harvalu- kuisten virkamiesten elämä ei huomat- tavasti eronut muiden kaupunkilaisten elämästä. Tosin olivat heidän asun- tonsa mukavammat ja paremmin va- rustetut, mutta heidänkin tuli pienten palkkodensa vuoksi hankkia lisä.tuloja maanvi1jelyksellä ja karjanhoidolla.

Vielä 1820 oli kaupungin 80:sta tontis- ta 16 rrukentamatta, ja niitä ,käytetti1in peltoina ja niittyinrä. Sen lisäksi oli kaupungin asukkailla viljelysmaita kaupungin maalla, joita he aikojen kuluessa olivat peranneet metsä- maasta.

Vuosina li826-183'3 asuivat kaupungissa seuraavat säätyläis- eli herra.s- vä.enluokikaan lukeutuvat henkilöt:

Raatimiehen Michel Mickelson'in leski Catarina Tamlander ja tyttäret Beaita Sofia ja Gustava sekä poika y'li-

oppilas ja kauppias Michel Mic.kelson.

Edesmenneen Kajaanin apteekkarin Otto von Hausen'in leski Katarina Elisabet Mic1kelson.

Raatimies, varJan David RooR ja puolisonsa Kristina Uneus.

Piirilääkäri Samuel Roos ja puoli- sc.nsa Maria Lovisa Rindell.

Kappalainen Johan Reinhold Ap,pel- g-ren, puolisonsa V endla Sorfia Holm- berg ja kälynsä Anna Greta Holmberg vuoteen 1832.

Pormestari Anders Durchman ja puoliso Maria Elving.

Kruunun'kirjanpitäuä Matias Liljerot ja puoliso Eva Stina Ca.rlberg.

A,pteekkari Anders J ako1b Holmgren . ja puoliso Alvina Elisabet Westerlund.

Postimestari Edvard Montgomery, puoliso E1va Lovisa El,ving, käly Ma~ia Magdalena Elving ja anoppi Hedvig Löthman.

Po1s,tii:mes1tari Montgomeryn ve1li,

1lw,u1P·unginvis¹kaa1Li Fabian Hugo ,Montgomery., joka oli naimat,on.

Raatimies Gustaf Ohrn.

Pormestari Gustaf Adolf W eokman kuoli li827; hänen puolisonsa Charlot- ta. Polviander ja tämän is-ä luutnantti Martin Polv.iander, kuoli 18126.

Koulunopettaja Adolf Forbus ja hä- r,en puolisonsa raatimies Mic'kelson'in tytär Magdalena Maria Mickelson.

Kun piirilääkäri Roos 18'32 muutti

· ,pois Kajaanista, nimitettiin .piirilääkä- riksi Elias Lönnrot, joka sitten asui fääillä vuoteen 1855 saakka. Tämän

(2)

aJan >>1kaupungin säätyläisten» kodeis- ta, ja elämästä ei ole paljon tietoja säilynyt. Mainitsen vain, etfä pormestari W eckman'in koti oli sikäläisissä olosuhteissa sangen hyvin varustettu.

Siinä oli mm. suuri peili, useita pet- sattufa pöytiä, .kirjoitus1pöytä, nahkalla päällystetty sohva, kolme sänkyä ja kaksi tusinaa keltaisia puutuoleda.

MyöS1kin pap1pila ja piirilääkärin asun- ' to lienevät olleet paremmin sisustetut

kuin muiden kaupunkilaisten asunnot, vaikka en ole niistä löytänyt tietoja.

Vasta sitten kun Elias Lönnrot tuli Kajaaniin on hänen pitämästään päivä-

kirjasta Ja lukuisista kirjeistä maan et.eläosas.sa asuville tuttavilleen tar- kempia tietoja saatavana kaupungin säätyläisten elämästä. Hän luettelee seuraavat »herrasmiehet» Kajaanissa:

pastori Appelgren, postimestari Mont- gomery, pedagogi Forbus, kaup.pias · Mickelson, pormestari Durchman, kel- larimestari Wah[man, värjäri Ohrn, viskaali W estenius, henkikirijuri Ohrn- hjelm, joka 1833 nimitettiin tä;hän vir- kaan ja Lönnrot itse, eli kaikkiaan yhdeksän. Aiikana, jolloin väkijuo- mien nautinta oli sangen yleinen, mai- nitsee hän, etteJ.,vät Kajaanin herrat- lrnan tehn'e,et siitä poikkeusta. Täällä- kin kuului seuraelämän ohjelmaan vä- kijuomien, etenkin totin, punssin ja vii- nin juonti se·kä kortin peluu. Edellä- mainituista herroista oli muuan ehti- nyt jo niin pitkälle, eittä usein- näJd .»pikku äijiä», toinen taas '1a.nkesi afoit- t&.iseen juoppouteen milloin sai enem- män rahaa irti, kolmas oli kokonaan rappiolla j.n.e Melkein joka toinen ilt:a kokoontu1vat ~>herrat» jonkun luo pelaamaan korttia. Ei kauan Lönnro- tin tulon jälkeen Kauaaniin perustet- tim seuraelämän ylläpitämiseksi eri- tyinen yhdistys, fonka j,äsenten luona vuorotellen vietettiin iltaa.

Naisista kertoo Lönnrot: ,»Kaup-un- gin naisista on minU!lla sangen vähän sanomista. Kaupungin rouvat vaihta- vat hevosia, mams·ellit näyttävät sangen merkillisiltä. Kolme sellaista on talossa, jos,sa asun, nimittäin Mic.kelson'in sisaret, ja voin antaa heille ai- nakin sen kiito'ksen, etteivät he vä- himmälläkään tavalla ole vie'hättäviä.»

Lönnrotin mielestä ei sen aikaisesta Kajaanista ofilut paljon kehuttavaa.

Ainoat, foiden kanssa voi seurustella

olivat · postimestari Montgomery, ky- vykäs mies kyllä p,ikkukaupunkilai ...

seksi, ¹kap1palainen A,pipe;lgren ja koulun opettalia Forbus, molemmat kunnioi- tctta via luonteita ja sitäpaitsi Kajaa- r..in kihlakunnan ikruununvoudin Drniel JiJlvingin poika hovioikeudenauskul- tantti Axel Elving. Jos ei lasketa näi- tä ne.Uää miestä, ei jää jälelle koko kaupungista muuta kuin suuri kasa kurjuutta.. Kaiken tämän tähden olikin Lönnrot päättänyt asettua asumaan maalle, jossa kuitenkin raitis luonto kohtaa silmiä, joita kaupungissa ali- tuiseen »vaivaa kokonaan eli puoleksi mädänneet talot, kerjäläiset, lurjukset jit kyynärän kor.kuinen liika kaduilla..»

Kunnollisia käsitiyöläisiä ei ollut, sinä kaupungin harvat käsityöläiset olivat melkein aina juovuksissa ja pilasivat työns·ä sekä ottivat siitä kaksinkertai- sen malksun. Sitäpaitsi olivat he kaikki köyhiä ja varattomia.

Kerrotaan, että kun kaup,pias Mickel- son toi nuoren rouvansa Oulusta, ta- .pasi nuoripari :kotiin palatessaan lä- hellä Kajaania ra.atimiehen ajamassa lantakuormaa sellaisessa asussa, että nuori rouva pahan:päiväisesti pclästyi.

Kun Lönnrot kulki pieksut jal~ssa, paitahiasillaan ja piirp1Pukärsä suussa ,ka,upungin kaduilla, ei hän paljon eronnut -ympäristösitään eikä joku muu- kalainen olisi luullut hänen olevan p:,,ikkakunnan ,piirilä.äkärin, jollaisella virkamiehenä oli arvokas asema yh- tr,iskunnassa. Ei voi ihmetellä, että tö·Y'hyys ja tietämättömyys vallitsi Ka.- ja,anin kaupungissa ja sen ympäris- tössä, kun tietää millaiset elämisen ehdot tänä aikana olivat tällä S'yrjäi- seUä, muusta maasta kokonaan eriste- tyllä paikkakunnalla.

Seuraa·villa vuosikymmenHlä lisään- tyi sää.tyhenkilöiden lukumäärä Kajaa- nissa. Vuonna 1838 muutti tänne Sor- tavalasta Carl Gustaf Bergh, joka en- sin palveli apulaisena kauppias Mickelson'in perillisten kauplJ)aliik- kE:,essä ja myöhemmin mentyään naimisiin tämän tyttären Brita Gustava Mickelson'in kans¹sa sai liik'keen omaan nimeens.ä ja kehitti sen paikkakunnan suurimmaksi karuppa:liikkee1k- si. Hänellä oli useHa lapsia, jotka viet- tivät nuoruutensa ajan kaupungissa..

Jonkun aikaa myöhemmin eli 1844 tuli Kajaanin kaupungin viskaaliksi

(3)

Matias Kemnerin, joka oli naimisissa K uhmoniemen nimismiehen vänrikki Fredrik August Ståhlberg'in tyttären Beata Margareta Ståhlberg'in kanssa.

KaJaanin säätyläispiiri lisääntyi edel- lren, kun Vfotor Lars Helander 1845 nimitettiin kaupungin koulun rehtorik- si ja toimi siinä virassa vuoteen 18'59.

Hänen puolisonsa vuodesta 1844. oli Rosina Evelina Hjeilt ja heidän po.i- fka.nsa Anders Victor Helander, syntynyt 1845, alotti koulunkäyntinsä Kajaa- nissa ja toimi myöhemmin lääninkam- rrerina Helsingissä.

Kajaanin tuomiokunnan tuomari Carl Adolf Carlsson asui vuosina 1848 -1869 KaJaanissa, missä omisti nykyisen kirjastotalon Brahenka,dun varrel- la Vielä on Kajaanin s.äätyhenkilöistä mainittava kaupungin entisen pormestarin Carl Georg Flander'in ,poika Carl Adolf Flander, joka toimi tää.llä pormestarina vuosina 1843-1866, jolloin nimitettiin J yväslk1y Iän tuomio.kunnan tuomariksi sekä Kajaanin piirin piiri- läälkäri Akilles Pippinskjöld, joka vuo- fina 1859--1'866 asui Lönnrotin ennen omistamassa talossa nykyisen kauppa- tc,rin laidassa.

. Johan Krank oli opettajana Ka.iaa- nin koulussa 1844---1858, jolloin kuoli fo, puolisonsa Beata Sofia Pettersson, sekä koulun rehtori Fredrik Wilhelm Calamnius ynnä puolisonsa Sanna Matihilda Paldanius lisäsivät Kajaanin tämä]) aikaista säätyhenkilöluokkaa.

lt:50-vuoden seuduilla muutti maan- mittari Samuel Henrik Kyander tälle paikka.kunnalle. Hän asui ensi aikoi- na kaupungin läheis•yydessä olevalla Karolineburg'in tilalla, mutta siirtyi myöhemmin kaupunlkiin asumaan, jossa osti itselleen oman talon. Hän oli 1847 mennyt naimisiin Sofia Helena Kristiina Cronström'in .kanssa ja tästä avioliitosta syntyneet kolme poikaa Waldemar, Ernst ja Ivar Kyander oleskelivat nuoruutensa aJan kotikaupungissaan ja ottivat osaa sen seura- elämään. Heidän sisarensa Alina oli taitava pianonsoittaja ja vietti 73 vuotta pitkän elinkautensa Kajaanissa.

Vuonna 1848 nimitettiin Kajaanin viskaaliksi Herman W ahlgren. Hän s-yntyi Oulussa 8. ,6. 1819; suoritti yli- oppilastut:kinnon 1813:7 ja palveli läänin kcnttoristina Oulun lääninhallitukses- sa ja toimi kaupungin viskaalin viran

ohella myös lääninviskarulina Oulun läänissä. W ahlgren oli luonteeltaan iloinen ja erinomaisen hauska seura- mies sekä taitava Bellman'in laulujen la.ulaja.. Hänen sisarensa Anna Gus- ta va oli naimisissa Porin kaupungissa asuvan merikapteeni Gustaf Renfors'in kanssa, ja kun tämä huJkikui, laivansa jouduttua haaksirikkoon, otti W ahlgren, foka oli naimatonna, leskeksi jääneen .sisarensa ja tämän neljä nuorta lasta luokseen Kajaaniin ja huolehti sitten lasten kas"Vatuksesta.

Näistä la.psista asuivat poika Herman ja tyttäret Anna ja Maria Renfors pit- kän el-ämänsä ajan pienessä Kajaanis- sa ja ottivat vilkkaasti osaa seuraelä- maan ja sivistysrientoihin. Herman ja Maria Renfors'illa _oli taiteellisia tr-.ipumuksia ja toimivat he jonkun aikaa piirustuksen opettatiana kaupungin op.pikoulussa. Herman Renfors perusti myöhemmin 1kaiklkialla tunne- tun tehtaan kaupunkiin ja on monilla keksinnöillään tehnyt Kajaanin nimen tunne·tuksi maan rajojen ulkopuolel- lakin.

Tähän aikaan asui Kajaanissa komis- sionimaanmittarin Carl Harlin'in perhe, jonlka monista la,psista sittemmin lääninmaanmittari Carl Harlin ja yli- metsänhoitaJa Gustaf Harlin opiskelu- aiikanaan ole~kelivat täälilä.

Vielä on mainittava kaupunginvouti August Lundwall ja hänen puolisonsa Maria, joiden tyttäret Maria ja Ida myöhemmin menivät t~ällä naimisiin edellinen raatimies Adolf Rimpiläisen ja jälkimmäinen koulunopettaja Hugo Alfred Ticcander'in kanssa.

Vuosina 1865-1867 asui talossa ton- tilla N:o 47 varamaanmittari A1lexan- der Aron Drejlich, joka kuoli 16. 9.

1857. .

1866-187-5 tuli Kajaaniin uusia sää- t.däis,perheitä, joista mainitsen met- sånho,itafa Johan August Edelman'in fo, hänen puolisonsa Odelia Kristina Storrn bom'in, a,pteekka.ri Henrik Ed- vard Lövenmar.k'in ja puolisonsa Hilda Charlotta Westerlund'in sekä kruu- nunvouti Alexander Theslöf'in ja puolisonsa Lydia Holmberg'in ynnä Pal- tamon hoitoalueen metsänhoitajan F'erd.inand Gebhard'in ja hänen puoH- sonsa Mathilda Wegelius'en.

Kajaanin postimestarina tähän aikaan eli 1865~1877 oli Anders Georg

(4)

Winter ja seuraajakseen virassa tuli 1878 neiti Charlotta Backman, joka lienee, ollut niitä harvoja naishenki- löitä, joille •kaupunkien postimestarin virka oli us.kottu. Sukupuolestaan huolimatta hoiti hän vi11kaansa tar- mokkaasti sekä piti postikonttorin v1rkaiföat ja siellä kä:yvän yleisön ko- van komennon rulla. Vuonna 1900 otti hän eron viras.taan ja muutti Ruot- siin, jossa kuoli 3. 11. 1927.

Kajaanin seurakunnan kappalaisena oli vuosina 1865~1.877 Frans Napoleon Salonius, folka kuoli 20. 5. 1877 ja hä- nen puolisonsa Paulina J osefina, syntyisin Calonius, eli monta vuotta miehens·ä kuoleman jälkeen. Heidän tyt- tärensä Klara Salonius, syntynyt 186¹4, on p.itemmän aikaa toiminut hierojaua

.i:t elää vielä 'kotikaupungissaan.

Ei täyttä vuotta Kajaanin tuomiokunnan tuomarina ollut Tuomas Han- nuksela asui tämän •lyhyen ajan kau- pungissamme. Hän oli s,yntynyt 10. 8.

1831 ja kuoli 19. 4. 1870 naimatonna.

Naimaton oli IIl!YÖs Herman Wiklund, joka vuosina 1871-1883 toimi kaupungin pormestarina ja kuoli Vaasan ho- vioikeuden §ihteeriil'ä 3. 3. 1894.

Carl Gustaf Spåre nimitettiin 1880 Kajaanin kihlakunnan 'kruunun,vou- diksi ja asettui asumaan .kaupunkiin.

Hän oli kielitaitoinen ja hienosti sivis- tynyt mies sekä tunnettu her.kullises- ta elämästään. Myöhemmin osti hän Lönnrotin talon nykyisen kauppatorin laidassa ja perusti sen pihamaalle kauniin puutarhan. Vuonna 1901 nimitettiin S:påre Oulun läänin läänin- sihteeriiksi ja muutti Ouluun. Hän kuoli Helsingissä 9. 12. 1910.

Pari vuotta myöhemmin eH 1883 tuli Kajaanin pormestariksi varatuomari Ernst Bruno Beyrath, joka sitä ennen oli ollut tuomio.kunnan tuomarin apulaisena. Hän oli kapll)alaisen poika Kuopiosta ja hoiti pormestarin virkaa vuoteen 1893, jolloin kuoli. Beyrath'in

· puoliso oli Alexandra Brander, joka miehensä kuoiltua muutti pois Kajaa- nista.

Kaupungin a.pteekikikin sai tällä vuos1ky;mmenellä uuden hoitajan, kun Gustaf Ferdinand Granberg 1883 oli ostanut sen edelliseltä omistajalta.

Hän asui perheineen Kajaanissa vuoteen 1894 asti, jolloin siirtyi Viipurin sairaalan taloudenhoitaja.ksi.

Tämän aikaisista kaupunkilaisista mainitsen vielä silloisen realikoulun rehtorin Aaron Savo1laisen, kuoli 2. 12.

1886, ja saman koulun kolleegan Hugo Alfred 'ficcander'in, jotika molemmat muuttivat tänne Kuopiosta 1876. Hehtä eli jälkimmäinen 51 vuotta Kajaanissa toimien monet vuodet kaupungin rea- li-, alkeis- ja yhteis.koulujen rehtorina

ja, myöhemmin Kansallis-Osa1ke-Pan- kin haarakonttorin johtajana. Kau- pungin kunnalliselämään otti hän in- nokkaasti osaa, ollen mm. kaupungin valtuusmiehenä 26 vuotta. Hän 'kuoli 20. 6. 1927 85 vuoden ikäisenä. Reh- tori Ticcander esiintyi usein puhujana ja esite,lmäin pitäJänä kaUipungissa pi- detyissä juhlatilaisuuksissa. Hänen puolisonsa Ida, syntyisin Lundwall, oli tunnettu yhteiskunnallisista harras- 1:u,ksistaan ja otti vilkkaasti osaa kaupungin tämän aikaiseen seuraelämään.

Vuonna 18'81 perus,tett[in Suomen sotaväen reservilaitos, käsittäen 32 eri komppaniaa, joista 16:s 1kom.p¹pania sijo1tettiin Kajaaniin. Sen ensimäi- se!ksi päiälliköksi nimitettiiin v. 18'82 Kajaanissa asuva, sotapailveluksesta eronnut :majuri Emil Melart, joka öli naimisissa .kau:pjpias Be,rgh'in tyttären Sofia Bergh'in kanssa.. Jo seuraa,vana vuonna otti Me,lart eron s•o,tapalveluk- sesta, mutt·a asui edel1een Kaja,anisfla toimien viinapolttimoiden ylitarkas- tajana Oulun läänissä vuoteen 19,01, folloin erosi tästäikin virasta ja muutti Helsinkiin, missä 'kuo 6. 10. 1008. - Melart'iri jälkeen nimitettiin Kajal3.nin komppanian reservipä.ä:Uilköks,i ka.p- teeni Arthur Waldemar Sanmark ja hänen jä1keens1ä 1894 Kuopion tark.k'- a;mpujapata1joona·ssa p_alvellut luut- 11antti Elis Wallenius, jo1ka keväällä samana vuonna perheineen muutti Kajaaniin. Hän oli 18190 mennyt naimisiin Johanna Emilia Solenius'en kans:sa, joka useita vuosia oli kuulunut Suom'alaiseen teatteriin, jossa häntä oli .pidett;y hyvänä näyttelijänä.

Hän olikin hyvänä apuna, 1kun Kafaa.- ni ssa esitettiin seuranäytelffiliä, ku- vaelmia ym. huvitilaisuruksia. Walle- nius-perhe oli hyvin pidetty Kajaanin seurapiireissä, sillä molemmat olivat he luonteiltaan ilois,ia ja miellyttäviä hen1kilöitä .. Vuonna 1900 muutti silloin jo a'liikapteeni1ksi ,ylennetty Wallenius Kuo.pioon, jossa toimi pari vuotta

(5)

Kansallis-Osake-PanJkin sikäläisen konttorin johtajana ja !kuoli 1903.

Kun täJmän tkfrjoituksen k,yhääjä s,yk:syllä 1894 muutti Kajaaniin, oli kaupungin asukaslu¹lrn kasvanut noin 1.100: aan henkeen, mutta ka•upun'ki itse teki ,mit•ä ikävimmän vaikutuJrnen.

Katuja peitti pohja,ton .lieöu ja talot olivat melkein kaikki huonosti hoi-

•dettuja ja rappeutuneita. Ainoastaan muutamat varak¹kaam1pien ka111punki- laisten OfIIlis.tamat talot olivat jonkun verran paremmassa kunnossa. Osa taloista oli vanhoja maalta kaupunkiin siirrettyjä ra.kennuksia, joita ei oltu laudoitettu eikä edes ve·si.värillä- kään maalattu. Katujen varsilla olevat lauta-aidat selkä talojen portit olivat vinoja ja .maahan kaa.t111maisillaan.

Tontit eivät . olleet s1äännö:Uisi¹ä neli- 'kulm1oita, kuten maan muissa kaupun- geissa, vaan kaiken muotoi·sia sään- nöttön:niä kuviioita, joista useita vielä kä:ytettiin •peltomaana.

Kaupungin säät1yläisten elämästä ja huvittelusta viime vuosisadan alku- r,uolis:kolla on säiJ.ynyt vähän muis- teja ja lienee se pääasiallisesti ollut sa;manlaista ,kuin Lönnrotin pämväkir- fo.s·saan k,ertoma eli kahivikekkerien pitoa, totin juontia ja korttipeliä. J on- kun merkillisammän tapauksen .ioh- ånsta pidettiin s,uurempiaikin juhlia, ,.;oista m.ruinittakoon seuraavat:

Kun ,keisari Aleksanteri I tunnetulla matka.Uaan Suomessa elokuun 28 päi- vnnä 181.9 saapui Oulufärven yli ve- neellä Kajaaniin oli häntä varten val- mistebtu juhlallinen vastaanotto, fosta keisarin seurueeseen kuulunut kap- teeni Sebastian Gripenberg kertoo:

•»Kello 2 päivällä saavuimme laituriin, joka oli raikennettu Ämmän putouksen alJe Koivukos.ken ( ?) virran (oikeam- min Kajaanin joen) pohjoisrannalle·. Keisarin maalle nousun näky oli to- dellakin perin valtava: taustalla nä- kyivät vanhan Kajaanin linnan rau- niot, jotlka ylpeästi kohos1ivat majes- teetillisina vesipUJtouksen yli, minkä ankaruus s,ynnytti jyminän, foka lisäsi tuon juhlallisen tilaisuuden· vai!kutus- ta. Kukkulalla laiturin yläpuolella nähtiin lukematon kansan.paljous, foka oN sinne virrannut •ymp1äröivistä seu- duista keisaria nälkemään, ja itse lai- turilla seisoi KaJaanin porvaristo, pormestarinsa Flander etunenässä ja

paikkakunnan papis1to kontrahtirovas- tin, Palta..mon 1kirkkoherran Aejme- laeuksen johdolla. Samassa kun hä- n en madesteettinsa las1ki jalkansa lai-· turille, tervehtivät häntä hänen uskol- liset alrurnaisensa karkuvilla hurraa- huudoilla. Porme,stari onnitteli kei- sMia Lyhyessä ruotsinkielisessä pu- hees1sa, jonka minä (Gripenberg) tul-

·kitsin ra.nslkaksi ja johon keisari vas- tasi ja ,liilkutu'ksella lisäsi: »Minä en voi teille antaa ·siltovampaa todistusta hrväntahtoisuudestani ja suosiollisuu- destani teitä ja teridän maanmiehiänne kohtaan kuin sen, e.troä olen lu_onnon- voimia uhmaten saaipunut viettämään .ionkun hetki.sen teidän luonanne.»·

Tullakseen kaupunkiin, joka sijait- see Koivrukosken vaseIIllmalla rannalla, oli keisarin lkuljetta-va e,de'llä mainitun saaren ja sillä sijruitsevien Kajaanin linnan raunioiden kautta. Tänne· oili hajalleen vierineistä kivistä, jotka olivat vierineet alas raunioista, tilaisuut- ta varten muurattu portaat pitkin muurria oikealle; muurille oli laitettu samoin ·kokoon muurattu suunta'i:isär- n1iön muo,toinen kivi1atomus, joka hie- man kolhosi itse muurin yli. Kivilato- o:nuikselle oH asetettu_ piystyyn hakattu paasi. Keisarin lähdettyä Kajaanista pHrrettiin paaden ulkosivuun keisarin nimi-kirjaimet ja keisarillineen kruunu, valmiste,tut kullatusta me.ssinkilevystä sekä sisäsi•vuun latinarukieHnen, suo- me-ksi nruin kuuluva kirjoiiitus: »Keisa- rille ja isänmaalle 16,/28 p. elok. 1819,»

Sekä portaat että kivisiä~miö olivat varuste·tut rautaisilla käsi¹puilla. Tä- män laitoksen tarkoituksena oli antaa .keisarille tilaisuus mukavasbi nousta raunioille, joilta saa yleissi1mäy1ksen osasta kaupunlkia ja sen lisäksi kirja- via näköa1oja ympäröivän seudun yli.

Saavuttuaan raunioiale huomasi keisari portarut ja astui niitä myöten ki- Yisärmiön korkeimmalle tasolle, josta fonkun aikaa ,katseli näköalaa ja meni sitten kir1kkoon. Sen järkeen kä-vi keisari karnpungin raatihuoneella, joka tähän aikaan sijaitsi Käsit,yö- ja Teh- dasyhdi,sttksen nykyis,in omiistamassa tr.lossa, sekä k·äveli sitten pitkin kaupungin katuja pa,pipilaan, jossa hänelle oli varattu asunto pastori Ap:pe1greniT-J luona. Pap;pi:lassa oli keisarille ja hänen seurueelleen valmis,te,ttu juhla- päivälliset, mutta kun keisari ennen

(6)

Kajaaniin tuloaan oli aterioinut Haa- vistys- ja yle1ish;yödyllisiä rientoja pala.rukankaalla ole,vassa töll:iissä, .kiel- sekä Kajaanin kaupungiissa että kihla- täiytyi hän niihin o·sa.11istwmasta ja ja.t- ·kunnassa. Hänen aloitteestaan peru,s- lk.oi matkaansa erämaiden ha1ki Vuoli- tettiin 1861 Kajaanin kaupungissa.

joelle. Ja keisarille vaJmistetut juh- vielä nytkin toimiva Palta.mon S,ääs- lapäivälliset j,äivät kaupungin sääty- töpanJkki ja seuraavana vuonna ruot- läi·sten nautiitita.v,iksi. sinkielinen lukuyhdistys, jo(ka kuiten- Vuonna HM6 oli,vat Ämmä- ja Koi- kin la1kkautett1iin 18:74 ja sen kirtioista vu!kosken sulkujen rakennustyöt edis- perustettiin ruotsinikielinen lainakir- tyneiet niin pitkälle, että sulut syys- fo,s.to.

kuun 2 p1äivänä voitiin aivata liiken- Vuonna 1872 päättivät kaUipungin teelle. Avauspäivää vietettiin juhlal- ¹• siiätyläishenkilöt hankikia pianon, .jota lisesiti työtä .johtaneen insinööri-kap- voitaisiin käyttää juhlatilaisuuksissa.

teeni Hällsitrömin, parooni R,osen- Piano os,tettiin Helsingistä ja sen hin- :karn;pffin ja Oulun läänin kuvernöörin nan, 1.000 mk, ja kull.jetusmaiksujen R .W. Lagerborgin saa,puvilla ollessa. suoritta:miseksi lainattiin pormestari Ens¹iimäisinä laskettiin suluista kaiksi Herman Wiklundiilta 1.100 markkaa.

venettä, joossa oli kaupunkilaisia sää- Tämä laina maiksettiin sitten ka.upun- ty:läishenkilöitä ja juhlille sarupuneita Jdlaisi'lta kerätyillä ralhoilla sekä tu- vieraita. Illemma.lla olivat tanssi?)- loilla sitä varten pide,t1yistä arpajai- set ra.a.trhuoneella sekä kansa.njuMa si-sta ja iltamista., niin että latinan vii- silla.1la ja linnan raunioilla, jotka v.1- meinen erä jo huhtilkuussa 1-874 suori- laistiin palaiv-mla tervatynnyreillä. tettiin lainanantajalle.

Juhla.n aikana ammuttiin alinomaa.n Hallussani on kesälkuun 22 päirvänä laukauksia Ämmäiko·s¹ken sulun luona H;S0 laadittu tili »Kajaanin piano- olevaan kaLlioon 1poratuisita reiJisti:i • 1'.11 ha.stos.tai>>, joka osoitita.a miten pia- J uhlaiiäiv,änä sai 18 ven'että ma;ksutt;:i. nonhintaraha.t koottiin ¹kö·y.hä;ss-ä Ka- ku1kea sul'kujen läpi. .j:rnnissa ja siitä mel'lki-tsen seuraavat

8yiy.s1kuun 3. päivänä 18M vietettfro1 kchdat:

Kaja.anis,sa k,eisari Nikolai l:n halli- 1872 kertyi keräy.slistalla ..

tusa.jan 25-vuotiis.ta rieimu,jruhlaa. Tans-

20. 2. 1872 kert,yi pidet1yistä siaiise,t olivat raatiJmie,s Ohrnin tila-

( R arpajaisista . . . .

vassa talos·sa ny-k-yiinen Kainuun . au-

2. 3. 1872 ~ertyi pidetiystä ta-kauppa- osakeyhtiön talo) ja Koivu-

.. seura.n.äyte,Lmäsfä . . . . kosken yläpuolella .polteittnn terva- ₂₆_ 5_ 1872 .kertyi pide.tyst.ä tynnörejä, jotka valaisiiwa.t kosken ja

. S i'ltamasta . . . . koko kaupunki oli juhlatuhtettu. en· '27 _{1 1873} kertyi pidetystä aikaisissa sanomalehdissä kerrota.an. ' · · '

.. iltamas1ta . . . , ..

että tämän åuhlan yhte•yde-ssä a;ijot,tnn

6 3. 1873 koottiin kerä,yslist.

myös viettää Kajaanin karupungin 200- 6_ .3_ 18173 ikertiyi pidetyistä vuotismui.sto.juhlaa, m111tta kun kau-

k. .

1. h . arpajaisi,sta . . . . pungin perustamis1 irJa o 1 ävmnyt

8 4 1874 k t · 'd +, • t··

. . · e.r ,y1 Pl euY'lS a eikä tiede,t-ty mma pa1va.na vuonna

arpajaisista

129:- 371 :41

62:35

43:56 49:25

42:-

357:18 202:76 1651 kawpunlki olu. perustettu, niin luo-

vuttiin muis.tojuhlan vietosta. Y:hteensä 1.267 :46 Vasta 18·9,9 saatiin tietäiä, että jäl-

jennös Kajaanin perustamiskirjas-ta säilytettiin Ruotsin kamari,kolle'gion arkistossa Tukholmassa ja siitä. tilat- tiin kopio kaupungin ar!kistoon. Kun nyt saatiin tarkka tieto Kadaanin pe- rustamis1päivästii, vietettiin maalisik. 6 pa1va.na 1901 kau)Pungin 2'50-ivuot,is- muis,toduhlaa, .ioka lienee ollut suu- rimpia juhlia, mifä siilhen a.sti oli Ka- fr.anissa vietetty.

Paltamon kirikkohe,rra rovasti An- de,lin on monella. ta,valla edistä,nyt si-

Seuranälytelmissä esiintyivfö nä:yt- tel1~jöinä mm. koulun rehtori Emil La ckis1tröm, raatimies Petter Hedman, :rr..ets-änhoitaja 0. W. Waenerberg, v::.ratuomari Berndt Ingman sekä nei- dit Olivia No:vdberg, Anna ja Maria Renfors. Iltrumien ohjelmaan kuului myös kvarte-ttilaulua, .iota taas suorit- tivat tuomari Emil Malm, lkruunun- vouti Fredriik Danielsson, piirilääkäri Petter E,rvast ja Kajaanin ala-alkeis- koulun ope,t,taja Victor Ferdinand₁

(7)

Brotherus. Muutamissa iltamissa piti silloinen ylio·P'Pilas Ernst Kyander ruotsinkielisen esiitelmän ,»kansanlau- lusta» ja metsänhoitada August Robert Svans·tröm lausui runoua.

E•lokuun lopulla 1881 pidettiin Ka- jaanissa maanviljelysnäytteLy, johon Oulun läänin krnvernööri ja paljon mui- takin vieraita oli saapunut, muiden muassa Elias Lönnrot, Joka nälyttel-y- pähänä palasi Ristidärveltä, jossa oli oles¹kellut jonkun a~kaa veljensä po- jan kirkkoherra F. F. Lönnrotin luona.. Lönnrotin tulosta Kajaaniin oli saatu tie,to ja häntä varten järjestet- tiin Kyynäs;päännierrnelle kaJhvita:rjoilu, johon Lönnrot saaipui vastahakoisesti rnatkavaaitrteissa ja pieks.ut jaloissa scittokunnan ja tilapäisen laulukuoron tfrvehtirnänä. Seuraavana aa..muna

jatkoi Lönnrot laivalla matkaansa On- luun.

Tavallise,s¹ti tarijosi¹va•t ,kaupunkilai- set läänin 1kuvernöörille päivälliset, kun tämä virkamatkoillaan saa,pui Ka- jaaniin. SY'Yskuun aliku.päivinä 1895 saa;pui Kajaaniin sen k0mitean jäse- net, joka oli määrältty Iisalme.lta Ka- faaniin ra.kenne,ttava\ksi a.notun rau- tatien tarpeetlis,uutta ja sen tuottamaa taloudellista hyötyä arvioimaan. Ko- mitean puheenJohtadana o,li Kuopion läänin kuvernööri parooni G . .A!minoff fa fäseninä muiden muassa yli-insi- nööri K. Brander ja .kirjailija He~kki Meri1äinen. Komitean Jäsenille tar-•

fottiin kaupung<in .puolesta juhlapäi- välliset, jotka pidettiiin silloisessa kesti¹kievariS1sa laivuri K. Komulaisen talossa.