❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖~~~❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖❖~~~❖
Lyhykäisiä tietoja Kajaanin kau-
pungin varallisuus- y.m. oloista viim· e ja tällä vuosisadalla ...
k'ai(lO.JY\.llqYf . ..t,\.!)g.
Kirj. G. Enwald.-(t
1<3
Vuonna 1S97 oli 247 vuotta kulunut jauhattaa viljelyksiltä.än saama,n:-;a Kajaanin kaupungin perustamisesta. viljat, mutta sen liikenne vähnni vå- 'fämän pitkän afan kuluessa oli kau- hi.tollen .ia onneksi, kuten sa.n•Jttim, punki hitaasti kehittynyt ja pysyi hävitti tuli:palo myllyn 1900-luvun edelleen pienenä eräma.akaupunkina. alkuvuosina.
Pääsyynä tähän oli kulkuyhteyksieri Perustaessaan Kajaanin ka.uvun!!in puute muiden paikkakuntien kanssa, oli kreivi Pietari Braihe- h.h.iJittanut sillä kaikki kauppa,.. ym. ta.varat oli sille 117.5 km2 Kajaanin kuntaan kuu--. kuljetettava hevosilla 90 km matkan lu vaa maata., joka pe•rusta.miskirj 1n päässä olevasta Iisalmen kaupungista määräyksen mukaan oli käytettävii ja tavarain kuljetus olikin hyvä tulo- kaupungin hyödyksi. Kun l3r,lhen lähde kaupungin asukkaille, jotka maatilat Ruotsissa n.k. suuressa. rr-- elivät maanviljelyksellä ja karfanhoi- duktionissa peruutettiin kruunulle, dolla. 1880-luvulla teki eräs kaupun- pelkäsivät kajaanilaiset, että Bnhrn gin johtavista henkilöistä va.ltuustos-. Kajaanin kaupungille hh.ioittarrLtt sa ehdotuksen, että Kajaani luopuisi maat myöskin otettaisiin kruunun hal- kaupunkioikeuksi staa.n ja liitt,yisi Ka- tuun. He an_oivat sen ·vuoksi, linot&in faanin maalaiskuntaan, mutta tämä silloiselta kuninkaalta., ett:i, ka.u1:mn- järjetön ehdotus ei saanut kannatusta. gille annettaisiin uudistettu pPrustu3- Kaupungilla olisi kyllä ollut arvok- fa lahfoitusk.irja, koska, l~~·ahen tl~ke- kaita tulolähteitä, mm. laa.fa,t tukki- mä lahjoitus heidän mielnstäin oli metsät ja koskien vesivoimat. kun nii- käynyt · arvottomaksi. Pä.iitöbelliiän tä olisi järkevästi käytetty. Kaupun- vuodelta 1727 vahvisti kun~n:..1:a.s Bra- gin la.hjoitusmailla oli nim. noin 11.000 hen Kajaanin kaupn111,!ill1~ antama.t heihta11;ria kasvavaa tukkimetsää, jota }31hjoitukset, fo.ten kaupunki eddle-en- :senaikaisen käsityksen mukaan pi- kin sai pitää la,a,ja,t la..l1j,1itusmaam:a.
dettiin kaupunkilaisille kuuluvana ja Kuninkaallisella kirjt>PHä ~5. H. i. 745 jota he mielensä mukaan saivat kä:yt.- säädettiin, ette,i kaupunkien lahfoit.us- tää fa haaskata. Vasta 1890-luvulla maita saa luovuttaa tai myydä j(llJ,J-
. otettiin metsän vartija kaupungin met- kin toiselle, vaan on ne aina riysytet- si ä valvomaan ja, niiden parempi hoi- tävii kaupungin omassa hal:•nnassa, to pantiin alulle. Ämmäkosken alla Jos tällainen m'Ysnti tai luovntns kui- olevan tehdaspaikan oli kaupunki tenkin tapahtuisi, on se ja si!le a.une- 1841 luovuttanut oululaiselle kaup- tut lainhuudot mitättömät ja, myyty piaalle Georg Gerhard Snellman'ille, maa-alue lunastuksetta palautettwa joka rakennutti siihen saha.laitoksen, kaupungille. Kaupunkilaisilla, näyt- .ioka kauan aikaa sahasi kaupunkila,i- tää olleen sellainen käsitYa tahjnitos- sille heidän tarvitsemansa lautatava- maista, että se oli ileidän ybt,·istä
rat. mutta 1890-luvulla, kun sahalaitu.,, omaisuuttaan, jota saiva,t käyttää .io oli käynyt vanhaksi ja vaati suu- mielensä mukaan. He perk.ka.sivat rempia korja.uksia, väihensi se t,1imin- peltoja ja niittyjä lahjoit,ll-3maille•, ,;ot- taansa ja lopetti sen vihdoin k,1ko-- ka sitten vuosikymmenien kuluessa naan. Oikeudenkäynnin kautta., foka, perinnön .h kaup1pojen kautta, siirt:vi- lopullisesti päättyi 1903,, velvoitetttin v:it omistajalta toiselle, ,iP,-ita, l•li sen- sahan silloiset omistajat poista:ma.a11 rauksena. että kaikki ka.upnn!ri:1 ma51- vanha,n sa.ha.rakennuksen ja 1aoYutt •..- la noin 1880-luvulb 111.ev'3.t viLielYs- maan sen maa,...alueen kaupunu-ill~. maat olivat yksityi.sl;w1 omB,isuutta.
SaJha.laitoksen vierellä oli kau.punidlla Kun melkein kaikki b:l.upun~in asuk- vesimylly, jossa kaupunkilai:H t .;a,_ivat kaat pääasiallisesti elivät maanviUe-
lyksellä ja k.arjanhoidolla, niin voi ajatella kuinka suuret alat kawmngin maista tällä tavalla oli joutunut yksi- tyisille henkilöille. Kaupungin maist- -raatti ja raastuvanoikeus, jonka ·ylim- pänä paikallisena viranomaisena tuli valvoa lahjoitusmaiden käyttö,ä niitä varten määrättyy:ri tarkoitukseen, näyttä.ä laiminlyöneen tehtävänsä ja vielä sen lfsäbi hyväksyneien tällaiset laittomat maiden luovutukset, koska se antoi niille lainhuudot ja kiinhe- kidat. Pitkien neuvottelujen jälkeen tehtiin sopimus viljelysmaiden omis- tajien ja kaupungin välillä, jonka.
mukaan kauipunki a.rviomiesten mää- räämää korvausta vastaan sitout11i lunastrumaan viljelysmaat k~upungil- le.
Luotuani edellä.mainitun silmäyk- sen kaupungin vesivoimien ja lahjoi- tus!Daiden lev,äperäiseen hoitoon IQ.eh- neinä aikoina, koetan seuraavassa se- lostaa kaupungin varallisuuden tilaa viime vuosisadan l01Pulla.
Aikojen kulue,ssa oli kaupunki hank- kinut itselleen muutamia taloja, joista jotkut käytettiin kaUPungin oma.a tarkoitusta varten ja toiset taas· oli- vat muille vuobatut. Näistä mainit- sen seuraavat:
1. R a a t i h u o n e r a k e n n u s. ra- kennettu 1830 ja arvioitu kaupundn omaisuus.luettelossa 9.000 ma,rka.n a,r- voiseksi. Tätä rakennusta käi:,,tetfön raastuvanoikeuden, valtuusmiesten rahatoimikamarin 1ym. kaupungin vi- rastoje,n kokoushuoneena.
2. Kansa ko u 1 ura ken n u .-.;_
v.anhalla tontilla N:o 43, rakennettu ennen vuotta 1819 ja toimi siinä kau- pungin koulu vuosina 1819-1891, jol- loin se muutettiin raatilmies A. Rim- piläisen valtion avustuksella rakenta.- maan taloon silloisella tontilla N:o 91, ja entiseen koulurakennukseen sijoi- tettiin kansakoulu. Kansakouluton- tille rakennettiin myöhemmin raken- nus kari.sankirfastolle ja lukusalille, jossa myös pidettiin kaupungin juhla.- tilaisuuksia ja yleisiä huveja. Mo- lempien rakennusten arvo oli 20.000 mk.
3. S a i r a a 1 a r a k e n n u s, van- halla tontilla N:o 71. Talon oli viime vuosisadan a.lkup,uolella omistanut piirilääkäri Samuel Roos j,a myöhem- min Kajaanin tuomiokunnan tuomari Carl Adolif Carlsson, jonka kuolin- pesältä kaupunki 1872 osti talon ja tontin. Täss.ä tåfossa toimi kaupun-
gin ensimmamen kansakoulu vuosina 18713.-1886; jolloin kaupunki vuohn.si talon valtiolle yleiseksi sairaalaksi, joka toi1IDi talossa vUJoteen 1910, jol- loin nykyinen sairaalarakernnus va:- mistui.
Sen jälkeen on kaupungin kirfastv ollut sijoitettu tähän taloon. 'I alr.n arvoksi oli las-kettu 13.000 markkaa.
4. Ämmä koske n m y 11 Y, arvol- taan 10.000 markkaa ja rakennettu 1875. Hwhtikuun 23 p,ä-ivää vasten Yöllä paloi mylly, jota muutamina vuosina ei oltu enää .paljon käytetty.
5. V a i v a i s ta 1 o (nykyinen kuu- mesairaala), rakennettu 1890-luvulla Lamminniemelle ka,upungin saamilla anniskeluyhtiön voittovaroilla. Talon, ei koskaan käytetty vaivaista,lona, vaan sisustettiin se m.yöheIDlmin kau- pungin kuumesairalaksi; sen arvo oli 17.000 markka.a.
T a 1 o t o n t i 11 a N : o 6 oli puo- lella nykyisellä tontilla N:o 31. Ta,lon oli pitemmän aikaa omistanut raati-- mies C. G. Bergh, fonh kuoltua l896 perilliset luovuttivat hänen omaisuu- tensa konkurssiin ja talo .i'.t tontti myytiin huutokaU!palla 1897. Kun tontilla sijaitsi suuri kivinavetta, jon- ka poistaminen oli välttämätöntä kirkkopuiston nykyiseen kuntoon .iä.r- jestämiselle, niin osti kaupunki talon 12.000 markan hinna.Ua. Sitten kun navetta purettiin, on talo vuokrattu 'Yksityisille henkilöille, liikkeilL~ ym.
Kaupungin omistamien talojen yh- teinen ,arvo oli 92.000 markkaa. Kun tähän summaan lisätään k,1n:puni;in me-tsien, yli 11.000 ha, arvo 560.000. , 12 ha:n alue peltoa
a
1.000:- ha=
12.000 :-, 25 :Uä eri tilillä olevat raha- varat 36.267 :63, saadaan kau;pungin omaisuuden kokonaisarvoksi 640.267 mk 63 p. Kauipungin velat olivat sa- nottuna aikana 18.716 :2,0, joten kau- pungin puhdas omaisuus oli 621.ö61 markkaa 43 penniä.
Kaupungi·n tulo,t olivat 37.389:·83.
johon määr.ään sisältyy kunnallistak- soituksen ,perusteella kanne,ttujc1~ ve-- roja 6.866:94, sekä menot 28.962:39.
KaU1pungin tileihin on merkitty seu-- raavat menot: 1) Raa,stuvanoikeus h maistraatti 4.612:-; 2) Poliisi, ter veydenhoito, ,palotoimi ja vankilaitos 3.8!46:63; 3) Valtuuskunta j,a ra;hatoi- mikamari 2.287 :50; 4) Kirkollisvirasto ja koululaitokset 8.185:2:3; 5) Kulku- laitokse•t 1.969:95; 6) Köy·häirrhoito 2.4~ :24; 7) Erityisiä satunnaisia mt~-
nofa 5.637:63; 8) Lahjoitus.maan vero 1:21; Yhtee,nsä 28.962:39.
Kaup.piaita oli Kajaanissa 9, foidPn liike 'Ylipäänsä oli vähänpuoleinen.
Enimmän verotettuja olivat J. Lindh 10.500:-, A. Rimpiläinen 8.SOO:-- .1a I. Sergejeff 8.500:- vuosituloista.
Pienin kauppa näyttää olle.en K. P.
Rydire-rgillä, jonka tulot verotettiin vain 600 markasta.
Eri käsitöitä harjoittavien ka.upun- kila,isten luku oli 3·4, jotka j:1kaa.ntui- vat seuraaviin ammattiryhmiin: lei- pureita 3, kirjansitojia 1, vä-r.iä.rPjå 1, nahkureja 3, kulta.seppiä L hattuma.a.- kareja 1, kupariseppiä 1, munrar1da 3, maalarei.ia 2, satulase.P!Piä 2, suutarefa 4, :räätälejä 4, seip1piä 1, nikka.refa 5.
kellosep1piä 2. Näistä oli yksi, nimit- t,äin nahkuri j.a ·raatiu:nies Alarik: TPr- vo ve-rotettu 5.7,00 markan vuositul:)is:- ta sekä kalhdeksa.n käsityöläis")ll liik- keestään saamat tulot arvioitu VJ00---- 1.800 markaksi ja muiden -100--800 markaksi. Näillä tuloilla . 1i vii t käsi- työläiset olisi · voine·e elättä.ä itseäiin ja perhettä.än, elleivät he sa,m,1lla disi harjoittaneet ma.anviLiely::iti, kar.ian- hoitoa tahi muuta. tuloa tuottavaa tYö- t.ä, joten moni heistä harjoitti a..mma.t- tiins1a kuuluvaa työtä n.s. s~vut:,,·önä.
muun työn loma-aikoina. Kaupungin ainoa kirja,nsitofa pyysi koko kesän ajan kaloja eikä eihtinyt sitom!:'La,u. kir- joja.
Eräs satulaseipistä toimi raha,toimi- kamarin kamree,rina ja kun hän13lli ei ollut apulaisia liikkeessään, ei hänen- kään amma.ttityönsä paljon tuotta .. nut.
KaUJ)unkimme käsityöläisten hitrnttn.
tai· sanoisinko laiskuutta, kuvaa sfl.u- raav:a juttu. Eräältä kaupungin 11ik-- karilta, foka oli tunnettu ammattit,ai- dostaan j~ hitaudestaan, tilatt;.in tusi- na tuoleja., jotka oli tehtävä erit/isten piirustusten mukaan, .ia niiden hin- naksi sovittiin 100 markk ta .. ka.ppa- leelta, kun niihin oli teh~ä.v,i JJaljon leikkauksia ja kaiverruksia.. TUtJil·n valmistaminen vaati näin oll~~~ palj0n aikaa, mutta ei nikkarikaa.n ollut iiian uuttera työssään, koska hän, kuten olen kuullut, s,ai tehdyksi ainoastaar yhden tuolin vuodeissa.
Viime vuosisa.da.n lopulla piti Ka- jaani.n-Iisalmen väliHe rakennetta- van rautatien tutkimusta varten ase- tettu toimikunta kokouksia kaupuu- giss.amme. Kun toimikunnan puhHn- johta,j.alle kuvernööri G. Am1n,1ffil1G esitettiin erilaisia kaupunkia kosk,:i-
via tilastollisia tietoja, mm. kaup- piaista ja näiden liikkeestä, na.urah ti hän sanoen e,ttä D>mitä te tee,tte. rauta-- tiellä, kun teillä ei ole· mitään täältä pois vietävää ja kau:punkinn,~ on niin köyhä,». Täi-hän vastasi joku läsnä ol- lut kaupunkila.inen, että vaikka m•3~}- tä puuttuµ muuta vientita.varcta., Liin riittää ainakin tervaa maailma•J ma,rk- kinoille myytäväksi.
Toimikunnan mielestä ei radan ra- kentaminen liene ollut vältt[rnätdn ja jotkut sen jäsenistä ka.tsoivat rauta- tie.suunnan Oulu-Kajaani---J c ensuu paljon e,dullisemmabi. Onneksi oli Kajaanin-Iisalmen rautatie.suunnalla vaikutusvaltainen puolustafo, nimit- täin Oulun läänin silloinen k1iv8r- nööri .A. J. Malmgren, joka oli 1;yn- tynyt Kajaanissa ja valvoi aina koti- seutunsa etuja ja parasta. .M:röskin Kajaanin kaupungin ja, kihl.almnnan edustajat va.ltiQlpäivillä, tu,Jnrn ri 1 var Kyander ja kanttori Kaarl0 Kokkonen toh~.iv.at useilla valtio,päivill 'i tarmok- kaasti Kajaani~Iisalmi rauta.til·n puo- lesta, ja vihdoin päåttiv:itkin säädyt että rata oli rakennett,wa sekä myön- sivät sen rakennusl"mt!tnnuksiin .5.400.000 markkaa. fäm:J,11 1::1ä.ätyjen päätöksen vahvisti kei::J:1l'i 1901 ja sa- mana vuonna a.loit;Htiin radan raken- nustyöt. Rata valmiat.r:1 HJ04 ja avat- tiin liikente-elle samana VU,)Ilil!l, !oka- kuun 16 päivänä.
Kun Kaja,ani nyt oli sa.anut liikennP- yhteyden maamme muiden paikka.- kuntien kanssa, alkoi elämä kaupun- gissa vilkastua.. Jo ennen rautatien valmistumista eli 1900 oli kaupunkiin perustettu 4-luokkainen miessemina!L- ri, johon saapui o:ppilaita maamme eri puolilta. Vuonna 1907 · aloitti Ka.faa.- nin Puutavara Osakeyhtiö toiJIDintan- sa Kajaani,ssa ja rakennutti suuria teihdaslaitoksia kaupungin maalla ole- valle Tihisenniemelle, joiss.a v.almis- tetaan selluloosaa ja 1>aperia. NY- k:yään on yhtiön toiminta ja tuotanto niin suuri, että se lienee ma.amme•
suurimpia te·ollisuuslai toksia.
Luonnollista oli, että kaupunki rau- ta.tien valmistuttua ja _tehdaslaitosteu perustamisen jälkeen alkoi edistyä joka alalla. Tätä osoittaa mm. asu- kasluvun lisääntyminen kuluvan vuo- sisadan alkUJpuoliskolla. Vuonna 1897 oli kaU1Pungissa ainoastaan 1.179 asu- kasta, 1905 1.867, 1910 2.850, 1915 3,.714, 1920 4.295, 1925 5.345, 1930 7.307. 1935 7.629 ja 1940 7.852.
Vertailun vuoksi mainitsen, että kaupungin asukasluku 100 vuotta sit- ten eli 1840 oli 423 ja lisääntyi jQ
vuoden kuluessa 762 hengellä, telhden 1890 1.185, .ionka ohessa kaupungin a.sukasluku viimeksi kuluneen 50 vuo- den aikana on kasvanut 1.185 hen- gestä 7.852 henkeen ja siis lisääntym c 6.667 hengellä eli läihe,s kyID1menen kertaa enemmän kuin edellisellä vu:.1- sisatrupuoliskolla.
Tässä kertomuksessa on myös mai- nittava kaupungin koulu ja kirja.sto, jotka aikojen kuluessa monella taval- la ovat edistäneet kaupunkilaisten 0ipetusta .ia sivistystä.
Jo kaupungin alkuaikoina pe,rustet- tiin sinne lasten koulu eli n.k. peda,- gogia, jonka opettajana toimi Kajaa- nin linnan saa,rnaaja ja myöhem.m in Kajaanin kirkkoherm, minkä nimelli- seksi linnan s-a.arnaafan virka sittem- min muutettiin. 1786 lakkautettim Kajaanin kirkkoheirran virka ja Ka- jaanin kaupunki- ja maaseurakunta.
yhdistettiin kappeliseurakuntana Pa.1- tamon kirkkoherrakuntaan, jonka Ka- jaanissa asuvan kap1palaisen myös tuii toirrnia opettajana kaupungin koulus- sa. Kun samaUe henkilölle kävi vai- keaksi hoitaa sekä pa1Pin että koulun opett.a.jan virkoja, määräisi tuomio- krupituli 1812, että kouluun oli otetta- va erityinen 01pettaja e,li pedagogi, foka avustaisi ka,p,palaista oppilaiden o;petuksessa,. Koulussa oli väJhän 0p-
pilaita, enintään kymmenkunta kuna.- kin lukukaute,na. Eräs Kaja:tnin kou- lun historian kirjoittaja mainitsee, että koulussa muutamana vui)nn"I. <:]i ollut yksi ainoa op1pilas, pappilan renkipoika. Pedagogia-nimisen~ jat- koi koulu toimintaansa vuoteen 1841, jolloin se muutettiin ala-a.lkeiskou- luksi, alkuaan yhdell.ä opettajalla.
mutta myöhemmin mää.rätfön kouluun toinenkin opettaja, jonka tuli toimia koulun reihtorina. TällaiSPllH, p:\'S} i koulu vuotee,n 187-6, jolloi~1 se muu- tettiin kaksiluokkaiseksi r..:3alih,uluk- si. 1'883 lakkautettiin rea.l_ikuulu ja sen tilalle perustettiin alkoi:-,knulu, alkuaan kahdella luoka.11::i, mutta, laa- fonnettiin 1895 viisiluokkai·,ok.,i, Jul- loin koulu myös muutettiin kunnalli- seksi yhteiskouluksi. Asetuksella elokuun 2,4. päivältä 1919 mäiir:ittiin,
että Kajaanin koulu seuraa.v::i..n syys- kuun 1 päivänä otetaan n.ltion yllä- pidettiiväksi ja muutetaan kahdr.k3an- luokkaiseksi yhteislyseoksi.
Koulun kehitystä osoittaa 'Jppila:-- tcn lukum'äärän lisääntym:n8n viime vuosikymmenien kuluessa. Vuonn:t 1900 oli koulussa 66 oppilasta. ja 19:~S 460.
Joulukuun 30 päivänä 1873 piileti s- sä va.ltuuston kokouksessa päätettiin _ perustaa kaupunkiin lukusali, jota varten myönnettiin va.roh (il) mark- kaa· sekä kansakoululta kak~i luokka- huonetta. Lukus,ali oli pidattii.vii auki joka sunnuntaina kello 4-6 j.p.p. Jo tätä ennen eli 1862 J>ermtet,tiin l'al- tamon kirkkoherran . A. Andelinin aloitteesta ruotsinkielin~n lukm h:dis- tys, jonka kirjasto sifoitett~in K~jaa- nin kaupunkiin ja jäsenmaksuksi mää- rättiin yksi rupla vuodessa. Jäsen- maksuilla ostettiin uusia kirjoja ja muutamat yhdistyksen j,äsenet, var- sinkin tuomari G. Malm tekivät yh- distykselle kirfalahjoituksia. Luk,1- yhdistYs lakkautettiin 1874 ja sen kir- joista perustettiin laina.kirjasto, joka toimi vuoteen 1934, jolloin se y h dis- tettiin kaupungin kirfa,stoon. Tässä kirfastossa oli 2:27 eri kirjaa. Ln tie- dä milloin kau'Pungin kirjast,D prrus- tettiin, .mutta lienee se ta;pa,htunut joku aika lukusalin perustamisen jäl- keen p,äättäen siitä, että yaltrniston pöytäkirjassa 23. 4. 1880 mainitaan:
)>Hnäksyttiin ja allekirfoitettiin kan-
sankirjaston säännöt ja päätettiin kir- fa,ston hoita<lan toimi julistaa, a.vonai- seksi» ..
Kirjaston kehittymisestä rn:tinitsen seuraavat tiedot: V. 1881 tehtiir1 kir- faswsta 382 lainausta, 1882 oli kirjo- je,n luku 225 ja. lainausten 4~2; sano- malehtiä tilattiin 7 eri lehteä. ~rn- raavana vuonna 1883 oli kirjoja 265 ja lainauksia tehtiin 882. V. 18~}3 wh- _ tiin kirjastosta 486 lainausta, mutta kirjojen lukua ei vuosikertomuksessa mainita. Kirfaston kirjofon lukumää- rästä kunakin vuonna en ole saanut tietoja, mutta on se nfätiivästi lisään- tynyt vuosi vuodelta. ~Hin vä:häise&tä alu:1ta. on ka.u'.l)ung-in kir.i:tst•.• kasvri- nut melko suureksi, dfon rsiinä. ny- ky,ään 7.364 eri teo~t,t ja lainauksia tehtiin viime vuoden aik:ina. 1.8.1149.
Kajaani 1941. Kajaanin Kirjapaino Oy.
