Otteita Kajaanin kaupungin valtuusmiesten pöytäkirjoista vuosilta 1875-1906 · DIGI

Otteita Kajaanin kaupungin valtuus- miesten pöytäkirjoista vuosilta

1875-1906. r-11,r

~?~~"~ 1 ~1) ,

'Y\·.~·.\.\~₁

l\ \%·'-tt'

1·~0

G. Enwald.

~1,n-1y

26. 6. 1875 päätettiin ostaa kassa- arkku Helsingistä 350. markan hin- nalla. Oston otti toimittaakseen kauppias C. G. Bergh. K/assakaappi on nykyään 1963, Kajaanin kaupun- gin voudin käytettävänä.

20. 12. 1.875 päätettiin majoitus- säännön perusteella maksaa sulkujen korjausta perään katsovan insinööri John Wichmannin vuokra rouva. Svedlinille 47: 40. Samoin samat ra- situkset vuosien 1867, 18168 ja 1870 korjausajalta, ja päätettiin periä ne sitten Sotkamon ja ,Kuhmoniemen kunnilta, joiden hyväksi sulut ovat rakennetut.

2. 9. 1878 esitettiin pormestari H.

Wiklundin anomus pormestarin pal- kan koroittamisesta, jolloin kävi sel- ville, että mainittu palkka 1868 oli oUut 1,056: 08 ja 1878 .1,189: 1.8. Tätä palkkaa maksettiin kaupungin kas- sasta 560: - sekä muu osa ·kellari- vapausrajioilla 2-5'9: 20 ja kruunun osalla .tihunnista kaupungin lahjoi- tusmaista.

30. 12. 1878 puheenjohtajan (A.

Theslöff) esityksestä päätettiin kau- punkiin perustaa lukusali, jota var- ten myönnettiin varoja koetteeksi 60 markkaa sekä kansakoululta 2 luok- kahuonetta. Lukusali tuli olla auki sunnuntaisin 4-6 j.p.p.

25. 6. 1879 raatimies C. G. Berghille myönnettiin lupa omalla kustannuk- sellaan avata 'jalkatie Niskantieltä

Ahovalkamaan. - Lamminsilta paa- tettiin korjata kulkemiskuntoon.

,18. 8. 1879, koska rouva Svedlin oli luopunut kaupungin kätilön toimesta, p·äätettiin julkaista vir·ka avoimeksi

31()1(): - vuosipalkalla,.

23.-4. 1880, hyväksyttiin ja allekir- joitettiin kansankirjaston säännöt ja päätettiin kirjastonhoitajan toimi julistaa avonaiseksi. Kirjaston johto- kuntaan valittiin rehtori Aarne Sa- volainen, kollega H. A. Ticcander ja tehtail~ja Herman Renfors. - Pää- tettiin kihlakunnan kuntain kanssa yhteistoimin anoa valtion palkkaa- man eläinlääkärin kaupunkiin aset- tamista.

29. 6. 1.88:0 otettiin kansankirjaston ja 'ulmsa11n hoitajaksi neiti Ida Lundeman 25. markan Jmulrn.usipal- kalla.

29. 6. 1880 luettiin tilustekomitean laaja mietintö tilustelunastamisasi- assa, jonka mukaan yksityisten vil- jeltävänä on kaupungin tilusteita 294 2/3 tynnyrinalaa, jonka lunastami-. nen vaatisi vähintäin 105,000 mark- kaa, johon kaupungilla oli käytettä- vänä ainoastaan 4,000 markkaa va1- tiolta Koivukosken rannoista saatuja rahoja.

17.- 7. 1881() maistraatti ilmoitti, et- tei kukaan ollut hakenut kätilön am- mattia, jonka vuoksi päätettiin kysyä rouva Svedliniltä, suostuisiko hän ru- peamaan kätilöksi 300. markan kuu- _

kausipalkalla, vaan kun hän kieltäy- tyi, päätettiin koroittaa palkka 400.

markaksi ja j u1istaa toimi haetta- vaksi.

·2:9. 12. 1880 kaupungin kätilöksi päätet_tiin kutsua )Lovisa Hukkanen Oulusta 400,. markan kuukausipalkal- la.

28. 2 .. 18'81 valtuusto suostui Venä- Jan alamaisen Alrnentij Sergejeffin anomukseen saada harjoittaa kaup- paliikettä kaupungissa 3. vuonna 100. markan veroa vastaan.

24. 11.. 1881 kuvernöörin käskyn johdosta päätettiin kehoittaa rahatoi- mikamaria tekemään ehdotuksen lai- vansillan rakentamisesta kaupungin satamaan, joka tähän asti oli puuttu- nut sieltä.

31..:_12. 188J luettiin Jrnnsankirjas- ton johtokunnan tilit vuodelta 1881 ja huomattiin, että oli tehty 382 lai- nausta vuoden kuluessa. Johtokun- taan valittiin rouva Inberg, tehtaili.- ja Renfors ja kollega Ticcander.

.17. 1. 1882 päätettiin pyytää maist- raattia toimimaan niin, että vanha vankila, joka kaupunkia pahoin ru- mentaa ja sijaitsee vastoin kaupun- gin rakenn usjärjestystä nykyisellä paikallaan, Rimpilänmäellä, sieltä niin pian kuin mahdofösta poistettai- siin.

22. 1. 1883 luettiin kertomus .kan- sankirjaston ja lukusalin hoidosta vuonna 1882 ja osoitti se, että kir- jastossa oli kirjoja 2;25; lainausten luku 46t2 ja sanomalehtiä oli tilattu 7 kappaletta.

26. 3. 1884, terveyssäännön erään pykälän 'johdosta, jossa kielletään ruumiiden siunaaminen kirkossa, oli past. Z. Hartman valittanut senaat- tiin. Tästä vaadittiin kuvernöörin kautta selitystä, mikä päätettiin an- taa tohtori Inbergin lausunnon mu- kaan ldelteiseen suuntaan. - Pää- tettiin pyytää professori A. J. Malm- grenia ¹j a maisteri Pekka Ervastia edustamaan kaupunkia Elias Lönnro- tin hautajaisissa sekä laskemaan sep- peiJ.een kaupungin (Puolesta.

17. 4. 1884 anniskel uyhtiön voitto- varoista Smk. 6,0:)18: - päätettiin m.m. käyttää 78: 13 uuden tornikel- lon (soittokellon) hankkimiseen.

10. 6^1• 1884 samoja varoja päätet- tiin käyttää 21()() markkaa kansanldr- jaston ja lukusalin hyväksi.

311. lO. 1884 päätettiin suostua se- naatin esitykseen, että valtionarkis- toon luovutetaan Jrnupungin arkis- tossa löytyvät alkuperäiset perustus- .i a erikoisoikeuskirjat, tuomiokirjat ja muut arvoisemmat asiakirjat van- hemmilta vuosimäärilfä kuin 1.809 ehdolla, että niistä tarpeen vaatiessa saadaan kopiot lunastuksetta.

19. 12. 1884 kansan.kirjaston ja lu- kusa m fiiif ja vuosikertomus v:lta 1883 hyväksyttiin. ~irjojen luku oli 275, lainausten 882, sanomalehtiä lu- lmsalissa oli kymmenkunta.

3. 1. 1885 hyväksyttiin paikka Lin- nakadun päässä annettavaksi kruu- nunvankilalle, joka on muutettava entiseltä paikaltaan.

2. 5. 1885 anniskeluvoittovaroista päätettiin maksaai ylioppilas H. Gebb- hardille 150 markkaa palkintona Ka- jaanin historian kirjoittamH;esta. - Samoja varoja 300 markkaa käyte- tään uuden seinäkellon hankkimisek- si· raatihuoneen seinälle .

30. 5. ,1885 annettiin lausunto ku- vernöörille poliisin 'järjestämisestä kaupungissa ja ehdotettiin, että

J

maistraatin määräämä yksi raati- mies ja viskaali muod'ostajsivat po- Uisikamarin, jota paitsi olisi 4 po- liisia ja lisäpoliisia markkina-aika- na. Palkkaa tulisi raatimies saamaan oman palkan lisäksi 300, valtion palkkaama viskaali 1,600 ja poliisi lmkin 400 mk., jota paitsi lisäpoiii- seja varten varataan 400 mk.

24. 1.1. 1885 ylioppilas H. Gebb- hardin kirjoittamaan Kajaanin his- torian painattamiseen myönsi val- tuusto 250 markkaa.

12. 1. 1886 päätettiin panna 10 kappaletta Gebbhardin Kajaanin his- toriaa kansankirjastoon.

12. 5. 1886 päätettiin maksaa pai- natuskustann usten loppuerä 1.14: 50 Kajaanin historian painattamisesta ylioppilas H. Gebbhardille, koska en- nen myönnetty 250 markkaa ·eivät siihen riittäneet.

22. 5. 18186 hyväksyttiin muutamil- la muutoksilla valiokunnan ehdotus kansakoulutalon (ent. tuomari Carls- sonin .talo) valtion yleiseksi sairaa- laksi vuokraamise·ksi.

28. 6. 1886 muinaistieteelliselle ko- n:iisionille päätettiin vastata, että 1rnnan resturationi olisi hetimiten

tehtävä, muutoin vyörynevät _j'äle1lä olevat rauniot kosken syvyyteen.

30. 12. 1886 päätettiin joen rannal- le Wahlgrenin talon lähelle rakentaa jäätymätön pumppukaivo, ___ jotc:. var- ten määrättiin 500 mk. 'Jalella ole- vista anniskeluvoittovaroista.

14. 2. 1887 päätettiin valtuusmies Sivosen esityksen ,johdosta anoa Suo- men Pan'ldn haarakonttoria kaupun- kiin.

5. 3^1, 1887 luettiin herrojen Renfor- sin, Ikosen ja Gebbhardin lahjoitus- kirja vanhoine kauppakirjoine, jolla he lahjoittavat kaupungille tontit n:o 75 ja 76) ja mäkipuolen Riihinurmen pellosta sekä hakamaan 334: 16, eh- dolla,· että tulot .tonteista käJtetään kaupungin yleisten kävelypaikkojen kaunistamiseen sekä puiden istutta- miseen tiein kahden puo1en Lammille, Leirimäkeen ja Iisalmelle ,jonkun virstan matka.n. Valtuusto otti lah- joituksen kiitollisuud'ella vastaan ja lupasi täyttää ehdot.

6. 4. 1887 kihlakunnan kunnat oli- vat kuvernööriltä anoneet kaupungin velvoittamista ottamaan osaa Ämmän- sillan korjaukseen ja kunnossapitoon, josta nyt tapahtuvaa korjausta var- ten tehty kustannusarvio on 17,000.

markkaa. Vaaditussa lausunnossa se- litti valtuusto, että kaupunki kuver- nöörin päätöksellä 118. 8. 1829 on ko- konaan vapautettu sillan kunnossa- pidosta.

8. '6. 1887 päätettiin Matkailijayh- distyksen nä'kötornin rakennukseen Pöllyvaaralle lahjoittaa 6 kpl. 3-sy- listä ja 4 kpL 5-sylistä hirttä.

2fl. 6. 1887 päätettiin anoa halli- tukselta, että Iisa:lmelle menevää.

maantietä levennettäisiin ja suurim- mat jyrkät mäet kierrettäisiin uu~~~- la maantiellä. .Sitten 310. 6. 87 paa- tettiin .kirjoittaa Kajaanin, Palta- mon ja Iisalmen kunnille, että nekin yhtyisiviH tientekoanomukseen.

·22. 8. 1887 päätettiin antaa raha- toimikamarille käsky tehdä valtion kanssa kontrahti entisen kansakoulu- talon (Carlssonin talon) sairaalaksi vuokraamisesta 10. vuodeksi 1,000.

markan vuokrasta vuodessa.

4. 11. 1887 maanmittari K. Lönn- bohmin kysymyksen joh'dosta, minne . saa Unnanraunioita lrorjattaei:,sa syn- tyvän kivenrouhun panna, päätettiin,

että . hienompaa rouhua saa panna myllytiehen jai suurimpia kiviä 'Sko- gen torpan' rannalle (nykyään puis- toalue Ämmänsillan korvassa.)

29. 12. 1887 yhdlyttiin niihin val- tiopäiväevästyksiin., 'jotka lukuisat k-~-~punkilaiset 'eilespäivää' pitämäs- saan .kokouksessa olivat päättäneet a~taa kaupungin edustajalle maiste-

ri P. Ervastille ja joista tärkeimmät olivat: että koneellinen tutkinta toi- mitettaisiin ,ja kustannusarvio laa-

~-~ttaisiin Sotkamon vesien ja Oulu- Jarven kanavalla yhdistämiseksi ja että Oulun lääni jaettaisiin kahteen eri lääniin ,ja toinen kuvernööri si- joitettaisiin !Kajaaniin.

9. 4. 188; 'kansankirjaston ja lu- kusalin johtokuntaan valittiin edel- leen H. A. Ticcander, Herman Ren- fors ja Isak Tolonen. !K•irjastossa oli 1887 600 eri teosta ja lainauksia oli tehty 847.

8.

e.

1888 päätettiin vedättää kau- pungin kustannuksella linnan rauni- oista niitä korjattaessa jääpää kivi- rouhua 1,000 kuormaa kaupungin rannalle.

12. 7. 1888 päätettiin pyytää maist- raatin säännöllisesti pitämään kau- pungin kassan tarkastuksen.

1. 10. 1888 myönnettiin tohtori E.

In bergille oi,keus omalla kustann uk- . sellaan panna ·kuntoon n.k. Lönnro-

tin lähde Suvantorannalla.

. 4. 1889 hyväksyttiin kansankir- j aston ja lukusalin vuosikertomus ja tilit v.. 18'88. Lainauksia oli ollut 986.

.11. 7. 1889 valittiin valiokunta (Ticcandler, Ikonen, Bergh, Inberg ja Granberg) valmistamaan lrysymys- tä kaupunginlääkärin viran ja lap- senp-äästölaitoksen perustamisesta kaupunkiin.

30. 11. 1889 myönnettiin raastuvan huoneiston etuh uoneita va paaehtoisel- le palokunnalle illanviettoa varten talven aikana 5-6· kerraksi. - Kau- pungin tulo- ja menoarvio vuodelle 1890 hyväksyttiin päättyväksi Smk.

20,208: 80, joista taksottamalla peite- tään Smk. 6,7612: 43.

15. 1. 1890, Oulun läänin talousko- mitea ilmoitti suostuneensri, maanvil- jelysnäyttelyn pitämiseeil Kajaanis- sa päivinä ennen perttulia ja nimit- täneensä näyttelyn toimikuntaan pu- seenjohtajaksi tehb.ilija H. Renfor- - 3 -

sin, jäseniksi agronoomit K. Lauri- nm ja 'K. J. Muttilaisen sekä kaup- pias Antti Komulaisen Sotkamosta.

Valtuusto valitsi puolestaan toimi- kuntaan rehtori Ticcanderin, raati- mies A. Rimpiläisen, maalari J. P.

Pildrnraisen, lukkari K. Kokkosen, pormestari B. Beyrathin, neiti Ma- ria Renforsin, rouva Ida 'I'iccande- rin ja tehtailija C. P. Berghin.

3,1. 7. 1890 valittiin toimikunta, herrat Ticcander, Granberg ja Iko- nen, tekemään ehdotusta kaupungin ka.unistamisesta ja istutuksista n.s.

'vanhan viiniyhtiön' varoilla, jotka olivat sitä varten kaupungille luovu- tetut. - Päätettiin kuvernöörin käs- kystä asettaa 'kilometripylväät' kau- pungin maantieosille.

2. 9. 1890 p-äätettiin ryhtyä luku- salin ja voimisteluhuoneen kansakou- lulle rakennuksen alkuvalmistuksiin.

i19. 5. 1891 luettiin kansankirjaston ja lukusalin vuosikertomus ja tilit.

'Kirjastossa oli 1890 tehty 1,335 lai- nausta.

21. 5. 1891 lisätyssä valtuuskunnas- sa 1räsiteltiin kysymystä Karoline- burgin ostamisesta kaupungille. Toi- mikunnan puolesta, johon kuuluvat rahatoimikamarin puheenjohtåja se- kä herrat Ticcan'der ja Bergh, ilmoit- ti Ticcander, että herra Nordblad vaati tilasta 40,000 markkaa ja puo- lusti sen ostamista 30,000. markalli~

ehdolla, että tilalle sljoitetaan vaivas- talo. Äänestyksessä hylättiin tilan osto 6. äänellä 5, vastaan.

12. 6. 1891 päätettiin perustaa kau- punginlääkärin virka, johon yhdistet- täväksi päätettiin anoa sairashuo- neen, reservikomppanian 'ja kruu- nunvankilan lääkärin toimet, ja mak- saisi kaupunki puolestaan hänelle palkkaa 1,000 markkaa vuodessa, jota paitsi apteekkari Granberg; lupasi suorittaa 300 markkaa vuodessa. - Päätettiin kehoittaa rahatoimikama- ria ottamaan pois raastuvan tornis- sa olevan vanhan kellon ja painot ja antamaa.n lausuntonsa siitä., olisiko torni ja kattokin maalattava., jossa tapauksessa kellon taulukin tulisi maalattavaksi ja viisarit noistetta- vaksi.

13. 7. 1891 hyväksyttiin -valiokun- nan ehdotus puiston järjestämisestä

rannalle. Ämmänsillan itäpuolelle.

Myös päätettiin, että puita istutetaan kahden puolen tietä Sotkamon tullis- ta 'Kivipuroon' ja katuvarteen 'Pert- tusen korttelin' vlälaidalle. Valiokun- nan ehdottamat kartat teettäköön ra- hatoimikamari herra Andelinilla

(Mikko Ilkka.) Tähän kartoitukseen sulettiin ranta Ämmänsillan länsi- puolella. - Hupinurmelle (nyk. sai- raalan alueena) päätettiin toimittaa kuusi kiintonaista penkkiä.

15. 1. 1892 Matkailijayhdistyksen pyynnöstä päätettiin ottaa pienen- netty kopio kaupungin asemakartas- ta ja jättää se Matkailijayhdistyksel- le käytettäväksi karttateokseensa. - Päätettiin ruveta käyttämään val- tuustossa 'vuoroon pyytäen puheen- vuoroja'. Puheenjohtajan ja sihtee- rin kansliatunti on joka keskiviikko klo 11 e.p.p.

10. 3. 1892 päätettiin lunastaa. her- roilta Snellman 'mö]j,ä' Renforsin tehtaan luota 20'()1. markalla laivalai- turin rakentamista varten. - Pää- tettiin kaupunkiin asetettavalle va- kaajalle suorittaa etukäteen kalus- toon tarvittavat varat ehdolla, että viran saaja ne suorittaa vuosittain takaisin 25. markan erissä.

13. 11. 1892 luettiin kansankirjas- torrjä u usalin tilit vuodelta 1891.

Lainoja oli tehty 1,028.

5. 1,1. 1892 päätettiin ryhtyä Lam- minsillan tekoon hätäaputyönä ja pyytää rakennusmestari Kronholmil- ta piirustukset ja kustannuslasku.

30. 12. 1892 hyväksyttiin kaupungin tulo- ,ja menoarvio vuodelle 1893 päättyväksi 23,23,2·. markkaan 53. pen- niin, johon talrnoittarnalla kootaan 5,401 markkaa 40 penniä.

11. 4. 1893 kan;sankirjaston ja lu- lmsalin tiliif luettiin. Lainoja oli 1892 tehty 2,296 ja sanomalehtiä ti- lattu 13 kappaletta. - Metsänvartija päätettiin ottaa kaupunkiin 3. vuo- deks'i 900. markan vuosipalkalla.

27. 6. 1893 hyväksyttiin rahatoimi- kamarin toimenpide portin vartijain ottamisesta tulli porteille.

27. 7. 1893 kaupungin metsänvarti- jalrs,i ja puutarhuriksi valittiin H.

E. Heiman 5. äänellä, toinen haklja, Pajula, sai 1. äänen.

10. 10: .1893 luettiin ilmoitus, että Kansallis-Osake-Pankki perustaa konttorin 1Kajaaniin.

24. 11. 1893 pormestarin palkanko- rotusanomus hyljättiin.

22. 3. 1894 metsänhoitaja A. Ridd~- lin ilmoittaa Kansallis-Osake-Pankm tulevan hänen hoitoonsa toukokuussa 1894.

13. 4. 1894 päätettiin esittää maist- raatille toisen poliisiviran lakkautta- misesta, koska ei enää ole olemassa sitä anniskeluliikettä, jonka vuoksi mainittu poliisivirka aikoinaan pe- rustettiin.

13. 4. 1894 luettiin kansankirjaston ja lukusalin vuosikertomus ja tilit v. 1893. Lainauksia oli tehty 2,091.

Kirjastonhoitajaksi vaUttiin satula- seppä I:. Fagerlund.

9. 5. 1894 päätettiin maksaa herra A. Riddelinille vuokraa 125 markkaa siitä, että hän pitää huoneistossaan täällä heinäkuussa avattavan Kansal- lis-Osake-Pankin konttoria ..

14. 8. 1894 kaupungille hankitun 3.

pelastusvenheen hoitio ,jätettiin raha- toimikamarille.

28. 12. 1894 hyväksyttiin kaupun- gi_p. tulo- 'ja menoarvio vuodelle 1895, joka päättyi 26,077. markkaan 53. penniin, josta taksoituksella koo- taan 9,341 markkaa 40 penniä.

10. 5. 1895 myönnettiin kaupungin lukusali väliaikaiseksi kirkoksi parin vuoden ajaksi.

12. 7. 1895 Valtionarkeologin kuver- nöörin kautta palautettujen !Kajaa- nin linnan r.aunioita korjattaessa ke- sällä 1892 löydettyjen esineiden si- joittamisesta ehdotusta tekemään va- littiin maisteri F. Airola ja. tehtailija

H. Renfors.

6. 9. 1895 päätettiin laittaa päiväl- liset rautatielmmitean kunnialrni.

Maksua kannetaan yksityisiltä osan- ottajilta 6 markkaa. Päivällistoimi- kuntaan valittiin pormestari Enwald .sekä Ticcander ja Korhonen.

26. 10. 18~5 hyväksyttiin. valtuus- tossa herätetty kysymys, että kaupun- gissa otetaan 1. 1.. 11896 alkaen käy- täntöön 'Helsingin aika'.

21. 11. 189'5 luutnantti E. Walleni- uksen ehdotuksesta päätettiin anoa, että valtion kustannuksella, rakennet- taisiin lohiportaat A.mmäkoskeen.

11. 12. 1895 luettiin ja hyväksyttiin kansankirjaston ja lukusalin johto- kunnan laatima kertomus ja tilit vuodelta 1894. Kirjalainoja oli tehty 1,875.

27. 12. 1895 kansan1drjasbon ja lu- kusalin johtokuntaan ".'.alittiin. edel- leen opettaja J·. H. Hyvarrnen Ja ka- sööri E. Pirinen.

11. 3. 1896 luettiin läänin kuver- nöörin p·äätös, jolla 1.1ormestari En- wald raatimies Rimpiläinen, rouva sekä' raatimies Tervo julistetaan es- teelliseksi kuulumaan yhteiskou1un johtokuntaan ja päätettiin asiasta valittaa senaattiiru.

22. 4. 1896 luettiin kansankirjaston ja lukusalin tilit ja vu?sike!'tomus vuodelta 1895. Lainauksia oli tehty

1,755. . .

17. 5. 1896 käskettiin rahato1m1k~~

maria hankkimaan kaupungille hyva lrivijyrä sepelildvien tasoittamista varten kaupungin kaduilla.

1.7. 5. 1896 päätettiin teettää k~u- pungille uusi tontt:illdrja, jonka hrn- ta maanmittari V. Tervon ilmoituk- sen mukaan tekisi 500 markkaa.

29. 7. 1896 päätettiin lisätyssä val- tuust::>ssa talon n:o 6 (C. G. Berghin talo) ·ostaminen kaupungille korkein- taan 12,000. markan hinnalla.

212. 9. 1897 päätettiin lähetUiä Raa~

hen valtuuston pu.beenjohta.jalle säh- kösanoma, 'jossa ilmoitetaan, että täällä etupäässä kannatetaan Kajaa- ni-Iisalmi-rataa.

13. 12.. 1897 hyväksyttiin kaupun- gin tulo- ja menoarvio vuodelle 1898 ja päättyi se 29,058. markkaa. 98. pen- niin, josta taksoittamalla kootaan 6,869 markkaa 92 penniä.

20. 1. 1898 päätettiin valittaa maist- raatin kiellosta, jolla se oli evännyt rouva Holmbergin yhteislmulun opet- ta,jana ja apteekkari Steniuksen kau- pungin va~uuston jäsenenä kuulu- masta mainitun koulun johtokun- taan. - Päätettiin 2,000. markalla ottaa osaa telefaoniyhtiön ,perustami- seen kaupungissa.

16. 3. -1898 päätettiin valittaa se- naattiin lrnvernöörin päätöksestä, koskeva yhteiskoulun johtokunnan jäsenten vaalia. - Myönnettiin tele- fooniyhti'ölle lahjaksi 655 kappaletta tele f.oonipylväitä.

20. 4. 1898 hyväksyttiin rahatoimi- kamarin ehdotus kaupungille ostetun C. G. Berghin konkurs$ipesän omis- taman talon n:o 6 vuokraamisesta pormestari EnwaJdille ja viinikaup- payhtiölle.

22. 4. 1898 vautsi valtuusto kruu- IljUnvoutii G. Spären asiamieheksi sii- _ 5 -

hen oikeudenkäyntiin, jolla apteek- kari V. Stenius naapurioikeuden no- jalla aikoo lunastaa itselleen kaupun- gin vasta. ·ostaman taJon n:o 6.

28. 6. 1898 myönnettiin apteekkari V. Steniukselle ·oikeus ajotien teke- miseen talon n:o 6. kautta, jos luopuu jatkamasta alkamaansa talon· rHtaa.

3,0, 7. 1898 Petäiskosken suussa ole- valle :Sauna.rannalle rakennettavaa paviljonkia varten hyväksyttiin pii- rustukset.

27. 9. 1898. Syyskuun 9. päivänä vakinaisen valtuuston kokouksessa herätetty ·kysymys miesseminaarin saamiseksi Kajaaniin oli nyt käsitel- tävänä lisätyssä valtu.ustossa ,ja olivat lisävaltuusmtehinä Tehtori R. Lind- gren, krunnu:nvouti G. Spåre, opet- taja J. Hyvärinen, satulaseppä I.

Fagerlund sekä kauppiaat J. K.

Piipp,onen ja lK. Heikkinen. Valtuus- to päätti, jos maahan ensiksi perus- tettava miesseminaari 3. vuoden ku- luessa tulee sijoitettavaksi Kajaa- niin, niin siiJC>utuu kaupunki valtiol- 1e iJ.maiseksi antamaan seminal;trille tarvittavan tonttimaan ja 1. hehtaa- rin alan viljelysmaata arennista va- paana, rakentamiseen tarvittavat ki- vet, someron ja saven rakentajan ve- dettäväksi sopivista paikoista,

rno

syltä halkoja vuodessa 3. vuoden ai- kana ja 20i,OOO markkaa rahaa 1nak-- settavruksi :10. vuodessa å 2,,000 mark- kaa vuodessa. Kaupungin a.nomusta s:enaattiin 'j.ättämää-11 valtuutettiin kapteen!,,, E. Wallenius, kanttori K.

Klokkmten ja kansankouluntarkastaja 0. A. F. Lönnbohm. 20,000•. markan myöntämisestä pani valtuusmies Lindgren vastalauseen.

24. 10~ 1898 myönnettiin laivuri M.

H. Haapalaiselle laivatelakkapaikka Lamminniemen rannalta 15. markan vuotuisesta vuokrasta.

19. 12,. 1898 päätettiin antaa raha- toimikamarille määräys, että se teet- täisi kelkkamäen palosolalle suutari Leinosen ta1on ta.a anniskeluvaroilla.

Mäki on kansakoulun hoidettava.

28. 12. 1898 hyväksyttiin kaupun- gin tulo- ja menoarvio v. 1899 ja päättyi se 32,3Q·9. markkaan 90. pen- niin, jiasta taksoittamalla oli kootta- va 5,930 markkaa 96 penniä.

1:1. 3. 1B99 päätettiin tilata 3 kpl.

keisarin muotiokuva.a raatihuoneelle, yhteislmululle ja kansa.lroululle. -- Rahatoimikamarille annettiin mää-

räys allekir;joittaa kontrahti kauppi- as Krogiuksen kanssa kalavesien ja metsästysmaan vuokraamisesta.

14. 4. 1899' luettiin maistraatin kir- je, jossa ilmoitettiin, että kaupun- kiin j-ärjestetään torikauppa raati- huoneen edlustalle keskiviikkoisin ja lauantaisin lrello 6-12,. a .. p.p. - päätettiin, että 2-9. 11. Aleksander II syntymäpäivänä lasketaan seppele hänen muistopatsaalle Helsingissä ja pyydettiin sitä laskemaan kaupungin edustaja valtiopäivillä, pormestari Ivar ·Kyander.

5. 5. 1.899 Anniskeluyhtiön voittova- ra,t v .. 1898 tekivät 1:7,980 markkaa. 9,,2 penniä ja jaettiin ne eri tarkoituk- siin käytettä väksL \

25. 7. 1899. Jos seminaari p.ääte- tään• ikaupun'kiin si,joittaa syskyHä 1900, myönnetään sille huoneusto kaupungin puolesta vuokratta kahte- na ensi vuonna.

16-: 9. 1899 pormestari Enwaldille myönnettiin kaupungin lukuun hank- kia Ruotsin valtionarkistosta kopio Kajaanin kaupungin perustamiskir- jasta ja sen afäaisesta asemakaavas- ta. - ,Kauppalrnone J. W. Snellm·an'- in omistaman Ämmän sahan paikan ylössanominen ja jos tarpeel'lisek.si näkyy, sahan poismuuttamispakon hankkiminen jätettiin ·hovioik. ausk.

F. Poppiuksen toimeksi.

28. 12. 18'99 kaupungin kamreerik- si valittiin satulaseppä I. Fagerlund.

2'9. 12. 1899 kaupungin tulo- ja me- noarvio vuodelle 1900 hyväksyttiin ja päättyi se 35,2:65. markkaan 1.

penn'iin, josta. taksoittamalla kootaan 6,1,11 markkaa 1 pennfa.

2;6. 1. 1900 otettiin. kiitollisuudella vastaan maanmittari S. H. Kyande- rin perillisten lahjoittama Lönnrotin tupa Hauholassa..

27. 2,. 1900 luettiin rahatoimikama- rin kirje pesulaitoksen perustami- sesta, Jossa ilmoitettiin varoja löyty- vän tahän tarkoitukseen 1,134 mark- kaa ja vaadittiin vielä tarkempaa ehdotusta. asiasta ..

2.1. 4. 1.9'00 ja.ettiin Anniskeluyhtiön voittovarat 14,996 markkaa 50 penniä.

Pormestari E.n:wald pani vastalauseen, että näitä varoja laittomasti myön- nettiin katuvalaistukseen, seminaa- rille ja sepelikivien hankkimiseen.

23. 4. 1900i luettiin senaatin ruot- sinkielinen kirje seminaarin perusta- misesta K.ajaaniin.

- 6 -

3. 5. 1900 tohtori Wenneströmin valitukseen kuvernöörille, jossa hän vaatii kaupunginlääkärin palkkaa, päätettiin vastata, ett~ ... k~upu~ki. ~~

ole häntä pyytänyt laakar1ks1 e1ka siis ole velvollinen hänelle siitä palk- kaa maksamaan. Terveydenhoitolauta- kunnan jäsenyydestä on hän palkan saanut.

17. 7. 1900 seminaarin väliaikaisek- si huoneustoksi annettiin yhteiskou- lun huoneusto ja mainittu koulu si- joitetaan taloon n:o 6.

22.

m

1900 luettiin lääkintähalli- tuksen kirje, jossa ilmoitetaan, että kaupunginlääkäriksi on toistaiseksi määrätty tohtori E. E. G. Perret.

14. 11.. 1900 valittiin toimikunta, pormestari Enwald., rehtori Lind- gren ja kauppias I(orhonen teke- mään ehdotusta, onko ja mi.llaisella huomaavaisuudella vietettävä lrnu- pungin 250Lvuotispäivää maaliskuun 6. päivänä 1901.

12. 12. 1900 hyväksyttiin esitys kaupungin 250-vuotisjuhlan viettämi- sestä ja myönnettiin 800 markkaa va- ro.ja anniskeluvoittovaroista juhlaa varten.

31. 12. 1900· hyväksyttiin lmupun- gin tulo- ,ia menoarvio vuodelle 1901, joka päättyi 38,299. markkaan 62.

penniin, ,johon taksoittarnalla kootaan 7,420 markkaa H2 penniä.

8. 5. 1901 luettiin lmnsankir,iaston johtokunnan kertomus vuodelta 1900.

Lainauksia oli tehty 2,542.

5. 6. 1901 tekemään valtuustolle eh·- dotusta yleisen kokoushuoneen raken- tamisesta kaupunkiin Yalittiin pan- kinjohtaja H. A. Ticcander, kaupan- hoitaja Kalle Heikkinen, arkkitehti A. Andersson ja opettaja J. Hyväri- nen.

29. 6. 1901 valittiin ·valiokunna.ksi sähkövalon saamista varten lrnupun- kiin tehtailija H. Renfors, pastori Väyrynen ja kauppias M. Haapalai- nen.

13. 9. 1901 maistraatin kirjeen joh- d0sta päätettiin lausua, että jos re- servilaitos perustuslaillista tietä lalk- ka utetaan, täällä olevaa reservikasar- rnia käytettäisiin kaupunkia ja kih- lakuntaa lms.keviin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

11. 10. 1901 luettiin senaatin paa- tös, ,jolla Kajaanin yhteiskoululle oli myönnetty latinankielen opetukseen

- 7

2,800 mk. entisen 1.,820. markan si- jaan.

30. 12. 190,1 kaupungin tulo- ja menoarvio vuodelle 1902 hyväksyttiin ja päättyi se Smk. 40,28'1: 49, josta taksoittamalla kootaan 8,3'17: 49.

6. 2. 190¹2 senaatille päätettiin teh- dä anomus, koskei entisen reservika- sarmin aluetta enää tarvita alkupe- räiseen tarkoitukseensa, että se luovu- tettaisiin lunastu'lrnetta kaupungille.

15. 2. 1902 myönnettiin-usean ~ii~- tourheilua harrastavan kaupunkilai- sen anomuksesta 250 mk. kilpahiihdon toimeenpanemiseksi kaupungissa. - 'Suljettujen ovien takana päätettiin' koettaa saada oluenpanija J. Huiku- rin kal1pungista ostama tontti kau- pungin omiin tarkoituksiin käytettä- väksi ennen lainhuuto,ia.

21. 3. 190!2 valtuustolla ei ollut mi- tään sitä vastaan, jos maistraatti myöntää anniskeluyhtiölle ,ia viini- kauppayhtiölle vähittäismyyntioikeu- det.

10. 4. l 002 Yleisen sairaalan pai- kaksi päätettiin ehdottaa Hupinur- men seutu tai Ridellin kallio, eli jo- ku sopiva paikka lammin rannalla.

23. 4. 1902 -vaaditussa lausunnos- saan maistraatillc pä:itettiin lämpi- mästi kannattaa Oulunjärven ja Sot- kamon vesien reimaamista ja määri- teltiin, mitkä reitit valtuuston mie- lestä olisivat merli:ittävät.

28. 4. 1902 anniskelurnittovarat vuodelta 1901 Smk. 17,111: 68 määrät- tiin m.m. katuvalaistukseen ,ja sen parantamiseen 3,000: - , kaupungin kaunistamiseen ja puutarhurin palk- kaamiseen 3,000: - kaupungin seuro- jen kokoushuonetta varten 2,fiOO: - y.m. - Resäkuun 5. pnä 1901 ·1:alittu valiokunta oli antanut lausuntonsa kaupunkiin aiotun lmkoushuoneuston (kaupungintalon) ral{jentamisesta ny- kyiselle paikalle 36,000. markan lrns- tann uksella, paitsi puita kaupungin metsästä, mutta. ei suosittele vapaa- ehtoista palokuntaa ja työväenyhdis- tystä, kuten ne olivat anoneet, osak- kaiksi taloon, kun niillä on niin pie- net rake.nnusrahastot, rahastot yh- teeI).Sä vain Smk. 2.,121: 27. - Ehdo- tuksen johdosta päätettiin pyytää maistraattia pitämään lisävaltuus- miesvaalia asian ratkaisua ja. tarvit- tavan lainan otfamista varten. - Päätettiin tehdä_ u.nomus, että rauta- tieasema tehtäisiin niin lähelle kau-

punkia kuin mahdollista ja Soijin- lahteen pienempi asema, johon ano- mukseen kfulakunnan komiteaa ke- hoitettiin yhtymään.

4. 10. 1902 luettiin senaatin pää- tös, jonka mukaan yhteiskoululle ol~

myönnetty 4,000 mk. luokkaa lmhti valtionapua. - Hyväksyttiin valio- kunnan ehdotus uudeksi poliisijär- jestykseksi kaupungille.

29. 12 . .190·2 hyväksyttiin kaupun- gin tulo- ja menoarvto vuodelle 1.903, joka päättyi 39,907: 76:, josta thksoit- tamalla kootaan 11,083: 56.

11. 3. 1.90'3 maistraatin ehdotuksen johdosta päätettiin kysyä Paltamon kunnalta, haluaisiko se luovuttaa n.

k. keisarintallin kaupungille.

16. 10. 1903 Raahen Puutavara Osa- keyhtiölle myönnettiin laivatelaikan paikaksi maata Tihisenniemeltä. - Rahatoimikamaria päätettiin kehoit- taa ryhtyä toimiin uuden asemakaa- van mukaisien katujen nimJlölpien laittamiseen.

9. 12. 190'3 päätettiin ryhtyä kau- pungintalon rakentamiseen, j•onka kustannusarvio teki 50.000, markkaa ynnä kaupungin puut, ja päätettiin ottaa 30.,0001. mar•kan ra:kenn uslaina rakennusta varten.

·2'9. 12. 1903 hyväksyttiin kaupun- gin tulo- ja menoarvio v. 1904, ja päättyi se 37,083: 95, jo.sta ta.ksoituk- sella kootaan 13,800: 78.

() 23. 4 . .1904 myönnettiin 500 mk. an- niskeluvoittovarnja kohta saapuvan 'rautaroikan' .kestitsemiseen.

18. 5. 1904 Anniskeluy_htiön voitto- varat vuodelta 1903 2'2:,051: 07 jaettiin eri tarkoituksiin. - Päätettiin ~au- pungintalon piirustuksista julistaa yleinen palkintokilpailu 600. ja 400.

markan pal'kinnoilla. Pä:itettiin anoa väliaikaista liikennettä Iisal- men-Kajaanin radalle.

2'9. 4. 1904 anomuksen johdosta pää- tettiin koroittaa kaupungin pormes- tarin palkQrn, 500. markalla.

11.

rn.

1.904 nostetun kysymyksen johdosta, olistko syytä ryhtyä mihin- kään juhlapuuhiin rautatien vakinai- sen liikenteen avaamisen johdosta, päätettiin, että koska usein on j•o asi- an johdosta juhlittu, ei erityisiä juh- lia pidetä, vaan lahjoitetaan 500 marldrna rautatien työväe111 hyväksi.

Tarkastusjunalla tulevia henkilöitä vastaanottamaan valittiin Korhonen, _'Ticcander, Hyöky1 ja Kokkonen.

-Kaupungille, jos s~ on ~ahdollist~, vapaalrnupungin oikeuksia ha.nkk1- maan valittiin Löfberg, Korhonen, Högman ja Kok!konen. - Hyväksyt- tiin imajstraa,tin laatima taksa kau- pungin pika.-ajureille, Niskanlaitu- rille 1 mk., rautatieasemalle, Tullin- niemelle, laivalaiturille ja Pöllyvaa- rantien risteykseen 75 penniä.

.19. 11. 1904 Työväenyhdistyksen anomuksen johdosta saada tontti il- maiseksi yhdi"Styksen talolle, päätet- tiin semmoinen varata uudessa ase- makaavassa. - .Suostuttiin seminaa- rin voimisteluseuran pyyntöön saada laittaa luistmrata Lamminsalrneen:

__:_ 133. kaupunkilaisen anomuksen

johdosta päätettiin anoa valtiolta ra- kenn uslainaa WOl,000' markkaa myön- nettäväksi. Anottu oli kaLkkiaan 360,0();0 markkaa.

28. 12,. 1'904 kaupungin• tulo- ja me- noarvio vuodelle 1.905 hyväksyttiin päättyväksi 36,770·: 60', josta taksoit- tamalla kootaa.n 14,478: 40.

,

12. 1. 190'5 päätettiin asettaa eri- tyinen 5-miehinen valmistusvaliokun- ta valtuusmiesten keskuudesta. - Päätettiin hakkauttaa sepelikiviä 1,000. markan edestä.

18. 1. 1905 kaupungin ja kihlakun- nan välisessä riidassa, kos;lrnva Äm- mänsillan rakentamista ja kunnossa- pitoa, vaadittua selitystä antamaan valittiin valtuusmiehet Jforhonen, Muttilainen, Ticcander, Juntunen ja Fordell.

1. 2. 1905 valtuuston kokousten esityslistat päätettiin tästä lähtien painattaa. - Lausunnoksi senaattiin tehdyn valituksen johdosta, koskeva J. Huikurin anomusta oluttehtaan rakentamisesta Kajaanin kaupunkiin päätti valtuusto edellee·n jyrkästi vastustaa sanotun tehtaan perusta- mista.

3. 3. 1905 päätettiin valiokunnan ehdotuksen mukaan anoa, että Ka- jaanin 5-luokkaisen yhteiskoulun si- jaan perustettaisiin täydellinen val- tion lyseo, edellytyksellä, että 5. alem- malle luokalle myös tytöillä olisi pää- syofä:eus. Asiasta anomusta tekemään valittirn lähetystöksi Högman, Arve- lin ija A. Tikkanen, jotka samaJ.la valtuutettiin ·senaattiin jättämään vapaakaup.ull'kianomuksen. - Lau- sunnoksi kuvernöörille, koskeva Pal- tamon piirin nimismiehen valitusta Ka,jaanin kaupungin poliisien aseis-

tamisesta, päätettiin ilmoittaa,_. et~ä kaupunki ei ole ryhtynyt polnseJa aseistamaan, kun se et. vielä ole saa- nut vastausta ehdotukseensa poliisi- laiooksen uudelleen järjestämisestä.

22. 3. 1905 Helsingissä käyneen lä- hetystön puheenjohta,,ja teki selvää käynnin tuloksesta ja sanoi olevan toiveita täydellisen lyseon saamisesta kaupunkiin, vaan vapaakaupunki- asiassa ei lähetystö saanut mitään ai- kaan. - Valiokunnan lausunto kau- pungintalon rakennusasiassa hyväk- syttiin ja päätettiin lausunnon mu- kaisesti talo rakennuttaa 1. palkin- non saaneen luonnoksen, pohjapiir- roksen ja ra.lrnnnusmestarien Nikan- derin ja Piiraisen fasaadipiirustuk- sen per.usteella eroituksella, että fa- saadi molernmille kaduille p~iin tulee samanlainen. - Suostuttiin r-ahatoi- mikamarin esitykseen, että talon N:o 6 puistokadulle pistävä. navetta- ja kellarirakennus puretaan uuden ase- ma1rnavan mukaan. Kaupungin kätilöksi ja rokottajaksi valittiin 17.

hakijasta terveyd'enhoitolautalrnn nan ehdotuksen mukaan neiti li.ugusta ,Junkkari. Hänet oli myös joukko kaupungin naista terveydenhoitola,u- ta:kunnalle lähettämässään kirjeessä ilmoittanut haluavansa sanottuun toi- meen.

10. 4. 1905 päätettiin raa.timies A.

Rimpiläiseltä yhteiskoulua varten 5.

vuodeksi vuokrata koulun entinen huoneusto tontti N:o 91 2,400: mar- kan vuosivuokrasta.

27. 4. 190'5 Anniskeluyhtiön voitto- varat vuodelta 1904 W,762: 05 jaet- tiin eri tarkoituksiin.

26. 9. 1905 kun rahatoimi'k1unari ei ollut onnistunut saamaan selkoa mil- lä oikeudella 'kruununpuoti' on ny- kyiselle paikalle rakennettu, päätet- tiin anoa kuvernööriltä. että se siir- rettäisiin toiseen, valtuuston osoitta- :rp.aan paikkaan.

4. 10. 1.90'5 lop.ullisesti hyväksyttiin kaupungin uusi rakennusjärjestyseh- dbtus ja päätettiin se lähettää maist- raattlle vahvistuksen hankkimista varten.

25. 10. 19,()i5 Suomen Puutavara Asi- oimiston ldrjeen luettua; jossa asioi- misto ilmoittaa, ettei se vieläkään ole valmis tekemään varmoja sitoumuk- sia Ämmäkos·ken vuokraamisesta, kos- ka kaupungin omistusoikeus puoleen

Ämmäkoskeen ei ole selvä, päätettiin vastata, että kaupunki on nyt irti si- toumuksistaan ja voi vuokrata kos- ken muille. Kuitenkin päätettiin, kun tehtaan• perustamislupa on saa- tu, siitä myös mainitulle asioimistol- le ilmoittaa.

3. 11. 1905 ,yleisen rautatiel3:k?n vallitessa oli keskusteltavana, nnhm toimiin olisi paikkakunnalla ryhdyt- tävä järjestyksen ylläpitämiseksi Ja päätti valtuusto tarjota kaupungrn la!kkokomitean j är jestyst;oim ilmnnalle 300 markkaa, jos toimikunta katsoo sen tarpeelliseksi.

24. 11. 1905• päätettiin maistraatin kir,jeen johdosta kehoittaa viinikaup- payhtiötä lakkauttamaan liikkeensä, koska liikkeen jatkaminen ei ollut kaupungille. eduksi.

29. 12. 1:905 hyväksyttitn kaupun- gin tulo- ja menoarvio vuodelle 1906 päättyväksi 47,272: 50, josta taksoit- tamalla k-ootaan 18,735: 20 ja lainaa- malla 5.,000·.

2. 2. 1906 päätettiil1 maistraBtille lausuntona ilmoittaa, että valtuusto ei hyväksy annetta.va,ksi mi'edompain vä:kijuomain vähittäismyyntiä ja an- niskeluoikeuksia kaupungissa kelle- kään kesä1mun 1. päivästä lukien.

9. 2. 1906 päätettiin yhteislrnulua laajentaa 8-luokkaiseksi ensi vuod'.en alusta lukien, jo.s valtionapua. kolmel- le ,ylimmälle luokalle saadaan 3,000 markkaa luokkaa. lmhti. - Rahatoimi- kamarin ehdotuksesta päätettiin Aleksanterin (nykyinen Kauppa.-) katu Lönnrotin kadusta alkain ase- malle kääntyvään tiehen saakka las- kea vahvalla kerroksella sepelikiviä.

- Luettiin senaatin hylkäävä päätös anomuksen johdosta vapaakaupunki- oikeuksista.

2. 3. 1006 päätetttin tehdä anomus yhdistetyn 2. ja 3. luokan maknuvau- mm saamisesta kulkemaan Kajaaniin asti. - Työväenyhdistykselle päätet- tiin lahjoitta.a ralrnnnustontti N:o 15'2 vastaava. tontti uuden asemakaa- van mukaan.

20. 4 .. 1906 Anniskeluyhtiön kau-

pungille tuleva osa vuosivoitosta v.

1905, tekevä 1.8,210: 51 todettiin ja m,yönnettiin siitä m.m. 500¹ markkaa Snellmanin juhlaa varten. Muu osa- jako lykättiin va;lmistusvaliokuntaan.

- Luettiin rahatoimikamar'in ehdo- tus pesulaitoksen tarpeellisuudesta kaupungissa sekä laitoksen piirus- 9 -

tukset ja kustannusarvio Smk.

8,.100: - sekä ilmoitus, että pesulai- tosrahastossa on 4,2.82 markkaa, min- kä vuoksi asia jätettiin vielä pöydäl- le. 4. 5. 1906 kaunistelu.toimikunnan ehdotuksesta, joka oli ryhtynyt Kirk- kopuiston järjestämiseen ja kaunis- tamiseen, päätettiin ryhtyä lunasta- maa·n mainitun puiston pohjoispuo- lella olevien tonttien periä niin pal- jon kuin ampumaradan lunastuskas- sassa olevat varat 4,,330: - riittävät.

- Luettiin kuvernöörin päätös, mil- lä Paltamon ja Kajaanin kunnat vel- voitetaan ennen 14. 3. 190/i' muutta- maan pois ·Kajaanin lrnupungin alu- eella sijaitseva11 Kruununpuodin. - Anniskeluyhtiön voittovarat vuodelta 1905 18,2:10: 51 jaettiin eri tarkoituk- siin, m.m. kaupungintalon rakennus- rahastoon 4,000 ja pesulaitosrahas- toon 2.,ooio. Päätettiin hylj.ätä maistraatin tekemä ehdotus tulenkes- tä vän arkistohuoneen rakentamisesta maistraatille y.m., koska sille ei löy- dy tilaa raatihuoneen tontilla.

4. 8. 1906 K. Välimaan u udistet- tu un pyyntöön sahanpaikasta nyt Ti- hisenniemeltä; oltiin kyllä myönty- va1sia, vaan paikan määrääminen jäi vielä ratkaisematta ja päätettiin sen suhteen tiedustella ammattimies- ten miehpi'd'että, koska toiset valtuus- miehet lausuivat, että ennen pyydet- ty paikka olisi pitänyt hänelle myön- tää, eikä oltu selvillä, olisiko edulli- sempi jättää vapaaksi Ämrnäkoski vuokrattavia tehdaslaitoksia varten.

31.. 8. 1906 päätettiin kaksi vuotta kaupungissa toiminut alempi 1kansa- koulu asettaa vakinaiselle kannalle ja kelmittaa johtokuntaa tekemään ehdotuksen ajanmukaisesta ohjesään-·

nöstä koululle. Turkkuri Kalle Huotarille myönnettiin asuinhuoneen paildrn Suvantorannalle toistaiseksi tahi lmrkeintaan hänen elinajakseen ehdo1la, että huone on vietävä pois tarpeen sattuessa Huotarin omalla kustannuksella.

28. 9. 19106 ra:hatoimikamarin esi- tyksestä päätettiin, että rautatiealu- eeksi pakkolunastuksella ostetusta m~~sta saadut varat käytetään siten, etta niillä etukädessä maksetaan ra- tapölkkyjen valmistusta varten otet- tu laina 'ja sitten muodostetaan 10,000. markan suuruinen rahasto jonka ¹lmroilla pidetään kunnoss~

rautatien varsille rakennettu aita ja loput siirretään mait1:en luna.stuskas- saan. Samalla· päätettiin viljeli'jöiltä · lunastaa rautatien lohkomat pienet peltotilkut. - -Myönnettiin K. Väli- 0 maa:Ue vuokralle sahapai'kka noin 4 hehtaaria Tihisenniemeltä. 50. vuodek- si kes¹kimäärin 4. pennin vuokrasta vuodessa neliömetriltä.

16. 10. 1906 terveydenhoit.olauta- kU'nnan ehdotuksesta päätettiin pe- rustaa tilapäinen kuumesairaala vai- vaistaloon Lamminn:iemelle.

23i. 11. ;1900 kaupungin flyygelin kannatusyhdistyksen kirjelmän, jon- ka olivat allekirjoittaneet Hanna Vuorist.o, A. Leisten ja A. Wichmann, luettua päätettiin myöntää se 1,000 markkaa, jQnka kaupunki oli varan- nut soittokonetta var1:en, yhdistyksen kä.ytettä väksi ja ehdolla, että kone saa korkeintaan maksaa 3,000: - ja valittiin flyygelitoimikuntaan ;raipa- le, Arvelin ja Hyöky, sekä myönnet- tiin tuloista kaupungintalon vihkiäi- sistä puolet flyygelikassa.an ja toi- nen puoli nä.ytelmävälineiden hankin- taan.

14. 12. ,1906 luettiin kuvernöörin päätös Ämmänsillan rakentamista koskevassa asiassa, jolla kaupunki velvoitettiin rakentamaan ja kunnos- sa pitämään puolet sillasta ja pää- tettiin siitä valittaa senaattiin.

31. 1'2. ,1906 kaupungin tulo- ja menoarvio vuodehle 1907 hyviiksyttiin tulojen lisäksi taksoittamalla 22,447 markkaa 84 penn:iä ja lainaamalla päättyväksi 91,415: 04, j·oka peitetään 2'5,000.

2'5. 1. 1907 luettiin rautatiehalli- tuksen hylkäävä päätös ma'lnmvau- nuasiassa. - Luettiin valmistusva- liokunnan ja rahatoimikamarin lau- sunnot työväenyhd!istyksen anomuki- sesta saada ilmaiseksi 3,020- raken- nuspuuta kaupungin metsästä työvä- entalon rakenn u:kseen, päätettiin avustaa mainittua yhdistystä 2,000,.

markalla anniskeluvoittorvaroista.

26. 2. 1907 luettiin senaatin pä.ätös 5. 3. 190B, koskeva Ämmänsahan pois- tamista kaupungin alueelta ja pää- tettiin ennenkuin päätös pannaan täJytäntöön keskuste!lla sahanomista- jan! !kanssa. - Muistiksi ensi kerran kiOkoontuneen kaJksikamarisen edus-, ,kunnan vaaleista päätettiin liittää pöytäkirjaan kappale Oulun läänin eteläisen varul.ipiirin: ehdokaslistojen

yhdistelmästä. - Kajaanin Puuta.va-

;) ra Osakeyhtiölle päätettiin --ruokratit .Äm.mäkoski: ja sen kaupungille kuu- luva vesivoima 50^1• vuodeksi, jonika ajan kaupunki on velvollinen, jos vuokraaja vaatii, pidentämään vielä 50. vuodellla erinäisillä ehdoilla.

Vuukrahinta -määrätään e'llSimmäi- seille ~. vuodelle kontrahdin allekir- joittamisipäivästä 2,000,. markaksi seuraavista 7. vuodesta 6,000. mar- kaiksi ja sitä seuraavista 40. vuodesta 8,000 markaksi vuodess~.

4. 4.. 1907 päätettHn terveydenhoi- tolauta!kunnan ehdotuksesta hakea kaupungin tervey\dlenhoi:to-oh:je6ää.n,- töön sellainen muutos, että ruumii- den siunaus kirkon edustalla ei ole sallittu. P,äätettiin kontrahtiin Kajaanin Puutavara Oy:n kanss;1 saada sellairnen lisäys, että tehtaasta ei saa levitä pahaa· hajua kaupun- gille.

2.2. 4. 1907 myönnyttiin Kajaanin Urheiluseuran anomukseen, että sä:is ..

,._össä dlevia uimahuoneen rakennus- rahoja saud:aa·n käyttä;i, 50'0 markkaa Larrnminsalmessa olevan uimah uoneen hyppytornin ra-lrentamiseen.

31. 5. 1907 rahatoimikamarin ehdo- tu'ksen mukaisesti p·ä:itettiin ottaa kaikki pappilan hallussa olevat tilus- teet kaU!pungille. - Isännäksi Mos- kovasta tänne saapuvia matkaHi'joitn vastaanottamaan valittiin asemapää1- l:i!lrkö A. Leisten, luutnantti Lrndberg _ja vänrikki T. Lindh.

17. 6. 19°'7 myönnettfö1 kauppias T. AleksandToffille oikeus rakentaa paviljonki :kaupungintalon tontin kulmaan, 5-0. markan vuosivuokrar,ta.

20. 9. 190i7. Kun senaatti oli pä,ät- tänyt valtion yiLeisen sairaalan Ka- jaaniin ra1rnnnettavaksi, ·määrättiin lopullisesti sairaalam pailrnksi jo en- nen 'luvattu alue seminaarin taikaa 13.,285. neliömetrin suuruiseksi sek:i lisäksi, kun vuo1rrasop:imus fä•nfor- sin kanssa lakkaa,, eräs tähän aluee- seen kuu1uva osa.

2i0. 9. 1907. ·Metsänluvun toimitet- tua ilmoitti rahatoimikamari, että kaupungin metsässä löytyi 1,080,196 kappale,tta 20. sentin ja sitä paksurrn- pia puita ja ehdotti, että huutokau- p aJla myytäisiin kaikki 34 sm. ja si- tä paksummat puut, joita on 42,000·

kEllppa1etta, m:iinkä ehdotuksen val- tuuskunta hyväksyi ja päätti anoa

lupaa puiden myyntiin. - Maistr~a- tin laatima kau.pungin ajurien ohJe- sääntö hyväiksyttiin .

21. 10. 1007 Myönnyttiin siihe~

työväenyhdistyksen anomukseen, etta työväentalon rakentamiseen kaupun- gin myöntämä 2,000. markan loppu- osa 1,000 markkaa saad'aan jo nyt kantaa Uraupungin kassasta, vailk'ka määräai'.ka olisikin vasta. ensi vuon- na.

22. 11. 1907 Kajaanin kihlakunnan hevosjalostusliitolle myönnettiin kesä- kilpa-ajoradan paikka Laa.jan kan- kaalta.

20. 12. 1907 kaupungin pormesta- rin esityksestä päätettiin perustaa kaupunginvoudin virka 1,200.. mar- kan vuosipaHrnlla. - KaUipungin tu- lo- 'ja menoarvio vuodelle 1908 hy- vä;ksyttiin päättyväksi 85,80·2. mark- kaan 90. penniin, josta Lainan ottami- sella peitetään BOi,000 markkaa ja taksoittamisella 28,081 markkaa -1 pem1iä.

3,1. 3. 1008. Ifoivukosken Uimahuo- neosakeyhtiön kaupungille lahjalrsi tarjoama .Koivulrosken uimahuone päätettiin ottaa vastaan ja pitää se kunnossa. - . Kajaanin viinikauppa osakeyhtiön ilmoitettua lopettavansa liiklmensä ja j,ättä.neensä jälellä ole- vat varansa 2,393 markkaa 66 penniä kaupungh1 kassaan, päätettiin, että mainitcit varat ovat merkittävät kau- pungin tileissä 'satunnaisina, tuloi- na'.

30. 4. 1908. Rahatoimikamari pää- tettiin valtuuttaa anomaan rautatie- hallitulrselta lastauslaiturin rakenta- mista Musta:nlammin läheisyyteen. - Terveysfautakunnan toimesta tutkit- tavaJksi lähetettyjä kaupungin ympä- rishln lähteiden vesien analy,rsit esi- tettiin ja lausui lautakunta analyy- sien perusteella, että kaikki sanottu- jen lähteiden, Lönnrotin, Kopsan, Hallikaisen ja Likap uroru, ovat juo- ma vedeksi ke!Lpaavia 'ja sisältävät esim. 'Kopsan ja Likapuron lähteet enemmän rautaa kuin esim. Ronne- byn ves~, Kopsa 3,8 ja L:ilkapuro 4,7, Ronneby 2,6 pros.

15. 5.. 1908 tuomari· S. Halstille päätettiin vuokrata kaupungintalon pieni sali syyskärä_jien pitoa varten 100. niaI"kan vuokrasta. - Rahatoi- mikamarin lausunnon perusteella päätett)iin vuokr'afä Nlis.kannii'ty~ä - 11 -

n. 855. ha:n suu-.ruinen maa-ala kon- suli Ludvig Wieselle sah.a;npaikaksi 5. vuodeksi.

26. 5. 1908 Efainsuojelusyhclistyk- sen ehdotuksesta päätettiin käskeä rahatoimikamaria laittamaan soveli-

. aaiksi katsomaansa pai,kkaan hevosten

uittosilta.

4. 7. 1908 oilrnudenkäynnin, kautta päätettiin !Kajaanin koskiyhtiöltä ot=- taa heti filman lunastusta n.s. Kruu- n unpuodinmäen ill. usten . viljelysoi.ke- us ·kaupungille. - Samoin kehoitet- tiin rahatoimi,kamaria ennemmin mainittuijen toimenipiteiden kautta tai jos omistaja ei nii.hin suostu, Oi- kieudeUista tietä, ilman luna·stusta hanJrkirrnaan toin1-inimen Veljekset Aström parkkiliiteritilusten kaupun- gilJ.e. Va[io1rnnnan mielipiteen kuultua määr,ätfön lopulliseksi yh- teiskoulun talon pai,ka1rni tontti n:o 58 II:ssa kaupunginosassa .. - Erästä tilustetta vuokralle myönnettäessä 30. vuodeksi a:setettiin ens;i kerran ehto, että tNusteen haltijaJll• on Luo- vuttava tilu:steesta milloin kaupunki tahtoo, arvion mukaista ko.rv1n.1Sta vastaan. - Päätettiin kehoittaa ra- hailoimikamaria. antamaan lai varan - taan rakennettavan katoksen uraJml- la tehtäväktsi.

21. 8. 1908 kaupungin rakennus- mestarin to~mi päätettiin julistaa haetta.vaksi l,800. marka;n vuosipal- kalla.

15. 9. 1908 päätetfön anoFt, eWi tavarajima tulisi Kajaaniin aamu-• se1la ja lähtisi iltasella ja että tava- ramalkasiinin yhteyteen laitettaisiin lastaussilta ..

18. 9. 1908 päätettiin anoa., että reservilmm,ppaniallle aikanaan luovu- tettu maa-alue jätettäisiin takaisin kaupungille, 'koska sitä ei Emään tar- vita sanottuun tarkoitukseen.

15.

rn.

¹⁹⁰⁰ senaatin päätös reser- . vikasarmin sair3<alan myöntämisestä

lroleerasairaa'lwksi kuluvan vuoden ajaksi, luettiin. - Myönnettiin palo- toimikunnal1e 300 markkaa hälyytys- torven ostamiseen.

10. 11. 1908 kaupungin rakennus- mestari M. Karhula määr;ättiin ra- k;ennussäänn.ön .108. pykälän mukaan toimittamaan 'kaupungin arkkitehdin ja insinöörin1 tehtä vfä.

29. 12. 1908 hyvä1kisyttiin kaupun- gin tulo- ja menoarvio vuodelle 1909

päättyväksi 100,691. markkaan 89.

penniin. josta taksoittama'lla kootaan 48,784 markkaa ·94 penniä. Yhteis- kvul un menoarvio hyväksyttiin erik- seen, ti .hden 34,,556 markkaa 67 pen- niä.

9. 2. 1909 Kajaanin urhei1useuran anomus, että urheilukentäksi varattu paikka ·kaupungin laidassa niin pian kuin mahdollista pantaisHn kuntoon, hyljättiin. - 'Perveyslautaku.nnan il- moitettua, että viime kesänä tarkem- paa tutkimista varten lähetetyt vesi- näytteet Kopsan ja Likapuron läh- teistä ovat nyt antaneet huonompia tuloksia ja on niistä ilmoitettu, että ne eivät täytä hyvälle Juomavedelle asetettavia vaatimuksia.

2. 3. 1909 hyljättiin keuhlkotauti- asiaa ·K~jaanissa järjestävän toimi- kunnan anomus, että Rimpi-sairaalaa varten myönnettäisiin ilmaiseksi 4,'000. ·neliömetrin suuruinen maa.- alue höyrymyllyn ja Hauholan v'äli- sestä männfäöstä. Anomus hyljättiin m.m. sil1ä perusteella, ettei siitä käy- nyt ilmi, kenen kanssa kaupunki on tekemisissä.

6. 7. 190'9 maistraattia päätettiin kehoittaa ryhtymään toimenpHeisiin, että ilmoitusten kiinnittäminen talo- jen n ur k'k;iin estettäisiin ja jos maist- raatti katsoo tanpeelliseksi, pystytet- täisiin pylväitä ilmoituksia. varten.

17. 8. 1909 luettiin: senaatin hylkää.- vä päätös anomukseen saada yhteis- koulu1le valtioapua.

30. 9. .1909 päätettiin useain lrnu- punkilaisten anomu1rnesta a.vata lml- jettavaan kuntoon Lönnrotinlrndulta lähtevä Sammonkatu Kalevankadulle;

~alevankatu Pohjolanlrndul1e ja Poh- Jala:nkatu Asema.kadulle.

16. 12. 1909 rautatiehallitukselta päätettiin anoa, että haa.raraide ra- kennettaisiin Kajaanin asemalta en- tisen ylimenop_aikan läheisyyteent jonka varteen kaupunki varaisi ma- kasiinipaikkoja ja että junayhteyttä Ka,jaanin radalle lisättäisiin yhdeil.lä junalla, joka saapuisi Kajaa:niin aa- mulla j,a lähtisi illalla.

28. 12. 1909 kaupungin turo- ja me- noarvio vuodelle .19il0 hyväksyttiin päättyväksi Smk. 123,863: 61, josta taksoittarnalla peitetään Smk.

34,949: 4:1, lyhyta:ikaisen lainam kaut- ta Smk. W,000: - ja tonttikassan s'äästöl'lä Smk. 5,0001: - .

20.12.1900 jaettib säästöön j~änoot anniskeluvara.t Srn:k,. 13,4.82: 75 Ja an- nettiin niistä m.m. 10,000: - yhteis- koulun yläluokkien kannattamiseen.

8. 3. 1910 tanssi-iltamien rajoitta- miseksi ei keksitty muuta keinoa kun

a•noa ·kaupungin poliisijärjestyksen

1. pykälään sellainen muutos ja lisä.- ys, 'että j,u1ki~et huvit älk~ö~. kest'~k~

kauemmin kmn klo 12. yolla, pa.1ts1 erikoisella kaupungin pormestarin kirjallisesti antamalla luvalla'. Sa- malla päätettiin, ettei mitään huveja kaupungin alueella saa pitää i1man kirjallista lupaa ja Hauiholan kenttä annettakoon ainoasta.a•n y1eisiä !ka.n~

sanjuhlia varten.

22. 4. 1910 yhteiskoulun ohjes·ään- föön tehtiin muutoksia ja. lisäyksi'å, m.rri. semmoinen, että lukulrnusima.ikr su alemmalla luokalila. on 20 mark- kaa ja ylemmillä 75-100 markkaa.

7. 6. 19110 luettiin valiokunnan lau- sU'nto likaviemäriasiasta 'ja pä.ätettiin myöntää valiokunnan käytettäväksi 1 000 mar ldrna alustavia lika viemäri- . j~ puhdasvesi-j.ohtopuuhia varten.

Samalla p'ä.ätettiin anoa maistraatilta lisävaltuusmiesvaalia likaviemärin yh-

teydessä mahdollisesti rakennettava.n puhdasveLsijohtolaitoksen ja siihen tarvittavan lainan ottamiskJ.symystä

varten. .

2:2. 6. 1910 luettiin senaatin hyl- käävä päätös e·ntisen reservikasar- min alueen kaupungille luovuttami- sesta.

20. 9. 19101 kaupunginviskaali F. A.

Plantingille myönnettiin 1,000. mar- kan vuotuinen eläke hänen virasta luovuttuaan.

2B. 9. 1910 Lamminra.nta.an päätet- tiin teetfää hevosten uittolaituri kau- pungin ajurien anomuksesta. - Säh- kövaliolmnnan ,kirjoituksen luettua päätettiin sähkövalon kaupunkiin hankkimisasia vielä lykätä valiokun- taan. Samana päätettiin anoa lupa saada rakentaa sä.hkövoimalaitos Koi- vu kosken kuneelle.

1. 11. 1910 insinööri K. I-L Vaara- mäe·n kustannuslas'k,un, joka päättyi 64,000. rna.rklrnan I:stä kuivauspiiri'å varten ilman ikallion louhimisia ja valiokunnan ehdotuksen luettua päät- tivät valtuusmi'ehet yks'imielisesti li- kaviemärijohdon rakentamisen yleen- sä 'koko kaupungissa ja ensitilassa ryhtyä rakennustyöhön. Tätä ralre'n- nustyöt'å varten · päätettiin entisten

40,000. markan lisäksi ottaa 120.,000.

markan pitempiaikainen laina.

27. 12. 1910 kaupungin tulo- j,a me- noarvio vuodelle 1'9i11 hyväksyttiin päättyväksi Smk. 205,282: 48, jdka tu- lojen lisäksi peitetään talrnoittamalla 72,&22: 28 ja lyhytaikaisella lainalla 25,,000: - . Likaviemärin tekoa varten määrätty summa 40,000 markkaa p'ää- tettitn 8. äänellä 7. vastaan'. - Jos valtio ipai'kkakunnalle perustaa yli- opistoon johtavan oppilaitoksen, jon- ka viidelle ylernmäHe luokalle myös tyttöjä otetaan, tai ottaa haltuunsa Kajaanin yhteiskoulun, sitoutuu val- tuusto kaupungin puolesta myöntä- mään koululle. rakentamattoman ton- tin ilmaiseksi sekä 5,000' markkaa stipendirahastoks'i.

17. 1. "1911 päätettiin, hyljätä mat- kailijayhdistyksen anomus, että lrnu- punki ottaisi kunnossa pitääkseen Pöllyvaaran nä1rötornin ja Kyynäs- päänniemelle j.ohtavan tien.

22. 3. 1911 nimismies H. I. Gutze- nin ja var.usmestari K:. Oikarisen anomuksen johdosta ¹päätettii11 raut.a- tiehallituksesta a:noa kulkutien lait- tamista rautatien alitse läheltä tava- rama\kasHnia.

25. 4. 19ill otettiin edelleen käsitel- täväksi kysymys sähkövalon hankki- misesta kau1punkiin ja, päätettiin sii- hen heti r-yihtyä sekä hyväksyttiin pe- riaatteessa Kajaanin Puutavara Oy:n tarjous sählk.övoiman ottamisesta mai- nitulta yhtiöltä.

28. 4. 1911 päätettiin lopullisesti s·ähkövalon laittaminen kaupull'kiiin ja virran ottami¹nen siihen Kajaanin Puutavara Oy:ltä. Johtoverlron ra- kentamista ¹varten päätettiin ottaa 30,000. markan suuruinen pitem,piai- lrn:inen laina.

16. 6. 1911 hyväksyttiin ohjeet lrnu- pungi'n säh.kölaitosta varten, jota hoitaa rahatoimilkamari yhdessä säh- kömonttöörin kanssa.

22. 9. 1911 päätettiin rahatoimika- C.:

marin ehdotuksesta hyvätk:syä lrnu- pungin omain laitosten sähkövalais- tus alkavaksi käsilläolevana valais- tuslm u tena. - Päätettiin anta.a ra- hatoimi'kamarille määräys ryhtyä toi- miin, että n.s. ruununo1uoti tuil.ee ma.hdollisimman pian poistetuksi ny- kyiseltä paikaltaan j?, pai1kka j,äte- tyksi kaupungin· hallint:oon.

3. 10'. 1911 maistraattia päätettiin kehoittaa toimimaan niin, että tori- 13 -

.,..

kauppa ensi marlkkinain aikiana siir- retään uud·elle torille.

7. 11. 1'9ll p·äätettiin Kainuun 1mans.anopistaH.e lahjoittaa pari käyt- tMDättä jäänyttä entistä. katu1amp- pua •ja yksi kaupungintalon katto- kruun:u. Poliisikunnan uudelle kJannalle järjestettyä myönnettiin sen virkahuoneeksi raatihuoneen etuhuo- ne HyrynsaJ.men kunnan aloit- teesta päätti valtuusto lähettää kau- pungi'n puole$ta edustajan kihlakun- nan kuntain edustajien kanssa halli- tukselle esittämään Kajaianin-Suo- mussalmen radan tarpeell~suutta ja anomaan, että. hallituksen esitys siitä ensi valtiqpäiville tehtäisiin. Valtuu- tetutkisi asiaa aj,amaan valittiin por- mestari Fr. Hyöky ja, varalta kauiP- pias M. Vartiainen.

27. 12. 1911 \kaupungin tulo- ja menoarvio vuodelle 19,12 hyväksyttiin päättyväksi Smk. 16'4,47'21: 78, jos,ta lainailla peitetään 20,000: - j.a tak- soittamalla Smk. 55,102: 58. Menoissa oli ilokaviemärin tekemistä varten 2,0,000 mar¹k1ka,a.

11. 1. 1912, merkittiin saaduksi se- naatin päätös tehtaiden perustami- sesta Ämrn'ä- ja Petäiskoskiin.

27. 2. 1912, päätettiin valiokunnan ehdotu~en mukaan perustaa Kop- sanniemelle asuntola pieniä, etu.pääs- sä työväen.asuntoja ·mrten, joille vuokrataan mainituilta alueelta noin 875. neliömetrin suuruisia tontteja, ja päätettiin asia, lähemmän ehd1otuk- sen tekemistä varten palauttaa takai- sin valiokuntaan.

27. 3. HH2 suostuttiin maistraatin ehdotulkiseen tulenkestävän arkisto- huoneen j.a tulenkestävän: asiakirja- kaapin hankkimisesta ja päätettiin anoa rahatoim.i1k1amarin lausuntoa arkistoh uoneen raJrnn tamisesta.

18. 4. 19'12, vaadiituksi lausunnoksi maistraatille tuomari Paavo Palohei- mon esitylkseen torikaupan jär¹jestä- misestä joka arki.päivä.ksi päätettiin puoltaa anomusta ja pyytää, maistraa,- tin ryhtymään tomiiin, niin että to- rika UiP!P aa, niin, pian kiuin mahdollis- tab alettaisiin pitää ,joka arkipäivä.

30. 4. 1912 kummankin kaupungin raatimie:hen p,allkka päätettiin koroit- ta.a 600. mark'k1aan, ehdolla että luo- puvat n.k. huutokauppaprosenteista ja yksityisten huutoka.uipiPain pidos- ta, johon heillä tähän saakka orn ol- 1 u t yksinoma.i'nen oikeus.

7. 6. 1912 raha.toimikamarin huo- leksi 'j·äte,ttiiin ryhtyä jonkun maan- () mittarin kanssa neuvotteluun ei ai- noasita,am Tihisenniemen tehdasalueen, vaan myös koko kaupungin maa::-a1u- een virallisesta mitta,am:isesta ja. ka.r- toittam.isesta.

13.. 8. 1912 lausuntona maistraatille päätti valtuusto ilmoittaa, eittä ei sil- lä ole mitään sifa vastaan, jos 'Oy.

Ihmeitten maailmalle,' toistaiseksi vuokra,taan maa-alue eläväin kuvain teatteria varten Muttilaisen ja LindL.

hin talojen välillä olevalta maa1-a1u- ee1ta Puistdka.dun varrella,, 150.. ·mar- kan vuosimaksustaa

10. 10'. 19112, lausunnoksi kuvernöö- rille poliisihoiidon toiselle kannalle järjestämisestä hyväksyttiin valmis- tusva;liokun·naru ehdotus. Sen muka.an olisi vuosirahasääntö 11.700 markkaa ja poliisilaitolkseen tulisi kiuulumaa.i1 kruununvouti, komisarius, 4 vanhem- paa ja 2, nuoreimap,a konstaa.pelia.

15. 10. 191'2 kaupungin 6, poliisiille päätettiin kullekin suorittaa 20.0 markkaa viime vuodein anniskeluvoit- tovaroista. - Päätettiin k,atuvalais- tusta laajienta,a niin, että yönaiikana pide.fään p.uolivalaistus k1o 11:sita ip.

aam uhämärään. ·

17. 12. 1912 kaupunginlääkäri Ig- natiuksen palkka päätettiin koroit- taa 500. markalla ku umesairaalan vuoksi.

27. 12. 19i12 · kaupungin tulo- ja menoarvio v.uodelle 1913 hyväksyttiin päättyväksi Smk. 145,457: 13, josta taksoittamal1a peitetään Smk.

62,,669: 43 · ja s'.äästöllä edellisiltä vuo- silta sekä tonttikassasta ottamalla Smik. 24,,200': - .

19. 4. 1913 lausuntona, kuvernööril- Q le p·äätettiin ilmoittaa Kajaanin Puutavara Oy:n tehtaille perustetun vapaaehtoisen palokiunnan sääntöeth- dotu\ksen vahvistamisesta, ettei val- tuustolla ole mitä.än muistuttamista sääntöjä vastaan.

11. 4. 1913 valiokunna1n lausunto p uhdasvesijohto-kysymyksestä esitet- tiin ja annettiin sihteerin tehtäväksi asiakirjain pai'n.attaminen. Samoin päätettiin painattaa valiokunnan la.u- sunoo kaupungin raha-a:sioista ja suurimmista uudistus- y.m. töistä. - Nahkuri Kärnä1le päätettiin vuokrar ta nahk:atehtaan pai!kka Likapuron suusta.·- Päätettiin valiokunnan eh- dotuksen _mukaan· julistaa yhteiskou- - 14 -

lutalon piirustuskilpailu 1,000., 700.

ja 500. markan pa:Lkinnoilla.._ Asian huoltamiseksi asetettiin valiokunta:

Rihtniemi, Ignatius, Pokkri, Vuoristo ja Väyrynen.

0

27. 61. 19il.3 kuvernöörin päätös 29·. 5. 1913 vesilaitoksen perustamisesta .Ämmäkoskeen päätettiin •julistaa kir- kossa ja lähettää valmistusvaliokun- taan tarkastusta varten.

14. 10'. 1913 Ka:jaanin suksiosuus- klunnalle myönnettiin oikeus teettää tontille 16' ko1mannessa kaupungin- osassa 1autaliiteri suksien säilytystä varten ja vuokrata tarpeellinen maa- pala sitä varten.

23. 12. 1913 kaupung'im talouden- hoitajan palfoka päätettiin koroittaa 1,400. marklkaan. - Purolan esikau- pungin asukkaiden anomuksesta myönnettiin 900¹ markkaa tiein teke- miseen Purola.sta Tihisenniemen teh- taalle. - Kaupungin virastojen huo- neustokysymyksestä ja arkiist()holvista ehdotusta telkemään valittiin Stenius, Väyrynen, Keravuori, Rihtniemi ja Huovinen. Samalla päätettiin varalta menoa.rvioon tarkoitusta varten 5,000, markkaa. K,aupungin tullo Ja lneno- arvio vuodelle 1914 hyväksyttiin päättyv'ä.ksi Smk. 39¹1,302.: 29, josta.

lainaamalla. peiteitään Smk. 200,0IOO:- (kiansakoulurakenn ulkseen) ja taksoit- tamal'la Smk. 74,70B: 59. - Rahatoimi- kamari valtuutettiin -Kansallis-Osake- Pankissa uusimaan kaupungin sieltä ottama 150,000·. markan kassalkreditii- vilaina. - Päätettiin otta,a kaupun- gille toinen metsänvartij.a 1,550. mar- kan palkialla 'ja 300' markkaa matka.- rahoja. - Kaupungin tileistä pä.ä- tettiin poistaa kunnallisveroräste:jä v.

1911 Smk. 2,458: 71 selkä v. 1909 ja 1910 Smk. 389: 40.

20. 1. 1914 p'äätettiin kehoittaa ra- hatoimiikamaria ryhtymään toimenpi- teisiin, että tori, jossa torikauppaa harjoitetaan, aamuisin tarpeeksi kauan valai$taan.

11. 2. ,1914 Martkailijayhdistyksen Kajaani¹n haara.osastolle myönnettiin 2,200 marklkaa anniskeluvoittovarois- ta Pöllyvaaralle rakennettavaa uutta tornia varten.

4. 5. 1914 päätettiin antaa rahatoi- mikaimarille toimeksi muodostaa ny- kyinen palokunnan kalustohuone raa- tihuoneen tontilla poli'isilaitokseille virwahuoneeksi, täydentämällä put-

ka'i·n lukua yhdellä ja siirtäimäITå. pa- lokalusto Aleksanterinkadun kansa- koulun makasiinii:n. - Suostuttiin, että yhteiskoulun kannattaj.ain arpa- j,aisista 'j-ään:yt erä 2,000, .~a~'klkaa, jota ei tarvittu lkoul un hyvaks1, kun sille oli saatu :koroitettu valtioapua, kä.ytetään sttpendiraihastona .

20. 5. 1914 Anniskeluyhtiön voitto- varat vuodelta 1913 Smk. 46,887: 95 jaettiin eri tarkoituksiin, m.m. kau- pungin,talon rakenn usrahastoon 19,000 markkaa.

5. fa il.914 päätettiin lis'åtyssä val- tuustossa ralkennuttaa puhdasvesijoh- to ikaupunkiin ja. sitä varten, ottaa 270,000. markan pitempiaikainen lai- na.

2. 9. 1914 päätettiin järjestää kau- pungin omistama entinen Pekka Kar- hun talo S"ähkölaitoksen käytettäväksi ja ,ottaa main:itun laitoksen palvelu!k- soon kirjanpitoa taitava nainen 75- 100. markan kuukausipalkaHa lai- toksen kirjanpitoa hoitamaan. '

20. 10. 1914 myönnettiin porvari- säädyn historian kirjoittamista var- ten pyydetty 150 markurna.

29. 12. 1914 kaupungin tulo- .i.a menoarvio vuodelle 1915 hyväksyttiin päättyväksi Smk. 478,3-93: 44, josta taksoituksella kootaan Smk. 82.,038:74 ja koulujen raikennuslainalla y.m.

250,000:-.

2L2,. 1915 seitsemän kiaupungin teu- rastajan an_omuksen johdosta, missä esitetään pyyntö, että kaupunki ra- kennuttaisi ~janmrnkaisen teurastus- huoneen, kehoitettii:h rahatoimikama- ria kiirehtimään lausuntoaan asiassa, koska valtuusto noin vuosi sitten oli lähettä·nyt rahatoimikamarille saman- laisen anomuksen.. •

3 .. 4. 1915 P'äätettiin kaupunginta- lon ,u.llroseinäl!Le ha1nildnia ^kie11o, jotta ooriikaJL1[Plpa vardaan alkaa säännölili-,, seen ailkaan.

22. 6. 19!15 yihtymäll:i mafatr:aa,tin esitykseen,, päätettr:un seurä 'kaurpun- g:iinvoudrl'le että ka U!P ungin:visk1aalille ma'klsaa 'kummallekin palkkaa. 1,200 mar¹kkaa vuodessa. seurä kaupung;in- VtO,uidille uilosotto,palkkiota 400 mrurk- ka,a.

·23, 7. 1915 musiå.JrkilautaJmnn:alle myönneittili'Ill 200 ma1rkkaa soittdlmn-. na,n tähänast~sten in~nojen peit.tämi- seiksi.

- 15 -

2,4. 9. 1915 köyhden ka:nsalrou1ulas- ten· hyvä:ksi toimtvail.fo· omjpeluseu,ralle nJ1y:ön.niettii:n: 5i00. rnail"'kan a:vus.tus.

5. 11.. HU5 hyvä'ksyt.tiin valiokun- nan 1,a.atim1a iahjes:ääntö kaupungin

;pesulaitok.sel1e. Maksuksi määrättliin . kultaikin p,esjjältä 15 pen.niä tunnil-

ta ta!i S'en osalta ja vähin maksu 45 penrniä.

17. 12 .. 1915 1i1au1pungrn tu11Jo- ja menoar•vio vuodelle 1916 hyviksyttiin

J •

päättyväksiL, menot Smk. 311,988: '16 Ja tulot Smk. 220¹,389: 28, jo\ten taiki- sottetta;vakst jää Slmk. 91,699: 26. -

Myön,nettiilll 500¹ marklnaia tohtm"'~ Ar- velinin hu!Vi!l.an seudlulta Knurutifän niitylle 1rn1kevan· tiern pa,re.mpaa:n kun-

toon sa.a,t:Jtamista vairten. - Koi,rave,- ro fkaulJ)Ungissa päätetti,tn koroittaa 15. mairkaik1Si kultakin kotrnlta.