1 {ajaanin kaupungin kehitty- inen ja asukasluvun lisään-
tyminen 1653-1942.
Vt~· r<t-<f?.. .
/J,1.JPJ..
'kirioitti G, Enwald.
Ka.jaa.nin kaupungin kasvu ja kehit- vittivät venäläiset suuren o,sau Suo- tyminen on 01llut hidas ja vaivalloinen. • mieia ja murha.siva.t pa.JJjon a.sukkaiita.
Kun linnan vierelle srnornrt pienoi- tahi veivä.t hei.täJ vankina Venäjälle.
nen asutusnhmä 1051 korotetfon ka,u- S:yrjäisen a.sema1nsa vuo'ks1i s,ai Ka,ja.a~
pungibi, muutti sinne a,sukkaita lä- ni jonkun aikaa e'lää rauha.ssa tunte- hellä olevista pitäjistä, mutta sitten- ma,tta sodaill vauri1oita, mutfa 1716 saa- kään ei ka.uipunki pitkään aikaan I
pui venäläisten ·sotafoukiko sinnekin, 'muttunut ta.vallisest.a maalaiskylä,stä räjäytti linna.n, poltti kaua:mngin ja kaupungin näköiseksi. 8:vrnä sii.hen vei suuren osan asukkaista vankeina oli syrjäinen asema erämaassa, kulku- Venäjälle.
neuvojen puute, a,suikaste·n köyhyys Kahta, rauha.n jälkeen eli 1723 oli sekä sodan hävityk,set. Vasta sitten asulrnslu:ku vain 33. Vuonna 1736 laa.ti kun kaupunki sai paremmat liike;<ih- m.aiS1traatti luett,elon kaupungin a,suk- te:\~det muun Suomen kanssa, alkoi se kaisita., joita oli 12 säätyhenkilöä fa 28 kag•vaa ja vaurastua. Kaupunkien
asukasluvun vuotuinen 1ka,svaminen Ja lisäänt;rmilllen on ta rnlla an mi ttakaa- rn, fonka mukaan kaupunkien ke.hitn lasketaan. }Iaassarnme uu mm. kaKsi van/haa kamrmnkia, ~aantali, peru_,- tettu 1400-luvuHa ja, Tornio, perustet- tu 16,20, jotka. edelleenkin ovat Suo- ruen pienimp1a kaupunkeja, teihden a.suka,sluku v. 19-!2 alussa edellis.egs.ä l.106 ja jälkimmäfae1ssä 2.423. Sitä- vastoin on 1905 pe,rustetun Lahden kaUJpu,ngin asukasluku 27 vuodessa li- sääntynyt 27.ö44 henkeen. Vuosien kuluessa olen eri teoksista, verolue,t- teloigt.a j,a muista asiakirjoista ,k,0011- nut tietoja Kajaanin kaupungin asu- ka,~luvusta eri aikoina ja. kun nämä tiedot fa,val'laa,n va.laisev,a,t kaupun- kimme kehityksen vaiheet lähes kol-
l
meinsadan vrnode,n aikana, selostan nii- tä lähemmin seuraavassa. En ole mis-, tään asi,akirfoisfa saanut tietoa, mon-
1 talw asukasta karnpungi~.samme oli sen
•;;erustamisaikana, mutt,a voinee otak-
P<;irvar.ia, eli kaikkiaan 40. Säätyhen- kilöinä mainitaan tul1ivirkamies Hen- rik J.a1ko•b lloffren, raatimies Erik Lohtander, kiI'kko,herra La-rs Henrik Backma.n, ka;pteeni Anders Wass.man,, riostimesta,ri Johan Uhlv.ik, tullivir- ka:mies Mats Wi,sin, raa.timies :M:aJ,s Honka.inen, ra,atimie1s Fil~p Fi1lips:son, tullinlhoit.aja :i\fatias Svahn, 'henkiki r- fori Za.karias Scheidonburg, linna,n- päälliH:ö Didrik Trolin ja ra,a ti:mies :Mats l\iatsson. ,
Seu,raavina vuosina. kasvoi kaupun- gin asuka,sluku vä,hitelle,n ja ·oli 1745 150 ~ekä J 775 350, mutta väheni vuo- teen 17\J4 menne,ssä 280 henkeen. 1800'- luvun ·kuluessa lis,ääntri a,suka sluku fat,kuv,asti. joskin hitaasti, kuten ·eu- ra.ava luettelo os1oittaa:
V.
1805 oli Ka.ja.a)niss.a 320 asukasta,.V, lö.1() 340, V, 1815 3,17, V. 1820 367,
V, 1825 372, V. 1840 493, V, 1850 518,,
V, 1860 562, V. 1870 640, V, 1880 890,.
V. 1'890 1.185, V. 1900 1264, V. 1910 2850,
V, 1920 4295, V, 19i3,0 7.307, V. 1940 7,862 . V. 1941 oli Kafa.ani ssa 7.941 a.suJrn, ta, fa V. 1942 8.222,,
. sua niitä olle,en 1noin :pa.riruky:mmenen paikoilla, koslrn asukkiaide.n lukumää- rä kahta vuotta myöhemmi111 eli 1653 ilmoitetaan olleen 33. ·Asukasluku lisääntyi ode,He,en seuraavina vuosina tehden 1692 117 he·nkeä. Kolmen vuo-
Asukasluvun lis,ä1ys ikampungin alku- ajaHa 1653 vuoteen 1700 eli 47 vuodan aika,na on ollut 45. Seuraavan 105 den jälkeen eli l685 alkoivat suuret vuoden kulue,ss,a oli a.sukasluku 1805 kato- ja nälkäYuode,t, jolloin ruoin kasvanut 320 henke,en, tehden lisäy 10'0.000 ihmistä eli sei·tsemä,s osa Suo~ 242. Vuoteen 19rl0 mennessä oli a,su- men silloisesta a.sukasluvusta kuoli k
1 1· •· t t t· ·
· -ais uvun ·1sayg un uvas 1 suuremp1,
nälkään ja ruttotauteihin. Pa.Ita.mon
1 tt 1· k t
. .. ... .. . . .. .. . 1 {Un se sano , una. vuonna o 1 asvanu
pita1Jassa kuoli kato- Ja naLkavuosrna "82-
0 1 k · ·· l0,., d 1 . . . ~- , 1en ee,n Ja s11s D vuo en i:U-
1695'---16997 1.5100 ihmistä Ja KaJaanm luessa lisääntynyt 2.500 hengellä. Vii- kaupunglssa 160. Palt,amossa olJi niin meksi kuluneen 32 vuoden aikana on kamala nälänhätä, että va.nhemma t
söivät laistensa . ja la,pse,t vanhem- asukasluku keskimäärin lisää.ntynryt noin 2i37 hengel11ä vuödesg,a ja, oli ku- piensa ruumiita. luvan vuoden alus,sa, ikute,n edellä
Nälkävuosien fälkeen eli 1698 oli mainittiin, 8.22'2.
ka11pungis1sa 48 ia.suka s.ta.., ja kaihta Erään 1736 laaditun luettelon mu- vuotta m1yöhemmin eli v. 1700 78. Koh-
ta alkoi kamala i g,onvihau aika eli suuri ,pohjoismainen sota., foka päät- h'i vasta v. 1721. Sodan kestäessä hä-
kaan oli ka,upungis,sa 42 tonttia, joilla ku'llakin oli omisita.ja,n nimestä tai am- matist,a tehty erityinen nimi. Raati- mi,es E.rik Lohtanderin tonttia kutsut-
ti in Loh tulaksi, tulli virkailija Henrik I-Ioffrenin tonttia Tulli[aksi foe. Lue,t- telosta ei käy selville oliva,tko kaikki siinä .mainitut tontit rakennettuja, va.i käytettiinkö osa nii.'.lt.ä pelt,oina fa niittyinä, kuten myöhe:m;pänä aikana oli ta,pana. Ta,1~kemma,t tiedot saa maa,nmitt.a,ri G. Barck'in 1764 teke- mästä a.semakartrusta .. 1:rorut.teja oli sil- loin 79, fosit-a. 47 oli rnkennettu s1e'kä 1--1 viifoltiin peltioua ja 18 niitt,yuä.
Vuonna 1820 oli tonttien lu1ku 80, jois- ta. 20 oli rakentamattolffiia. 1820-1890 vuosiein kuilues·::,a rake1nnettiin uusia:;
taloja ja 1pienem.piä tiontteja pe•rustet- tHn kaupungin ete.Jäiselle laidalle.
Nämä tulivat kohta mnd1ri'ksi ja, pie- nemmillä a.suinrnkennuksilla rakenne- tuiksi. Tonttirr1 luku 1824 oli 106, jois- ta 93 oli rakennettu. Vuonna 1918 va,h vi,stett-iin karupUIIlgille uusii a,sema kartta, jontka. mukaan kawpunki ja,e,t- tiiu kolmeen kaupungiruos.a.an, joista onsimmäiuen käsiltti koko va,nlfemma kau·pun.gin fa ,toi'se,t ,ova,t 1894 jälkee ra'kennettufa.
Useimma,t tafot olivat :pie,11i1ä, joiss oli vain pirtti j,a vieni kamari sek ..
niin matalia, että hevonen ulottui ka- tolle ja l11Jpset leikkiessåän menivät katolle ,piiloon. Olipa pirt.tejä, joissru ei ollut edes lasi-ikkunoita, vaa.n luuk ku seinässä. Ka;tot oliva,t tuohesta, pyöreät maJot päällä j.a muutamiss ta:loissa, tu:ripeist,a. Ta.lojen raha-arv ei tietenkään ollut suuri. Vuonna 1755 porvari Mikael Hursikaisen jälke,oo tcimitetussa perukirfoitukses,sa arvos- tetti:in hänen talonsa,, foka sisäl'si pir tin ja kamairin, 30 kuparitaa.Iarin eli noin 20 ma,rka,n a.rv,oise:ksi. Hänellä oli myös he1vonen, foika 1perukirjoituk- ses,sa kats1ot:tiin ta.1-on a,rvokkaammak si e,sineeksi, koska sen .hinnak i las- kettiin 38 markika,a 40 1>enniä Suomen raha,ssa.
Ka,upungin asukkaa,t olivat enim- mäkseen ma,anvi15elijöitä, jotka joko itse valmistivat vaa,tteema ja jal'ki- neensa tahi tilasivat ne muuailta,, sillä.
minkäänlaisia · käsityöläisiä ei kau- pungissa ollut e111nen vuot.ta 1753, mut ta silloin kutsuivat kaupunkilaiset suutarin muua.Ita ja seuraavana. vuon- na lört1yikin jo kaUJpungissa, yksi . uu- l tarimesfaJ.'i. 1700-luvun loppupuolella
1
tavataan kaupungissia muidenkin kä.si töiden ha.rfoit.ta,jia, kuten nikkareja,
orvareja, sep,piä y1m. T'oista sata.a Yuotta ennätti kulua kiaupunkimme·
perustamise,sta, ennenkuin siellä ta-
·rataan kaup.piaita. Kauppiaa,t eivät nli,ik:1.r1n--- monp;::trni:>ot _,,.,.., .,;1-.~~ ~
l{a,;iaanissa, jonka a.sukkaa t eilivä maanviljelykseUä ja ka,rja.nhoidolla j1 joiden kaurp1pia.ilta ostiettava.t tarve- aineet olivat hyvin vähäi,se•t, mitkä.
cs,tettiin vuosi,tta.i,n 1Pidetyillä ma,rkki- noilla. V. 1783 oli kau1pungiss,a kaksi kaup:piasta, mutta nämä olivat nii ,köyhiä, etteivät voineet pitää avonais-
ta puotia. Kajaanin e,nsimma1senä kaiuppiaana mainitaan Carl HolmluncL
· fan lienee ofilut kaup111ngin lrnsööri Carl Holmlundin p·oilrn, synt. 28. 4. _
