Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista · DIGI

Kajaanin kaupungin kansa- . koulusta

ja sen ensimäisistä opettajista.

K ai.ia.anille kirjoittanut G. En w a 1 d.

\'(o.,(~ l

~\f , ~- e, 0

Suomessa tuli ka:nsakoulwj~in perus- rakennuksen silloisella tontilla N:o 71.

tarnin0.n 18i40-luvulla vilkkaan kä-sit- Rakennus sijaitsi kauniilla paikalla telyn alaiseksi. Senaatin istunnossa Kajaaninjoen varrella ja sisälsi 3 01pe- .huhtikuun 23 -päivänä 18-56 keisari tussalia, 1 käsityöhuoneen, 1 huoneen l~ leksa.nteri II lausui Suomen kansa- mies-, 2 huonett,a Ja keittiön nais- k,rnlun syntysanat määrätessää'll., että opettaijalle. Rakennuksen iso pihamaa

senaatin oli tehtävä ehdotus siitä, oli erittäin sovelias oppilaitten leikki-

miten kaman sivistystä tarkoittavien kentäksi. Koulukaluston ja opetusvä- koulujen järjestämistä maal,aiskunni.s- lineidr:m hankkimista varten myönsi sa olisi helpoitettava.. Tällöin alkoi kaupunki 580 markkaa, jota.paitsi raa- Uno Qygneus suurtyönsä, Suom,,n timies C. G. BeJ.1g1h la.hfoitti 100 ma.rk- ka.nsakoulujen perustamisen. Hänen kaa aineksien hankkimiseksi tyttöop- suunnittelemansa keisa,rillinen asetu3 pilaiden käsityönopetukseen. Koulun v,aihvistettiin lokakuun 11 pnä 1866. kirjastossa oli vuonna. 1880 50 nidettä.

Kaupunkikuntiin mää,rättiin tarpeen mukaan pell'ustettiwaksi kansa.kouluja, myös kaksivuotisia ala.ka.nsakoulRia.

Sa.m alla myönnettii'Il k,aupungeille laada vapaus koulujensa järjestäimi- sessä ja saivat ne itse laatia, kan.sa- kouluilleen oJuiesäännön, joka sitte-n oli lähetettä.vä k,ouluyli:hallituksen v1aihvistetta.vaksi. Myöskin myönnet- tiin kaupungeille kouluylihallituksen rhdotta:riJ.a valtiona1pu kansakoulujen Ylläpitoa varten. Kesäkuun 21 päivänä J872 vahvistettiin 01hJjesääntö Kajaa,- nin kaupungin ensimmäiselle kansa- koululle ja edellisen toukokuun l.

päivänä oli sille myönnetty 1000 mar- kan vuotuinen valtio.a1pu.

Kansakoulua va,rten osti kaupunki heinäkuun 3 päivänä 118172 3000 mar- kan hinnalla edesmenneen tuomari Carl Adolf Ca,rlssonin kuolinpesän hoitajilta maal11Ilittari S. H. Ky1an- derilta fa saha.nhoitaja J. D. Ikoselta

-- T'ässä rakennuksessa ava.ttiin Jmu.:

punkimme ensimmäinen kansakoulu L 2. 13'73 ja toimi siinä vuoteen 1889 saakka, jolloin se muutettin kaupun- gin silloisella tontilla N:o 43 omista- maan· rake1y.nukseen, fossa a,l,a.-alkeis-, reali- ja, alkeiskoulu sitä ennen oli toiminut vuode,sta 18512 asti, mutt3.

.ioutui vaipa.aksi, kun riaatimies A.

Rimpiläinen valtion a vustukseUa. oli r-a.kennuttanut alkeiskoulua v,arten uuden ajanmukaisen talon, jonne tä- mä koulu muutettiin sanottuna V'Ilon- na. Mainitussa rakennuksessa. oli kan- sakoulun käytettä:-~'änä ne,lj,ä hyvässä kunnossa olevaia opetushuonetta se.kä sitä1paitsi erityinen huone käsityöoipe- tusta varten ja voimistelu.huone. Kou- lu oli myös saanut kaksi stipendira- hastoa. nimittäin ka,uppiaa.n lesken Maria Revon lahjoittamat 1000 mark-. kaa ja tohtori Karl E1IUil Inbergin lruh- joittamat 5,00 markkaa, j¹oitten ko1rot

kevätlukukauden päättyessä jaettiia lahjakkaimmille ja hyVänta.paisille op- pilaille.

Kansakoulun fohtokunn,an esimiehe- nä on toiminut: tehtailija. H eiiman 'Renfors vuodesta 1871'7 ja rehtori H.

A. Ticeander vuodesta. 1891 sekä mai- nitun koulun tarkastajana pormesta1i Herman Viklund 1873-1882, rehtori Aaron Savolainen 1882-1886 ja opet- taja Kaarlo Kokkonen vuodesta 1887.

Alkuaikoina oli kaupungin kama- koulussa yksi mies- ,ja yksi naisopet- taja, joista edellinen toimi koulun joh- ta..iana. Heillä oli vaipa::t asunto fo vuosjpalkkaa, miesorpettadalla 900 mk sekä johta.fan toimesta 60 markkaa eli 960 markkaa ja naisopettaj,alla 675 markkaa. Vuonna 1880, kentieHi .io rnnenkin, on kaupungin kansakoulus- sa toiminut toiinenkin miesoipettafa., jolle suoritettiin palkkana 3350 mark- kaa vuodessa. ITä.mä opettaja liein~e ollut jonkinlainen aipuO'pettaja, jonka kaupung•in täytyi ottaa, kun oppila.:;- ten lukumäärä oli lisääntynyt siinä määrin, että niiden orpettaminen kävi vaikeaksi · koulThil kruhdelle varsinai- selle op·ettajalle. Kuten edellä, mainit- sin, oli kaupunkeihin perustettava se- kä ylempiä että alempia kansakouluja._ Jälkimäisijn otettiin 6-10 vuode,n ikäisiä oppilaita ja opetusaika niissä kesti kaksi vuotta. Läpikäytyään ,alemman kansakoulun voivat oppilaat jatkaa koulunkäyntiää;n ylerrnmässii kansakoulussa., siksikun täyttivät 1-1 vuotta. Krujaanin ensimäinen kansa- koulu oli yhdistetty alempi fa. ylempi koulu.

Kiun en ole ollut tilaisuudessa lä- hemmin tutustua kaupunkimme ensi- mäiselle kans.a,koululle laadittuun oh- jesääntöön, niin on edellä mainitut, koulua koske•vat tiedot täytynyt koota erityisistä vaooemmista kansakoulu- matrikkeleista, ja ovat senvuoksi ken- tiesi tulleet hafanaisiksi ja ehkäpä vfrheellisiksi.

Kansakoulun ensi:mäiseksi miesopet- tafaksi valittiin 1873 Kaarlo K o k k o- n en. Häm. oli talokkaan poika N ur- meksesta syntynyt 2'3. 1. 11848, kävi

Jnäskylän seminaarin 1867-1871 h oli toiminut kansakoulun opettajana Limingalla vuosina 1871 ... 11872. Opet- tadavirkaa hoiti Kokkonen vuoteen 1880, jolloin valittiin KajaM1in kau- punki- ja maa.seurakunnan lukkariksi.

1:I.1ämän ohella hän on toiminut voi- mi.:;telun åa laulun o·pettru.i.ana Ka:jaa- riin alkeiskoulussa 1883-1895 ja. kun- nallisessa yhteiskoulussa 1895--190/5 Häntä käytettiin· myös monessa kun- Hallisessa luotta:mustoimessa, ollen monet vuodet valtuuston sihteerinä ja,

lrn UJpungin v·altuusmiehenä vuosina 157,g._1881, 1902--1100t4. :Vhöskin val- tiolliseen elämään ulottui Kokkosen toiminta.. Häin edusti nirmittäin Ka.- foanin tuomiokuntaa 1885, 1887, 189;) ja 1900-vuosien valtiopäivillä• sek:i valittiin Kajaa,nin kaupungin edusta- jaksi 1904---1905 ja 1905-1006-vuosien valtiopäiville.

Kun Oulusta Ifaj,aaniin muuttaneet veLjekset K. j.a P. Höglund 1899 pe- rustivat tänne kiniarpainon alkoi kau- punkimme eins1mamen sa.nomalehti

»Kajaanin lethti», ilmestyä ja Kokko- nen toimi useat vuodet sen vastaava- na toimittaåa.na.

Vielä on mainittaJVa, että Kokkonen valittiin maallikko-jäseneksi kahteen eri kirkolliskokoukseen ja että bä:n vuodesta 1905 ·alkaen toimi Suomen Yhdyspankin Ka.iaa.nin konttorin val- voja.na.

Ka.nttori Kokkonen oli ystä,vällisellä luonteellaan hankkinut itselleen lukui- sia ysfäviä ja. tovereita kaupungissa.

Hän kuoli pitkällisen sairauden jäl- keen 7. 6. 1914, ja toverit pystyttivät hänen haudalleen kauniin muisto,pat- sa.an.

Jaakko Vilhelm L a h t i n e n syn- tyi 7. 12. 1845 Oulun ma,a.seurakun- nassa, jossa isänsä toimi maanviUeli- JRna. Opiskeli Koivikon maanvilfo- lyskoulussa 1868---1870 ja Jyväskylän S('minaarissa 18'/¹3-18176 ja 1877-1878 Valittiin Lep¹pävirran kansakoulun cpettajaksi 18R'8 da Kati¹a.anin kansa- koulun opettru.iaksi 1880. Vuonna 1863 erosi hän viimeksimainitusta. vira.staan h on sen jälkeen toiminut opettajana

Ala..vieskan ja. Pudasjärven kans•akou- luissa. Opettaja Laitinen on harjoit- ta.nut kicrti-allista tointa ja julkaissut kirjoituksi,a san1omalehdissä »Uud SuOlmetar». »Kaiku» li¹a »!Louhi•».

Juuso Hyvärinen, työmiehen poika K.uopioo ka,U1pungista, syntyi 26.

l. 1861. Käytyää;n Kuopion a,la-a,lkeis- koulun tuli hän 181719 oppilaaksi J Y-

väskylän semina.a,riin, dosta sai pääs- tc;todistuksen 1883. Samana vuonna valittiin hän Riajaanin kansakoulun opettaliaksi ja hoiti tätä virkaa vuo- teen 190l3, jolloin otti siitä e-ron, saa- den eläkkeen. Opettaja Hyvärin¹.m on toiminut .monet vuodet kaupungin valtuuston sihteerinä sekä ollut val- tuusmieihenä vuosina 1'893---1895 ja

1R·99-190il. Vuonna 1906 perusti hän muiden kanssa »iKa,ikuja Kajaanista»- nimisen sanomalehden, jonka va,staa- Yana toi:mittaja.na hän oli vuoteen 19.19. Pa..lta..mon pitä.jän säästöpankin ,ka.mreerina toillli hän 1914-1923.

Kuoli Kaj.n,:anissa 2,1. 7. 1923.

Kaupunkimme kansa.koulun ensi- rnäiseksi naiso1pettadaksi valittiin Em- ma Olivia S c h i 1 d t. Häm. oli synty- nyt 19. 10. 1848 Viipurissa. Käytyään Viipurin tyttökoulun 18159~1005, työ.;- kenteli hän vuosina 118615-1868 Viipu- rin postiko.nttori':lsa fa kotiopettaijana 1868~1S713, jolloin valittiin Kaja,anin kansakouluno,pettaijaksi. Vuonna 1880 Cl'osi hän opettaåanvira,sta ja meni naimisiin 01pettaJatoverinsa Kaarl0 Kokkosen kanssa. Hän kuoli Kajaa- nissa 10. 1. 1909.

Hilma R o o s, piirimaa.nmittarin ty- t,är K,aja.anista, syntyi 5. 1. 1863. Käy- tyään Joensuun ruotsala,isen tyttökou- lun toimi hän rupulaisopetta;jana Raa- hen ja Kafarunin kansakouluissa vuo- sina 1878~1881; ollut kuuntelijana eli n.k. hospitanttina. Jyväskylän semi- naarissa 1882 sekä valittiin va.kinai•- seksi opettajaksi Ka1faanin kansakou- luun 1683 Ja .hoiti tätä virkrua vuoteen 1903, jolloin siirtyi voimistelun opet- tajaksi Kadaanin se,minaarin harjoi- tuskouluun. '1'1ätä paitsi on hän vielä toiminut tyttöjen voimistelun opetta-

jana Kajaanin yhteiskoulussa 1902- 19'18.

Kun neiti Roos tammikuun ,5, päi- vänä 19313 täytti 70 vuotta, oli tämän päivän »iICaj.aa.nin» n'11llel"ossa julkais- tu kirjoitus merkkipäivä;n ,johdosta, jossa muun muassa mainitaan: >~Alin- omaista työtä ,ja ruherrusta on nuoren o.pettaj,attaren elä.mä. Mutta Kaikki- valtias siunaa työn. ,Sisaruspa.rvi kas- vaa, keihittyy, leJiahtaa lentoon ja ko- tiin jää työssä karaistu, itsenäiseen ajatteluun tottunut kwsalainen. Sel- laista he1nkilöä tarvitsee yihteiskrnnta.

ja niin ta.paa..mme neiti Roosin nimen 40_.50 vuoden aikana sivistys- ja va-- listusriennoissa ja myöhäisempinä vuosikymmeninä tärkeimmissä kun- nallisissa luottamustoimissa, kuten valtuusmiehenä, köyhäinihoitolauta- kun.na:n jäsenenä, eri koulujen johto- kunnissa, mutta varsinkin kaikkien seurojen etunenässä, j~id·en harras•• tuksena on nuorison ruUJmiillinen ke- hitys.»

L01puksi on vielä mainitta,va., että neiti Roos monta vuotta erinomaisel- la taidolla on hoitanut Kaja,anin kau- pungfo kansan.kirjasto.a, j1oka hänen toimintansa kautta on saa,tu mallikel- poiseen järjestykseen j,a laina1Usten luku kasvanut moninkertaiseksi.

Elin Hyttinen, syntyi J oensuus- sa 14. 8. 1867. Ollut Kuolemajärven kansakoulun o,pettajan,a. V,alittiin or;etta:jaksi Kaliaanin kansakouluun 1883. Kuoli Kaja,aniss,a 18. 10. 1891.

Aina S a v a n der, syntyi .Savon- linnassa 20. 1. 1846,; kävi Kuopion ruotsalaisen tyttökoulun 11858-18:62;

auskulteera:nnut Jyväskylän seiminaa,- rin tyttö-mallikoulussa ja lastentar- ha ss,a; ollut opettajana Kuopion alhai- sr,mmassa tyttökansakoulussa 1875- 18716; opettaja iKadaanin kansakoulus- sa 1895--1900 ja käsitöiden opettaja Kajaanin yhteiskoulussa 1895-1913.

Kuoli Kada.a.nissa 20. 9. 191'9.

Mainitsen vielä muutamia henkilöi- tä, jotka lyhyemmän aikaa tahi väli- aikaisesti ovat hoitweet opettajan virkaa Kajaanin kansakoulussa.

Anna S v e d 1 i n, leipurint ytär Ka- jaanista, syntyi 7. 7. 1854; namtittuaa,n

yksityistä opetusta 1862-1867 opiskeli hän Jyväskylän seminaarissa 1873- 1874; opettaja Kuolema.järven ka.nsa- koulussa 1878 ja väliaikainen opetti1-

ja, Kajaanin kansakoulussa vuonna lfSl.

Ida Sofia iu n d em a n, kauppiaan t} tär Kuopiosta., srntyi 25. 12. 1863;

kävi Kuopion ruotsalaisen tyttökou- lun fa muutti holhoojansa. rehtori Aron Savolaisen mukana Katiaaniin 1875; hoiti opettru.ian virkaa K.a.jaaniu kansakoulussa 1879. Meni myöhemmin naimisiin silloisen maarnmitta.rin, rriyöhemmin Oulun läänin läänin- maa,rumittarin Crurl Harlinin kanssa.

Kuoli jonkun aikaa sitten.

Ida N y m a n, hovinhoitajan tytär Tammelasta, syntyi 311. &. 181517; kävi Turun yksityisen tyttökoulun; hoiti opettajan virkaa Kajaanin kansakou- lussa 187-5. Sittemmin opiskeli hän Tammisaaren seminaarissa 1875-1879~

jolloin sai päästötodistuksen ja valit- tiin opettajaksi Lohjan kansakouluun ja Porvoon kansakouluun 18813. E·ro'3i opettai.ian virasta 1917, saaden valtion eläkkeen.

Karl Gustaf Pennanen, syntyi Reisjärvellä 31. 1. 18'40; ollut lukka- rin apulaisena 1872 ja 1874-1876.

kiertokoulun opettru.ia Ka.jaanin maa- seurakunnassa 1876-1897; hoitanut o,pettajan virkaa Kaijaanin kansakou- lus, a 1879.