Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista · DIGI

28  16  Download (0)

Kokoteksti

(1)

---d

-

..

.-

-

1 1 1

1

E LÄMÄKERR A L LISIA

TIETOJA

KAJAANIN KOULUN

OPETTAJISTA

JA HUOMATTAVIMMISTA

OPPILAISTA

KOKOILLUT

G. EN W A L D

KAJAANIN SANOMALEHTI JA KIRJAPAINO 0. Y.

-- -

1

__ u, _________ ,n_ ...

(2)

ELÄMÄKERRALLISIA -TIETOJA

KAJAANIN KOULUN OPETTAJISTA

JA

HUOMATTAVIMMISTA OPPILAISTA

KOKOILLUT

G. ENWALD

- - - -

-

. 11 '

:<_3

KAJAANlSSA i920

KAJAANIN SANOMALEHTI- JA KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖ

(3)

ALKU LAUSE.

=,iuN KAJAANIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN YHTEISKOULU elokuun 29 päivänä 1919

Kj

annetun asetuksen perusteella seuraavan syyskuun 1 päivänä tuli jätettäväksi valtion huostaan ja muodostettavaksi yhteislyseoksi oli Kaupungin Valtuusto sitä ennen

J pyytänyt allekirjottanutla laatimaan kertomuksen koulun entisistä opettajista ja oppi- laista. Kertomukseen hankittav;it tiedot olivat kuitenkin hankalat saada kun koulun arkis- tossa ei tavata minkäänlaisia asiakirjoja koulun vanhemmilta ajoilta, vaart alkaa oppilasluettelo vasta vuodesta 184:0 ja jatkuu säännöllisesti nykyaikaan. Opettajista ei myöskään ole mitään täydellistä luetteloa, jonka vuoksi tiedot, heistä olivat hankith1vat tuomiokapihtlien kierto- kirjeistä ja arkistossa säilytetyistä erinäisist~ asiakirjoista y.m. lähteistä. Täten on onnistuttu saada jotakuinkin täydelliset henkilölliset tiedot kaupungin eri nimisessä koulussa vuosina 1812-Hll9 toimineista opettajishi. Hauska olisi ollut tässji kertomuksessa mainita niitä hen- kilöitä jotka ovat nauttineet opetusta kaupungin vanhimmassa koulussa n. k. pedagogiassa, va:m näistä ei voitu saada edes vähimpiäkään tietoja ennen vuotta 1840 eli koulun muututtua ala-alkeiskouluksi, Tiedot koulun oppilaista on tehty vali" oimalla ja koskevat pääasiallisesti niitä oppilaita, jotka myöhemmin ovat tehneet itsensä enemmän tunnetuksi joko paikkakun- nalla tai muualla. Tämän yhteydessä sopinee mainita että tämän vähäpätöisen erämaan kaupungin koulur1 oppilaista muutamat ovat saavuttaneet arvokkaan aseman yhteiskuunassa.

Anders Johan Malmgren toimi monena vuonrra Oulun läänin kuvernöörinä, E. Liljeblad ja Waldemar Kyander olivat Senaatin oikeusosaston jäseninä. Ollessaan kaupungin edustaja val- tiopäivillä toimi tuomari Ivar Kyander irwokkaasti rautatien saamiseksi kotikaupunkiinsa.

Paitsi koulun arkistossa säilytettyjä asiakirjoja ja tuomiokapitulien kiertokirjeitä olen tätä julkaisua laatiessani käyttänyt seuraav_ia lähteitä:

1:o. Axel Bergholm,

2:o. A. V. Westerlu11d 3:o.

4:o. Cari NuJ1111111ilin 5:o. Hjalma,-- Bergholm 6:o. K. L. Lojander

K. Suomen Hallituskonseljan ja Senaatin puheenjohtajat ja virkamiehet 1809-1909; Porvoo 1912.

Finlands jurister 1898; Åbo 1898.

Finlands jurister, Biografiska anteckningar Helsingfors 1909.

Finska Forstaten; Helsingfors 1909.

Suomen lääkärit; Helsinki 1907.

Suomen maamittarikunta; Helsinki 189tt.

(4)

4

7:o.

8:o. Oskar Wasastjerna 9:o. Axel Lundsfröm 10:o. Gustaf Lömibäck 11:o. K Verklw 12:o. K. Kerklw11-e11 13:o. Ad. Neovius 14::o. Sulo Hei11iö 15:o. 0. J. Culfiande1 16:o. Nils 1-Ienrik Pittelfo 17:o. Oscar Wasastjema 18:o.

Ul:o.

20:o. J. {,Väyrynen

Suomen pankin matri.kkeli;-Helsinki 1909.

Matrikel öfver finska miliHiren; Helsingfors 1901.

Suomen alkeisopistojen opettajisto. I valtiokoulut ja II yksi- tyiskoulut; Turku 1902 ja Helsinki 1909.

Suomen kansakoulujen matrikkeli kevätlukukaude11a 1880:

Helsinki 1880.

Matrikkeli Suomen kansakouluistc1; Pori 1894.

Suomen kansakoulumatrikkeli; Helsinki lflll.

Suomen evank.luterilaisen kirkon matrikkeli; Kuopio 189~.

Nimikirja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppi- laista 1898- 1!108; Hämeenlinna 1908.

Suomen kirkon p ~imen muisto II osa.

finlands riddersk:lps och adels kalender för år 1872; Åbo 1872.

Ättartaflor öfver den på finlands riddarhus intruduserade adeln; Borgå 187H

Finland:, adelskalender för år 1906; Helsingfors HJ0l.

,, ,, 1917, 1916.

Piirteitä KaJaanin koulun vaiheista (.Jouko" julkaisussa) Hei-

sinki 1911.

21:o. Evert Winte1 Parteckning öfver lärare och elever vid gymnasiet i Kuopio;

Kuopio 1894.

22:o. Kansanvalistusseuran kalenteri vuosilta 1881- 1918.

23:o. Kajaanin yhteiskoulun vuosrkertomukset vuosilta 1893-- 191!-J.

24:o. Suomen Valtiokalenterit vuosilta 1858-19HJ.

TEKIJA.

(5)

[

=]ERUSTAESSAAN KAJAANIN KAUPUNGIN Maaliskuun 6 päivänä 1651

P

määräsi Pietari Brahe että linnan saarnaajan oman virkansa ohella

'v wyös tuli tojmia opettajana kaupungin koulussa eli n k. pedagogiassa.

Sittemmin muuttui linnan saarnaaja Kajaanin kirkkoherraksi ja kun tämä virka 1780 lakkautettiin, sai kaupunki ja maaseurakunta, jotka yhdistettiin Paltamon kirkkoherrakuntacrn, erityisen kappalaisen, jo~ka samalla tuli hoitaa opetusta pedagogiassa. Kun samalle henkilölle kävi vaikeaksi hoitaa sekä papin että koulunopettajan tointa määräsi tuomiokapituli Huhtikuun 15 päi- vänä 181~ että kaupungin opettajan toimi siirrettiin n. k. pedagogille, joka saisi palkaksi 15 tynnyriä jyviä sekä teinirahat Kajaanin kaupungista ja Paltamon pitäjästä, mitkä tekevät noin 81 markkaa nykyisessä rahassa.

Vuonna 1841 muutettiin pedagogia ala-alkeiskouluksi, alkuaan yhdellä opettajalla, vaan käskykirjalla Toukokuun 11 päivältä 1844 määrättiin että Tornion ja Kajaanin ala alkeiskouluihin oli as.etettava toinen opettaja ,, reh- torini "-nimellä ja saivat nämä palkaksi 225 hopearuplaa Esittelijäsihteeri Hen- rik Bäck'in lahjoitusrahastosta. Kummassakin näissä kouluissa tuli olla kaksi luokkaa. Tällaisena pysyi koulu Syyskuun 1 päivään 1816. K. Asetuksella Lokakuun 14 päivältä 1875 määrättiin että Kajaanin ala-alkeiskoulu oli muu- tettava kaksi luokkaiseksi realikouluksi, jonka toiminta oli alkava Syyskuun 1 päivänä 1870. K. Asetuksella Elokuun 23 päivästä 1883 lakkautettiin reali- koulu ja sen sijaan perustettiin alkeiskoulu, alkuaan kahdella luokalla vaan laajennettiin K. Asetuksen Helmikuun 24 päivältä 1887 määräyksen mukaan kolmiluokkaiseksi ja 1895 neli- ja viisiluokkaiseksi, jolloin koulu myös muu- tettiin kunnalliseksi yhteiskonluksi.

(6)

OPETTAJAT KAJAANIN PEDAGOGIASSA 1812 - - 1841.

Johan Gustaf Costiander syntyi 12/J 1787, ylioppilas ?.0/9 1805, vihitty papiksi G/G 1810, ensimäinen peda- gogi Kaj8anin pedagogiassa 1813, apologisti ·oulun trivialikoulussa 1817, kirkkoherra Kuusamossa 11/s 1824, kuoli Kuusamossa G/3 1833.

Carl Sa;;1.:a syntyi 1796, ylioppilas 1815, pedagogi Kajaanin Kou1ussa 1817, sai mielisairaudon vuoksi eron vi- rastaan 1819, rupesi papin virkaan ja määrätt in kappalaiseksi Suo- mussalmelle 1822 ja kirkkoherraksi Hyrynsalmelle 1846, kuoli 7/a 1849.

r

Ado{j Forbus syntyi 2u/i 1795, y1iop- pilas 17/10 1814, vihittiin papiksi 16/6

1818, redagogi Kajaanin koulussa 1819, kappalainen Paltamossa 1839, kuoH 16h 1870.

Andt'rs Eskolin, talokkaan poika Tyr- vännön pitäjän Eskolan tilalt,1, syn- tyi 20/12 1804, ylioppilas 21/r, 1828, vihitt in papiksi 15/13 1832, orettaja Kajaanin pedagogiassa 15/i 1840 ja siirtyi, kun pedagogia 1844 muu•

tettiin ala-alkeiskouluksi, opetta- jaksi siihen, kuoli Kajaanissa 15/-1 1845.

OPETTAJAT KAJAANIN ALA-ALKEISKOULUSSA 1845- 1876.

Vildor Lars flelandl'r syntyi 21/5 1822, vihittiin papiksi 1216 1844, rehtori Kajaanin ala-alkeiskoulussa 1/.i 1845

- 15/1 1859, rehtori Oulun ylä alkeis- koulussa 15/i 1859 Oulun lukion leh- tori 1/CJ 1855, Pietarsaaren seurakun- nan kirkkoherra 1/s 1869, kuoli 1905.

Johan Kranli syntyi 28/4 1818, yli- oppilas 29/6 1836, vihittiin papiksi

17/121841, opettaja Kajaanin ala alkeiskoulussa 21/io 1844, ja saman koulun laulunopettaja 9/91857, kuoli

31/r, 1858. -

Johan Gabriel Stålberg syntyi 23/io 1832, kirkkoherran apulainen Sot- kamossa, hoiti Krankin ku-0ltua hä- nen molempia virkoja 1/g 1858-2/~

1859 ja tuli vakinaiseksi opettajaksi

Kajarnin kouluun 1/i2 1859, kap•

palainen Haapajärvellä 1869, - nykyisen presidenttimme isä, kuoli 1873.

Fredrik Wilhelm, Ca!amnius syntyi

6h 1826, ylioppilas 9/6 1846, v. t.

opettc1ja Oulun · ylä al.keiskoulussa 1851 ja vakinainen 1854, rehtori Ka- jaanin ala alkeiskoulussa 2/2 1859, oli kivuloisuuden vuoksi virasta va- paa Syyskuusta 1859 alkaen, kuoli

~4h. 1863. Cala.mnius sai 18/21852 oikeuden perustaa tyttökoulu Ou- luun.

Alexander Wacklin syntyi 26/8 1838, ylioppilas 1855, hoiti rehtorin ja opettajan virkoja Fredrik Wilhelm Calamnius'en sairaana oloaikana.

(7)

Thor Otto Stenbäck syntyi Utsjoella

29/s 1836, yliopp:las 6/io 1855, apu- laisopettaja f<uopion ;ila-alkeiskou- lussa 1862-1863, pedagogian kan- didaatti löfio 1861, opettaja Kajaanin ala-alkeiskoulussa 1/9 1865 -1875, jolloin siirrettiin lakkautuspalkalle, toimi myös v. t. opettajana Uuden- kaarlebyn seminaarin harjoituskou,.

lussa 1875--1876.

Karl Johan Marelius syntyi 15/91829, filosofian maisteri, kolkga Kuopiort

· ylä-alkeiskoulussa 1/10 1859, opet- taja Kajaanin ala-alkeiskoulussa

1865-1866, kuoli Kajaanissa 15/u 186t5.

Johan Alani? Baclmzan syr.tyi 11/g 1848, ylioppilas 1866, opettaja Ka- jaanin ala alkeiskoulussa ja v t.

rehtori 1867-1868, suoritti sittem- min lääkintöopilliset tutkinnot ja . kuoli sairaalan lääkärinä Mikkelissä

1892.

7

Emil. Frifiof Lackströ'm syntyi 1843, filosofian maisteri, Kajaanin ala·

alkeiskoulun rehtori 1869-187 4, Savonlinnan realikoulun rehtori 187 4 -1884, kuoli Savonlinnassa 1884.

Johan Gustaf Sipilä syntyi 12/9 1842 Hailuodossa, ylioppilas 1864, opet- taja Kajaanin ala-alkeiskoulussa

7/121869- 3°!61870, kirkkoherra Kaa- villa 30/4 1888.

Axel Wilhelm Ingman syntyi Kuo • piossa 23/3 1847, ylioppilas 1865, Kajaanin ala alkeiskoulun opettaja 1870-1874, kuoli Kuopiossa 1877.

Fredrik Mielonen syntyi 10/.t 1850, yli·

oppilas 22/6 18ZO, vihittiin papiksi

26/s 1875, opettaja Kajaanin ala- alkeiskoulussa 1874-1876, kappa- lainen Heinävedellä 1 11 1879.

Mikael Grönfors oli rehtorina Kajaa- nin ala-alkeiskoulussa 1874-1876, ylioppilas, fil.kand. Elää Forssassa kruununvoudin apulaisena.

OPETTAJAT KAJAANIN REALIKOULUSSA 1 876 - 1883."

Aron Savolainen syntyi 28/s 1832, yli- opp;las, v.t. opettaja Kuopion ala- alkeiskoulussa 1857-1859 ja vaki- nainen opettaja ja rehtori samassa koulussa 1859-1876, opettaja Ka

1 jaanin .real koulussa ja alkeiskou- lussa 1876-1886, kuoli Kajaanissa

2/i2 1886.

Hugo Alfred Ticcauder syntyi 10/io

1842, yli0ppilas 1861, opettaja Kuo p1on ala-alkeiskoulussa 1865 ja Ka- jaanin realikoulussa 1876- 1883 sekä opettajana Ka.jaaniri alkeiskou • lusrn ja kunnallisessa yhteiskou- lussa vuoteen 1897, julloin otti eron opettajan virasta ja siirtyi Kansallis- Osake~Pankin Kajaanin konttorin johtajaksi.

Kaarlo Kokkonen syntyi Nurmeksessa

23/i 1848, nautti opetusta Jyväsky- län seminaarissa 1867- 1871, opet- taja Lim·ngan kansakoulussa 1871 - 1873 ja Kajaanin kansakoulussa

1/n 1873, voimistelun ja laulun opet- ja Kajaanin realikoulussa 1876- 1883, Kajaanin kaupungin Ja maa- seurakunnan lukkari 1880, lasken- non, maantieteen, voimistelun ja lau- lun opettaja Kajaanin alkeiskou ..

lussa 1883- 1895, kunnallisessa yh- teiskoulussa 1895- 1905, Kajaanin tuomiokunnan edustaja valtiopäi ..

villä 1897, 1899 ja 1900 sekä Ka ..

jaanin kaupungin edustaja valtio-· päivillä 1904, 1905 ja 1905-1906, kuoli Kajaanissa 7/6 1914.

(8)

Herman Renjors, syntyi H/11 1849, tehdasliikkeen harjoittaja K ajaa- nissa, toimi kaunokirjoituksen ja

piirustuksen opettajana Kajaanin·

realikoulussa 1876-18_83 ja alkeis- koulussa vuoteen 1886:

OPETTAJAT KAJAANIN ALKEISKOULUSSA 1883-1895.

Paitsi edellämainittuja: Aron Savotahien, Hugo Alfred nccander, Kaarlo Kokkonen ja Herman Renfors, on alkeiskoulussa toiminut opettajina seuraavat henkilöt:

Robert Wilhelm Lindgren~ synt) i Hä- meenlinnassa 13/s 1863, ylioprda~

31/6 1880, filosofiankandidaa1ti 22/i2 1883, opettaja Kuopion yksityis- ruotsalaises~a lyseossa 1/g l 885 -3 L/12

1887 v. t. lehtori Savonlinnan reali•

lyseossa 1/gl889-3Lfiol890, k0llrga Kajaanin alkeiskoulussa 12/4 1~92- 1895, koulun lakkautettua 1895 ase•

tettiin Lindgren lakk:rntuspalkalle ja toimi opettajana Kajaan\n kunnalli- ses~a yhteiskoulussa 1895-1916 jolloin siirtyi opettajaksi Forssan yhteiskouluun. Rehtorin tointa hoiti Lindgren alkeiskoulussa ja yhteis koulussa vuosina 1897-1916.

Filip Leouard Petander syn!yi Kuo piossa 1861, ylioppilas 1880, filo- sofian kandidaatti, opettaja Kajaa- nin al~ eiskoulussa 1889- 1893, koi•

lega Savonlinnan lyseossa 1893 -

· 1897, Kollega Sortavalan lysros~a

1897, kuoli 1901. -

. . Frans Fredrik Airota syntyi 26/41863 Pihtiputaalla, ylioppilas 1516 188.L, filoscifian kandidaatti 12/61888, v. t.

opettaja r~mpcreen realilyseossa, 1890-1893, apub1iskollega Kajaa- nin alkeiskoulussa 1893-1897, kol- lega Oulun suomalaisessa lyseossa 189~ -1898, kollega Turun su0- malaisessa lyseossa 8/7 1899.

Jenny Berg syntyi 1857, yksityisen

· tytrökoulun johtaja ja opettaja Ka- jaaris {a, saksankielen opettaja Ka- jaa1in alkeiskoulussa 1887 -1895 ja kunnallisessa yhteiskoulussa 1895 - 19:6.

Arthur Waldemar Sonmark syn1yi

2t14 1845, kapteeni ja Kajaanin re- servikomppanian päällikkö 1885 - 1894, oli venäjän kielen opettajana Kaj;:ianin alkeiskoulussa 1887- 1894.

Elis Wallenius syntyi 10/6 1862, ali-· kapt:.eni ja Kajaanin re~ervikomp- pan anpäällikkö 1894 -1898 opetti venäjänkieltä Ka1aanin alkeiskou- ]u,sa 1895-1899, siirtyi 1900 Kan- sallis-Osake-Pankin Kuopi'>n kont- torin johtajaksi, kuoli Kuopiossa 1903.

(9)

OPETTAJAT KAJAANIN YHTEISKOULUSSA 1895-1918.

Lukuvuonna 1895-1896 alkoi Kajaanin uusi yhteiskoulu toimintansa, kehittyen säännöllisesti niin, että se lukuvwonna 1897-1898 toimi ensikerran viisiluokkaisena. Sellaisena se oli aina syksyyn 1906 asti, jolloin koulu alkoi laajentua ·kahdeksanluokkaiseksi yhteiskouluksi, mikä

päämäärä saavutettiin lukuvuonna 1908- 1909.

Entisen alkeiskoulun opettaJi~ta, joiden elämäkerrat jo edellä ovat mainitut, on yhteiskoulussa · toiminut: Hug·o Alfred Ticca11der 1895-1897, Robert Wilhelm Lindgren 1895-1910, Frans Fredrik At"rola 1895- 1897, Kaarlo Kokkonen 1895-1905, Jenny Berg 1895-1906, Elis Wallenius 1895-1899. Näid~n lisäksi on y~teiskoulussa vielä _ ollut seuraavat opettajat:-

Signe Siren syntyi 29/4 1867 Tampe- reella, vanhemmat kauppias Evert Wilhelm Siren ja Maria Josefina Lagerqvist, tietotodistus Helsingin suomalaisesta jatko-opistosta, suo- ritti käytölliset opet ajanäytteet Hel- singin suorrta1aise~sa tyttökoulussa

7/121904, opettaja Tampereen Suo- malaisessa tyttökoulus,a 1887- 1895, ruotsin ja suomen kielen opettaja Kajaanin yhteiskoulussa 1897-1898 sekä väliaikaisena opet- tajana sama~sa koulussa 1899- 1901, Keski Suomen kansanopiston opettaJa 1902-1905, Tammisaaren ruotsalaisen yhteiskoumn suomen kielen opettaja 1905-1907, Pdrik- kalan suoma'aisen yhteiskoulun opettaja 1/g 19 ,7 Meni 1898 nai misiin sahanhoibja -Arthur Ikosen kanssa, vaan joutui parin Vuoden jälkeen leskeksi.

Helena Fellman syntyi 9/2 1867 Iissä, vanhemmat tehtailija Karl Fellman ja vaimonsa Maria Fellman, yli•

oppilas, ollut oppilaana Helsin gin suomalais~ssa jatko-opistossa 1895-1898, suoritti käy!ö'liset opet- tajanäytteet 27/2 1899, opettaja Ka- jaanin yhteiskoulussa 1898 -1903, opettaja Kotkan yhteiskoulussa 1903 -1905, opettaja Riihimärn suoma- laisessa yhteiskoulussa 1/9 19..:6.

Az'na Savander syntyi Savonlinnassa 3°/41846, vanhemmat kollega, filo•

sofian maisteri Karl Savander ja K1ara Salonius, läpikäynyt Kuopion ruotsJlaisen tyttökoulun 1858- 1862, auskulteerannutJyväskylän se- minaarien tyttömallikoulussa ja las- tentarhassa, ollut apuopettajana Kuo•

pion alhaisemmassa tyttökansc\kou- lussa 1875-1876, opettaja Kajaa- nin kansakolussa 1895-1903, I< ä- sitölden opettaja Kajaanin yhteis- koulussa 1891-1913, ollut useam•

pina vuosina Kajaanin kansakoulun johtokunnan jäsen sekä saman kau- pungin käsityökoulun johtokunnan jäsenenä 1890-1913. Kuoli Ka- jaanissa 20/9 1919.

Ida Hollmerus syntyi 2/s i880 SotkaM mossa, vanhemmat metsänhoitaja A. L. Hollmerus ja T. M. Högman, läpikäynyt Oulun suomalaisen tyt- tökoulun ja Hel5ingin suomalaisen jatko opiston, opettaja Salon suo•

malaisessa yhteiskoulussa 1/91902

- 3L/5 1916 ja Kajaanin yhteiskou- lussa 1/g 1906 -1911.

Hilda Emilia Ekholm syntyi 21/5 1875 Rymättaylässä, vanhemmat hak Ek- holm ja Hilda Sofa Johan-son, yli- oppilas 1897, filosof,ankand daatti

. 14/i2 1905 ( es+etikassa laudatur), aus

kulteerannut suomalaisessa norma · lilyseossa 1906, v. t. opettaja Tu · run ruotsalaises5a tyttökulussa 15/4

- 31/5 1904. · saksan ja ranskan kiel ten opettaja Kajaanin yhteiskou~

(10)

lussa 1906 - 1907, oleskellut saksan kielen opintoja varten Hanoverissa ja Leipzigissä yhteensä 9 kuukautta vuosina 1901 ja 1902.

Selma Puntti syntyi Kymi~sä 6/12

1884, vanhemmat Stefan ja Maria Puntti, läpikäynyt Helsingin suo- malaisen jatko o;,iston, opettaja Ha- minan kansakoulussa tyttöjä var- ten 1904-1906, alkeismatema!ikan, luonnonhistorian ja kaunokirjoituk•

set:i opettaja Kajaanin yhteiskou- lussa 1906-1910.

Ilmari- · Calamnius (Kianto) _syntyi Suomussalmella 7 /5 187 4, vanhem- mat rovasti August Benjamin Ca- lamnius ja Cesiha Lund~hl, yliop pilas 1892, filosofian kandidaatti 1898, maisteri 1900, opiskellut ve- näjän kieltä .Moskovassa, julk::tis- tut useita kaunokirjallisia teoksia, 1 venäjän kielen opettaja Kajaanin 1 yhteiskoulussa 1904 -1905. Sitten . jättänyt opettajatoimen · ja antau. tunut yksistään kirjalliseen toimin- taan.

Olivia Grundström syntyi Kuopiossa

3/11 1875, vanhemmat merik p'eeni Reinhold Grundström ja 0livia Blom, ylioppilas ~ uopion ruot"a· laisesta yhteiskoulusta 1895, käy- nyt Venäjällä syksyllä 1898 ja 1900, suoritti tu·kinnon venäjän kirjaili•

suudes~~ 1903, auskulterannut suo- malaisessa nonnalilyseossa kevät- lukukaudella _1903 ja syyslukukau- della 1909, opettaja Tampereen suomalaisessa tyttö koulussa 1901- 1902 ja 1903-1905 ja Tapmereen suomalaisessa yhteiskoulussa l 9Jl

~ 1902 ja 1903 - 1905, venäjän kie- len opettaja Kajaanin yhteiskou lussa 1906- 1918.

E1!7-JI

Cederstöm syntyi Helsingissä

2

j /8 1863, vanhemmat Mathias Ce cl_er~tr~m ja Ev~

R o

"enda.hl) yliop•

.pilas 1884, filosoiian kand"daafti 1888 (fysikassa, matematikassa ja astronomias~a laudatur),· filosofian lisentiatti, (fysikassa };rndatur), v. t.

matematikan, fysikan ja kemian leh.

tori T~mpereen suomalaisessa ly- seossa 22/io-20h2l888, toiminut ma- tematikan ja fysik an opettajana useissa eri kouluissa, 1889 -1905, matematikan ja fysikan opettaja Kajaanin yhteiskoulussa 1906 - 1909, opettaja Tampereen kauppa•

opistossa 191)9- 1912, kuoli Hel- singissä 1215 1912.

Tämän ohella on tohtori Ceder- ström tehnyt magnetisia tutkimuk- sia Leipzigin yliopistos,a ja meteo•

rologisia havanno1ta Pohjoisjää•

merellä ja Siperiassa sekä tut" inut kat:ppa ja teollisuusoloja läntisen Siperian joilla.

Pietari J(arz·niemi ent. Pirinen syn.

tyi Kuopios,a 17/s 1877, vanhemmat kauppias Pekka Pirinen ja Maria Magdalena Ahlqvist, ylioppilas 16/6

1899, suorit!i syyslukukaudella 1905 Sortavalan seminaarissa tutkinnot ja opettajan näytteet kan<;akoulun opettajavirkoja varten, v. t: opet- taja Ruskea'an Kirkkolahden kan- - sakoulussa 1902- 1903, v. t. opet-

taja Kaavin Sivakan kansakoulussa 1904- 1905, opettaja Kajaanin yh • teiskoulussa 1908- 1918. Toimi nut useina vuosina Kajaanin ylei•

sen sairaalan talouden hoitajana, Kajaanin kaupungin valtuuskunnan sihteerinä ja Oulun järven laivayh- tiön asiåmichenä.

· Syksyllä 1917 siirtyi opettaja Ka- riniemi Suomen Kauppa-pankin Kajaanin haarakonttorin johtajaksi.

Augusta Vilhflmina Sjöstedt syntyi Oripäässä 9/21878, vanhemmat hen- kikirjuri Otto Fridolf Sjöstedt ja Lovisa Adeleide Borenius, ylioppi·

(11)

las 1897, auskulteerannut Helsingin ruotsala:sessa normalilyseossa ke vätlukukaudella 1908, v.t. opettaja n. k. Antellin koulussa Mikkelissä

1 /n 1905 - 15 '1 1908, opettaja Uuden kaupungin yh1eiskoulussa 1/9 1908, opettaja Kajaanin yhteiskoulussa

1909-1910.

Juho Sefanias Suomalai11en syn1yi Maskussa 8/11 1866, vanhemmat tå- loka~ Matti Krouvila ja Anna So- fia Ju bontytär, ylioppilas 31/u 1887 filosofianlrnndid1atti 2u/5 189l (ma tematik~ssa, fysikassa ja kemiassa laudatur), auskulteerannut suoma- laisessa 11ormaalilyseossa 1891- 1892, opettaja Länsi Suomen kan sanopistossa i 892- 1896, hoitanut matemalikan ja fysikan lehtorin virl aa Turun suom la:sessa lyseos sa 1/g - 27 /io 1893, matematikan ja fysikan opettaja Haminan suoma- laisessa yhteiskoulussa 1896-1898, Rr1uman yhteiskoulun opettaja ja johtaja 1898-19.0, matematikan ja 1 fy~ikan opettaja Kajaanin yhteis• 1 koulussa ja samalla koulun reh- tori 1910-1912, Hämeenlinnan suomalaisen lyseon johtaja sekä matematikan ja fysikan lehtori 1912 -1918. Rehtori Suomalainen on sen lisäksi· ollut: Rauman kau pungin val·uusmiehenä 1901-1906, Rauman merikc,ulun johtokunnan jäsen 1900-1910 ja Suom_alais- Ugril~isen seuran jäsen.

Ellida Fredrika Pih!amaa ( ent. Pihi•

man) syn1yi 19,'9 1884, ylioppilas Uudenkaupungin yhteislyseosta 5 s 1905, suorittanut opettajatutkinnon Helsingin suomalaisessa jatko-opis tossa , 907, opettaja Uudenkaupun gin yhteislyseossa 906-19 l 0, or,et- taja Kokkolan yhteiskoulussa 1910 -1912, opettaja Kajaanin yhteis koulussa 1912-1918.

11 Hilma Maria Roos syntyi Kajaariissa

i'ifi 1863, vanhemmat: maamittari C.

T Roos ja M. E. Sahl,tröm, läpi- käynyt Joensuun yksityisen tyttö- koulun, su rittanut kasvatusopilli- sen käsityö kurssin· Toijalan kansa

~oulu-sa, ollut hospitanttina Jyväs•

kylän semin::iari-:;sa ja harjoituskou lussa sy~ sy11ä 1882, apuopettajana Kaja.anin kama koulussa 1878 - 1879, opettaja Raahen kansakou- lussa 187~- 1880, opettaja Kajaa nin kansakoulus-a 1881-1903, ruotsinkielen opettaja Kajaanin yk•

sityisessä tyttökoulus~a 1895-1898, voimistelun opettaja Kajaanin se- minaarin harjo;tuskoulussa syksystä 1903 ja tyttöjen voim·stelun opet- taja J<c1jaanin yhteiskoulussa 1902 - 1918.

Assar Milifo Heikinheimo (enL Hei- kel) ~yntyi Hailuodolla 31/?, 1871, vanhemmat lääninrovas!i Carl Ro- bert Heikel ja Jenny Vilhelmina Hackzell, ylioppilas 1890, filosofian kandidaatti 21/51897, vihitty f losofian maisteri~si 31/5 1897, suori1ti kas•

vatusopin tutkinnon 5/2 1901, aus. kulteerannut suomalaisessa nor•

maalilyseossa lukuvuoden 1897- 1898 ja ruotsalaisessa normaali•

lyseossa syksyllä 1897, käytännöl·

1iset opettajakoked suomalaisessa normaal!lysrossa 29/o 1900, opettaja Tampereen suomalaisessa yhteis- koulussa 1/9 1898, m;:.tema ikan ja fysikan opettaja Kajaanin yhteis- koulussa •ja samalla koulun rehtori 1915 - 19 t8. Apulaisgeologina Suo- men Teollisuushallituksen määräyk sestä kolmena krsänä: Saimaan seu.

duilla 1897, Pohjoisma~n pohjoi- simmissa osis~a (r<emijärvi Kolari:

190 l ja 1902, toimittanut kfSinä 1894 ja 1895 geolrJgisia tutkimuk·

sia ja sai Oulunläänin kuvernöörin kautta palkinnon 500 markkaa, rau ..

(12)

l

tamalm1löydösUUln Pyhätuntunlla

16/111905, valittu varamaallikkoedus- tajaksi Suomen kirkolliskokoukseen 1903, valittu Kemin rovastikunnan puolesta maa11ikkoe-du,.tajaksi kir- koltiskokoukseen 1908.

J u 1 kai s s u t: kirjo:tuksia Aamu- mulehteen, Kaikuun, U. Suometta- reen, Geografiska föreningens tid • skrift'iin ja Jouluaattoon, Vaaliopas sekä Aamulehden 25 vuotisen toi- minnan juhlajulkaisussa osaksi en- nen julhaisf:mattomiin lähteisiin pe · rustuvan· tutkimuksen ,,Y. Z. Yrjö.

Koskisesta" Yrjönpäivänä.

Väinö Matti Pöysti syntyi Jääskessä 5/s 82, ylioppilas 1/io 01, fil.kand.

21/12 04, fil.maisteri 30/5 07, vihitty papiksi 20/6 14, uskonnon, latinan ja historian opettaja I< ajaanin yh teiskoulussa 1913-1917 ja koulun rehtori 1913-1915, opettaja Ke min yhteiskoulus~a 1918.

Lauri Edward Ahtola syntyi Kuo- piossa 4/2 88, ylioppilas 1907, fil kand. 1910, suomen kielen ja his torian opettaja Kajaanin yhteiskou- lussa 1910.

Helmi Viinzkainen syntyi Hankasal mella 6110 88, käynyt Hebngin suo- malaisen jatko opiston 1913, kau nokirjoituksen. piirustuksen ja lau- lun opettaja Kajaa_nin yhteiskou- lussa 1914-1918.

Johannes Väyrynen syntyi Oulussa

1% J.860 ylioppilas 1881, vihitty papiksi 11/2 85, kirkkonerran apu·

lainen · Siikajoella ja v.t. kappalai- nen Revolahdella 16/3 86, suoritti pastoraalitutkinnon 25/9 88, Kajaa- nin kaupunki- ja maaseurakunnan kappalainen ~9/s 93, sai rovastin ar- vonimen 1910, kuulunut useampia vuosia Paltamon pitäjän säästö- pankin johtokuntaan ollut Kajaa- nin kaupungin valtuusmiehenä ja

rf:lbatoim1kamarin ~sim1eheni. 'l'oi- minut yhteiskoulun u~konnon opet tajc!na vuosina 1895-1897, 1898 -1901., 1902 - 1907 ja 1913.

Yrjö Hägg syntyi Oulussa 1873, fil.

maisteri, ja historian opetta;a yh- teiskoulussa 1907-1909, kuoli Ka- jaanissa 11/51909.

Maria Renfors syntyi 1852, piirus- tuksen opettaja yhteiskoulussa 1895 -1910.

Wera Juvelius syntyi 1882, käynyt jatko-opiston, suomen ja ruotsin- kielten or ettaja yhteiskoulussa 1903 - 1906, naimisissa. kauppias Valter

Roos'in kanssa. ·

Vilho Tamminen syntyi 1862, fil.

kandidaatti, matematikan opettaja yhteiskoulussa 1897 -1899, sittem- min opettaja Heinolan yhteiskou- lussa, kuollut.

Evert Lindberg syntyi Hämeenlin- nassa 1/io 70, ylioppilas 1890, käy- tyään Haminan kadettikoulun suo- ritti upserritutkinnon 1894, palveli Mikkelin tarkka-ampujapataljoo-..

nassa aliluutnanttina 1894 -1902, Yhdyspankin Hämeenlinnan kontto- rin kassööri 1h 1902-1/i 1903 ja Kajaanin konttorin johtaja vuodesta . 1905, ylennetty 1919, majuuriksi ja määrätty Kajaanin kutsuntapiirin sotakomisaarioksi, pysyen edelleen yhdyspankin johtajan toimessa, Ka- jaanin kaupungin valtuusmiehenä

1/s 1906 alkaen, ollen myös val- tuuston puheenjohtajana, toiminut venäjänkielen opettajana yhteiskou- lussa 1903 - 1904.

Reinhold Roine syntyi 14h 66, yliop·

pilas 1886. fil.maisteri, suomen kie•

Ien ja historian opettaja yhteiskou · lussa 1909 - 1910, Kotka n piirin Kansakoulutarkastaja 1911.

Clas Ekebq,n synt 18/ 279, luutnantti Hä- meenlinnan patalj. 1900, ruotsin ja

(13)

v~näjän kielen opettaja yhteis'kou lussa kevätlukukaudella 1906.

Kustaa Adolf Saarilahti syntyi Uu- dellakirkolla 10/s 83, ylioppilas 1903, vihitty papiksi 7/a 1911; Suomen lähetys~euran lähettiläs Kiinassa vuo desta 1912 alkaen, uskonnon ja historian opettaja yhteiskoulnssa 1910-1911.

Jalmari Alarik Pe1Ztti!ä syntyi 1884, pastori, Suomen kirkon lähetys- seuran pappi, historian opettaja yh- tebkoulussa 1914-1915.

Eino Heineman, syntyi Kuhmonie- mellä 17/12 1884, ylioppilas 11/6 1904, vihi'ty papiksi 16/6 11, uskonnon ja historian opettaja yhteiskoulus'.'a 1911--1913, fil. kand. 22/121914, maisteri 3/2 1915, Raahen keskikou- lun uskonno_n ja historian lehtori 1916.

Adolf

f

mil Taipale syntyi Jyväsky- lässä 5110 69, käynyt Jyväskylän se- minaarin 1892, suorittanut tutkin- non musiikin teoriassa 1900 ja kas- vatu · opissa 1905, laulun opettaja Porin ruotsalais~ssa yhteiskoulussa 1901-190.i, musiikin opettaja Ka- jaanin seminaarissa 1% 1905, lau lun opettaja yhteiskoulussa 1905- 1914.

Emil Sipilä synt. 21s 76, ylioppilas 2/s 96, Kajaanin seminaarin voimis- telun opettaja 1904, opettanut poi- kain voimistelua yhteiskoulussa 1905 -1906 ja 1914.

Elli Sipz"lä edelli5en vaimo synt. 1881, opettanut terveys ja raittiusoppia yhteiskoulussa 191~-1913.

Axel Rainio, synt. 1869, ylioppilas 1887 filosofian kandidaatti 1893, uskonnon lehtori Kajaanin semi- naarissa 1902, uskonnon lehtori Sortavalan seminaarissa 1909, opet-

tan ut latinaa ja uskontoa yhteis - koulussa vuosina 1904--1908.

Emil Levälahti syntyi 1882, poikain · voimistelun opettaja yhteiskoulussa

1906-1907, voimistelun ja terveys- opin lehtori Joensuun lyseossa 1911, ottanut ansiokkaasti osaa vapaus- sotaan sekä saanut vapausristin IV ja Suomen valkoisen ruusun II luo- kan kunniamerkit ynnä II luokan vapausmitalin.

Väinö Vil/anen syntyi 11/s 80, yliop pilas 1915 1900, vihitty papiksi 9/i 06, toiminut apulaispappina Paita.

mossa, Puolangalla ja Ristijärvellä 1906-1911, pitäjän apulainen l<iu.

ruvedellä 14/11 1912, uskonnon opet•

taja yhteiskoulussa 1909-1910.

Elis Veiste (ent. Westerlund) synt.

Pihlajavedellä 28/s 76, käynyt semi- naarin 1898, opiskellut kuvaaw.is- taitoa, sµorittanut pedagogiatutkin- non ja tehnyt opintomatkoja Skan- dinaviaan, Saksaan ja Sweitsiin, piirustuksen ja käsitöiden lehtori Kajaanin seminaarissa 1903, pii- rustuksen opettaja yhteiskoulu·ssa 1912-1913.

Paavo Vuoristo ( ent Friberg) syntyi Kankaanpäässä 6/a 69, ylioppilas 1889, fil.kand 1891, voimistelun Ja maantiedon kollega Rauman semi- naarissa 1900, suomen kielen leh- tori Kajaanin seminaarissa 1902, toiminut suomenkielen opettajana yhteiskoulussa 1909.

Juho Aleksanteri Tuomola syntyi Paimiossa ~11/9 69,. käynyt Jyväsky- län seminaarin 1893, suorittanut batjoituskoulututkinnot, Kajaanin seminaarin harjoituskoulun yliopet-·

taja 1903, toiminut voimistelun opet- tajana yhteiskoulussa 1907-1908.

Walter Rihtniemi syntyi Haukipu- taalfa 16/s 61, ylioppilas 1882, fil.

. kand. 1884 ja tohtori 1908, Kajaa.

(14)

H.

nin seminaarin johtaja 190 l, suo- menkielen opettaja yhteiskoulussa kevätlukukaudella 1909.

Eija Riht11ietni, edellisen poika ~y ii.

tyi 22/s 91, ylioppilas 1910, suoritti alemman hallmtotutkinnon 1916, kapteeni Viron armeijassa, opetta- nuryhteiskou1ussa voimistelua vuon-

na 1914. ·

Helmi H11l!?!w11en syntyi 1891, opet ..

tanut luonnonhistoriaa,. maantietoa ja kaunokirj0itusta yhteiskoulussa 1912- 1913.

Kaarlo Heikkinen syntyi 1866, kaup- pias, opettanut kirjanpitoa yhteis- koulussa vuosien 1905 - 1908 ku- luessa.

Kaarlo Leonard llaataja syntyi 1872 Paltamossa, ylioppilas, opettanut venäjää 1896 sekä matematiikkaa ja fysiikkaa 1899-1901.

Kaarlo Ikonen syntyi 9/4 1875, yli- oppilas 1u/rnl 895, käynyt Evon met- säopiston 1~/6 02, me sänhoitaja Yli- Kemin hoito alueella 1907, opetta nut venäjänkel·ä yhteiskoulussa syyslukukaudella 1869.

Jenny Holmberg syntyi 1858, 1ele- grafipäällikön rouva, opettanut tyt- töjen voimistelua 1895- 1902.

Juuso Hyvärinen syntyi 26/i 61 Kuo- piossa, käynyt Jyväskylän seminaa rin 1883, opettaja Kajaanin kaupun- gin kansakoulussa 30/5 1885, sittem min sanomalehdentoimittaja Kajaa- nissa, opettanut alkeismatematiikkaa yhteiskoulussa kevätlukukaudella 1899 ja uskontoa 1901-1902.

Erik Pirinen syntyi 1856, kaupungin- kassööri, opettanut kirjanpitoa yh- teiskoulussa valtiopäivä1n aikc1na

1899-1900.

ylioppilas 1896, .fil kand. 1902, ju- maluusopin ero1utkinto 1907, us- konnon ja historian lehtori Kajaa.

nin seminaaris~a 1910, opettanut latinaa ja historiaa yhteiskoulu1:sa 1912- 1914, kuoli K ajaani,sa 4/-o 1915.

Anni Lin11mi11innz., edellisen vaimo, syntyi 1878, opetti laulua yhteis- koulussa 1912-1913.

Mikko Lindqvist synlyi 1886, yliop- pilas, fd.kand., matematikan ja fy.

sikan opettaja yhJeiskoulu--sa 1912

-1915. .

Tahvo Martikainen syntyi '2216 63, yli- oppilas 11/5 84, vihitty papiksi 14/i 89, Paltamon kappalainen 18/i 94, kuoli Paltamossa 17/7 1900, opetti uskontoa yht~iskoulussa 1897 - 18,98.

Erik Parviainen syntyi 29/71847, puu- seppäme~tari Kajaanissa, kuoli 4/i2 1912 Kajaanissa, opettanut poikain käsitöi1ä 1895 - 1905.

· Agnes Renfors., kon~ ulin rouva, syn.

tyi 2"/s 69, opettanut saksankieltä 1908-1909.

Axel Teirilä syntyi 1883, ylioppilas, opettanut matematiikkaa 1914- 1915. -

Emma Torkkeli syntyi 1868, opetta- nut matem ,tiikkaa, fysiikkaa ja luonnonhistoria1 1900-1906.

Aleksander Tervo syntyi 26/61872 Ka•

jaanissa; postinhoitaja Oulussa., o·pettanut venäjän kieltä yhteiskou- · lussa 1901-1902, (mainit1an oppi- laiden luettelossa).

Harald Julius Linnanniemi ( ent. , - Axelsson) syntyi Jo~nsuussa 1839,

Paul Vuori (ent. Bergh) syntyi 19/12

1878 Kajaani~sa, eläinlääkäri Ro- vaniemel ä, opettanut s!.lornea ke·

vätlukukaudella 1899, ( mainitaan oppilaiden luettelos-;a ).

(15)

Tuure Vuori (ent. Bergh) syntyi 9/s 81 Kajaanissa, insinööri, kuollut

11;5 1917, opettanut matematiikkaa, suomea ja voimistelua yhteiskou- lussa 1904-1905, (mainitaan oppi- laiden luettelossa).

Signe Kena syntyi 1887, fil.kand., opettanut saksaa ja ranskaa vuo- sina 1913- 1914.

Werna Holtmerus syntyi Sotkamossa

27h 1869, käynyt Kajaanin ruotsa- laisen tyttökoulun 1880 1884 ja Jyväskylän Seminaarin 1889 -1891, suorittanut 1904 yksityisesti Hel- singin jatko opistossa uskonnon, suomenkielen ja kasvatusopin ku.rs sit, Kajaanin semina::irin hujoitus- koulun opettaja 19/ 4 05, opettanut uskontoa yhteis'<0ulussa 1907 - 1909.

Edit' Roos syntyi 12/6 1878, käynyt Kajaanin tyttökoulun ja Helsingin jatko-opiston, kansakoulun opettaja Savonlinnassa, opettanut suomen kieltä yhteiskoulussa kevä!lukukau- de lla 1909.

Pietari Juho Sutinen syntyi 1882, fil.kand , op~ttaja Käkisalmen yh- teiskoulussa 1916, opettanut sak-

,

15

saa ja ranskaa yhteiskoulussa 1910 -1911.

Varma Naak.ka syntyi 1868, käynyt Helsingin jatko opiston, opettanut tyttöjen voimistelua yhteiskoulussa

1895..:..1897.

Wivia Veiste (ent. Westerlund) synt.

1888; piirustuksen, laulun ja käsi- töiden opettaja yhteiskoulussa vuo•

desta 1913 saakka.

Aina Voutilainen_. Hattulan kansakou- lun opettaja, saksan ja ranska.n kielen opettaja yhteiskoulussa syys- . lukukaude.lla 1907.

Emilia Öfverberg syntyi 1885 · fil·

kand , opettanut histodaa ja suo- mea yhteiskoulussa 1912-1913.

lsidor Vuori syntyi 31/ 4 1879, fil.kand., saksankielen opettaja yhteiskou- lu-;sa 1908--1918, lähemmin oppi- laiden luettelossa.

Ester Vihelä syntyi 7/101889, ylioppi- ldS 1911, opettanut 1914-1916 maantiedettä, luonnonhistoriaa ja

·kaunokirjoitusta.

ryyne Nikkinen, ylioppilas, opetta- nut. maantiedettä, luonnon historiaa ja kaunokirjoitusta vuosien 1914 - 1916 kuluessa.

(16)

L YHYf<ÄISIÄ TIETOJA

MUUTAMAIN KAJAANIN ALA-ALKEISKOULUN ENTISTEN OPPILAIDEN MYÖHEMMISTÄ ELÄMÄNV AlHEIST A.

1848-1875.

Konstantin Levonzus syntyi Raahessa

15/2 1826, oppilas Kajåanin ala-al- keiskoulussa 19/3 1840, nimi5mies ja sitten henkikirjuri Haapajärven kh lakunnassa, kuoli Haapavedellä 31/s 1903

Samuel Wilhelm Snellman, n1ahkuri Petter Reinhold Snellmanin poika, syntyi 26/9 1827, oppilas Kajaa.,in ala alkeiskoulussa 1841, sahatyö mies Oulussa ja Kaj rnnissa, kuoli

15/6 1858.

Frans Fredrik Lönnrot., rää'älin poika Karjalohj alta, syntyi 9/3 1830, oppi las Kajaanin akt alkeiskoulussa 1842, ylioppilas 22/6 1850, vihit~y papiksi

16/12 1853, nimitettiin kappalaiseksi Ristijärvelle 25/4 1860, saanut rova5- tin arvoniemen, kuoli ,Ri-,tijärvellä

14/ 8 1907.

Richard Sebastian Roos., Kajaö.nin tuomiokunnan tuom uin· Jaakob Roos'in poika, syntyi Kristiinan kau- pungiss1 28/2 1835, oppilas Kaja:i- nin ala-alkei 'ikoulussa 18 44- 1846, ylioppilas Vaasan lukiost--a 6/io 1853, maanviljelijä, omasi Happolan tilan Ilmajoella ja kuoli siellä 816 1876.

Carl Emil Aejmelaeus syntyi Palta- mossa 23/12 1834, Paltamon kirkko- herra Karl Aejmelaeus'en poika,

l<ävi Kajaanin ala alkeiskoulussa 1844-1848, ylioppilas Kuopion lu- kiossa ll/9 1856, vihitty papiksi 1/5 1859, pitäjän apulainen Karttulan pitäjässä 1/5 1873 ja kirkkoherra siellä 15/111884, rovasti 25/io 1888, kuoli Karttulassa 16/5 1897.

Anders Johan Malmgren syntyi Ka~

jaanissa 2t/11 1834, kävi Kajaanin ala alkei-.koulun 1844-1848, yli- qppil~s 1854, primusmaisteri 1860, filosofiantohtöri 1864, v.t kalastuk- sen tar'< astaja 1865, yli mää· äinen profe:;sori 1867, vakinainen kalas- tuksen tarkastaja 1877, Oulun lää·

nin kuvernööri 1889. tehnyt useita 1'.ionnontieteellisiä tutkimusm 1tkoja Vienan merelle 1859, Huippuvuo•

rille ja Ruijaan, kolmen ensimäisen ruotsalaisen retkikunnan jäsenenä 1861, 1864 ja 1868. Hänen tär- keimmät tieteelliset tutkimuksrnsa koskevat etupäässä ar~ tis1en seutu- jen eläin- ja kasvikuntaa. Kuver- nöörinä ollessaan sa3vutti Malm gren suJsiota ,ja kunnioitusta lää- ninsä asukk1ilta, josta tod stuk~ena on sekin että nämä ovat peru )ta neet hänen mui-;toksensa ja hänen nimellensä rahaston, jon '<a avulla voitaisiin edistää samaa tarkotus•

perää, kansan henki-en ja aineelli•

(17)

sen tilan koro'.tamista, ;oka Malm grenille oli sydämmenasiana Koti- seutunsa, Kajaanin, etµja piti hän aina silmällä j 'l hänen ansioksensa on etupää5sä luettava, että rauta- 1ie saatiin rakennetuksi tälle syrjäi- selle seudulle. Malmgren kuoli Hel singissä huhtikuun 12 päivänä 1897.

Carl Petter MatmgrenJ edel:isen veli, syntyi K i jaan :ssa 4/5 1836, oppilas

I< ajaanin ala alkeiskoulussa 1844-

1848, ylioppilas Kuopion lukicsta 1854, fil. m ai~teri 1860, lääketieteen kand·daatti. 1862 sekä lisensiaatti ja tohtori 1866, kaupunginlääkäri Kuo- pio~sa 1869-1887, piiri:_ääkäri Kok- kolassa 1887 - 1889 ja Porissa 1889 -1899, jolloin kuoli 27 h.

Robert Aleksander Castren s• ntyi 16/11

1834 Sotkamosss, missä isänsä oli

· pitäjän kirjuri, oli Kajaanin ala- alkeiskoulussa 1845 ja kuoli mar- raskuun JO päivänä samana vuonna.

Johan Reinhold Gastren, Sot1<amon lukkarin Jakob Fredrik Castrenin poika, syntyi Sotkamossa u;s 1834, kävi Kajaanjn ala-alkeiskoulun 1846 - 1848, sittemmin kaupp·a:rna lisal.

mella.

Gustaf Nikolaus AejmelaeusJ Paita tamon kirkkoherran Karl Aejme ]arns'in poika, syntyi Palramossa 3-)/1

1838, oppilaara Kajaanin ala alkeis kouluss1 1848-1849, ylioppilas

12/io 1857, hovioik aus1rnltantti 11/a 1862, varatuomari 17/12 1864, pal veli sitten Vaasan Hovioikeudessa ja yleni kanneviskaaliksi 16/7 1872, kuoli kylp--matkalle Franzenbade- n:ssa Böhm:s ä 10h 1873.

Johan Adolf CastrcnJ Sotkamon pi- täjän kirjurin Reinhold Castrenin poika, syntyi S · tkamon Hyttilässä

15/11 1837, oppilas ala.alkeiskou- lussa 1848-1852) ylimääräinen lää ..

17 ninkanslisti Oulussa 1863, mm1s- mies Rovaniemellä 6/6 1864 ja Ke- mijärvellä 20/i2 1881, kuoli 10/4 1886.

Carl Fredrik Levonius syntyi 31/5 1840 Kajaanissa, Jiävi ala-alkeiskoulua Kajaanissa 1850-1856, komisarius Suomen panldn konttorissa Porissa, saanut hovineuvoksen arvonimen, kuoli Porissa 26h 1907. Puoliso 14/2 l 873 Augusta Henriette Aejmelaeus, P,dtamon kirkkohfrran Karl Aejme.

laeus'in tytär, ~ynt. 6/6 1841.

Carl Adolf Flander syntyi Kajaanissa

15/121841, isänsä Adolf Fredrik Flan- der oli Kajaanin ·pormestari 1843- 1865, kävi ala-alkeiskoulua 1851- l856, antautunut postilaitoksen paJ.

velukseE'n ja oli postiek-;peditöörinä Kuopio~sa 1872-1880, po~tinhoi- tajana Pietarsaaressa 1881-1887 sekä Porvoossa 1887 -1889, kuoli Porvoossa 1910.

Gustaf Ferdinand Bergh~ raatimies c~rl Gustaf Bergh'in poika Kajaa.

nistH, syntyi 24/5 1842, oppilas f< a- jaanin al:-.-1lkeiskoulu~sa 1850-

J 854, lähti sittemmin merille ja suo- ritettuaan m"'rikapteeoin tutkinnon kuljetti matkmtajalaivoja Saimaan

lesi,lä. L0ppuijällään toimi Bergh

höyrylaivojen tarkastajana Kajaa- n:ssa kuolemaansa saakka 21/g 1902.

Gustaf Mauritz Nordberg syntyi Sul•

kavalla 4.'61841, isänsä Gustaf Nord- b.'rg oli sit1emmin piirimaam ttarina Kaj ianiss 1, m·ssä poik?.nsa kävi kou'ua 1851-18\5, lähti merille sekä suoritettuaan merikapternin tutkinn ·n 1'ul~etti m,.,tkustajalaivoja Pä jänteen ve istö'lä, loppuikänsä asui Nordberg Kuopiossa ja ·toimi s!el ä böyrylaivojen tarkastajana.

I:< uoli Kuopiossa.

l

Reinhold Castren syntyi Sotkamossa

3h 1844.. isänsä Reinhold . Castren

(18)

18

oli pI1äjän kirjuri, opp·las ~la-a!- keiskoulussa 1854--1857, yltoppt·

las Vaasan lukiosta 5/io 1865, Vaa- san Hovioikeuden auskultantti 10/6

1871, varatuomari 17/12 1874, mais- traaatin sihteeri Oulussa 1877, kuoli 16/11 1889.

Otto Henrik von Essen syntyi Uudesr sa11a1rlrbyssä 25/3 1841, kävi Ka- jaanin ala alkeiskoulua 1852-1853, sittemmin tilanomistaja Uudenkaar lebyn _pitäjässä, kuollut vuosien 1909 -1916 väliajalla.

Gustaf von Essen> edellisen veli, syn- tyi U 11de5sakaarle byssä 22/6 1843, oppilas Kajaanin ala-alkeiskoulussa 1853-1854, ylioppilas 31101864, vi- hitty p2 piksi 29/61870, kappalainen Alajärvellä 31/iol 873, Kortesjärven kirkkoherra 23/i 1878, Munsalon kirkkoherra 1893, kuoli 1918.

Jonas Kristian Castren, syntyi 22/1

1840 Sotkamossa, jo~sa isänsä Ja kob Fredrik Castren toimi lukkarina, kävi ala alkeiskoulua 1854-1856, antautui sitten maamittariu virka- uralle ja pääsi nuoremmaksi piiri- maanm ttariksi 1/81881, ja vanhem·

maksi 1890, kuoli Oulussa 1903.

Anders Wi!?tor Helander, Kajaanin a.Ja-alkeis:rnulun silloisen rehtorin Wiktor Lars Helanderin poika, syn- tyi Kajaanissa 31/7 1845, oppilas ala alkeiskoulus~a 1854-1857, yli- oppilas 13/9 1866, suoritti kameraa- litutkinnon 2% 1870, metsähallituk · sen kamreeri 15/1 1875, Uudenma:m läänin lääninkamreeri 25/11 1895, saanut valtioneuvoksen arvonimen 80141905, kuoli 21/s192O.

Sanfrid Au,g-ust Aejnie!aeus> sydyi

4h 1845 Pa'.tamossa, jossa isänsä Karl Aejmelaeus oli kirkkoherrana, oppilas ala alkeiskoulussa 1855- 1857, ylioppilas 22/o 1866, suoritti

kameraalitutkinnon 28/5 1870 ja tu·o marin tutkinnon 16/i2 1871, varatuo- mari 31/5 1875, senatin kan~listi 7/11 1881, protoko11asihteeri kirkollis • toimikunna~sa B/10 1888, yliopiston asiamies 26/io 1889, e.-ittelijäs1h_teeri . kirkollistoimikunn:1ssa 22/12 1906,

kuoli Helsingis~ ä 13/7 1918.

Johannes Krank> syntyi 9/11 1847 Ka- jaanissa, jossa isänsä Johan Krank oli ala alkeiskoulun opettaja, yli•

oppilas 15/6 1868. J(rank oli oppi- laana täkäläisessä ala-alkeiskoulus-

sa 1856-1859. ·

Henrik Schvartzberg> syntyi 4/41844 Pyhäjärvellä, jossa isänsä Henrik Schvar1zberg oli kappalaisena, op- pilas ala-alkeiskoulussa 1856-1857 ylioppilas 10/61869, vihi1tiin papik- si 5h 1872, suoritti pastoraalitut•

kinnon 15/51876, kappalainen Me rijärvellä 28/12 1876, kirkkoherra Kestilässä 28/2 1879 ja Sotkamossa 16/3 1893, saanut rovastin arvoniwen, kuoli So1kamoss:i 29/i2 1914. Muut•

tanut sukunim. ,, Mustakallioksi" · j ohan11es Srhvartzbcrg, edellisen ve •

Ii, syntyi Pyhäjärvellä lGh, 1846, op·

pilas ala alkeiskoulussa 1856-1857 ylioppilas B/10 1865, vihitty papiksi 81/7 1867, fil.kanditaa1ti 15/4 1876, uskonnon ja ruotsinkielen lehtori Kuopion lyseossa 25/6 1873, K uo- pion kaupunki ja maaseuraurakun nan kirkkoherra ja samalla Kuo•

pion hiippakunnan tuomiorovasti 8/3 1893, eciu,miehenä 1888, 1891, 1894 ja 1897 vuoden valtiopä\villä, asetettu 2-!Jio 1896 toiselle sijalle Kuopion hiippakunnan piispan vir:

kaan. Kuoli Helsingissä 18/91915. · Frans A!j,-id Aejmelacus, Paltamon

kirkkoherran Karl Aejmelaeusin poi~

ka, syntyi Paltamossa rw1i 1847, op•

pi'as ala alk~iskoulussa 1856, yli

oppilas Oulun alkeisopistosta 16/6

(19)

1869, Vaasan hovioikeuden amkul tantti 1874, varatuomari 31/51877, Jvväskylän kaupungin pormestari

15/12 1880, Ruoveden tuomiokunnan tuomari 2G/4 l90 l 26 1 1911. Otti . eron vira;taan ja asuu Helsingissä.

Gustaf Adolf Durchman, Sotkamon nimismiehen Johan Adolf Durch•

man'in poika, syn1-yi Sotkamossa

28/a 1_848, oppihs ala alkeiskoulussa 1857 -1861, sahanhoitaja Karhu- saaren sahalla Kuop:on pitäjässä, Niuvanniemen ke:;kuslaitoksen ta• loudendoitaja 1895.

Johan Gidion Cafan~ syntyi Siuntios sa 15/io 1846, oppilas ala alkeiskou-

·1ussa 1857, ylioppilas 1.51i 1867, hoiti opettajan virkaa KajHanin ja Tornion ala alkeiskouluissa, oleske- li jonkun aikaa Norjan Ruijassa, missä oli tuntiopettajana Vesisaa ren koulussa ja kansakoulunopet- tajana etelä-Warangissa ja ulos- antoi 1877 Vesisaaren suomaiai sen sanomalehden ,,Ruijan Suomen- kielinen Lehti". Sittemmin oli hän apumiehenä Vaasan Hovioikeuden kielenkääntäjille suomen ja ruotsin kie1tä varten, v.t. nimism:ehenä Kuh- moniemellä ja Haapajärvellä1 maa~

laispoliisi Reisjärvellä 1891.

Victor Emanuel Liljeb!ad syntyi 8/6

1847 Sievissä, missä isänsä oli va- ramaamittari, suoritti tuomarin tut kinnon 5/5 1871, lääninsihteeri Ou- lun läänissä, Heinolan tuomiokun~

nan tuomari 22/i 1901, Senatin oi keusosaston jäsen 25/io 1901, luopui senaattorin toimesta suurlakon ai- kana 1905, kuoli Orimattilassa 17 /io 1907. Lilieblad kävi Kajaanin ala- alkeiskoulua 1857.

Edvin Ae/melaeus syntyi Paltamossa

. 3/s 1848, isänsä Paltamon silloinen kirkkoherra K~ul Aejmelaeus, kävi ala alkeiskoulua 1857, ylioppilas

9

Vaasan lukiosta 2· /21871, kauppias Porvoossa sitten konttoristi Hel • sing"ssä, jossa kuoli _8,'s 1890.

Jalwb SclzvartzbergJ syntyi Säräis•

n·emellä 8/<J 1848, oppilas ala-al•

keiskoulussa 1858- 1859, ylioppi las 10/a 1869, vihitty papiksi 1% 187 4, kappalainen Iisalmella 8/5

1884, Pyhäjärven kirkkoherra 25/s 1897, saanut rovastin arvonimen

2/3 1907. Kuoli 1910.

Carl Johan Hogmau, syntyi 19/ 4 1850 Kajaanissa, · jossa isänsä Gustaf Fredrik Högm~n oli kappalainen, oppilas ala-alkeiskoulussa 1855, ylioppilas Oulun alkeiskoulusta 1869, filosofian kandid iatti 187 4, matrmatikan lehtori Jyväskylän se•

minaarissa 1875, edusmie:; useil'a valtiopäivil1ä, suoritti lakitiedetten kandida 1ttitutkinnon 1887, kuoli

14/ 3 1893.

Waldemar Kyander, syntyi Kajaa- nissa 1/s 1850, isänsä Samuel Hen- rik Kyander oli piirimaamittari,_ op- pilas ala-:dkeiskoulussa 1858-1862, ylioppila'i° Kuopion lukiosta 19/g

1870, suoritti tuomarin tutkinnon

3)/r, 187 4 ja yleisen oikeustutkinnon

16/i2 1875, Viipurin hov· oikeuden auskultantti 9/a 187 4, varatuomari

31/5 1877, Tammelan tuomiokunnan tuomari 2¾ 1892, senaattori senaa- tin oikeusosishssa 1/i2 1905, otti eron tästä virasta 11/6 1909.

Herman Renfors~ syntyi Porissa 11/11

1849, vanhempansa olivat merikap- teeni Gustaf Renfors ia Anna Gus- tava Wahlgren, oppilas ala-alkeis- koulussa 1859 - 186~, kävi Kuo- pion alkeiskoulua, työskenteli Po.

rin konepajassa ja Pietarissa. Sit•

ten ryhtyi Kajaanissa valmistamaan lu ~ikkauistimia ja Iaajemi 1876 liikkeensä kivihiomolla ja koristei- den valmistusta varten ja 1880 tur-

(20)

k1stehiAa la, keksien its suuren osan koneis!oaan, oli Kajaanin rea Jikoulu_n piirustuksen opettajana 1876-1886 sekä kaupungin vai•

tuusm:ehenä y.m.

Johan Henrik Tuhkanen, syntyi Pal- tamossa 8/8 1851, isä torppari, läpi käynyt Kajaanin ala-alkeiskoul un 1859-1863, ollut Suomen lähe tyksessä 1868-1869, suorittanut toisen luokan koneenhoitajan tut- kinnon Helsingin teknillisessä rea likoulussa 1870, ollut v. t. kama koulun op·ettajana Orimattilas~a 1871-1872, opettaja Leivonmäen kansakoulussa 1873, Jalasjärven kansakpulussa 1876 ja Tuuloksen kansakoulussa 1883, eronnut kan- sakouluopettajatoimesta 1889 ja otettu 1890 opettajaksi ja johtajak- si Hämeenlinnassa sijaitsevaan pik- kukoulun opettajain seminaariin.

Ernst Gustaf Kyander piirima'.3mit- tari Samuel Henrik Kyanqer'in poi- ka, syntyi Kajaanissa 25/5 1852, op pilas ala alkeiskoulussa 1860- 1863, ylioppilas Kuopion lukiosta 22/ o

1870, fil.kandidaatti '10/12 1875, vi h"ttiin papi~si 12/2 1878, kappalai- nen Jäppilässä 2016 1883 ja Pielis järvellä 17/s 1887. Julkaissut Kuo p:ossa 1885 ,, Paavo Ruotsalainen ja herännäisyys pohjois Savossa"

nimisen teoksen. Pielisjärven seu- rakunnan kirkkoherra 1917.

Karl Harlin, syntyi Kajaanissa 28/12 1852; isänsä oli piirimaamittari, op- pilas ala-alkeiskoulussa 1861 -1865, ylioppilas Kuopion lukiosta 11/io 1873, auskultantti 30/5 1876, vara maamittari 29/s 1881, nuorempi ko- misionimaamittari Kuopion läänissä

5/2 1889 ja vanhempi' kom. maa- mittari samassa läänissä 20/5 1896;

läänin maamittari Oulun · läänissä 1907 -1917, täysin palvelleena otta-

nut eron virastaan vilmel<si maimt~

tuna vuonna ja asuu Oulun kau pungissa.

Gustaf Harlm> edellisen veli, syntyi Kajaanissa 22/8 1854, oppilas ala- alkeiskoulussa 1862.-1865, yliop-:- pilas Kuopion lukiosta 17/6 1873, metsäkonduktööri u/6 1876> Ylän·

teen hoitoalueen metsänhoitaja 28/4 1904, Oulunjärven tarkastuspiirin ylimetsänhoitaja 1906.

livar Alexander Kyander> piirim::ia- mittari Samuel Henrik Kyander'in poika, syntyi Kajaani"sa 22/g 1854, oppilas aln-alkeiskoulussa 1862 - 1865, ylioppilas 14;6 1872, auskul- iantti Viipurin hovioikeudessa 1877, varatuomari 28 '5 1879, oikeusraati- mies Kuor ios~a 28/2 1882, Lappeen- rannan pormestari 1899, Juvan tuo- miokunnan tuomari 20/10 1899, Eu•

ran tuomio kunnan tuom Jri 28/ g 19ö7:

Herman Stiihlberg> syntyi 3h 1852 Kuhmoniemellä missä isänsä oli metsäpäällysmies, oppilas ala-al., keiskoulussa 1862, nimismies Hy·

rvnsalmella 1884-1893 ja sitten Oulun nimismiespiirissä

Oskar Flander> syntyi 4h 1852 Ka•

jaanis5a, missä isänsä Ado\f Fred- rik Flander oli porme:itarina, kävi ala•alkeiskoulua 1862-1865, suo- rittanut oppimäärän Mustialan maanviljelysopistossa ja sen jälkeen toiminut käytännöllisillä aloilh, pää:1siallises1i konttooritöissä.

Carl Petter- Bergh> kauppias ja raa- timies Carl Gustaf Bergh'in poika, syntyi Kajaanissa 4/2 1854, kävi ala•

alkeiskoulua 1863 -1864, hoiti kauan isänsä suurta kauppaliikettä Kajaanissa ja perusti 1899 oman kirjakauppaliikkeen, jota on hoita·· nut erinom <:Jisella menestyksellä;

Kauppias Bergh, joka on muutta- nut sukunimensä ,, Vuoreksi" omis•

Kuvio

Updating...

Viittaukset

Updating...

Liittyvät aiheet :