L A U R I K O L U
Kuusaan Hänniset 200 vuotiaita kanta-asukkaita
”H eikki Juhonpoika H än n i
nen synt. R autalam m illa 24.12.1761, tuli L aukaan H aa- pavatian kylän P eu ran 1/12 m anttaalin suuruisen osatalon haltiaksi 1795.” N äin kirjoittaa m aisteri Nils B erntson, L au
kaan historian pääasiallinen kirjoittaja. H ankin m aisterilta kotiseutum ies Paavo Hovilai- sen välityksellä kuusisivuisen selvityksen K uusaan H ännisen suvun vaiheista. Täm ä tap a h tui vuonna 1955. K oska en ole sukututkija, tukeudun tässä kirjoituksessa m aisteri B ernt- sonin laatim aan sukutauluun.
M ukaan pistän tietenkin om ia näkem yksiäni ja pikkuosia sii
tä yli kaksisataa liuskaisesta paikkakunnan perinn etied o s
ta, jo tk a on tullut k erätty ä nyt jo ikiunta nukkuvilta kuusaa- laisilta.
M aisteri jatkaa: "H eikki Ju honpoika H änninen perusti Itälahden tilan Peuran ja k o kunnan kruunun liikam aalle, uudistilan, jo n k a välittöm ästi lunasti perintötilaksi. P eurat eivät hyväksyneet H ännisen ja kruunun välistä kauppaa, kos
ka H ännisen pojista ei kukaan o ttanu t puolisokseen Peuran ty tärtä, kuten oli p uhuttu.
P eurat lähtivät V aasaan valit
tam aan kuvernöörille asiasta, m utta valitus myöhästyi yhden päivän ja niin H ännisen m aa
kauppa sai lain v oim an.”
Sukutaulu alkaa vuodesta 1743, johon tiedot on saatu R autalam m in kirkonkirjoista.
Silloin Juhan na H änninen vi
hittiin avioliittoon Paavali Laulaisen lesken V alpuri När- hin kanssa. Selvityksessä vilah- televat nim et, joita en sen enem pää tässä m ainitse.
B erntsonin m ukaan juuri 1716 syntynyt Ju hana Juhananpoika ja V alpuri L aurintytär Närhi ovat K uusaan H ännisten esi
vanhem m at. M olem m at elivät ja kuolivat Rautalam m illa.
M istä H änninen tulla p u t
kahti R autalam m in kirkonkir
jaan , ei ole tiedossa. Jo 1500- luvulla tavataan H ännisiä M ik
kelin, Juvan, Savonlinnan ja Sulkavan alueella. K enties sil
loin jo on lähdetty sisäm aan asum attom ia alueita kansoitta
m aan, kenties. T oinen, om a, ajatukseni on hiukan poikk e
ava. R uotsin ja V enäjän kes
ken käytiin jatkuvia sotia. E te läinen Savo oli levotonta alu et
ta. E erik A kselinpoika T o tt ra kensi Ruotsi-Suom en puolus
tukseksi O lavinlinnan. Linnan rakentam inen ja sen ylläpito tuli raskaaksi seudun asukkail
le. V iim ein vuonna 1742 Turun rauhassa saatiin uusi raja ai
kaan. M ikkeli ja Juva jäivät Ruotsi-Suom elle, m utta Sa
vonlinna ja Sulkava mm. liitet
tiin V enäjään. O lisikohan niin, e ttä R autalam m in k au tta Kuu- saan Itälah teen päätynyt H ä n nisen suku oli sen ajan sotasiir
tolaisia, kenties luovutetun alueen evakkoja?
Kantapaikka Itälahti
Heikki Juhonpoika H än n i
nen s. 1761 R autalam m illa ja puoliso M aria Pääkkönen s.
1769 myös R autalam m illa oh se K uusaan Itälahteen tullut ensim m äinen H änninen. L ap sia syntyi 9, Juh ana, H eikki, M aria, Liisa, M atti, Eeva-Stii- na, Sofia, G abriel ja vielä toi
nen G abriel.
M aata Itälahdessa oh noin 350 hehtaaria, kunnes talo ja ettiin ja toinen puolisko sai ni
m ekseen R antala. Itälahden isännäksi jäi vanhin poika J u hana ja H eikki H eikinpoika tu li isännäksi R antalaan. R a n ta lan ensim m äisen em ännän ni
mi oli Liisa.
1840-luvulla näytti itälahte- lainen, että hän ei olekkaan m ikään tyhjätasku. Itälahden isäntänä oli silloin Juho H ei
kinpoika ja em äntän ä H eta- Stiina. H eille syntyi 7 lasta ja kun varttuivat, niin Juho ru p e
si talokauppoihin tai p u u h aa
m aan poikiaan vävyiksi. V an
hin poika Jussi sai asuttavak
seen V arjolan isokokoisen ti
lan kosken rannalla. Santerille ostettiin Saarikosta kappale ja niin syntyi Y lä-Saarikko. Ison tilan sai m yöskin H eikki, josta tuli O nnelan isäntä ja Perä-aho hankittiin Eevertille. O tto, M atti ja M aija-Sofia jäivät Itä lahteen.
Näin oh K apeenkosken-V a- tianjärven-K uusaankosken alueelle syntynyt toinen laaja suku jo 1500-luvun puolivälissä H äm eestä, H au ho lta, tulleen P euran suvun rinnalle. N äm ä kaksi sukua ovat vielä tä n ä ä n kin alueen m aam erkkejä, jos
kaan ei en ää siinä m äärin kuin 1800-luvulla.
Vuosikymmenet vaihtuvat M aa on ikuinen om istakoon sen sitten kuka hyvänsä. A i
noastaan vesi voi peittää m aan. H ännisten tilat Itälahti, R antala, Y lä-Saarikko, V arjo
la, O nnela ja Perä-aho ovat m uuttaneet m uotoaan. Tiloja on ja e ttu , lohkottu ja myyty osia pois. O nnela on perillisten p uutteen takia siirtynyt ko ko naan m uiden sukujen haltuun.
O nnelan suuruudesta on näky
villä L aukaan hautausm aalla yksi sen näyttävim m istä h a u ta m uistom erkeistä. H ännis-ti- loista pienin, Y lä-Saarikko, on pysynyt m ailtaan lähes alku p e
räisenä, V arjola on jakojen vuoksi pienentynyt m elkoises
ti, R antalasta on m aarekisterin m ukaan m uodostunut 26 eril
listä tilaa. P erä-aho on m yös
kin jae ttu tila, m utta nykyisen Juhani Toivonpojan ansiosta kasvanut 170:n hehtaarin suu
ruiseksi ja kan tap aikka Itälahti on 4 h ehtaarin kokoinen.
Suomen itsenäisyyden ensimmäinen juhannus Rantalan pihassa. Etualalla Juho Hänninen/
Ranta-Jussi, Ranta-Maija ja Elsa. Tikapuilla Albert Viinikainen ja Niilo. Kivellä Niemelän (Hako
nen) Edla ja M atti sekä Viinikaisen Edla. Kuvannut rautatievirkamies Aarne Forsman.
Kuusaan Hännisten kantapaikka on Itälahti. Rakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla ja on järjes
tyksessään kolmas. Kuvan otti kirjoittajan vävy Heikki Svinhufvud.
Järjestyksessään neljäs Itä- lahden isäntä O skari O tonpoi- ka otti puolisokseen Savion Jussilasta E dlan. H eille syntyi 4 tytärtä. Paikkaseudulle H ä m een ja Satakunnan rajoilta tukinostajaksi tullut Akseli K aarela asettui Itälahden E l
san kanssa avioon ja niin oli H änn in en nimi m u uttu n ut K aarelaksi Itälahdessa. Akseli ja Elsa kouluttivat neljä las
taan .Leilasta tuli lähetystö- diplom aatin vaim o asuinpaik
kanaan (ainakin) T urkki ja U S A , työnantaja Suom en ul
kom inisteriö. H elystä koulu
tettiin o p ettaja Porin lähelle.
T euvosta op ettaja, m utta kuoli nuoren a ja Sennistä opettaja, jo k a meni naimisiin opettaja Tam m isen kanssa. V irtolainen Tam m inen sai joku vuosi sitten arvonim en kotiseutuneuvos.
Akseli ja Elsa oli viim einen Itälahden isäntäpari. Talo on tyhjentynyt ihmisistä. Tam m i
set tekivät hienon työn, kun kunnostivat vanhan H ännisten kantap aikan siistiin kuntoon.
Talo seisoo tyylikkäänä, m utta autiona K uusaa-Suolahti tien varressa.
Kun m aa vaihtaa om istajaa, se saa usein uuden nim en. Sa
m oin käy ihm isten nimien.
H ännis-tytöt ovat avioituneet.
O n syntynyt sukunim ien siker
m ä, m utta suku säilynyt. T eh dään pieni esim erkkiluettelo:
K aarela, R uneberg, Tam m i
nen, Ö sterberg, P u tto n en, Ko- lu, N urm inen, R itam äki, Svin
hufvud, M äentak anen, K arhu- m äki, M ussalo, Piironen, M ä
kelä, H äyrynen, Pellinen, H erm u n en, Flyktm an, R anta, K aivosoja, N iem inen, H arju la, A rpiainen, H ak a, Kallio, V ihinen... Ja H änninen isän
nöi vieläkin Ylä-Saarikossa, Pekka ja Perä-aholla, Jussi.
Jussi lisäksi K uusaan Koskiki- oskissa.
V uosikym m enet ovat tu o neet H ännis-sukuun to h to re i
ta, lisenssiaatteja, m aistereita, leh to reita, reh to reita, o p e tta jia, sairaanhoitajia, lääkäreitä, p appeja, toim ittajia... On tu o nut m aanviljelijöitä, agrono
m eja, teknik o ita, autoilijoita, kuten Eino H ännisen ja veljen
sä V atialla. Eino osti A m eri
kan arm eijan ylijääm ävaras- tosta G em sun. Ajeli häkäpönt- töaikaan puutavaraa yötäpäi- vää.
Vierailuja
Kyyjärven Polkin kylällä kertoi 90 vuotias Leena-m um - mo 40-luvulla: Sieltä L aukaas
ta tuli veneellä soutaen leski
vaim o poikansa kanssa tänne Kyyjärvelle. N iitten nimi oli Poikki. Siitä sai alkunsa Kyy
järven Polkin kylä. L aukaan Pölkit ovat Perä-ahon H ännis
ten rajan aapu reita, olleet jo lä
hes parisataa vuotta. (Siinäpä- hän tuli sekin sanottua.)
M utta m enneenä kesänä meille tuli mies kylään. Sen m iehen nimi on Pauli Saari.
H ännis-m iehiä Paulikin. K er
ro taan Paulin tarina.
M inä Lauri L aurinpoika, jo ka olen kahdeksas polvi H ä n nisen sukua R antalassa, olen Pauli Saaren puoliserkku.
M eillä on yhteinen isoisä, R a n ta-Jussi. M inun isoäitini on R anta-M aija, m utta Paulin iso
äiti on Jussin ensim m äinen vai
mo K uusaan Janhosen tyttä- riä. Ranta-Jussille syntyi en
sim m äisestä avioliitosta neljä lasta, kunnes vaim o kuoli.
Pauli Saaren isä M atti Saari sai rautateillä nim ityksen asema- m ieheksi K uusaan asem alle.
R antalassa oli M aija-nim inen tytär ja avioonhan siitä m en
tiin. T oinen ty tär E dith meni naimisiin O tto V ariksen kans
sa ja kolm annen vävynsä Jussi sai Sum iaisista, kun Seilim H äyrynen nai W ilhelm iinan.
Lisäksi oli Poika Kalle.
E dessä oli R antalan jako.
E dith sai rantapellot ja siellä olleen asuinm ökin, M äntylän.
M aija sai lähes puolet R a n ta lasta, joh o n Jussi rakennutti kartanon avaim et käteen -peri
aatteella. Näin syntyi K eski
nen, Pauli Saaren syntym äko
ti. Siilimi ja M iina ottivat osan
sa rahan a, ostivat talon Saari
järveltä, m utta m uutam an vuoden päästä tulivat takaisin K uusaaseen: ”ei siellä syvän- m aalla ole piru k aan ” , sanoi M iina. O stivat sitten Asem a- lammin rannalla asuneelta Ju ho P euralta M äkelä -nimisen tilan, jo ta asuu nykyään Siili- niin ja M iinan ty tär Elli m ie
hensä Toivo Pellisen kanssa.
Pauli Saari m uutti 14 vuoti
aana pois K uusaasta 1927.
Kuusaan Nuorisoseura täytti v. 192720 vuotta. Köynnösmestarit Elsa, Hil
ma, Anna ja Toini Kuusaan ensimmäisen pirssiauton ympärillä. Autoilijana toimi Amerikassa syntynyt Niilo Viinikainen, joka otti tämän kuvan. Kuu- saassa on paljon kuvajäämistöä juuri Niilolta, Forsmannilta ja Varjolan An
nalta, josta aikoinaan tuli Finninkylän Kangasahon tilan omistaja.
M aija-äiti kuoli ja isä M atti ei tykännyt m aanviljelyksestä.
H än m eni takaisin rautateille, kävi kondyktöörikurssin ja to i
mi Jyväskylän asem alla pakka- m estarina. Paulilla oli neljä veljeä, jo tk a ovat kaikki kuol
leet. Sisar Vieno on tehnyt elä
m äntyönsä keskustalaisen val- takunnanpolitiikon ja kansa
nedustajan Aulis Sileäkankaan puolisona Pom arkussa.
Kävimm e Paulin kanssa Keskisen autiotalon pihassa, katseltiin hänen lapsuudenko
t a a n , jonk a vuonna 1927 osti V atian pysäkin kauppias Kalle Peura.
R antalan sisaruksista Kalle jäi isännäksi R antalaan. Jussi meni uusiin naimisiin Uuraisil- ta kotoisin olleen M aria Kilpi
sen kanssa, joille syntyi vain yksi tytär, E lsa, josta tuli om a äitini. Jussi osti uudelle p e r
heelleen talon Saarikkaan ky
lästä (nykyään Sum iaista) Toikkala-nim isen. Kävi kui
tenkin niin, että 27 vuotias R antalan Kalle sai lavantaudin ja kuoli. Jussi myi T oikkalan ja m uutti takaisin sukutaloonsa R antalaan.
Arkista elämää
M enneinä aikoina oli kolm e pientä vesimyllyä Peurunkajo- essa jauham assa viljaa. Yksi myllyistä, joka sijaitsi om alla tontilla V ihurinkoskessa, oli H ännisten yhteinen mylly. Sa
moin yhteinen lohipato sijaitsi K uusaankoskessa. Y hteistä puuhaa olivat lisäksi syksyiset rukiinleikkuutalkoot, nuotan veto V atianjärvellä ja jäiden nosto.
R antalan pihapiirissä ison K uusen alla sijaitsi pieni savu- tupa, jo nk a rauniot ovat vielä
kin näkösällä. Tuvassa asui M ustalais-Janne, joka oli tu n nettujen tum m ien E d ith ja O s
kari Lindem annin esi-isiä. Ja n ne oli R antalassa renkinä,
m utta rovasti antoi m ääräyk
sen, että Jannen on ruvettava seurakunnan piiskuriksi, m uu
toin on lähdettävä L aukaasta.
M ustolais-Jannesta tuli täten L aukaan viim einen kurinpito- rangaistuksen antaja.
N uoriso m eni ajallaan nai
misiin ja näin m uodostivat om ia sukuhaarojaan. Niinpä esim. Itälahden tytär E dla avi
oitui M atti H akosen kanssa.
N uoripari lunasti Niemelä-ni- m isen tilan, jo ka oli M äki-Peu
ran torppa. Näin H akosen su
ku liittyi H ännisiin. Niinpä K uusaasta H aapasuon kautta Jyväskylään m u uttaneet H a koset (M atti ym .) pääsevät k u
vaan m ukaan.
Puolestaan V arjolan H eikki hiljaisena nuorukaisena täm än vuosisadan alussa tuli pehm ite
tyksi Suolahden kansanopis
tossa soinilaisen Siiri Pesolan toim esta. Pesolan kulttuurisu
vun Siiristä tuli V arjolan em äntä. Siirin vaikutus oli niin voim akas taipuisan H eikin rin
nalla, että H ännis-kulttuurin oli pakko olla hissukseen. E si
m erkki: H eikki oli raken tan ut myllyn, pärehöylän ja raam isa
han kosken rantaan. H eikki oli jauham assa kauroja elikoille, kun myllyyn poikkesi A m eri
kasta K uusaaseen m uuttanut ja kestikievarin perustanu t A l
b ert V iinikainen. M iehet oli
vat tupakalla, kun Siiri tuli myllyyn hakem aan H eikkiä syöm ään. E m än tä näki isän
nän kielletyssä puuhassa ja näin H eikki paloi. Siekaile
m atta heitti Siiri lähes täyden Saim aa-askin koskeen.
Se oli A lbertin aski, sanoi H eikki. Niiltä jalansijoilta lähti Siiri ostam aan O suuskaupasta Viinikaiselle tupakkia. Kun Siiri laittoi sanaa V irranpohjal- le, että V arjolassa on perunan- nosto, niin m ökkiläisten om at työt loppuivat sillä kertaa sii
hen paikkaan. Siiri oli voima- nainen.
Silloin ennen
N äitä aikoja kaksisataa vuotta sitten se on, kun H eikki Juh annanpoika ja M aria lapsi
neen rakenteli Itälah teen en simmäisiä rakennuksia, sillä 1795 oli jo "S av u tu p ak artan o ” kunnossa kruunun kauppoja varten. Siinäpähän kerkisivät asua R uotsinvallan aikaa alun toistakym m entä vu o tta kunnes sota tuli L aukaan m aillekin.
K oivistonkylällä tapeltiin h u r
jasti venäläisiä vastaan ja 1809 Suomi liitettiin V enäjään. V ir
kakieli oli ruotsi koko vuosisa
dan. L aukaa sai Padasjoen kappalainen A dolf Arwid A r- widssonista kirkkoherran 1805. H än rak ennu tti seura
kuntalaisilla uuden kirkon p a
laneen tilalle, jok a sekin tu h o poltossa paloi. V ain k ellotapu
li säilyi, jo k a nykyisinkin on L aukaan kaunein rakennus.
Kun Jussi, Juhon ja H eta- Stiinan poika, m uutti asum aan V arjolaa 1840-luvulla rak e n nettiin niinä aikoina K uusaan- koskeen ensim m äistä ylikulku
siltaa. Suom en Sota oli p o ltta
nut K apeenkosken tervatun sillan ja vesistön ylitys oli vai
keaa. Tie kiem urteli kylällä nykyiseltä Parkkosen m äeltä Seurantalon pihaan ja siitä sil
lalle. V arjolasta oli tullut tien- varsitalo.
Kuusaassa uitto alkoi 1860- luvun alussa ja m ääräm itta- hakkuut m etsissä. U uden m aantien ali kaivettiin väylä tukkirännille ja sen yli kivisil
tä. K uusaan tukkirännin siltä on vanhin käytössä olevista sil
loista koko K eski-Suom en tie
piirin alueella. V uonna 1852 Saarikko siirtyi P eu ran suvulta säätyläisille ollen nim ism ie
hen, m erikapteenin, apteek- kareiden om istuksessa. Täm ä vaikutti kylän kehittym iseen.
R autatie valm istui v. 1898.
Näistä asioista olen kirjoitel
lut lehtijuttuja sopivassa tilai
suudessa, mm. L aukaan Jo u lussa, jo te n tällä k e rta a ei ky
län asioista sen enem pää.
200 vuotias tarina
Sitä miettii kuinka vähän kahdestasadasta vuodesta pys
tyy tietäm ään ja ennenkaikkea kuinka vähän tällaiseen lehti
artikkeliin kirjoittam aan. Sitä m enee aittaansa tallennettujen esineiden pariin. Sitä loisi tari
nan vanhoista kangaspuista, varstasta, karpposesta, puula- pion kärestä, leipävartaasta, olutkynästä, suopiilusta, kir
nusta, sapelista, kieseistä... Si
tä tekisi kolm attasataa tarinaa niistäkin. Ja siitä, kun vuoden vero keisarille oli R antalan osalta 2 ruplaa 60 kopekkaa.
Sitä m iettii tarinaa vanhoista valokuvista. T arinaa olisi Itä- lahden neljästä ylioppilaasta, V arjolan seitsem ästä, R a n ta lan neljästä ja Perä-ahon val
kolakeista. Sitä katsoo länki- varastonsa pienim piä ja hevos- kengän p ienuutta silloin en
nen. Pieni oli m enneisyyden
vetäjä. Sitä m iettii kuinka ko vaa oli o ttaa eläm ä luonnonnii
tyn annista, järvestä, ju steeril
la m etsästä. Sitä vertaa m en
nyttä ja nykyisyyttä.
Sitä m iettii P erä-ahon T oi
voa ja M ikkoa, Y lä-Saarikon Sam ulia, V arjolanP enttiä ja Tellervoa, sotia, haavoittum i
sia, rintam aa. Silmiin tulee aa
m uvarhainen viikatem ies kau- rahalm eessa, talon väki heinä- pellolla, m uistaa m ustan riihen läm pöisen savun syksyn häm ä
rässä. Sitä m iettii lypsäjiä leh
misavun seassa niityn veräjäl
lä.
Sitä vaistoaa kesäisen sun
nuntaiaam un ja valkoisen pel- lavapaidan p u htaan a m iehen päällä. Sitä tun tee leivän tu o k sun tuvanuunista tulvivana läm pönä. Sitä vaistoaa reente- kijän lastuissa pyörivät tenavat tuvan lattialla.
Sitä m iettii sata vuotta kes
tänyttä uittoa, rautatien tuloa, K uusaan O suuskassaa, Lau
kaan K uusaan O suuskauppaa, H äyristä, Samuli P eu rar sa
haa, myllyä ja H ä n n sten o suutta niissä. Sitä näkee 7ati- anjärveä viilettävät kirkkove
neet ja piirileikki-illat Citin- m äen korkeim m alla tasanteel
la.
Sitä m iettii vähäistä osuut
taan lenkkinä suvun ketjussa.
Sitä miettii kuinka osuvai on sanoa: m aasta sinä olet tullut, m aaksi pitää sinun jälleen o l e m an.
K atsokaa H ännisiä, heillä on hyvät silmät.
Nyky-Hännisiä vanhimmasta päästä. Oikealla Pauli Saari Klaukkalasta. Keskellä Elli Pellinen Kuusaas- ta ja vasemmalla Ellin mies Toivo Pellinen kotoisin Sumiaisista. Kuvan otti Annikki Saari-Kokkonen, joka yhdessä miehensä kanssa toimii Savonlinnan kansalaisopiston rehtoriparina.
