Jyväskylän perusturvan selvitys

(1)

Jyväskylän perusturvan selvitys toimialan tuottavuuden

parantamiseksi

11.6.2020 Virpi Pitkänen erityisasiantuntija

FCG

(2)

Sisältö :

• Käytetty materiaali selvityksessä (tiedoksi)

• Väestönkehitys ja palvelutarpeet

• Palvelujen käyttö

• Palvelujen nykytila, tuottavuus ja vaikuttavuus

• Visionäärinen palvelumalli

(3)

Selvityksen tarkastelun ensimmäinen taso

• FCG on toteuttanut selvitystyön osin

helikopteritason tarkasteluna annetulla valmiilla materiaalilla

• Materiaali on antanut kuvan Jyväskylän tilanteesta makrotasolla, jota tehdyt haastattelut toimialan sekä palvelualueiden johtajilta ovat täydentäneet

• Lisäksi on käytetty Tilastokeskuksen ja THL:n tietoja, joita on hyödynnetty myös FCG:n omassa ART-

mallissa

ART = Asiakastarpeet, Resurssit ja Talous

(4)

Selvityksen tarkastelun seuraava taso

• Helikopteritason tarkastelun lisäksi FCG on käyttänyt mikrotason tietoa Jyväskylän perusturvan yhdistetyllä

asiakas- ja potilasaineistoilla, joilla on pystytty pureutumaan sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuneeseen hoitoon ja

palveluun eri palvelualueilla sekä alueen väestön palvelutarpeisiin

• Samalla aineistot tuovat esiin käytettyjä toimintakäytäntöjä ja toteutuneita dokumentoinnin tasoja

• Mikrotarkasteluun on yhdistetty makrotason tietoja

• Analyysissä on hyödynnetty FCG:n potilasluokittelu- ja tuotteistusmenetelmää, pDRG-EPR-järjestelmää, jolla pystytään tarkastelemaan väestön terveys- ja

sosiaaliongelmia

(5)

5

Väestönkehitys ja palvelutarpeet

8.6.2020

(6)

Ennustettu

väestönkehitys

• Jyväskylän ennustettu väestönkehitys on kasvava vuoteen 2040 mennessä

• Eri ikäryhmien väestönkehitys on kuitenkin hyvin erilainen

• Kaupunki saa väestönsä pääasiassa ympäröivistä kunnista, joten Keski- Suomen mittakaavassa väestö vähenee sen siirtyessä keskuskaupunkiin

Ennakoitu väestökehitys 2018 - 2040:

^+9%

ennuste ennuste ennuste ennuste

Tilasto

2 018 2 025 2 030 2 035 2 040

Väkiluku 141 305 147 882 151 359 153 325 153 295

2018=100 100 105 107 109 108

Asukkaita 275 521 272 857 #N/A 267 106 262 846

2018=100 100 99 #N/A 97 95

Asukkaita 5 517 919 5 556 546 5 566 685 5 556 472 5 525 528

2018=100 100 101 101 101 100

Jyväskylä Keski-Suomi Koko maa

Tilastokeskuksen ennuste

Jyväskylä +8%

Keski-Suomi -5%

Koko maa +0%

70 75 80 85 90 95 100 105 110 115

2 018 2 025 2 030 2 035 2 040

Koko väestö

Tilastokeskus, väestöennuste 2019

2018=100

Tilastokeskus 2019

(7)

Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain

• Jyväskylän ikäryhmittäinen väestönkasvu kohdistuu lähes pelkästään ikääntyneisiin ja tuo oma haasteensa tämän ryhmän palveluiden käyttötarpeisiin

• Nuorten väkimäärän väheneminen asettaa haasteita verotulojen kehitykselle ja vähentää osin palvelujen tarvetta, mutta ryhmästä osa vaatii entistä enemmän tukea ja apua, mikä lisää pienen ryhmän palvelujen käyttöä

Tilasto

Jyväskylä ^{2 018} ^{2 025} ^{2 030} ^{2 035} ^{2 040}

1-6-vuotiaat 8 766 7 303 7 340 7 290 7 245

7-12-vuotiaat 9 277 8 421 7 261 7 257 7 195

13-15-vuotiaat 4 217 4 706 4 248 3 676 3 676

16-18-vuotiaat 4 337 5 108 4 978 4 107 3 965

Työikäiset (17-64 v) 91 019 94 520 96 986 98 432 97 827

65+ -vuotiaat 25 404 29 987 32 678 34 161 34 851

75+ -vuotiaat 10 528 15 035 17 659 19 626 20 942

Kaikki 141 305 147 882 151 359 153 325 153 295

7-15-vuotiaat 13 494 13 127 11 509 10 933 10 871

Tilastokeskuksen ennuste

2 018 2 025 2 030 2 035 2 040

1-6-vuotiaat 100 83 84 83 83

7-12-vuotiaat 100 91 78 78 78

13-15-vuotiaat 100 112 101 87 87

16-18-vuotiaat 100 118 115 95 91

Työikäiset (17-64 v) 100 104 107 108 107

65+ -vuotiaat 100 118 129 134 137

Väestö 100 105 107 109 108

1-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat

13-15-vuotiaat 16-18-vuotiaat Työikäiset (17-64 v) 65+ -vuotiaat

Väestö

60 70 80 90 100 110 120 130 140 150

Jyväskylä

2018=100

Tilastokeskus 2019

Ennustettu väestökehitys ikäluokittain:

-17%

-22%

-13%

-9%

7%

37%

99%

8%

-40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 1-6-vuotiaat

7-12-vuotiaat 13-15-vuotiaat 16-18-vuotiaat Työikäiset (17-64 v) 65+ -vuotiaat 75+ -vuotiaat Väestö

Väestökehitys 2018 - 2040 Jyväskylä

-16%

-22%

1%

15%

7%

29%

68%

7%

-70 % -20 % 30 % 80 %

1-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 13-15-vuotiaat 16-18-vuotiaat Työikäiset (17-64 v) 65+ -vuotiaat 75+ -vuotiaat Väestö

Väestökehitys 2018 - 2030

Jyväskylä

(8)

• Työikäisten palvelutarpeiden kehitys pysyttelee suurin piirtein nykyisellä tasolla, ehkä jopa hieman nousee.

• Vanhusten hoidossa tarpeen muutos on yli 75-vuotiaiden määrän muutos. Mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito.

Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien

asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2016.

'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. sosiaali- ja

kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä.

Palvelutarpeiden ennakoitu kehitys vuoteen 2040

(9)

Sairaalahoidon käyttö ja ennakoitu tarve vuoteen 2040

• Sairaalahoidon (esh) hoitojaksot ovat koko maan tasoa suuremmat ja myös tuleva tarve näyttäytyy koko maata suurempana jatkossakin

0 - 17 17 - 64 65 - 74 75 - Yht.

0,099 0,153 0,382 0,906 0,217 0,094 0,164 0,396 0,928 0,245 0,094 0,155 0,368 0,829 0,226

Sairaalahoidon hoitojaksot/ikäryhmän asukas, 2014-2016 keskiarvo

Jyväskylä

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa

Jyväskylä

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Koko maa

0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0

0 - 17 17 - 64 65 - 74 75 -

Lähde:THL

Esh:n hoitojaksot/v.

Ennuste perustuu ikäluokittaisten hoitojaksojen määrään 2014-2016 (Sotkanet)

2 018 2 025 2 030 2 035 2 040

Hoitojaksot 29 963 35 971 38 584 40 322 41 172

2018=100 100 114 123 128 131

Hoitojaksot 68 801 76 886 #N/A 82 191 82 355

2018=100 100 109 #N/A 117 117

Hoitojaksot 1 272 797 1 439 943 1 510 306 1 552 148 1 570 564

2018=100 100 110 115 118 120

Erikoissairaanhoidon tarve

Jyväskylä

Keski-Suomi Koko maa

80 90 100 110 120 130 140

2 018 2 025 2 030 2 035 2 040

Jyväskylä Keski-Suomi Koko maa

2018=100

(10)

PTH-avohoidon käyttö ja ennakoitu tarve

• Perusterveyden- huollon avohoidon lääkärikäyntien määrät ovat

noudatelleet koko maan tasoa, mutta etenkin iäkkäämpien ikäryhmissä määrät ovat koko maata pienemmät

• Tulevaisuudessa tämä tarve lisääntyy ja kääntyy mahdollisesti reilusti koko maata suuremmaksi

Käynnit/asukas suhteessa koko maahan: -0,13/asukas Pth:n avohoidon lääkärikäynnit/ikäryhmän asukas v. 2017

5,00 €

5,00 € 5,00 € 5,00 € 5,00 € 5,00 € 5,00 € 5,00 € 5,00 €

<1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Yht.

Jyväskylä 3,82 1,16 0,90 0,81 0,93 1,62 2,11 1,99 1,07

Keski-Suomi 4,55 1,33 1,07 1,05 1,29 1,96 2,62 2,59 1,41

Koko maa 4,02 1,23 0,95 0,90 1,01 1,70 2,33 2,35 1,20

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00

<1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84>

Lähde:THL

Käynnit/ asukas

THL

Perusterveydenhuollon avohoidon tarve

Tarve on vakioitu vuoden 2017 käyntien perusteella

2018=100 2 018 2 025 2 030 2 035 2 040

100 108 112 114 115

100 102 #N/A 103 102

100 104 106 107 107

Jyväskylä

Keski-Suomi Koko maa

70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120

2 018 2 025 2 030 2 035 2 040

2018=100

(11)

Sairastavuusindeksi

Lähde: THL

90 95 100 105 110 115

2013 2014 2015 2016

THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu

Jyväskylä Koko maa

Suurten kaupunkien sairastavuusindeksit eri sairausryhmissä 2014–2016, ikävakioitu.

• Jyväskylän väestön sairastavuus on koko maata korkeampaa THL:n indeksin mukaan ja aiheuttaa palvelujen käytölle suurempaa tarvetta

• Palvelujen käyttö ei kuitenkaan monin osin ole koko maata suurempaa vaan päinvastoin, myös

kustannukset on pystytty useissa palveluissa pitämään kohtuullisina

(12)

12

Palvelujen käyttö

8.6.2020

(13)

Palvelujen käyttö: Asiakasvirrat (lkm)

Asiakas- ja potilasaineisto

(14)

Palvelujen käyttö: Asiakasvirrat - palveluiden kustannusten kohdentuminen alkutilasta eri palveluihin ja terveysasemille

PALVELUT TERVEYSASEMITTAIN

(15)

Jyväskylä: Sosiaali-ja terveystoimi yhteensä 413,2 M€

Nettokustannusten muutos 2015-2018:

Säästöpot./lisäpanostus: vrt. ryhmän ka. (-45M€)

Säästöpot./lisäpanostus: vrt. ryhmän 2. alh. 23,9 M€ Kustannus-ja tuottoerät

2017 2018

Vertailuryhmä2 018 ^{142 347} ^{146 685}

265 650 266 632 10 933 11 680 38 350 37 332 1 458 2 285 19 308 19 160

1 015 2 273 479 061 486 047

34 822 35 347 1 947 1 754

0 0

481 008 487 801

Ulkoiset myyntituotot ^{26 900} ^{27 920}

Sisäiset myyntituotot 2 853 2 564

Maksutuotot 29 203 28 450

Tuet ja avustukset yhteensä 9 008 10 064

Muut tuotot 5 711 5 638

Tuotot yhteensä 73 675 74 636

23. 23. 21. 23.

Nettokustannukset 407 333 413 165

23. 25. 25. 25. 25.

Toimintakulut yhteensä

+1 %

Jyväskylä

1 000 €

Vertailutaso (toiseksi alhaisimmat kustannukset) =VANTAA

KUSTANNUKSET Henkilöstökulut Palvelujen ostot

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset

Vuokrakulut, ulkoiset Vuokrakulut, sisäiset Muut kulut

Niistä sisäiset kulut Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyskulut

Muut kustannukset

Käyttökustannukset yhteensä TUOTOT

2924 2603 2918 3166 3840 3491 3264 3017 3445 3303 3373 2755 3242 3334 2955 3318

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

€/as

Jyväskylä; 101 Vrt.kunnat; 101 Koko maa; 102

90 92 94 96 98 100 102 104

2 015 2 016 2 017 2 018

Sosiaali-ja terveystoimi yhteensä, €/as

Nettokustannukset 2015=100 Kuntajako 2018

Vrt.kunnat 2015: 3201 €/as -> 2018: 3242 €/as Jyväskylä 2015: 2898 €/as -> 2018: 2924 €/as

Jyväskylän nettokustannusten vertailu koko sotesta kertoo maltillisista kustannuksista

Jyväskylä on pystynyt hillitsemään

kustannuskehitystään viime vuosina, joskin kustannusten taso on ollut aiemmin

vertailukuntiansa korkeammalla.

Mittaushetkellä Jyväskylä on vertaistensa tasolla,

kustannukset hivenen jopa alhaisemmat, joten

kokonaisuudessaan ei

säästöpotentiaalia juurikaan ole.

Kustannus ja tuloerät Saman

kokoluokan kunnat koko

maassa Säästöpotentiaali

ryhmän keskiarvoon ja 2.

’tehokkaimpaan’

nähden

(16)

Jyväskylä

Sosiaali-ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 412,45 M€

Lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 25.2.2019 Laskennallinen säästöpotentiaali/lisäpanostus:10,91 M€

2 017

3 4 5 6

Jyväskylä

€/as Nettomenot olivat 2813 €/asukas

Jyväskylä 2813 90,8 0,956 94,9 2942 ->Nettomenojen indeksi 90,8

Espoo 2484 80,1 0,808 99,1 3073 ->Nettomenot asukasta kohti alittavat maan keskiarvon 9,2 %:lla

Helsinki 2784 89,8 0,878 102,2 3169 Tarvekerroin on 0,956

Joensuu 2993 96,6 1,063 90,8 2815 ->Tarve alittaa maan keskiarvon 4,4 %:lla Kouvola 3287 106,0 1,121 94,5 2931 ->Tarvevakioidut menot ovat 2942 €/asukas

Kuopio 3316 107,0 1,075 99,5 3085 Koko maan taso on 3100 €/asukas

Lahti 3001 96,8 1,048 92,4 2864 ->Tarvevakioidut menot 158 €/asukas alle koko maan tason

Oulu 2850 91,9 0,956 96,2 2982

Pori 3128 100,9 1,054 95,7 2966

Tampere 3127 100,9 0,952 106,0 3285

Turku 3173 102,4 0,976 104,9 3251

Vantaa 2528 81,6 0,858 95,0 2945

Vertailutaso (toiseksi alhaisimmat tarvevakioidut menot) =Lahti

Tarve- vakioidut menot €/as Netto-

menot

€/as

Netto- menot, indeksi

Tarve- kerroin

Tarve- vakioidut

menot, indeksi

2942 3073 3169 2815 2931 3085 2864 2982 2966 3285 3251 2945 3033 2994 3100

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500

Vertailuryhmä

• Jyväskylän tarvevakioidut sote-menot ovat koko maan tasolla, jopa hieman

pienemmätkin, vaikka

alueen väestön sairastavuus on koko maan tason

sairastavuutta korkeampaa.

Terveydenhuollon menot sisältävät perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon kustannukset.

Sosiaalihuollon menoihin on laskettu vammaishuollon laitospalvelut, työllistymistä tukeva toiminta,

päihdehuolto, lastensuojelun laitos- ja perhehoito, muut vanhusten ja

vammaisten palvelut sekä muut lasten ja perheiden palveluiden kustannukset.

Vanhustenhuollon menoihin on laskettu vanhusten laitospalvelut sekä 65 vuotta täyttäneiden osalta kotihoidon,

omaishoidon sekä palveluasumisen menot.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot vertailukuntien ja koko maan tasolla

Lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019

(17)

Asiakassegmenteistä suurin ryhmä multimorbiidit

€234 939 454

€148 562 551

€36 671 061

€23 879 549 €16 422 161

Asiakassegmenttien kustannukset

Multimorbiidit Kalliit Pitkäaikaissair Yksittäiset/akuutit Muut

Asiakassegmentti Selite

Kalliit asiakkaat Kuuluvat kustannuksiltaan 10. desiiliin

Multimorbiidit Useampia kroonisia tauteja

Muut Muut sekalaiset palvelun käyttäjät

Pitkäaikaissairaat Vain yksi krooninen sairaus

Yksittäiset/akuutit Yksittäiset käynnit tai hoidot akuuttien/oireiden vuoksi

Asiakas- ja potilasaineisto 2019

• Aineistossa tuli kautta linjan esiin multimorbiidien eli asiakkaiden, joilla on useita kroonisia sairauksia (kaksi tai enemmän), suuri osuus jokaisen palvelualueen palveluissa

• Koko aineistossa heidän osuutensa on kustannuksiltaan yli puolet kaikista kustannuksista

• Näitä potilaita/asiakkaita oli aineistossa yhteensä hieman yli 28 000 ja he ovat ikäryhmältään suurimmaksi osaksi yli 45-vuotiaita

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000

0-14 15-24 25-34 35-44 45-64 65-74 75-

Multimorbiidit ikäryhmittäin

(18)

Palvelujen käyttö: Asiakasvirrat asiakassegmenteittäin

(19)

Palvelujen käyttö: Asiakasvirrat asiakassegmenteittäin - kustannukset

Kaikki Muut kuin ’kotona itse’

(20)

Kaikki asiakkaat/potilaat ja palveluiden kustannusten kirjo

SOS-asiakas TH-asiakas SOS / TH kustannus

Kustannukset per

asiakas Kustannukset yht.

2 824 460 474 775

Ei SOS-asiakas TH-asiakas TH 2 098 228 225 584

SOS-asiakas TH-asiakas TH 5 667 128 097 912

SOS-asiakas Ei TH-asiakas SOS 673 6 092 100

SOS-asiakas TH-asiakas SOS 4 338 98 059 180

SOS-asiakas TH-asiakas

Kustannukset per asiakas

Kustannukset

yht. Asiakkaita

3 279 460 474 775 140 443

SOS-asiakas Ei TH-asiakas 673 6 092 100 9 049

Ei SOS-asiakas TH-asiakas 2 098 228 225 584 108 791

SOS-asiakas TH-asiakas 10 006 226 157 091 22 603

Tämän asiakasryhmän haltuunotto asiakassegmentoinnin ja –ohjauksen avulla hillitsee todennäköisesti kustannuksia parhaiten

Asiakas- ja potilasaineisto 2019

• Pelkästään terveydenhuollon piirissä hoidossa olevien kokonaiskustannukset (n. 228 M€) ovat samaa luokkaa kuin niiden, jotka saavat palvelua sekä sosiaali- että terveydenhuollossa (22 603 as; 226 M€), mutta SOS-TH-asiakkaiden

kokonaismäärä on vain viidennes pelkästään terveydenhuollon palveluita saaneiden asiakasmäärään verrattuna

• Sekä SOS-TH-asiakkaana olevien keskimääräinen asiakaskohtainen kustannus on kolmikertainen koko aineiston keskimääräiseen

asiakaskohtaiseen kustannukseen verrattuna

• Yhteisten SOS-TH-asiakkaiden

terveydenhuollon kustannusten osuus on hieman suurempi kuin sosiaalihuollon kustannusten osuus

(21)

21

Palvelujen nykytila,

tuottavuus ja vaikuttavuus

8.6.2020

(22)

• Suurin huomio kiinnittyy ikääntyneen väestön määrän kasvuun sekä sitä kautta kyseisen ikäryhmän

kasvaneeseen palvelutarpeeseen, mikä vaatii erilaisia ratkaisuja kuin tähän mennessä, jotta kustannuksia voidaan hillitä ja tukea asiakaslähtöisiä ratkaisuja

• Toinen huomio kiinnittyy mm. sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiin

asiakkaisiin, joilla palvelujen käyttö ristiin muodostaa lähes yhtä paljon kustannuksia huomattavasti

pienemmällä määrällä asiakkaita kuin pelkästään terveydenhuoltoa käyttävillä

• Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat otettava erityiseen tarkasteluun joka palvelussa sekä pyrittävä ennalta ehkäisevän työn, arjen tukemisen ja osallistamisen panostuksiin

Yhteenveto perusturvan nykytilasta

• Keskeisenä löydöksenä Jyväskylän perusturvan palveluista on kohtuullinen palvelujen käyttö, vaikka kaupungin väestön

sairastavuus on hieman koko maata suurempaa, sekä maltilliset kustannukset joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta

• Perusterveydenhuollon rooli on vahva jo nyt ja ehkäisee erikoissairaanhoidon kustannusten kasvamista

• Kustannustaso muihin verrokkeihin useilta osin hyvä ja suunta ollut maltillinen

• Väestön tilanne kohtuullisen hyvä

• Ikääntyneiden määrä kasvaa tosin rajusti (kuten muuallakin)

• Nuorten määrä ei laske radikaalisti

• Väestömäärä kaupungissa on hienoisessa nousussa

• Kaupungin taloudellinen tilanne on haasteellinen, mutta samoin on monen muun tilanne etenkin koronapandemian seurauksena

• Tilanne haastaa ikääntyneiden ja vammaisten palvelurakenteen raskaudella sekä lasten, nuorten ja perheiden yhteisillä

ongelmilla sekä useiden palvelujen pirstaleisuudella

(23)

Tuottavuuden tarkastelu PTH:ssa ja PTH-ESH:ssa

• pDRG-tuottavuustarkastelu perusterveydenhuollon osalta terveysasemittain

• EPR-tuottavuustarkastelu perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdessä (hoito- ja palveluketjut)

Indeksit (100=Keskiarvo)

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

Hankasalmen terveysasema

Huhtasuon terveysasema

Keskustan terveysasema

Korpilahden terveysasema

Kuokkalan terveysasema

Kyllön terveysasema

Palokan terveysasema

Säynätsalon terveysasema

Tikkakosken terveysasema

Uuraisten terveysasema

Vaajakosken terveysasema Kust/asukas, pDRG Kust/asukas, EPR Palvelut/asukas, pDRG Palvelut/asukas, EPR Tuottavuus, pDRG Tuottavuus, EPR

(24)

Vaikuttavuuden näkökulma: asiakkaiden päätyminen suurkuluttajien ryhmään tarkasteltuna erilaisten alkutilojen mukaan

Yhden vuoden seuranta Asiakas- ja potilasaineisto

Mitä alhaisempi käyrä, sitä suurempi

kulutus

(25)

Vaikuttavuuden arviointi: vältettävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Jyväskylässä (PYLL 0 – 80 v/100 000 v)

6090 v /100 000 v JYVÄSKYLÄ: KAIKKI KUOLINSYYT

Jyväskylän väestön terveyden ja hyvinvoinnin tila viimeisen Tilastokeskuksen saatavissa olevan vältettävissä olevien ennenaikaisesti

menetettyjen elinvuosien osalta on ollut koko maata parempi ja suunta laskeva, mutta parin viimeaikaisen vuoden kehitys näyttää kääntyneen huonommaksi sekä saavuttaneen koko maan tason.

Mikä lienee huonon kehityksen taustalla?

Lähde: THL

5000 6000 7000

2013 2014 2015 2016 2017

Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0 - 80 vuotta / 100 000 asukasta

Jyväskylä Koko maa

Mikä mahtaa olla tilanne Jyväskylän eri suuralueilla?

2017 tiedot viimeiset saatavissa olevat tiedot

(26)

Ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien vaikuttavuuden näkökulma taloudellisesti

• Inhimillinen pääoma ja sen menetykset Jyväskylässä (2017 BKT 42 472 €/asukas per vuosi)

• 2017 vuonna 7853 menetettyä vuotta, eli 333 M€

• Vuodesta 2016 vuoteen 2017 menetykset lisääntyivät 22 M€

• Laskennallisten verotulojen menetys vuoden 2017 Jyväskylän tiedoilla

• 46,5 M€/v → negatiivinen talousvaikutus

• Vahva inhimillinen pääoma on hyvinvoivan ja tuottavan

yhteisön tunnusmerkki

• Inhimillinen pääoma on yksi pitkän ajan talouskehityksen tekijä ja myös talouskasvun edistäjä

Taloustieteellinen malli kasvun tekijöistä (Solow ja Cobb-Douglas)

1. Teknologian kehitys 2. Inhimillisen pääoman

kasvu ja kehitys

3. Tuotannollisen pääoman kasvu

4. Väestön kasvu

Kustannusvaikuttavuus = muutoksen suhde sen aikaansaamiseksi käytettyihin euroihin (haluttu muutos/kustannukset)

(27)

8.6.2020 27

Visionäärinen

palvelumalli

(28)

Jyväskylän palveluverkon suunnittelussa huomioitavaa

Lähde: Rehunen, Reissell, Honkatukia, Tiitu & Pekurinen, 2016

Ikääntyneen väestön määrän

kasvu

Lasten/nuorten määrän väheneminen

Kaupungistuminen

Keski-Suomessa Väestön kasvu Jyväskylässä

Maltilliset tarvevakioidut

sote- kustannukset

Jyväskylän taloustilanteen huononeminen

Työvoiman saatavuuden

haasteet Digitaalisten

palveluiden vähäinen määrä Palvelujen

saatavuuden ongelmat

Ikääntyneiden erilaisten asumismuotojen

mahdollisuudet

Väestön alhaisemmat palvelutarpeet

PTH:n korkeahkot ikävakioidut kustannukset

Julkisen liikenteen kannattavuus

(29)

Digipalvelut

Etäpalvelut

Matalan kynnyksen palvelut

Monikeskuksiset palvelut

Keskitetyt palvelut

Palvelu- ohjaus

Case manager

Lääketieteellinen osaaja Sosiaalihuollon

/hoitotyön osaaja

Palveluverkon kerroksisuus - palveluohjaus keskiössä

Case Manager= palveluohjauksesta vastaava sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, joka kokoaa yhteen asiakkaan tarvitsemat palvelut sekä laatii yhdessä asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kanssa palvelusuunnitelman. Case managerilla myös rooli palvelujen yhteen sovittajana yli hallinnon rajojen. Case Manager erittäin tärkeä toimija erityisesti paljon eri palveluita käyttävien asiakkaiden osalta

(30)

Palveluverkon raamit

• Tärkein huomio kiinnittyy uuden sairaalan rakentumiseen ja käyttöönottoon sekä sen myötä loppuun vietäviin suunnitelmiin muiden tilojen ja toimintojen osalta

• Seuraava askel on toteuttaa suunnitelmat loppuun ja hioa muun infran kanssa palvelut kohdalleen sekä panostaa digitaalisuuteen

• Valmistuneet ja valmistumassa olevat rakennukset parantavat tilojen käyttöä ja tarkoituksenmukaisuutta sekä selkeyttävät tarjottavien palveluiden fyysistä tarjontaa alueella

• Pitkällistä suunnittelua ja toteutusta alustavista hyvinvointialueista, joissa palveluja tarjotaan erilaisilla konsepteilla tärkeimmät palvelut keskittäen uusiin tiloihin

•

Suunnitelmissa olevat hyvinvointialueet on jaettu väestömäärän mukaisesti, mutta palveluiden alueellinen saavutettavuus (kauempana asuvat) on syytä varmistaa, tähän apuna digitaaliset palvelut

•

Valmistelussa tulee muistaa erilaisten tilojen toiminnallinen yhteen

liittyminen sekä tilojen monikäyttöisyys -

toimipisteitä ja palvelutarjontaa on paljon, mutta tilojen kasvattamista nykyisestä tulee välttää ja tilojen yhteiskäyttöä/ muunneltavuutta mahdollisuuksien mukaan lisätä edelleen -

mahdollisimman paljon saman asiakasryhmän palveluja yhteen tai

toistensa läheisyyteen

•

Tulevissa hyvinvointialueiden suunnitelmissa suositeltavaa huomioida

ihmisten luonnollinen liikkuminen ja julkisen liikenteen hyödyntäminen sekä

yhteissuunnittelu

• Digitaalisuuteen panostaminen

• Ikääntyneiden yhteisöasuminen, ikäihmisten kortteli,

palveluasumiseen erilaisia variaatioita riippuen avun ja tuen tarpeesta huomioiden muiden palvelujen läheisyys samalla, jotta niitä ei tarvitse tuoda kaukaa

• Monikeskuksissa sijaitsisivat vastaanotot, ja niissä tarjolla kuntoutus- ja terapiapalveluita, samoin sosiaalipalveluita

• Matalan kynnyksen palvelut sinne, missä ihmiset liikkuvat tai palvelut/ihmiset liikkuvat

tarvittaessa tarvitsijoiden luokse.

(31)

Palveluiden rakenteelliset muutokset

• Keskeisimpinä rakenteellisina kehittämiskohteena siirtyminen elämänkaarimallin mukaiseen organisaatioon (ylin

asiakassegmentointi) → tavoitteena asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen aiempaa asiakaslähtöisemmillä, tuottavammilla ja kustannustietoisemmilla sekä teknologiaa paremmin hyödyntävillä toimintamalleilla

• Elämänkaarimallissa ratkaisut palveluista tehdään kokonaisvaltaiseen palvelutarpeeseen perustuen eikä yhden palvelun näkökulmasta, kuten perinteinen toimialakohtainen hallinnointi johtaa → malli haastaa palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen

asiakaslähtöisyydellään, kun usean eri palvelun tarpeita tarkastellaan yhden järjestäjän näkökulmasta tietylle väestöryhmälle

• Palvelurakenteen keventäminen etenkin ikäihmisten ja vammaisten palveluissa

• Painopistettä ennaltaehkäisevään palveluun

• Eri asiakasryhmälle tarkoitetut palvelut ovat Jyväskylässä pirstoutuneet eri palvelualueille eikä asiakas välttämättä tiedä, mihin yksikköön hänen missäkin tilanteessa tulee olla yhteydessä

• Elämänkaarimallin mukainen organisaatiorakenne perustuu

ajatukseen, että tietylle asiakasryhmälle suunnatut palvelut löytyvät kaikki

”yhden luukun periaatteella”, jolloin asiakkaan ei tarvitse tietää, minkä yksikön alle juuri hänen tarvitsemansa palvelu kuuluu tai mitä palvelua hän kussakin tilanteessa tarvitsee

• Erityisesti lasten/nuorten ja

ikääntyneiden osalta hyviä tuloksia

• Ikäryhmien mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ehkäisyn parempi tuki mallin avulla

(32)

Palvelualueille yhtenäiset muutostarpeet saatavuuden

parantamiseksi, palveluiden vaikuttavuuteen panostamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi

• Palvelu- ja asiakasohjaus keskitetysti kaikille sekä Case manageri ts. vastuu yhdellä henkilöllä, palvelut hallussa koordinoidusti

• Asiakassegmentointi kaikissa palveluissa, erityinen huomio kalliisiin/multimorbiideihin ja mielenterveys- sekä päihdeasiakkaiden hoitoon

• Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset asiakkaat tiiviiseen haltuun ja tiedonkulku esteettömäksi

• Syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisy hillitsemään raskaiden palveluiden piiriin joutumista (koko kaupungin yhteinen tavoite)

• Kolmannen sektorin hyödyntäminen ja toiminnan järjestelmällinen koordinointi

• Dokumentointiin panostaminen ja yhtenäistäminen kaikilla, mutta erityisesti

sosiaalihuollossa (tilastointi ja rakenteinen kirjaaminen – tehdyn työn dokumentointi)

• Kustannuslaskentaan panostaminen ja siten yhdistetyllä toiminta- ja taloustiedolla johtaminen

32 8.6.2020

(33)

Tiekartta tulevaan toimintamalliin

•Tunnistetaan tarve asiakkaiden eri elämänvaiheiden mukaiseen palvelujen tuottamiseen kaupungissa

•Tehdään tarvittavat päätökset

Päätös elämänkaarimalliin siirtymisestä

•Kootaan elämänkaaren mukaista asiakasryhmää koskevat palvelut saman palvelualueen alle

•Huomioidaan organisoitumisessa palvelualueiden ja toimialojen väliset yhdyspinnat

•Organisaation ja palvelujen tavoitteiden määrittely

Elämänkaarimallin mukainen organisoituminen

•Tunnistetaan keskeiset asiakasryhmää ja asiakassegmenttiä koskevat palveluprosessit ja niiden yhdyspinnat muihin palveluihin

Asiakaslähtöisten

palveluprosessien tunnistaminen

•Palveluihin ohjautuminen, palvelutarpeen arviointi, palvelun toteuttaminen, palvelun toteutumisen seuranta ja arviointi

•Asiakkaiden ja sidosryhmien vahva osallistaminen uudistamistyössä

•Prosessien uudistamisessa huomioidaan palvelukohtaiset uudistamistarpeet

Prosessien uudistaminen

•Henkilöstön osaamisen varmistaminen

•Johtaminen

•Sitoutuminen

Muutoksen jalkauttaminen

Uusi asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toimintamalli Palvelumuotoilun hyödyntäminen koko prosessissa

2020 syksy 2021 2020 syksy 2021

2020

syksy

(34)

Miten FCG voi jatkossakin olla avuksi

• Lisäanalyysit/-selvitykset kohdennetusti aineistosta tai toiminnasta, esimerkiksi

ikääntyneiden ja vammaispalveluiden palvelurakenteen selvitykset, kotihoidon toiminnan auki perkaaminen

• Johtamisen ja prosessien muutostuki

• Kustannuslaskenta tai –laskennan tuki, tuotteistus, pDRG-EPR-järjestelmän hyödyntäminen

• PYLL-analyysillä (ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet) voidaan arvioida väestön hyvinvoinnin ja terveydentilaa sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Voidaan tehdä myös kaupunginosakohtaisesti.

• Arvoa-menetelmä on lapsen/nuoren toimintakyvyn arviointimenetelmä lapsi- ja perhepalveluihin sekä lastensuojelun asiakastyöhön

• Kompassi on visuaalinen, jäsentävä ja helppokäyttöinen verkkopohjainen työkalu/

menetelmä, jonka tarkoitus on edistää vuorovaikutusta ja vahvistaa verkostoa.

Kompassista on sovellutuksia hyvin monipuolisesti eri ohjauspalveluiden käyttöön.

(35)

Jyväskylän perusturvan selvitys