• Ei tuloksia

Lyhykäisiä tietoja Kajaanin kaupungissa ja kihakunnassa olleista oluttehtaista · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Lyhykäisiä tietoja Kajaanin kaupungissa ja kihakunnassa olleista oluttehtaista · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Lyhykäisiä tietoja

Kajaanin kunnassa

kaupungissa ja kihla- olleista oluttehtaista.

Kirjoittanut

G.ENWALD.

V,i1itmei vuo1silsa,da1n. pu:o,Iliv·äilii!itn sa,ak- kru 01fä1 pa,1orvtiilrrallll j,a, o,1uel!ll va1Im11s,ta,- mi1111en luvrutlinen eJ,ilnJlmiino ja v<a1llmits:- te1Uti,in nJämä jwoma-ainee:t, enimmäik- seen kKltdeåis,s,a,; eiikä nri1i1den tehida1smai.- nen va'11mils1tamriITTen olti,s:L kianoo,t.ta1nJU1t- • kaian kun j,01ka:imen i,t,s,e. keitt:i! sen mä:äiräin nmkä t,arvilt,s.i ja. u:seiin mu,i1l- ' Iek!in ITJWIY't1äivä/ksil. Täs,tä j,01hituu. että, enJs,immäfoen o,IU1t,tehdais1 var~.in miy'Ö- hälän. s1a,a,tili1n kaurpU1nJkti,ilm1me.

To1UJkoiku,u.n 7 päli:vä1rnä 1860 jätti OUJliwn 1kJa1U,p1ungiJs,sa ruswva, entinen t:u.t- ],i p~äll:ysmiies, A. J. Granqvils:t kau:- pu1ngiiln madis:t,raruti,lle, all!omiUkse\Ill srua- da peru:s,taa. tehtaallll oil'UienJ ja sim.an vaimi,sitamlils,ta vairten Kada,amittt kruu- p,U1nki:in. Kuu:1tru,aalilJ kruup=giJJJ porva-•

rtS1to1r1 mliielipiidettä ainomwk!sien joih:- d:01s,tab .aJJJtoii: masils.t.ra,ait.ti päätökset- lläiä:n seurruaiva,n heliinäikurun: 18 päiiNänä Granqvljjs,t,illle oruke1Wden peirus,taai ky- see,s:säJ 01leivan teht.a,a,n ja myydä sern tu1ot.teita,, kiuimminkin sitlilä, ehdolila,, että ·kaiu,p11tngin kruuppfaat, nii1I11ku:Ln enine!llkin sirua,vait myydä myöskin 1 mui,1t.a p,ati1klkakurnntilta, o,s,taimaiartl's.a

- - - - - - - 1

o,l!ut.ta ja, silmaa. Tehdas, jolillka paåJk- kaa ei! Iiäi~!ll maim:ta, ha,kemu:s- ki,rj oi!s,sra eiik!ä. mails1tima1t,in p,äiät;ö,kises,- säkäiäl!l', ra1kernnet.t:iii1n

K,a:jaia111in joen ra1nnaillia ole,vaHlei TuU~,n,111ie,mie,Ue

e:lii mel1ke~n saima:lile pa,ika,Iilie, mis,s,äi Ren1' 01rsd1n tethda,s1 llJY'k!yääiru sij a,itsee.

Täs t,äJ k:aurp,u,n,knhnJrn.e e,nsti'mmiäii!ses fä o,luttehta,a,s,ta 9n s:äiilyn~t väihällll tile~, toja ja mornfu ny,k!y'älä:n eläivä lm1U,pu111:- kitlrutnen. t;ws1ktn m1UJi1s,t.a:a että siemmoJ,- lllen teihdrus, on o,U;u,t 01lem1a,s,s1a1ka,alll:

he1diäin kaJUJrp'Ulngi:s s,a. Täis,tä ja varr- silllklin s!iit,~1, et.t,ä, kruupungin a1sruka~

lulru

o,lii

Slaingen vähäi1111elllJ e,1'iJ a,1]e,

k!uiudens.aida1n voti. p1iiliJt,elläJ, että teih- da,s 01lll 01llliu.1t pienii j.a 'V'airutlitma,ton, se-, kä semi tUJo,t,t,e,ilden men.e,kkil viähälilniellll, jollllkai V'U'Olksii sen to!imi!rut ruka1U1s:i e,i liene: kesitä1I11Yt: k:ruu,aJ!ll. Vwosie1n 1866- 67 vruiheillru on o1u:t1tehdas s!iiirtyn~t vii1skaali Heirman Wah1lgremli1He, j,a, lai:- V'lllI'1iDJ leski: Gwsfaiva Renfoirsd11llie, päiält- tä.e:n · siii:tä, et,t'ä, Ka1j1a.aniin karupu1ngin

ra1a,stuvan01ilkeus. ma,alii:skulllllll 4 päii.- V'alDJa 1867 kiiTIIIllit,ti nä,tdein omdlsta- man Tu1li'llliiemen oluUeht.aa,n t.o:imi- t,wskomissruario, Arnde,rs, S1rundbergille vrukuu:de:ksdi Hermm1n W aihbg1reniim1 ja Gustaiva, Re,nfo1rs:iln hä1nJe]t,ä saman:

maail/iisfouun 1 p,äiiivänä 01t,tamallll la±-.

Illan 708 mai;kan t1a;kaii!s1in ma.k1s.amJ!- ses1t.ru.

Tehd,as~aitoiksein a,b;-a1rvoisu1u,t- tai t&dis,ta,iil' t,wii,lhan1 seuraava- kin s~i k'.lrn1.

Kun .äs,ken maimttu kiii,nlllitys v.

1877 o,Li u,u,di!stettaivll/, et ve~ko,j an lesk:i! Ka1riJJ1 S1a,m1Jberg elllläiä nJäiy tiyy- ty,noon va:n1haam kfällJ!lJi,tY'kseen, vrui:klm:

ve]asta o,]i maks1am:at.ta 680' mark:kiaa,, vaam kliiJ!llnitettiiin. hel'mdkuun -3 p:näi 1877 V'is,kaial'i Wahl!greni1n omistama taiLo ook:ä tMtit 72, 73 j.a 7 4 hänelle

\'alkwudek:s;i velan j äJäinJö.kJsein maksu,s- ta. Ma:intitse1n v:ieilä, että tämiä, veilk.a kUJilt,ruttiin liorpiU1lfä1sestiJ makse,tu,ksi taimmilkn.mn 13 pn1ä 1882. ·

GuistaiVa Ren.forsiiln po,ikia Herman syint,yinyt. Po,rliis1s1a 1'1. 11. 1849, opiis- ke]i Ka,j rurun'i!n alai-allre1isiko1U1lu:s1s1a. ja myöhemmiilrr K1.wipfon yliä1a1lke<i1s,lrou,luii,-

sa:. Kullll häin,e,Hä o,lli tekini:lil!is.iäi tai- pumulks~a fopet tli. häin kowlunkäiyntii.llll- s,ä sekä työs~ nte,1i muru,tamliia. vuo-si:a Po1ri1n konerpa,ja,s,sa ja, PutHovrin teh- taå1s,s,a1 Piie,tairissa,. Hankittuaan am-

(2)

mllitt'ita:ito,l!J alko!i vuuden 1870 t i e - r : - - - -

~0''.1lill!J va,~ista,a n.k. lu.s,i,k;kau:ist,im~·a, ti~~le n:o 88, jiOllllk:l!i ~liii <J1St,a,I11UJt aisio!it- )oUm myohelll!min niJrrnellä, "Kadaanin .sLJa JllJilne Kempparuseltia.

UJis1t,imet" t1rul1ivwt yleiise,sti tu1J11ne,tuk- s11. VuonnJa 1875 taa,jeI11s1iJ hä,n Hik- keenJsiä/ k1hriJM=oUa ja 1880 tuirki1s,teh- ta.aJlblli.

Ni:Dm1li te.Maa,t s,ijoite,ttiin1 en,tl-

Sf'm oh.11Hehia1a1n, lnmne,istoon jossai o!uenr va1llrniistus n~ihin, a,i~

'imihrin, oli lal'1a111,n111,t

ja huo,neus-to, jääm\Yt m1U1uhun ta,rko,i- tulksoon k;~tett1ä,välksi:. Lo,lmlm1Un 3

p1I11ä 1890 p,l!JlOli, tu.~l~niemeliLä: oUut va!rrha oUruttehda,a,n ra,k;e1111nus: ja, 1892 -93 vruosien t'ieirJJoi:lla ra;kenJnuU,i Hermrurr Rerrfo,rs UJutdeni, aJairnmukai- sem j,lli pa!lljo1nJ s1uu'retmrnarrn teihd!a,s,ra- keirunu1k:sein e1I11tisen pali:ka1Lle1.

Vuonna, 1877 ryh,dyttiin fo.i- s1e1ni o~uHe!t,ban p2,n1s,famiseem

Täitä yriJt,ystä vart:eµ mu1odos,tettiin os,a/keyhtfö,, jo,rnka; osa:klrnaITTJa, mru:idein mua:s,s,a 01hl!Valt kaiUpu,ngi:n s,iJlilloinellll p,ormes,tlliri Herman V~lu1rrd ja, kalll,•

ptUJng1iin suurin 1'iikem!ie,s kaU(P,pias Cl!irl Gusitaf Bergh. Tlehdla1sraklernnu1s,, jo k1a oli; Si\llllr-i1 ja kaiksikerroik1sri:ne1111 s~jaJt,sii Ifo~Villlkos,keru yfäpu,o,le!La, mk.

Ki!vilpruo:io,n p,atika:IIT!a j ai siitä: vart,em o,~i ote,Uu k1a1Upu1ngi1n me,t1s,ä1st,ä, 337 kl!ip,pailetta, tulkklilpuu,ta, joi,lle, valtuu,s- to 1wklort1ksess.a1arn 25. 5•. 18877 mää:- r:ä1s1i hinttJJakisi 6001 mk. Pa111rrmome,st1a,- riiksi: orluttehtaaseerr otettrilirr Teodo,r Ko11lalflder, S\YllJtyinyt Tuil'ws,sai 27.. 10-.

1848, kiU-o,lli Kaj,aa1nJilss1a 13. , 3. 1894.

Täimäinkään terhta,ain1 t,o,imrrnrra,s,ta ed1 oi~ säily:rryt , t1ie,to1j a, keirutiles siitiil syiisrtäi, et1tä sen t:oiim~nta-atfa p,ä:ät- tyiJ sangen prain. Eträ1ä,n1äi ta:va,ttoma;n kuuma1J11a p1ä1i-vä1nJä1

kesäkuun foppu,puolelib 1879 syttyi fohdl!ls,ralk~nnu,s pafa- maa ja, pa!loi sa,mmufosyriiyk- s,is,tä hooEimatta v,,oro!<si.

Mornta VUJo,Ua, pa1o,n j,ä,1:keein voi n,ä/hdäi rakeimru,kse,n kivdj a1ta1n ja milli~

ta j1ä:Uetiltäi Kilv:ipu1ro,n rainina]lta,.

Edelli:se1s1tä EelJo,srtu,ksest,a, huomaa, ette~ät o,lJutte:htaia,t. menes:tynee1t,

Klli-

j aamli/srsa eikä ni1itä1 prarintk\Ymmeruen vuoden rui!kalll!a einiiiä yri:te.t,tykäiäl!11 pe- ru:st aa kaup,UJnkilitrn:me, jonne oiluit t1i- la1Uililn fö:sru1me1Ea. olievatS,ta tehtaa1sta.

190-2 atIJJoii: Viipwrilssl!J l!JSU:Va, Juho, Hu!ilkuri ma1is,traa1tiilta Eupaa, saada ra1 ,

keintaa o,lut.teihtruain sil1oi1sel1e, ton-

Kuin kau,punk.Jilla,isma o,ti ikäviä m,u1istoja kaupungis,sa enn_en toim1ine,is,t,a o,tu1tteh1taist~, koet- tlv,ait ker kaikin voimti,n estää u1111de1n, teihitaan, peru1S,ta1m-i1s,f.ll1

kaupu1nkii1n j lli sein vuoikstli matis1trrua.t- t;iJki:n Vllil tu,us,t,o,nJ krieillt,äväirr lalUISUil,!]0111 pe:rus:teeHa hy1lklä1si, H U!ik!U!ri!nr a,nomuk-

sen; vaan sriit'äikä,äi111 hu,o,]ima,ttru ei häin ltuopunu,t, teib,taallJJ peru,s,t,amisalii- k1e.esba,a1rn. Häin ostli1 Aho,la, nimisen p a,lJs1tarn Kllij a:arnii.ru pohj o~spiu,oie1~lJa ole-.

vaisita Leii!mu,n tiillllistru nr:o· 6 Kajaanti;n Jl]aJaJselll!raJkrunnJan LilllnJ:lirrt l!JU1s,kytä1ssä ja haJnlkit,t1UJaa111J rusfa,rromai1sen 1uvairr, pe- rrrus1tli häin sii:nne o,ltu,ttehtaa:n IT1101nine raikerrntulksti:neien. Mutiden Ill/U,asS1a oli Krujl!Ja1Illi:n s::i!]loinein kappailari,nern ko- vais,ti: vllis.t:rus,tan1Urt, 01lut1tehtaian, ra,ken- tamiis t,a s,alll!o,t,u;Ll\e p,aulk alliei, j okla s:i- j aiitsli aivaaJJ haru1ta,u:smrua,n vi1ereHä ja

tieht aian lliihe1UJt:t llJIDa j u op:o,t tellu tulli,si häJilrritse1mäiäin raiUhrua, hootaiU1smaaUru.

,S:iJtäJ pa!itsti o,]Ji harutaru1sm,a,a,n liäheti'syy- des,t:ä, 0'1u:ein1 keti:tto,l!J vlli!rtein 01te,tt1UJ ve-

·liikin hänen mlieoo,g,t:ä!äa1 terve\Ydelle vahtngo1liioon. ~atilkli'stlli vais:tu:klsis,ta , hU!o1liimllit1t,a sa:i HU!iik::u,ri, ku,te,n, jo

:mlliii!l!its11n, luvan perusta~• tehtaan.

Tehtaan tuottema niä:ytti ole- vain hryvä menekki jai olue:n, j110- j1iai 011i läbeEl<ä olervar mets,ä tiiyn- n,ä kies,äaikania,

Klliuan eii Huiikuri s,llia1nu,t. ja,tka,a pl!ihe:nJillusrt,a t1UJ0,t,ta,vaa1 l!iiketttä:än. Häin s a1ir ais-tir keuhiklo,t1arultlia1 ja oi1i1 läiäikärin hoiJdettaviaina Helsilngils1sä, j,ois,tru pa-

l

laites1saa:n kiU101li 16. 11. 1904.

Poika1~sa lmoltwa hori:t,i häinen rsäin- sä Petter Hudku:r:iJ jo111kun aJi[ka1a oluit- 1 toodats:tlli, vruatilJ W,OIVU,ttr sen myö,hem~

1 mtn: konk::ucr-ss,ili:n. Kuni tehda1s:lai1tos p llifä ta, tlfäimeen myy t,i irr hlllll11toik:a1Up1a,E-

~a to,u:kok::u:ulill 8 päiivä:rml 1909' osti teihtalil:i.j.a Waldemar SUIIlldbla,d, setn 22.00,0 markan1 bi1nJrra:Illa1 j,a hairjoitt,i;

sriiirräi o1uen va1lmis,tam1i,s1ta t01Ukiolku1Utn 29 p,ä11v1äJän 1917, j 01lilioti,rr s,amairra p,äi- v,äin~ ,a1rroottu ktile1lto11ruki' teki lopu111 oluemi' j:a m1Ui,oon juoma-a,ilrueiiden var1- mi1s1bami-se]le.

Sittemrrnd:n, möri. Su1rndbla1d Aho,lan p1a1!.i'ltruti!]Ja1rr ja orlu,tteht:ruain ra,kerrnutk- set, Kruja,a:nliin: Pruutaivarn Os1afoeyhtiol- lei, j o,rrklli halilti'rrrras,sia; ne edeli!Je,e,nkdln · o,va,t.

Ku1ten ede:!1Jis;es,t,ä l'!elo,stuksesita huomaa on pai1kka1kun:naHamm:;, o1'llut ko,lme o,1ruttehdastai, jodide1rr to:iminta kruiJteirrki'rlJ Oill kJe,s,tä:niyt, yldmia1ka,am: ly-

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Embryologian perustajiin lukeutuva Karl Ernst von Baer muisteli opiskeluaikojaan Tartossa 1810-luvun alussa: ”Meitä varoitettiin kovasti luonnonfilosofiasta (Naturphilosophie),

Nicodemus ja Godard ovat yhtä mieltä siitä, että vaihtoehto kapita- lismille olisi sosialismi, joka ei olisi poliittinen järjestelmä vaan kult- tuurimuoto, sillä

Jos on jotenkin sellaisen asian äärellä, joka on niin iso, että sitä ei pysty käsittämään ja silti lähtee sitä tait- tamaan, niin siinä toivottomuudessa, että

litsevan kaikkea Dodgsonin tekemistä, saattoivat muut aavistaa vain hämärästi. Keskustelussa hänellä oli aina esittää jokin täysin odottamaton huomautus tai

Hyvin yleisesti ottaen Derrida seuraa Heideggeria myös sikäli, että Heidegger ei enää ajattele aikaa olemisesta, siis läsnäolosta käsin, vaan pyrkii kääntämään

Leinonen perustelee nä- kemystään siten, että jos luemme Kailan tekstejä hänen filosofiakäsityksensä vastaisesti arvofilosofiana, niin luo- vumme pitämästä Kailaa

jossa esimerkiksi DNA:ta käsitellään entsyymien ja markkerien avulla, ju- ridisen oikeuskäytännön ja siihen liit- tyvät tulkintakoneistot, tietyn perus- tavan

Niitä tulee joka puolelta, loppumattomana lukemattomien atomien suihkuna; ja kun ne putoavat, kun ne asettuvat arkeen, pai- notus muuttuu entisestä; tärkeä hetki ei