Lyhykäisiä tietoja Kajaanin hautausmaa- _han haudatuista tunnetuimmista
henkilöistä.
~ . l~'l.,.8tU~0939
Kruununvouti En w a 1 d selostaa kirjoituksessaan tuloksia tutkimuk- sista, joita hän m.m. on toimfttan?t Kajaanin hautausmaalla.
Kajaanin kaupunki- ja maaseura- kunnan yhteinen hautausmaa si,jait- see Kajaani-joen varrclL-t uoin puo- lentoista kilometrin etäii.;yydcllä lrnu- pungista ja lienee sinne baudnttu 1·uum1ita noin sadan vuoden ailrnna, koska vanhin lrnolinvuosi hautapat- saissa on 1826. Hautausmaan ':an- llemmassa osassa lepää useita henki- löitä, jotka afäanaan ovn.t olleet tun- nettuja kaupungissamme ja moni J1eistä on myös afäanaan uhrannut työtä ja voimaa kotiseutu.nsa hyväk- sL Olemme sentähden aikoneet lyhy- Jiäjscsti kertoa muutamist.a hautaus- maalla olevista haudotsta ja samalla main.ita sanasen niissä lepäävien henkilö!iden elämänviaille.ista.
Hautausmaan halki kulkevan tien rnsemmalla puolella Ei.hellä porttia tapaamme ha utaristin, johon on mer- kitty:
"Komisionimaanmiitari Adolf Törn- udd'in jälkeen jäänyt aviopuoliso J{aroli,na Gustava, syntynyt Kya.nder.
Synt. 18 14/3 03, kuoL 18
¾
80."l(arolina Gustava Kyander ·oli vän ..
rikki Cad Magnus Kyanderin ja l\fa1•garcta Harlin'h1 tyt.i.r ja syntyi Ranias.almella, missii Ji;änsä omisti QuisUlan talon. 1847 meni hän r.aa1- m1su11 varai,iaanmittari, sittemmi.n lrnmisionima:1nrnitt.ari .Adolf Tcrn- udd'in kanssa, joka oli icyntynyt Me- rijärvelfa 1809 ja kuoli Kemi-ssä 1871. E:arolina Gustava Kyande'i:'in nuorempi Yeili, Samuel :Henrik l(y ...
ander, toimi kauan alkaa maanmit- tt,rina I{ajaanin seuduilla ja asui E ajaanin lmupu,ngissa.
Lähellä äsken mainittua hautaa O\'.at maj.urin rouva Sofia .MelaTt'in ja hänen ltäJynsä Lina Melart'in 1 ,audat. SoJia .Melart oli raati mies Carl Gustaf Bergh'in ja hänen ew,i- mä:isen vaiir1onsa Birgitta Michelson' - in tyfar ja syntyi Kajaanissa 1846 ja meni 1870 naimiisiin Kajaanissa silloin asuvan viinanpolttimo,jen yli-
tarkastt,jan, majuri Emil Melart'in kanssa seka kuoli Kajarrnissa 20. 2.
1919. Lina, eli kuten hänen nimensä
V
oikeastaan kuului, Karoliina Henri- ette Me1art, o1i äsken mainitun ma- juri Melart'in nuorempi sisar, syntyi 1837 jru kuoli naimatonn.a Kajaanissa 4. 8. 1882.
Samoin kivestä hakattu muistopat- sas on pystytetty maisteri Huugo Li,nnan haudalle ja siinä luemme näin kuuluYan kirjoituksen:
"Huugo Linna
Synt, 18 14 /12 73, lrnol. 19 4 / 1 21.
Ystäviltä ja maatalouden harrasta- jilta,."
Huugo Immanuel Limna syntyi Hy- rymsalmeJ1a 14. 9. 1873. Isänsä Jonas Kristian Castren oli tähän aikaan Hyrynsalmen kirkkoherrana, vaan siirtyi 1880 Pielaveden seurakunnan kirkkoher.ralrni. Käytyään Kuopion suomalaisen lyseon tuli Huugo Linna yUoppilaaksi 6< 6. 1892; suoritti filo- sofian kanclidaattitutkinnon 1900 ja agronoomitutklinnon 1902. Vuonna 1905 teki hän opintomatkan Ruotsiin ja Tanskaan ja toimi Pohjois-Savon kansanopiston agronoomina: vuodesta · 1902 vuoteen 1904 ja Kuopio~ Maan- viJljelysseuran konsulenttina 1902- 1907. K.ajaanin Maanviljelysseuran sihteeriksi tuli Linna 1907, toimien tarmolJ.a Kajaanin kihlalmnn an maa- talouden edjstämiseksi, v_uoteen 1919, jolloin hän siirtyi Kajaanin kiaupun- gin lähellä olevan Seppälän maamies- ja karjakkokaulun johtajaksi, .jossa toimessa oli kuolemaansa asti.
Ylimetsänhoitaja Otto Wilhelm, Waenerberg'fo ja hänen vai_monsa Marti.an ha.udalil.e on pystytetty hauta- kivi, johon ruotsinkielisellä kirjoituk- sella on merkitty vainajain syntymä- ja kuolinvuodet..
Otto Wilhelm Waenerberg syntyi Piir lahden Olalla Porvoon maaseura- kunnassa 1. 3. 1815 ja vanhempansa olivat "tykkijunkkari" Johan Petter Waene.rberg ja Lucia Witting. Nau- tittuaan yksityistä opetusta suoritti Waenerberg ylioppilasutkinnon 1832;
tuli maanmittausauskultantiksi 1834 ja oltuaan maanmittarintoimissa vuosina 1835-1846, otettiin hän 1859 metsänhoidon konduktöorilrni j1a mää- rättiin s:unana vuonna hoitamaan ylimetsänhoHajan virkaa Kaj,aanin tarkastusalu~lla, mihin virkaan hän vakinaisesti nim~tettiin 1865. Vuon- na 1880 otti hän eron virastaan ja kuoli Kajaan\ssa 9. 11. 1893<
Ylli.metsä11hoitaj1a Waenerberg oli ollut kahdesti naimisissa.. Ensikerran 1838 Linda Constantia Gyllenberg'in kanssa, syntynyt 1818 ja kuoli 1843 ja toi,sen kerran 1848 Maria Lov1sa Kockström'in kanssa, joka syntyi Perinajassa 12. 7~ 182G ja kuoli Ka- ja.anissa 11. 3. 1899.
Viskaali Johan Herman Wahlgren'- in j.a häne,n sisarensa Anna Gustaava Wahlgren'in haudalla on rautainen m wistomer kkt
Viskaali WalJgren syntyi Oulussa 8. 6. 1819 ja Yanhempansa olivat maa- larimestari Gustaf Wablgren ja Bri- ta Maria Holm.,ten. Käytyään koulua ja n.autittur1,an yksityistä opetusta tuli hän yljoppi.1aaksi 1841, nimitet- tiin maaviskaaliksi Ka.iaanin kföla- kuntaan 1848 ja oli sen ohella myös Kajaaniin haupunginviskaalina 1849 1869. Vuonmt 1869 ottjJ hän eron kau~
punginviskaalin virasta, vaan hoiti maaviskaalin virkaa vuoteen 1887 saakka, jolloin otti siitä eron ,ja sRi vuotuisen eläkkeen.. · Sitäpaitsi tojmi
Wahlgren Koivu- ja Ämmäkoskien sulkujen kaitsijana vuodesta 1869 kuolemaansa saakka 10.
a.
1889,.Walhgrcn'in sisar Anna Gustava oli naimisissa merikapteeni Renfors' - i_n kanssa ja syntynyt 1814. Leskeksi tultuaan muutti hän Kajaaniin vel- jensä luo kolmen lapsensa kanssa, joista on mainittava Kajaanin ~u-·
d.uilla hyvin tunnettu, vieläkin elävä tehtruUija Herman Renfors.. Anna Gustava fämfors kuoli 16. 3. 1884.
RautaristiJJe on kullatuilla kirjai- milla merkitty näin kuuluva kirjoi- tus:
''Rehtor~ l?. W. CaJ.amnius Synt. 182G, lmol. 1?68.
HautarisUn alla lepäävä Fredrik Wilhelm Calamnius oli rovasti Karl Gabriel Calamnius'en poika ja syntyi Kruununkylässä 6. 7. 18~6; ylioppHas 1846 ja toimi v.t. opettajana Oulun yläal.keiskouJussa sekäi nimitettiin 1859 Kajaanh1 ala..,alkeiskoulun reh- toriksi Hän oli kivuloisuuden tähden kauemman aikaa vapaa v.irastaan ja kuoli Kajaanissa 24. 4. 1863.
Rehtori Calamnius'en sedän, Ka- jaanin tuomiokunnan tuomari Fred- rik Cala11iniits'en haudalle on myös pystytetty rautaristi. Tuomari Ca- lamni us syntyi PudasjärYellä 28. 2.
1788 ja oli sikä1äise,n kappalaisen Gabriel Calamnius'en ja hänen vai- monsa Brito, Sofia Stenius'en poikia;
tuli ylioppilaiaksi 1801; ·vaasan i1ovi- oikeuden auskultantiksi 1807 ja vara- tuomariksi 1812. Oltuaan kaupungin notariona Oulussa ja Uudenk!aarle-, byyn pormestarina nimitettiin hän Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi 1835 ja kuoli omistamallaan Karoli- neburg'in tilalla lähellä K:ajaanin .
kaupunkia 24. 6, 1840. Tuomari Ca- lamnius oli 1836 mennyt naimisiin Karolina Kristina Stenroth'in kans- sa, syntynyt 1812 jonka nimestä !.'Ka- rolina" hän muodosti tilans&, vielä- kin käytetyn nimen "Karolineburg.'~
Samain hautaristin alla lepää myös tuomari Calamnius'en naimaton si- sar Anna Kristina Calamnius, joka syntyi 1779 ja kuoli Kajaanissa 1839.
Lähellä äskenmainittuja hautoja löytyy hautakivi kirjoituksella:
1.•Tohtori Petter Ervast Synt, 18
~s;
5 14, kuol. 18 19 /6 57.'1 Petter Ervast syntyi Kalajoelta 28.
5. 1814; ylioppilas 1830; maisteri 1835; lääketieteen kandidaatti 1837 ja lääketieteen tohtori 184.0. Toimi.t- tu~an Raahen kaupungi.o.lääkärinä 1839-1854 ja sen ohella myös piiri-.
lääkäri,nä 1845-1854 nimitettiin hän Kajaanin ptirin piirilääkäriksi 1854, tullen tähän virkaan Elias Lönnrotin j äJJrnen. Tohtori Ervast kuoli naima- tonna Kaja.anissa 19. 6. 1857.
Hautausmaata jonkun matkiaa kul- jettuamme saavumme kartanonomu, ..
taja J. H. Korhosen haiidalle, jonne on pystytetty kivestä hakattu hauta- patsas, mihin on merkitty:
"Talonomistaja J. H. Korhonen Synt. 18 ~•/ 12 32, kuol. 193 / 2 06.
Vaimonsa Kustaava
Synt. 18 28 / 5 51, kuol. 19 15 / 11 23.'~
Johan Henrik Korhonen syntyi Ka- jaanin maiaseurakunnan Kuluntalah- den kylässa Lietun talossa, vaan muutti sitten Kajaanin kaupunkiin, missä tuli asuneeksi yli 50 vuotta.
Selväjärkisenä ja pystyvänä miehenä -rrlittiin häu usein kaupungin lrnn- nallisiin ja muihin toiiniin. Hä.n oli aikanaan kaupungin valtuusmiehenä,.
jäsen kansakoulun perustavassa jun- tokunnassa ja usein taksoituslauta.-
·kunnassa sekä kaupungin paloapuyh- tiön arviomiehenä. Erittäin puolusti hän kaupungin talonomistajain ja maanviljelijäin etujra. Useita vuosia oli hän kaupungin taloudenhoitajana sekä p,appHan isännöitsi,Jänä.
Jonkun matkaa hautausmaian por~
tista sen halki kulkevan tien vasem- malla puolella, ei kovin· kiaukana Oes-
tä, löytyy suuremmoinen litteä kivi, joka lepää vaakasuorassa asennossa maan pin.nal1a ja näyttää osaksi maahan vaJonneeltakin. Kiveen on hakattu seuraavat kirjaimet;
K. J. L. F. J. L. E. 1.
Kun haudankla1vaja selitti, että tä- mä hauta,, jonka muistokiveen ei ol- lut merkitty mitään muut1a kuin edellä mainitut kirjaimet ja vielä vähemmin vuosilukuja, olisi Elias Lönnrotin täällä kuolleitten suku~
laisten . viimeinen lepopaikka, aloin tutkia astan Laitaa ja tultu seuraa- vaan tulokseen:
K. J. L. tarkoittaa Lönnrotin vel- jen Henrik Johan Lönnrotin· "K1arl Johan"-nimi.stä poikaa, joka oleksi setänsä luona Polvilassa. Kun Lbnn~
rot helluntaipäivä.'nä 1839 ohjasi ve- nettä Kajaania lähellä olevassa Si- J)isten koslressa, kaatui vene, jossa
paitsi Lönnrotia oli hänen äsken mai,- ,nittu veljen poika sekä pari palveli~
jaa,, ja poika sekä toinen palveli.Jois- ta hukkuivat, vaan toinen palvelija ja Lönnrot itse pelastuivat ja uivat rantaan.
Näin tapaturmaisesti kuollut poika oli hyvin lahjakas ja juuri aikeissa suortttaa ylioppilastutkinnon, jota -varten hän lueskeli 3etänsä luona.
F. J. L. ta,as on Elias Lönnrot'i.n isä Fredrik Johan Lönnrot, joka syntyi 1765 ja kuoli Kajaanissa 1851.
E. L. on Lönnrot'in ainoa poikia, nimeltä Elias, syntynyt 1850 ja, kuol- lut 1852
Kivestä hakattu hautapatsas kau- nistaa kauppias Jonas Joel Tolosen hautaa. Tolonen sy,ntyi Ristijärvellä 31. 1. 1840, muutti sittemmin Kajaa- nin kaupunkiin, jossa pitemmän ai- kaa harjoitti kaupp,aliikettä raati- huoneen vie.re]Jä omistamassaai1 ta~
lussa. Hän oli vanhimpia kaupunki- laisia ja oli Mntä aikanaan käytetty useissa luottamustoimissa; ollen muun muassa monena vuotena kau- pungin rahatoimikamarin esimiehe- nä. I-Iä.n kuoli Kajaanissa 18. 4.
1916.
Jonkun verran matk::aa. äsken ker~
rotusta haudasta;, tapaamme hautaki- ven osoittavan, että sen olla lepää vislma1i August Lundvall ja hänen
· 1.,•a-i'monsa Anna Maria ,synt. F'ors.s.
August Lundvall syntyi 18 19/ 8 32, toimi maa viskaali n a Iisalmella ja muutti sitten K,ajaaniin, missä kuoli
18 13 / 6 -75. Hänen vaimonsa Anna
.Maria syntyi 18 6 / 10 31 ja ·kuoli Ka- jaanissa 18
24/
3 97. Viskaali Lund- vall'illa oli kaks,i tytärtä, joista van- hempi joutui naumsnn raatimies Adolf RimpiJ.äisen ja nuorempi Ida Kajaanin alkeiskoulun IE:htori ja pankinjohtaJct Hugo Alfred Ticcan- der'in kanssa..K1ivinen hautapatsas on myös sa- hanhoitaja David Johan Ikosen hau- dal]a. Hän syntyi Leppävir'ra.n pitä~
Jassa 18 15/ 2 30; muutti sittemmin Kajaaniin, missä tuli Ämmän sahan
sahanhoi.tajaksL Ikonen oli aikanaan kaupungin v,altuusmiehen:i ja käy- tettiin häntä muutoinkin kaikenlai- sissa kunnallisissa toi1mssa. Häu kuoli Kajaanissa 24. 5. 1895.
Kaupunkimme pormestari Bruno Ernst Beyrath'i.n haudille on kivi- nen mutstomerkki pystytetty. Bruno Beyrath oli Kuopio.n kappalaisen Ernst Beyratn. ja häwm vaimonsa Victoria Beck'in poika ja oli syntynyt Kiteellä, missä isänsä silloin toi.mi pappina 6 . .:>.. 1853; ylioppilaal{isi tuli hän Kuopion lukiosta 1871; suoritti yleisen oikeustutktnnon 1879 ja nimi- tettiin Kajaanin kiaupungin pormes- tariksi, 1883 sekä kuoli 8. 12. 1893.
Saman hautakiven alla lepää myös pormestari Beyrath'i.n a uorempi veli Lars Ludvig Beyrath, .ioka ojli syn~
tynyt Kuopiossa 17. 6. 61; tuli yliop- piluaksi 187J jra · opiskeli lakitiedetti.1.
sekä kuoli oleskellessaan veljensä 1 uo- .na Kajaanissa 29. 4. 1883.
Hautausmaalla tapaamme viefä rautaristin, johon on merkitty:
"Rehtori Carl Johan Mareli.us Synt. 18 15 / 9 29, kuol. 18 25 / 11 66."' Marelius oli suorittanut filosofian kandidaattitutldnnon ja tuli kollee- iaksi Kuopion yläalkeiskouluu:r, vaan hald sitten opettajavir-an Kajaa- nin alke.Lskoulusssa 1865, ollen samal- la koulun rehtorina kuoJ..emaansa asti 1866 ..
Hautausmaata kierrelkssä tapaam~
me kaksi upeata hautapatsasta, joi- den alla lepäävät henkilöt monella tavalla ovat vaikuttaneet kaupunkim- me eduksi, toj,nen kunnallisella alalla ja toinen edustaen kaupunkiamme useilla valtiopäivillä saamalla aikrun monta tärkeätä ja hyödyllistä paran-
nusta syrjäiselle paikkakthinallem- me. Tarkoitamme kanttori Kaarlo Kokkogta Ja kaupp~as Kaarlo Kor- l1osta.
Kaarlo Kokkonen syntyi 23. 1. 1848 Nurmeksen pitäjässä, missä istinså oli tillan omistaja. Käytyään Jyväs- kylän seminaarin ja suoritettuaan tutki.nnon laulun Ja voimistelun opettajan virkoja varten, nimitettiin hän Kajaanin kaupungin kansakou- lun opetta.jaksi 1873 ja kaupun?;in alkciskoulun voimistelun opeLtajaksi 1878. Tätäpaitsi nimitettiin Min vielä 1880 Kajaanin kaupunki~ ja maaseu- r-akunnan lukkariksi. Varsinainen toiminta-alansa oli kuitenkin kunnal- linen. Nuorena opettajana ,Ja vielä . naimatonna ollessaan kierteli hän · laajaa Kajaa.nin kiblakuntaa ja, voit- ti rahvaan luottamuksen siinä mää- rin, että hänet valittiin Kajaanin käräjäkunwrn edustajaksi talonp\.li- kaissäätyyn valtiopäiville 1886, mikä -vaaJ.i uudistui kolme kertaa perak- käin ja olisi Ebldi, käynyt niin nel- jännenkin keriian, ell'ei Kajaanin kaupunki olisi lähettänyt häntä edustajakseen porvarisäätyyn. Ro- -rnstikunnan maallikkoedustajana oli hän kirkolliskokouksessa a;tnakin kak- si kertaa.
Kajaanin ka.upungin historiaan on Kokkosen alämäntyö piirtänyt syvät jäljet. Ei ole si.tä } ritystä 1880-1905 vuosien välillä, jossa ed. Kokkonen ol- lut mukana. Valtuuston jäsenenå ol- len ja sen kirjurina toimien kauan aikaa, velvoitti tämäkin toimi häntä seuraamaan kaupungin kunnallisten asiain menoa. Kun kaupunkimme en- sim~ii. rm sanomalehti "Kajaanin Leh- ti" a.lkai ilmestyä, oli aivan luonnol-
lista, että Kokkonen kaupungin ja kihlakunnan olojen tark.impa~a tun- tijarna astui. sen etunenään ja ilmes- tyrj}kin lehti yhdeksänä ensi iV.uote- naan hänen nimessään.
Valtiopäivillä ollessaan teki Ifok- konen monta anomusta rautatien ra- kentamisesta Kajaaniin. PitkäJl.isen taudin jälkeen kuoU Kokkonen Ka ...
jaanissa 7. 6. 1914.
Kanttori Kokkosen haudalla ole- vaian patsaaseen on merkitty seuraa~
va kirjoitus:
"Kanttori ja. valtiopäivämies Kaa.Io Kokkonen Synt. 18 23 / l 48, kuol. 19 'l / 6 H.
ja vaimonsa Emma Olivia, syni..
Schildt.
Synt. 1819/,c 48, kuol,. 196/1 09~
Toverit pystyttivät."·
Kauppias Kaarlo Korhonen syntyi Kajaanin maaseuralrnnnan. Kulun.- ta~ahden kyfassä l. 11. 1857:, Jo nuo- rl~na antautui hän liikea1alle, ollen ensin apulaise,na Kajaanin kauppiai- den ~uona ja S'ittemmjn Kajaanin Anniskeluyhtiön liikkeen hoitajana sekä samalla harjoittaen omaa jauho- kauppaa. Myöhemmin perusti hän kaupp,i,as August Asikaisen kanssa tukkukaupan johon sittemmin liitet- tiiin myös vähittäi~kaupw, ..
Jo aikaisce,n liittyivät Korhosen harrastukset kunna11isHn asioihin, jo:iissa ja monissa muissa luottamus- toimissa häntä. on pitkin elämätään paljon käytetty. Niinpä ali hän Kan- sallis-Osake-?ankin täkäläisen . kont- tor!in vaJ.voja,na :aina. konttori,n pe- rustamisesta . elokuulla. 1894 kuole- maansa saakka.. Samoin oli hän pit- kät aja.t Paltamon pitäjän Säästö-
pankin jchtokunnan jäsen. Kunnal- lis,ista toimistil, joihin Jiorhonen kuu-- lui, mainLtta,koon kaupungiin valtuus.- ton jäsenen toimi noin kolmenkym- menen v.uoclen Rika.na ja valtuuston puheenjohtajan toimi, jok,a Korhosel- le oli uskottu kymmenen vuoden ai - kana eli vuosina 1894--1904. Samoin on hän ollut kauan aikaia. rahatoi.mi- kamarin jäsenenä ja puhe~njohtaja- na, vaivaishoitohallituksen jäseµenä j. n. e., kuuluen vielä lukuisiin mui- hin yleisiin ja yksityi,semp!iin toimii~
kuntiJn. Kauppi,as Korhone.n kuol!i Kajaanissa 10. 6. 1915. Hänen hauta- patsaassa cm näin kuuluva kirjoitus:
''Kaarlo Korhonen.
Sy1nt. 181/11 57, kuol. 1!)
I0/6
15,Sofia Elisabet Korhonen 'l Synt. 18 1 / 6 65, kuol.10 W /
1025."
Iso kivinen patsas on pystytetty tuomari Carl Adolf Carlsson'in hau- daJlle ja patsaassa on kirjoitus "Kih- lakunnan tuomari Carlsson'in muis ..
tolle."
Tuomari Carlsson syntyi Oulussa 19. 9. 1799 jc:i oli Oulun parturi An- ders Carlsson'in ja Kristina Vass- berg.in poika; tuli ylioppiiaaJ.rni 1819;
suoritti tuc,marin tutkinnon 1823;
auskultantti Vaasan novioikeudessa 1823 ja varatuoma:ni 1832; varalä.ä- ninsihtee:rii Vaasan lää,ninhallitukses- sa 1840 ja Kajaanin tuomiokunnan tuomari 24. 5. 1848. Hän kuoli Ifajaa- niss.a 11. 2. :1869 ja testamenttasi omaisuudestaan 3,000 markkaa kulle- ldn Kajaanin kihlakunnan seitsemäl- le eri, pitäjåJle.
Rautapellistä tehtyyn muistomerk- ldin on p.iirretty näin kuuluva kir- .ioitus:
"Satula.seppä Leander Severi.n Fa- gerlund.
Sy,nt. 1822, kuol. 18
ao/
3 69.Vaimonsa Maria Liisa, o: s. Huo-- tari, synt. 18 23 / 12 31, kuol. 19 7 / 1 15."
Satulascppä Fagerlu11d'1sta ei ole muuta mainittavaa, Imin että hänen poikansa, Ivar Leander, ammatiltaan myöskin satuJascppä., sittemmin lo- petti li.ikkccnsä ja pitemmän aikaa toimi kaupungin rahatoimikamarin jiisencnii. ja oli paljon kiiytctty kau- pungin muissakin kunnalJisissa toi- missa.
Suurcmmoincn rautaineu muisto- pat:,as on pystytetty komisionimaan- rnittal'i Sven P~t.ter Mal1ngren'i11 jo llänci1 vaimoni'.a Brita Johanna Ky- ander'1in haudalle.
SYcn Petter J\1a.lrngr6n ~yntyi 25.
12. 1802; toimi lrnmisioni- ali piili- rnaanmittarina Kajaanin pifris.sä ai- nakin vuodesta 1850 saaklrn ja kuoli Karolinebui·g'in tilalla lähellä J{a-
Jaa.nin1 kaupunkia 15. 7. 1854.
Hänen Yadmonsa Brita Johanna Kyander oli kaupungissamme kauan asuneen maanmiitari Samuc.l Henrik Kyander'in Yanhin sisar ja syntyi Rantasalmella 28. 8. 1788; meni nai- nusH n 1831 Sven Petter MalmgrJn'in kanssa ja kuoli Karolincburg'in ti- lalla 14. 3. 1856.
Äsken mainitun hautapatsaan vie ..
ressä tapaam.me toisen aivan saman- laisen patsaan, jonka alla lepäic'ivät apteekkari Anders Jakob M alnigren, hänen puolisonsa Alviina Maria Eli- sabeth Vesterl1.ind ja tämän veli .Axel Vesterlund.
Anders Jakob Malmgren syntyi Kuoptossa 2. 8. 1729 ja isänsä oli sa- venvalaja; tuli apteekkarfäsi Kajaa-
niin 1830 ja. hoiti sitä kuolemaansa asti 15. 5. 1860. Hänen puolisonsa Alviina Maria Elisabeth syntyi 25.
11. 1810 ja lrnali 18. 6. 1868. Apteek- kari Malmgren'Ln vanhin poika, filo- sofian tohtori Anders Johan Malm- gren oli Oulun J.äänin kuvernöörinä 1889-1897.
Kaksi vieretysten seisovaa .'.'auta- ristiii muistuttavat meitä raati mies /1-fothias Repo'n ja hiincn vaimonsa Maria Repo'n ltaullaista.
Mathias Hepo olL syntynyt 26. 1.
180G ,ja. harjoitti Jrnuppaliikettä Osuusliike Maakunnan nykyään C1m istamassa talossa.. VuosLna 1866- J 867 oli Idin h..ajan.nin kaupungin ra.atimiehenä ja kuoli Kajaariissa 2•1. 4. 1873. Hänen vaim0nsa oli Ka- ,in.anin lmuppiaan ja raatimiehen Cat-1 Gustai' Bergh'in sisar, syntyi 1. 8. 1811 ja kuoli Kajaanissa 15. 3.
1885.
Niinfääii n on rau Lal'isLi pystytetty lcomisionimaanmittari c,irl Harlin'in haudalle. Harlin sy.ntyi 7. 2. 1813, loimi. lrnrni.sjonimaanmiLtar·jna Ka~
jaanin pjirissä vuosina. li-<58-1878, nsuen E.a.,jaanin kaupungissa ja kuoli 22. 4. 1885.
Kajaanin cappalaisen Frans Na- poleon Sal01i,i1Ls'en haudalla olevaan kiveen on merldtty näin kuuluva kir- joitus:
"Kappalainen. Frann Napoleon Sa~
lonius.
Synt. 18 28 / 8 23, lrnol. 18 20 / 5 77.
Häncm puolisonsa Josefina Paulina Salonius, o. s. Ca1anin.
Synt,. 18 22/5, kuo~. 19 1/9 06."
Salonius ~yntyi Kuopiossa ja tuli
~··iiuppiJaaksi Kuopiion lukiosta 1847 ja. suoritettuaan papin tutkinnon vi- - 7 -
hittiin hän papiksi 185;;•. Kajaanin kappalaiseksi nimitettiin hän 1864;
sai varapastorin arvonimen 1867 ja kuoli Kajaanissa 20. 5. 1877. - 1. 4.
1856 oli Salonius mennyt ,naimisiin Porvoon hrnpunginlääkäri Matias Alexander Calonius'en tyttären Jose- fina Paulinan kanssa.
Lähellä olevaan rautaristiin on merkitty:
"Gabriel Vilhelm Vulff.
S ynt. 18 21 / 9 22, kuol. 18 2 / 6 86."
Gabriel llflhelni Vulf f syntyi 21. 9.
1822 Helsingissä, missä isänsä Gab◄
riel Vulff dli kupari.seppä ja. ä.iti.nsä Elisabet Gardberg. Käytyää.n Helsin- gin yläalkeiskoulun ja Porvoon luki- on tuH hän ylioppila,ak.si 1845; mää ...
rättiin met,sänpäällysmieheksi ensin Muonioon ja sitten Paltamon hoito- alueeseen 1880. Kuoli Kajaa,niss1 1886. Hän oli mennyt naimisiin He- lena Sofia Lindström'in kanssa, joka oli syntynyt Porvoon pitäjässä.
Maanmitlari Carl Fre.drik Roos',in_ haudalle on muistokivi pystytetty ja samaan hautaan kätkettiin aivan äs ...
kettäin hänen 3. 7. 1927 kuoJlut les- kensä Mari:t Eli&abeth Roos, synty,i- sin Sahlstr·öm. Carl Fredrik Roos syntyi 5. 9. 1831; toimi maa.nmittari ...
na Kajaanin· seuduilla ja kuoli 21.
8. 1891. Hänen puolisonsa Maria Eli- sabeth taas oli syntynyt Raahessa 1841 ja siis lmollessa,an 86 vuoden ikäinen ja kaupunkimme vanhimpia asukkaita.
LähelLi, rnaanmittari Roos'in hautaa tapaamme maanmittari Sa·muel Hen- rik Kyander'in ja hänein puolisonsa haudat, joille kivinen hautamerkki on py,stytetty.
Samuel Henrik Ky~nder syntyi RantasalmeJla 9. 3. 1813; tuli yliop-- pdlaaksi 1831; maianmittausnusknltan- tiksi 1834; varamaanmittariksi 1841 ja piirirnaanmittariksi Oulun lää- niin 1860. Kyander as11i Kajaanin kaupungtssa, missä omisti oman ta- lon; oJ..i Suomen kaupunkien paloapu- yhdistyksen asiamiehenä vuodesta 1864 alkaen; Paltamon pitäjän Säästöpankin perusta.ji'l 1869 sekä useita vuosia kaupungin valtuusmie- lienä. Hän kuoli Ka.Ja!missa ~- 3.
1896. Vuonna 1841 oli Kyander men- nyt naimisiin Sofia Helena Kr.istina Cra.nström'ir. kanssa joka. oli synty- nyt 12. 6. 1826 ja kuoli Kajaanissa 14. 10. 1857.
Entisen Kajaanin 1;ankilan 'Vahti- 11iestari J<J,alcko Pääkköscn ja hänen puolisonsa VaJpuri'n hauJa.Ua on ki ..
vinen muist0merkki.
Jaakko Pääkkönen syntyj Kuhmo- niemeilllä 21. 12. 1842; h:ävi Muhok- sen maanvilJelyskoulun ja nimitettiin sittemmin Kajaanin kihlakunnan vankila.n vahtimestariksi ja toimi jonkun aikaa Kaj.aanin maa.seura~
• kuuna.n ki.rjurina ja rahastonhoitaja- na. Hä.n kuoli Kaja.anissa 8. 4. 1925.
Pääkkösen puoliso Valpuri Seppä- nen oli syntynyt 21. 12. 1845 ja. kuoli 7. 6. 1913.
Laivuri Heikki K01ni,,ZaLsen ja hä- nen vaimonsa E1isabet Komulaisen haudalla or.. kivinen hautamerkki,.
mihin on rnerlmtty vainajain synty- mä ... ja kuo:Unaika.
Heikki Komulainen syntyi Kuhmo- .niemellä 21. 1. 1831. JÖ nuorena poi- kana muutti hän Kajaaniin pastori
Rögman'in renkiinä ja tuli siellä.
viettämään. vaikuttavimman ikiinsä~
tion avustulSta ei enaan tahdottu maksaa. Tämän ohella t0imi von Han- sen myös, Kajaanin kaupungin ra.atb miehenä rnosina 1828-1830. Hän kuoli KaJaanissa 8. 5. 1830.
Apteekkari von Hausen oli nrumt- s:iissa raatirnies M. Michelsson'in tyt- tären Katarina Elisabeth'in kanssa,,.
joka Q1i syntynyt 4. 1. 1801 ja kuoli Kajaanissa 1. 8. 1882.
Eri ki,vipatsaiden alla lepäävät kirjakauppias Kalle Pekka Wuori ja hänein poikans,a ma,anmittari likka Wuori ja insinööri Tuure Wuori sekä hänen si.c;arens.a,, koulun johtajatar Jenny Bergh.
1K aUe Pekka W uori syntyi 4. 2.
1854; hoiti kauan aikaa isänsä, raati- mies Carl Gustaf Bergh'in suurta kauppaliikettä Kajaani.n kaupungis~
sa ja kihlakunnassa, vaan perusti 1899 oman lkirjakauppaiikkeen, jota hoiti erinomaisella ·tarmolla ja me- nestyksellä sekä saattoi. sein mallikel- poiseen kuntoon. Kir,iakauppias W uori,, Joka om;isti s,u urernmoisen. ra- kennuksen Kajaanin kaupungissa, on pitemrnä.n aikaa kuulunut kaup.un- gin valtuustoon puheenjohtajana vuosina 1884, sekä 1888-1891. Hän kuoli. Kaja.9,nissa syntymäpäivänään 4. 2. 1920.
Iikka Vuori, syntyi E:ajaanissa 14.
2. 1883; kiri Vaasan realilyseota ja sittemmin polyteknUlistä opistoa, jos•- sa suoritti maanmittarin tutkinno1 1907.. Palveli aluksi setänsä Emil Vuoren apulaisena, ollen useana ke- sänä maanmittaustöissä. Lapissa, kunnes nimitettiin • nuoremmalrni maanmittausinsinööriksi. Kuoli Ka- jaanissa 29. 12. 1921.
Tuure Vuori syntyi Kajaanissa ,1.
6. 1881; ylioppilas Vaas::rn rerulilyseos- ta i900; opiskeli palyteknillisesså opistossa_ 1900-1904 ja suoritti insi~
nööritutkinnon; toimi apulaisinsinöö- ri,nä. Kajaanin ja Iisalmen satamara- kennuksiJJa 1906-1907; tie- ja vesi- rakennus.aineiden opettaja Viipurin teollisuuskoulus~a 1910. Kuoli Viipu- riss,a 17. 5. 1917.
Jenny Bergh, raatimi.es C~arl Gustaf Bergh'in tytär, syntyi Kajaanissi~
13. 4,. 1857. Käytyään ensin koulua Oulussa ja sittemmin ,iatkaen opinto- jaan Tukholmassa ja Saa:sassa, ryhtyi hän yksityisen tyttökoulun Johtajaksi ja opettiajaksi Kajaaniin. -Saksankie- len opettajana olri hän Kajaanin n,l- ketskoulussa 1887--1895 ja yhteiskou- lussa 1895-1906, jollo,in luopui .ope:- taja-uralta. Monena vunte,na kuul:.ti Län kaup nngin kansakouluin johto- kuntaan ja jonkun ai~aa myöskin ylL- tejskoulun Johtokuntaan. Mainittava on myös, etti Jenny Bergh ,aikanaan perusti ensimäfsen kir_iakaupan Kn.- jaaniin, Jonka sittemmin luovutti veljelleen Ifalle Pekka Vuorelle. Jen- ,ny Bergh lmoli na,imat.onna Kajaa.- niss,a 14. 11. 1922.
Suurempaan kivihautapatsaaseen on merkitty seuraavat ktrjoitukset:
"Raatimies Carl G. Bergh.
Synt. 30 / 9 1816, kuaJ.. 23 / 10 1896."·
"Puohsot:
Birgitta G. M1ichelsson.
Synt. 13/ 11 1813, lrnol. 23 / 9 1866.
K. Ottelian,a Chydenius.
Synt 22,112 1839, kuol. 30 / 12 1896.'·!
Sekä patsaan toiseUa puolella
"Raatimies Michael Michelsson. - Synt.
5/
6 1762, kuol. _ 17 / 3 1826. ·Puoliso
Elisabeth 1'amlander.
Synt. 14/ 8 1768, kuol. 18fa 1832."
Carl Gustaf Bergh oli flikanaan Ka- .iaanin kaupungin suunn liikemie.:, ja harjoitti kauppaliikeltä 8,3kä kau~
pungissa että monessa kihlakunnan kunnassa. Hän omisti myös useita taloja kaupungissa. Kanpungin rti.a- timichcnci ali hän vuosiua 1S41-18CS ja edusti lrnupunkia 18G3 vt1<.xlen val- tfopäiYilfä, jolloin hii,n muun muassit teki anomulrncn, että :pu r jehclusvii vlit avattaisiin Oulujän011 ja Savon ;,e- sjen välilh. ElämiinsI loppuaikana tuli Bcrgh sokeaksi. Hän oli kahdesti na1m1S1ssa. Ensikcri·,rn raatimios Michael MichcJsson'in tyttiircn Brigit- ta'n kan.c,·;1. ja toisen h.crr-an 14. Ll.
1867 LumiJoen kappalai.sen Gab1·icl Anders Cllydenius'cn Lytfärcn I(ata- rina Ottelianan kanssa.
Michael !IUcltelsson nmulti Kajaa- niin 1790 Ja alkoi harjoittaa kauppa- lHkcttä. Oli kaupungin raatimieheu:i 1810-1825.
Hautausmaalla olevista patsaista on suuri.n ,ia komein raaUniies Ala1·-ik;
Tervon haudalle pystytetty.
Alarik 'l'ervo syntyi Kajaanin ma,1,- seurnkunDan Murtomäen kyläs,sä 1.
10. 1843. 'l'yöskenneJ.tyään oppilaam ..
toimininwn Veljekset Äström'in nah- 1,uriliikkeess~i Oulussa ja 'l'ornio2sa, perusti han 1870 oman ,nal1lrnrilhl:- keen Kajan.11iin, jota ansiokkaasti hoiti 50 vuotta ja luovutti sen sittem- min pojaJlceu. 1877 nimitettiin Tervo kaupungin raatimieheksi ja pysyi täsrc,ä toimessa lmolemaansa, saakka.
Hän oli myös kaupunkilrnnnan encii- ma1s1a vPJmu.smiehlä ja sitäpait.3.1 käytettiin hä.ntä monissa kunnalli-
sissa toimissa. Hän kuoli l~ajaanissa 11. 2. 192G.
Eräällä rautaristillä on ruotsi:1- kielinen lcir.ioitus, joka suomennettu- nn on niiiu kuuluva:
"GustaYa Ståhlberg syntynyt Lernnius.
Synt. l 8 15 / 8 26, lmol. 18 25 / 8 91:!Y.
Gustava. Ståhlberg oli oll.ut naimi~
si ·sa Jakob Gabriel Stcåhlberg'iu kanssa, jok1 syntyi 4.. 3. 17\J7; oli Ka- jaanin kihhtkunnan kruununvoutLna 1810-18(;2 Jn kuoli 1'1. l. 1867.
11 autaw.:maan portista vasemmalla.
mdkein aidan vieressä on läänin- agronoomi Karl Johan Miittilaiser., kivirn'n l:nutapatsas.
Liiii.nin~,gronoomi Mutlilainen ·syn- tyi Juvan pitäjässä 19. 11. 1854; tuli Jyviiskyhin lyseoon 1871, jonka läpi~
käyLyään jatlrni opintojaan Mustil'l.- lan maanvfljelysopistoc;sa ja suoritti sicJ.fa agl'Onoomilutki1rnon. 1887 nimi- tdtiin hiin faäninagronoomin apulai- seksi Ka.in.anih1 ja myöhemmin 1900 n u01·emmalrni lääninagronoomiksi, vaan muulti 1914 Mikkclii.n, jossa toi~
mi lätininagronoomina vuoteen 1919, jolloin otti eron virastaan ja asettui
c] äkkeelle.
Agronoomi .l\Iutt-ilaine.n otti Jnnok- 1,aasui osaa tämän paikkakunnan ta- loudellisiin ja henkisiin ri.entoihin sinä lähes lrnL11ekymmen~ä vuotta kes- täneenä aikana, jolloin hän oleskeli paiikkakunnnillamme. Vuoteen 1900 asui hän Kac1aanin maaseuraJrnnnan SalrnijärveJ.li missä omisti 'Dilckalan talon. KaupunkHn muutettuaan Imu~
lui hän waupungin valtuustoon ja
r
i.jaanin Maanviljelysseuran johto-·umtaa.n .. Muttilaineu1 c:li toimeliaana, käytännöllisenä ja P..vuliaana ihmjse-
nä paljon pidetty ystä.väpiirissäån.
Hän kuoli I(U(1pion kaupungissa 11.
2. 1927.
Merikapteeni Guståf Ferdinand Bergh'in haudalla on rautainen risti ja hänen puolisonsaAmanda Bergh'in vierellä olevaJJ.a haudalla kivipatsas.
Gustaf Ferdinand Bergh on raati- mies Carl Gustaf Bergh'in vanhin poika jia syntyi Kaja.anfasa 24 .. 5.
1842;. käytyään Kajaanin ala-alkets- koulua 1850-54. lähti hän merille sekä suoritettuaan merikapteenin tut- kinnon, kuljetti laivoja Sairnnan ve- sistöllä. Lop·p.uijällään toimi hi.n va- kaajana ja hyörylai,vojen tark/:1.staja- na Kajaanissa, missä kuoli 21. 9.
1902.
Amanda Dergh, omaa ,2ukua Sahl- ström, sy;ntyi 2. 4. 1850. Paraimman osan ikäänsä, nod n 25 vuottai, roimi Amanda Bergh Kajaanin sairaalan hoit1aja.ttarena ja sen ruokalan pitä- jänä, kunnes muutama vuos.i äsken m.ainitun pual.1sonsa kuoleman jäl- keen · jätti sairaalan, siirtyen yksi- tyiselämään. Hän kuoli Kajaanissa 15. 8. 1922.
Kivisen hauta.patsaan alla, lepää- vät kaupunginviskaali Fran8 August Plantring ,ja hänen 1xti1nonsa Sofia Planting.
Planting syntyi Kemijär.reJ.lä 1. 1,.
1843. Saatuaan kouluopetusta .ja toi- rniittua.an nuorempana kr-uununvou- din ja tuomarin apulaisena, otettiin hän ylimääräiseksi lääni,nkanslLstik- si Oulun lääninhallitukseen maalis- kuun 10 päivänä 1863. Seuraavana vuonna syyskuun 10 päivänä mffi,ä- rättiin Planting siltavoudiksi Palta- moon ja annettiin hänelle sa.rpalla jonkunlainen ",nimismiehen virkaval-
ta" poliisin tehtävissä Kivesjärven kylässä. Nämä poliisitehtävät liene- vät pääasirullisesti koskeneet erään:
rosvojoukkueen vangit5emista, · joka . tähän aikaan teki pal.jon varkauksia ja muita ilkitöitä sanotussa kylässä..
Kasakkain avulla onnistuikin hänel- le sa.ad~ rosvojoukkue vangituksi ja järjestys palautetuksi Kivesjärvelle.
Vuosina 1865 ja 1873 toimi PLanting n. k. "ylöska.ntokirjurina:" Kaja.a.nin kihlakunnassa ja nimitettiin 1865 jahtivoudiksi Paltamoon sekä 1870 kaupunginvoudiksi Kiajaanijn .ja sa- mana vuonna syyskuun 29 päivänä Kajaanin kaupun~inviskaaliksi. Hei~
näkuun 1 pa1va.na 1878 sai hä.n pyynnöstään eron silta- ja. jahtivou- din viroista, vaan vi6kaalin virassa pysyi hän v@tee:n 1912 asti, Jolloin otti s.iitakin eron, saaden kaupungil~
ta vähäpätöisen Yuotuisen eläkkeen.
Hä.n kuoili Kajaanissa, 1. S. 1923.
Planting'in puoliso S(?fia Elisa"l)eth Planting, omaa sukua 'fällgren, oli raatimies, värjäri, Carl Tallgren'in tytär ja syntyi Kajaanissa, '30. 11.
1846 ja kuoli koti.kaupungissa.'.l.n 29.
11. 1923.
Hautausmann uudemeialla osalla näemme kivipa.tsaan,, ,Joss.a. on näin kuuluva kirjoitus:
"Vanhempi toimitusmaanmittari Erik Johan Högman.
Synt. 18 4 /12 14, kuol. 19 26 / 7 01."·
Haudassa lepäävä .Edk Johan Högman ali Tnikkakuunalta äskettäin pois muutta.nc>en semin,aari.n johta- jan, tohtori Yolter Rihtrdemen (Hög- man) isä ja ~yntyi 4. 12. 1814; toimi.
maanmitta.rj.na Oulun läanjssä vuo-. desta 1863 n1ot.een 1883 saakka, .jol-
loin otti eron Yirastaan. Loppuikän::;;i oleskeli hän poikansa luona Kajaa- nissa ja kuoli täällä.
Äsken manHun patsaan viereen 011
toinenkin patsas pystytetty, tohtori Rihtniemen puolison Ida Rosina Rih\.- n,iemen haud~lle.
Ida Hihtnicmi oli Sa.1011 kihlakun- nan kruunm1Youdin Augu-,t John,11 Rydnrn.nin ty1 ;l 1·, sy,ntynyt 3. 5. HHiG ja kuoli Kaj~•.anissa 20. 6. J 915.
Jonkun matkaa niii~;tii. haudrJista
-
tap~me nimismies II. J. Gutz6n'in kivisen hautapatsaan. Hcm·ik Imma- nucl Gutzen syntyi Pulkkilassa 2. 3.
18G3; tuLi ylfra;iåräiseksi fa~. n inka.ns- listiksi Oull111 Jäiininhallit.uli:seen 1881; nimiteltiin Kolarin pii1·in ni- mdsrnicheksi 1889 j:~ Kusamon piirin nimismieheksi 1srn .Josta 19U1 sai siirron Palb.rnon piiriin. 1895 sai hän kuvernemc11tin sihteerin arvoni- men.. Niin hyvh1 Kuwmmossa Imin Kajaanissa onessaan l(åytettiin ni- nusmies Gutz,jllia moni;::sa yaJ.tion ja kunnan toimisrn, joista maini.ttalrnon Kajaanin kaupungin r.alisatoimika.- marin esirniehe11 toimi jD, l(aj.aanin yleisen sairaalan taloudenhoitajan virka y. m. 1Hir:. kuoli Helsingissä 8.
6. 1915 jossa jonkun rWkaa oli ollut terveyttäi.in pnrantanrn.ssa.
Haula.usmaa,n uudemman osa.n poh- joispuoHsessa lctidassa on Juho Hui- lmri,n hautalövi, johon Jll piil'retty:
"Joh. Huilmri
Synt. 29/61b79, kuol. 16/101914."
J.uho Huilrnri oli syntynyt Nurmek- sen pitäjässä ja. perusti 1902 vuoden paikkeilla olnttehtaan aivan hautaus- maan viereen. Tällaisen pahennusta tuottavan laitoksen rakentamista ai-
van hautausmaa.n lähcb_vyleen koetet- tiin kaikella tavalila estää, vaan siitä huolimatta sai. Huikuri rt~kcntaa teh- taansa ja sen käyntiku,'1toon saatua alkoi juopuneita ja lmikenlaisia häi- riön tekijföUi. kuljeskella hautaus- maan läheisvydcssä, häir1ten sen rau- haa .ia hiil.jaisuuUa. Omituista ky;Ilä, . ai Huikul'i \·iimeiscn leposijansa ai-
\ an "oman pal!enn,nusta tuottaneen tehtaansa" vieressä.
llautakixi on pystytetty asioitsija G1istaf Alelcsamfcr Ockenströ1n'in hau- dalle.
Ockenström r;yntyi 22. 7. 1860 ja kuoli E:ajaani:::s.,a H. 7. 1916. Hän oli kaupunkimme työkyky isempiä jäse- nrn, jota ldi.ytettiin pal.jon monenlai- si,ssa, niin yksiLyi::;tä ku1n yleistä laa- tua o1evi$Sa luottamustoimissa. Muun mua. sa ali hän useita vuJsia kaupun- gin Yaltuusmjeh nä ja rahatoimika- 1mu·jn jiisencnii. scld telcf. yht. toi- mccnpancYan.1. johta,jana y.m. Jon,kua. aikaa ali llitn myös toim11nimi C. & G.
Bergbom'in &siamichenä Kajaanissa.
Hautausmaan vanlle1,1malla puolell::..
on talokas .Aclnl f Tikkasen hauta> jolle ldvip,atsas on pystJtetty.
Adolf Tikkanen syntyi 1:\ 5. 1851 ja oli tilan omistajfi:lla Kajaanin maaseuralrnnnan Kuluntalahden ky- lässä. Kotise.nd.ullaan hä.n sai osak- seen pa]jou arvonantoa Ja joutui sen vuoksi moniin ylelsHn luotamus- toimiin,. Niinp:i hän oli kuntakokouk- sen puheenjohtnjana 24 vuotta, laina- makastinin Johtokunnan esimiehenä 22 vuotta, jäsenenä kmsakoulun joh- toln. nassa y. m. Vuo~ien 1904-05 valtiopäivillä edusti 11:-in Kajaaniin
tuomiokuntaa. Tikkanen kuoli 27. 1.
1916.
Kivipatsaan näe1mue. myös karta- nonomistaja [{alle Juntusen ja hänen vaimonsa Sofian haudalla.
Kalle Juntunen oli syntynyt 11. 4.
1835 Kajaanin maaseurakunnan Mai- nuan kylässä köyhien vanhempien lapsenai. Kuuluen niihin, joilla heti lapsuudestaan on halu pyrkiiä eteen- päin, hanklri hän itselleen oppia it- sekseen opiskeJ1en. Täysi-ikäiseksi tultuaan työskenteli Juntunen saho- jen konttoreissa. ja t~kkipäälJ.ikkönä.
Hän asui Kajaanin kaupungissa ja toimi toistakymnmntä vuott:a kJirkon isännöits,ijänå ja jonkun aikaa Pal- tamon pitäjän Säästöpankin kamree- rinru. JC'aikki tehtävänsä suoritti Jun- tunen erittäin suurella huolella ja täsmällisyydell:i., saavuttaen täten harvinaisen, täysin ansaitun luotta~
muJrsein. Hä,n kuoli Kajaanissa 23. 6.
1921 86 vuoden iil{äisenä. ,Tuntu.sen vaimo, Sofia, Juntunen, oli syntynyt 7. 1. 1839 ja kuoli 12. 5. 1914.
Vanhemmalfa., · hautausmaalla ta- paamme vielä laivur,i Matti Haapalai- sen hautapafaaan.
Matti Haa.paJainen syntyi 13. 12.
1864. Hän oli eteenpäin pyrkivä mies jolta ei puuttunut yritteliäisyyttä.
Aluksi har.joitettnaan Kajaanissa räätä.lJinlp.ikettä, piti lläm kymmen- kunta vuotta laajanlatsta kangas- kauppaa samalla antautuen myös sa- hailiikettä · harjoittamaan ja raken-
nutti itelleen l~ö~ahan kaupungin alueella olevalle Tihisenniemelle.
Ha:tp.aainen. harjoitti myös laiva- llike.ttä Oulunjärvellä, rakeninuttaein ens•tn höyryla"ivan "K'aiutar" ja myö ..
hemmin "Salon". Sittemmin muodosti, hän harjoittamansa höyrylaiv.aliik- keen osakeyhtiöksi j-a omisti itse suu- rimman osan sen oEakkeista gekä lmu- lui yhtiön johtokuntaan. Haapalainen kuoli Kaj,aantssa 10. 12. 1912.
Rautaristi muirJtuttaa V1impelin ta ..
lon vanhan isännän Adolf 1'olosen hautaa. Hån oli syntynyt 5. 7. 1832;
omisti Vimpeli-nimisen tilan Kajaa- nin maaseurakunnan Vuottolahden kylässä, joku. tila on suurimpia ja parhaiten vHjeil.tyjä kihlakun.nassa.
Vimpelin talo, joka sijaitsee maan ..
tien Viarrella, r,n useiana. vuonna,. ollut kestikievaritalona, jossa matkustavai- set aina ovat saaneet hyvän hoidon j,a kohteJun sekä. hyvän kyydin seu- raavaa,n kest.ikievariin,. Adolf 1'olonen kuoli 24. 9. lfl06; minkä. jäilkee.n hä- 11en poikansa ovat hoitaneet Vimpe..,, lin taloa.
Hauta usni&-a n vanhemmalla p uolel- 1a on rauta.pellistä tehty ja nyttem- min ruostunut muis.tomerkki, johon merkittyä kirjoitusta tuskd.n enää voi:
lukea ja olemme tutkineet sen näin lrnuluvaksi:
"Kaupunginvartian vaimo
Margareta Cristinn Häggman, omaa.
sukua Roos (F..osen) ·
ynnä hänen kahdeksan lasta.'t
