Tietoja Kajaanin seurakunnan lukkareista 1729-1934 · DIGI

Tietoja _ Kajaanin seurakunnan luk- kareista 1729-1934.

v . kfr~. Q. Enwald.

,,r\(MO.QM.4,. ' " )

Y.

l/~

Kiohta Kajaanin 1innä'n perusta-- Vfa rippik.irja, jioihon ei O'le me-rkit- misen jäl1keen eE vuonna 1613 ty herukilöiden ,syntymä- ja kuo- rnäärättiin linnan seudulLe n:k. linvuosia, a1\kaa va¹sita 17219, niin llnnan-"s.aarnaaja, jonlka tuli huo- puuttuvat ti,edot ni1istä henkilöis- lehtia linnan väestön ja sen 1lähei- tä, j,ot&a v.uios~oo 1651-1729 ai- syydes1sä asuvan ,kansan sielunhoi- ,kana ovat rtloiimi1rneet luk!kareina d01sta. Kun Kajaa:ruin ,kaupunki Kajaa'nissa.

r~erustettii.n v:uonna 16;51, ~-oi_t:~ Va,nhempana ai!kana oli lukka- l:.nnan-1sa_arna~Ja . paipmt,ehtavi~ rin virka-asema hyv~n alihainen

~aupu?-g1Js_saJkm, vaitk!ka kau~un~i eikä paljon ikåhonnut ylrusen kan- JU. KaJ~anm_maasieuraJkunta J'O .⁸

~!-

~~•m __ oh. ero1tettu Pa1t~mon pita- vat pappien 1kä'Slkyiläisiä, .joilta nä- Ja•sta en seuralk.unnruks1. mä voivat vaatia me~kein mi1lais- Kaupun,kimme lu:kikareista ei ta palvelUJsta taha·nsa. Varsin.kin ole mitään tietoja saatavis1sa kau- ni-in pienessä ja syrjäises1sä paik- pungin a~kuajoiha, vaan voi otak- ,kakunnass-a kuin Kajaani oli 17.

sua, että linnan lUJkkari -samoin sataluvulla, lienee luikikarin yh- kuin saa,rnaajaikin on toiminut rt-Pi1s,kunnallinen as,ema ollut -san- kaupungisMkin. Tätä otaJksumaa grn vähäpätöinen, jm1Jka vuoksi tu¹lme erä1s piispa Gezelius'en krei.- hei¹stä on säilynyt vähän tietoja, vi Braih.el'le lähettämä tkirj¹e, jos,sa enkä luule erehtywäni pa'ljon lau- hän ilmoittaa, että »oE saanut suessani sen mielipiteen, että luik- Kaij.aaniin s-eimmoiisen lu.!kkarin, :knrik1si tavaHisesti valittiin $en- joka taitaa lUJkiea .ja ikirj1oittaa». laine-n kaupung1inporvari tahi muu Tämän [Kajaanin ensirmä1Jsen luk- 2.s111kas, ja.ka tyydyttäväisti voi vei- karin nimeä ei tunneta e:iJkä aiikaa sata v,il'lsi!kirjan virret. Lukkari milloin hän 1Joiimi viraissa, vaan lienee a:r1kipäivinä tJoirminut taval- kun 1sama luiklkari vuonna 1668 lisena työrmi,ehenä ikaupungis¹sa j~

valittaa raastuva:ruoilkeudelle, ett'ei sunnuntaina veisannut virsiä kir- hä,n ole ,saanut palkkaans•a neljän ·kio,s,sa.

,·uodien ajalta ja Gezeuius vanlhem- I on v~han jälJkeen ovat seuraa- pi oli Turun piispana 1664---1690 vat henJkilöt olleet lukkareirna Ka- njin voi päätt.ää, että hänet nimi- jaaniis1sa :

tc.·ttiin vi11kaan ·vuonna 16,6,5·. 1) ,Jacob F i 1 -i_ p s s on maini- Luotetta'Viimmat tiJedot kaupun- taan olleen Kajaanin luik]kari vuo- kimme vanJhimm.iJst,a lUJk:kare~sfa ,sina 1729-1733 ja ¹kuoli 1747.

voisi saada seuraJkunna:n kirkon- Maihdollista on, että hän jo ennen- kirj1oista, vaan kun nämä ovat k1n hoiti lwkkarin tehtäviä, vaik- hävi1nneet arvat:erukin I1s1on vihan ka ,siitä ei voi saada tiet,oa, kun ai1kana ja vftnhin vielä taHeUa ole- ki:r,konkirjat ovat häv:iJnnJeet. Puo-

lis,orusa nimi oli 'Susanna Jaakon- tytär.

2) Henr~k G r ö n h o 1 m, jon\kH

~yntymä- ja ku,olema-ai¹kaa ei kirk- km11kirjois1sa mainita, oli lukkari- na 1733-36. Puoli1s•onsa oli Hel- ga Rusanen.

3) J,ohan S tee km a n syntyi 1685: vaLittiin lukkariksi 1763 ja pysyi vira1ssa vuoteen 1744, jol- loin hänet määrättiin 1kaupungi11 tullin tarkastaja:k'Si. Hän maini- taan myöskin olleen kaupungin ka,söörinä ja omistan~en s,illoisen tontin ja ta1lon n:o 27, nykyään 17. J,ohan S.tee1kman ,kuoli 24. G.

1766. Hänen puoliJs,onsa oli Ma- ria Lauri.ntytär.

4) J erielIIlia,s S te c 1k m a n, edel- liis1e1n poika, syntyi Kajaanissa 10.

6. 1723; valitt~in lwklkarilksi isän- sä jålkeen 176,6 ja hoiti ¹virtkaa 20 vuotta eli vuot:een 178i6. Vuonna 1769 valittiin hänet myös kaupun- gin raatimieihelksi, jos1sa virassa hän oli vuiot,een 179·6. Lruk:kari Steckman on om~stanut tal,on sil- lo]sella tont~Ua n:o 315, eE samal- i~ t;untiiLla, j.ol'la Elias Lönni,ot'in talo myöhemmin ,~ij,aitJsi.

5) Lars G r ö n b e r g· ,synty~

Kajaaniissa 3. 11. 1742; .seuras1 ede11li1stä J eiremia1S Stec:kmama vi-· ras,sa ja hoiti sitä kuolemaarnrn.

a8ti 2·6. 6. 1808.

Asiakirj1oi¹s,sa esiintyy sUJkuniimi Grönherg ensi kerran v. 1752, jol- loin kaupungin t,onttiveroluette- loon on meir1kitty siHoisen tontin n:o 19 omi¹staja1kisi »GrönLergin leis!b», jo:ka näihtäwäst~ oli Lars U rönhergin äiti, vaian i,sän nimeä c:mmattia en. o·le kir1k1onkirj,oista löytänyt. Vuoden 1757 tonttiveir10- luettelos1sa on taais »Grönhergin

·kuol.i1npe1sru» siHoistlern t,ont.t~1

en

ta on jäl1kimäinen, juUe ·v. HS20 annettiin n:o 9, me~kei¹n virue ai- koihin aisti pJsynyt Grö·nberg-'S'u- vun haHus1sa. ':Dontin ny1ky,ine1u numero on ¹33 ja 01111iista1a sern ap- teekk1ari A. E. ·lisiotupa.

Lars Grönhe·rgin puoli1so o,li Su- sanna Määttä, ·synt. 23. 12. 173·6:

kuoli 179·6.

6) Anders G r ö n b e r g, edelli- sen poiika, synt. Kajaanissa 27. 9.

17¹65 ja tuli isärusä ,seuraaja'ksi luk1karin viirasisa 180i8; kuoli 5. :3.

1845. Hän oli ruaimiisiJssa Gr1eta Moila¹s.en 1k1ans1sa j,aka oli syntynyt 28. 6. 1771 ja kuoli 15. 5. 1825.

Ollessaan Kajaanin piirilääkäri- närinä kert.oo ELia1s Lönnrot, etbi n.rsirukin kaupungin talonpoikaj- nen väestö käytti hyvin vähäl'J lääJkärinapua sairaustapaukisissa, v~an luottivat enemmän lukkari Grönbergin parannlilskeinoihin~

joihin hän sanoo kuuluneen loih- tiimisen ja ¹kaiikenlai1st,en tailm- temppuj,en. Sitävastoin oli Lönn- rot arna vir1kamresten perheiden Hiäikärinä.

7) Albert Le h r b ä c k syntyi 1. 12. 182'3 ja toimi Kajaanin lulk- karina •vuosina 1·8¹46-1878. KU1oli

·Kajaanissa 25. 5. 11878. Puo1iiso Lii1s,a mrarnpsu, syntyi 1. 2. 182:3.

1I,wkkari Lehrbäcikin veljenpoitka.

niniineuvos Johan Lehrbärck to1- n1i Kajaanin len:näti'rukont'torin pääHilk'könä ·VUJooina 18t92-1895.

joUorin kuoli.

8) Kaarlo K 'O ik k o n e n syntyi . Nurmek1sen pitäjäJs:sä 2·8. 1. 1848.

Käytyään .J yvästkylän iseminaarin lS.67-1871 oLi hän ,opetta:jana Li- mingan :kansrukouluss1a 1871-7B ja Kajaanin kaupungin ¹kans1akou- lu1ssa 1. 9. 118'73 ailkaen; vioruiste ..

lun ja laulun ope,t.t.aj-a K~j.aanin rea:li¹koulu1s1sa 18716~1883 ja Ka- jaanin s1euraikunilJan lu1ldmri l'S.80.

Luklhrin v~ran oheHa hoiti Kok, rkonen la1skenrnon, m1awntiet,een, laulun ja v,oimis·telun opet'tajan vfrkoja K~j,aanin alike~s- ja kunna.l- liseissa Jhteislkioruluss,a vuosi'Irn 1883-190,5. Tfö.ä paitsi käytet- tiin häntä moneis1sa kuilJnaJ1i,se1s1sa luottamuistoimessa. Kaupungin- valtuuston sihte1e1riimä oli häm mo- netvuode1t ja vaHuusrrni1e1henä 187!) -1881, 1902-1904 ja, 1907-190!1

1vfyö1skin v¹aJtiollis1e,en elämää.n ulottui :K!orklk1os;e1n tioiiminta, hän edusti nimittäin Kajaanin tuomio- kuntaa 1885, 18'97, 1899 j,a 19O0- vuosien valt,iopäivillä serkä valit- tiin Kajaanin kaupungin edusta jaksi 1904-1905 ja 190i5-1901:j vuo1sien vatlti,opäiville. Kabi eri kertaia va,littiin hänet maa1Lik.ko- jä1seneiksi ¹kirkollis1kollmuksiin jn toimi vuodest1a 1905 a'1Jkaien Suo- men Yhdysparnkin Kajaanin ko·nt- t,orin valvojana Kun kaupun- k1mme ensimmä.inen sanomalehti

»Kajaanin Lehti» vuonna 1899 al- ikc,i ilmestyä, oli 1 UJkkari K·oklko- nen monet ¹vuodet sen v1a,s.taavana 1,oitm.ittajana. Hän kuOlli Kajaa-

nissa 7. 6. 1914. ·

Kanttori K101klkiosen 'kuolerrrnn johdosta oli Kajaanin lehdes,sä jul1kaistu lkauni¹s murilsiJdkirj,oitus~

josisa m.m. s,arnotaan:

»Ei ole yritystä 18i80-19O5 vä- lillä, joi:::1sa ei ))meidä.n Kokikonen;>

oJlut mwkama »:kättä ra\k.1oon pane- maissa», kuten hänellä oli tapana ,sanoa.

Va1tuuston jä1senenä ollen ja sen kirjurina t1oimien meilik,ein ko-

ko ajan, velvoitti jo tuO'kin toirmi l1äntä S'euraamaan aisiain menoa koti0isiissa ja viraistoisisa, mihin vii- meiseen :kauni1s ja methevä kie1len- käyttö ja as1i1aLlinen, 1selvä esitys olivat kuin luoneet hä:net1».

Puolisonsa oli ~ a Olivia Schildt, smva:rin tytrur ViiJpurista.

&yntynyt 19. 10. 11_848; kuoli Ka- jaanis1sa 10. 1. 1909.

9) Eero Korte syntyi Vampu- b1~1sa 1884. Käytyään Turun luk-

·kari-ur.ku:viJk1oulun,' josta hän pääsi 1 n12, toimi hän alUJk1si viransijai- sena m.m. N aanta[is1sa ja tuli 1. fl.

1915 Kajaanin .seurrukunnan lll'k- briuflkuriiksi, jotia virkaa hän edellePnkin hoitaa. Myöherrnmin suoritti hän päte1vyys,vaatimrukset myöskin laU!lunopettajan virkoja varten suorittamalla kasv2.tusopin tutkinnon seikä vaadifa:.avat nävt- te1et. Varsin_ai3en virkansa oheJla on ,kanttori Korte opettanut lau- lua tä!käläi1s1essä yhteiskouluS'sa w¹eiden vuosien afärnna, ensin va- kinai1sen opettajan apulaisena s·ekä parin viime vuoden :..1JiJkana virkaa tekevänä ja sijai,sena.