KAINUUN SIS·SI
. Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta.
Kirjoitti G. Envald.
1 ,
/h, ~ .., Maamme sotaväen reservi oli marraskuun 30päivänä 18181 asetuksen mukaan järjestetty siten. ett;ii maa jaettiin kahdeksaan eri reservipiiriin.
jc-ista kukin kuului läänien pääkaupunkiin sijoi- ttttuihin vakinaisiin tarkk'mpujapataUooniin.
Jokainen reservip.iiri oli taas jaettu neljään itse- nä.isesti toimivaan ja eri paikoille lääniä sijoi- t<·ttuun reservikomppaniaan. 4:n, Oulun patal- foonan, reservipiiri käsitti: 13. Oula.isten, U.
(Julun, 15. Kemin ja 1'6. Kajaanin komppania.n.
:R.c•servipiirin päällikkönä oli everstiluutnantti ja komppanian päällikkönä kapteeni eli alika.p- teeni. Komppanian alipäällystöön kuului vieHi vääpeli, varusmestari, 4 aliupseeria ja 4 jeifreit- taria.
Re·servin komppanioja varten rakennettiin val- tion kustannuksella kasarmit kullekin harjoitus- paikalle .ia oli niissä vara.ttu vakinaiset asunnot komppanian päällikölle, vääpelille ja va.rusmes- tarille sekä suurempi rakennus· harjoitusajaksi saapunutta miehistöä ja alipäällystöä varten.
Reserviväen harjoituksia pidettiin kesällä kuukauden aikana ja niihin komennettiin joku nuorempi upseeri vakinaisesta pataljoonasta oh- jaamaan reservimiesten harjoitusta ja 2 signa- li&tia.
Jo ennenkuin reservika.sarmien paikat oli mää- rätyt, eij huhtikuun 5 päivänä 1881 lähetti Ka- .ia anin kaupungin valtuuskunta Oulun läänin kuvernöörille näin kuuluvan kirjeen:
::,Oulun läänin Herra Kuvernöörille.
Koska l1arjoituspaikka tämän kihlakunnan kut- sunta-alueen reservivädle kohta määrättäväksi tulee, saa valtuusto nöyrimmästi anoa Herra Ku- vernöörin puoJustusta sen rn.ää.räämisestä tämä11 ' kaupungin lähPisyyteen. 1Mitä tämmöiseen paik- kaa.n tulee, luulemme sitä löyt.yvän hyvinkin so- pivaa kahdellakin suunnalla kaupungin ulkl'- 11uolella. Yksi Sotkamoon menevän talvitien .i1:1
toinen Iisalmen kesämaantien varrella, ollen edelliseenkin paikkaan hnä, kaupungfo ylliipi- clettävä kärrytie sekä matka kumpaiseenkin kau- 1-•ungista vain yksi V enäfän virsta. Molemmilla paikoilla on jo ennestään aukko, ja muuten näi- den tasoitus ja raivaaminen vaatii hyvin vähiä kulutuksia. ·V esipa.ikoiksi myöskin olisivat so- vdiaat lähellä olevat raitisvetiset lähteet sekä avaramma,t vedet, rakennusaineita niinkuin lau- toja ja kiviä olisi myös helposti saatavissa. Ku11 kaupunkiin on monelta suunnalta hyvä pääsy, niin hyvin maanteitä kuin vesija.ksoja myöten, puhunee tämäkin kohta leiripaikan (kasarmin;
tänne sijoittamisen puolesta. Jos Herra Kuver- nööri voinee ottaa esitystämme suosiolliseen huo- mioon, pyytäisimme nöyrimmästi aja,Ua.an lähem- piä tietoja tarvitta.van paikan suuruudesta sekii.
niistä ehdoista, joilla Kruunu ehkä olisi taipu-. vainen tämmöistä paikkaa kysymyksen alaista.
tarkoitusta varten vastaa.n ottamaan.
Kajaanin kaupungin valtuuston puole·sta H. A. Ticcander.
K. Kokkonen -Marraskuun 20 päivänä esitettiin valtuustossa Oulun läänin Kuvernöörin kaupungin maistra.a- tille lähettämä kirje sanotun kuun 12 päivältä, jossa ilmoitettiin, että Keisarillinen Suomen Se- naatti saman kuun 18 päivänä oli määrännyt 1:6: sta reservikomppanian harfoituspaikaksi kau- pungin vaJtuuston esittämän, kaupungin lähei- syydessä, Sotkamoon menevän talvitien varrella olevan maa-alan, joka aivan heti jo ennen pak- kolunastuksen toimittamista olisi valtiolle luo-
vutettava, jotta rakennustyöt voitaisiin siell~
heti panna alulle. Samalla ilmoitettiin, että ka- sarmialueeksi tarvitaan 20 tynnörin alaa maata.
rfämän kirjeen johdosta päätti valtuusto, että kyseessä olevaan tarkoitukseen tarvittava maa- ala luovutetaan kohta kruunulle sillä tavoin, et- tä viljelemätön maa annetaan ilmaiseksi, vaan yksityisillä nykyäiin nautinto-oikeudella olevista, nyt kysymykseen tulleista viljelysmaista saa.
Kruunu sopia näiden kanssa ja _pidättää kau ..
punki itselleen oikeuden vasta tapahtuvassa pak- kol uovutustilaisuudessa tehdä esityksen kaupun- gilta näiden viljelysmaiden luovuttamisen kautta kadotetuista eduista.
Kun reservin har.ioituspaikka Kajaanissa oli lopullisesti määrätty ja siihen tarvittava maa-ala
· maanmittarin toimesta eri palstaksi eroitettu, rakennettiin sille kaikki jo edellä mainitut sekä useita muitakin tarvittavia rakennuksia, kuten ruokala, keittiö, sairaala, sauna, talli, navetta ym.
Kapteeni E. Walleniuksen ollessa reservikomp- panian päällikkönä vuosina 1894-1000 istutettiin kasarmin alueelle puita ja perustettiin kaunis puutarha. Suomen sotaväen lakkautuksen jä] ..
kE en vuokrattiin päällikön asunto yksityisille halvalla vuokralla. Muiden muassa asuskeli sii-
~ä Sotkamon hoitoalueen metsänhoitaja E. Sun- del jonkun aikaa ja Paltamon piirin nimismies H. ,I. Gutzen useita vuosia.
Ennen kuin ryhdyn kertomaan Kajaanin reset- vikomppanian virkailijoista, luettelen ne hen- kilöt, jotka ova.t toimineet Oulun pataljoonan reservipiiripäällikköinä. IN e ovat:
Georg Anders 'Munsterhjelm vuosina 1882-88, Johan 1V erner Tennberg 18188,-.:.94, Arthur W alde- mar Sanmark 1894--97, Karl :Nilsson 18i97-1901 ja Ernst A. Allfthan 1901~02.
Kajaanin 16:sta reservikomppanian päälliköt:
Emil Leopold )M e 1 a r t syntyi Sortavalassa 2. 2. 1826, vanhemmat Sortavalan alkeiskoulun rehtori GustaJf Ferdinand .Melart ja Sofia Eleo- rn,ra Vendt. Opiskeli Hamina.n kadettikoulussa, yaan erosi siitä ja tuli alivänrikiksi Suomen kaartinpataljoonaan 1846 sekä nimitettiin vänri- kiksi 1849 ja aliluutna.ntiksi 1851. Siirrettiin luut- nantiksi 6:teen suomalaiseen linja,.pataljoonaan 1852, ylennettin alikapteeniksi 18513 ja siirrettiin 1858 kapteeniksi 2:seen Vaasan ruotuväkipatal- joonaan. Erosi sotapalveluksesta 1868 ja sai majurin arvon. Sitten toimi hän järjestysmie- henä Sortavalan kaupungissa, virka.talojen tar- kastafa.na Oulun läänissä ja sanotussa läänissä olevien viinapolttimoiden ylitarkastajana. Kun maamme sotaväki uudelleen järjestettiin asevel- vollisuuden perusteella astui Melart jälleen sota- palvelukseen ja nimitettiin 1882 16:sta Kajaanin 1·uservikomppanian ensimäiseksi päälliköksi, PY-
syen edelleen virkatalojen tarkasta.jana ja viina.- polttimoiden ylitarkastaja.n toimissa. ;yuonna 1883 otti hän eron sotapalveluksesta ja 1001 yli- tarkastaja.n virasta sekä muutti Helsinkiin mis6ä kuoli 6. 10. 1908.
'1tämaisen sodan aikana 1815i3>-18fä> otti Melal't osaa Ahvenanmaalla olevan Bomarsundin linnoi- tuksen pt1olustukseen ja joutui sen antauduttua.
vangiksi sekä vietiin Englantiin 1864 ja oleskeli siellä pari vuotta.
Melart oli kahdesti naimisissa ja puolisonsa, olivat: 1) Aurora Rosalie Schauman synt. 22. 8.
1827, kuoli 7. 1. 1008 ja 2) Sofia Alexandn
.Brrgh, synt. Kajaanissa 19. 8. 18146, kuoli Kajaa.- nissa.
Arthur Waldemar S a nm a r k. synt. Viipu- ri~sa 21. 4. l84l5. Vanhemmat Rauman kihlakun- nan kruunun vouti, kollegiases,sori J oha.n David Sanma:rik ja tämän puoli1so. iLäpikäyt.yään Hami- nan kadettikoulun nimitettiin hänet aliluutnan- tiksi 6. venäläi,seen tarkk'ampuja.pata.ljoonaan 18614, luutnan.itti 1868, alilkarpteeni 18i70 ja kap- teeni 18'79. Siirretitiiin 18615 Suomen sotaväen reserviin ja nimit,ettiin 16:ta Kajaanin reservi- komppaniam päälliköksi. Yilenneittiin eve,rstiluut- nantiksi 1894 ja nimitettiin 14:n, Oulun tarkk' - ampuja,pataUoonan reservipiirin päälliköksi. Otti eron sotapalveluksesta 18,97 ja toimi vuosina 1898 -1902 Oulun läänin 1: s,en kutsun ta.piirin sotako- _mi sa.riona. E1rosi tästäkin vira,sta 1902 ja muutti
Porvoon kaupunkiin asumaan missä kuoli naima- tonna 1,6. 8. 1914.
Karl Elis W a 11 en i u s synt. .Säämingin pi- täjässä 10. 6. 1862. V anhemma:t Säämingin kap- palainen Isak Alexis Wallenius ja Augusta Ce- cilia Lilius. iLäpilkäytyääin Haminan kadettikou- lun nimitettiin hän aJiluutnantiksi 5:een Kuo- pion tarkk'aimpufa,prutalfo,o,naan 1886 ja ylenTuet- tiin luutnantiksi 1888. Vuonna 18194 nimitettiin hän 1'6: ta Kajaanin re,se·rvikomppanian päälli- köksi ja ylennettiin aJiikapt.e,eniiksi 18198. Vuonna 1000 otti hän eron sota.palvelukse,sta ja siirtyi Kansallis-Osake-Pa.nkin Kuopion konttorin joh- tajaksi, fosta virasfa erosi 1903 ja kuoli sama:a.a vuonna Kuopio,ssa.
Puoliso 17. 8. 1800 Johanna Emilia Salenius, s. 00. 10. 18618. Kafaani,s.sa a,sues,saan toimi kap- teeni Wallenius venäjän kielen opettajania K:t- jaanin a.lke~sikoulws1sa 189151--1,900 ja kaupungin valtuus.miehenä vuosina 1897-1899.
Arthur Gustruf iA s p e 1 i n, syntyi LestifärveHä 2. 2. l,8618. Vanhemmat ka,ppalainen Gustaf Os- kar Aspelin ja Hilma Ro,salia Perander. Y-li,oppi- las Oulun ruotsa.laise,sta lyseosta 9. 6. 1886. Suo- ritti kameraalitutkinnon 30. J5i. 1891 ja, yleisen oikeustutkinnon 10. 12. 18192. Jo vuonna 1888 oli hän suo,rittanut re,serviupseeritutikinnon ja suoritti 1892 vaJkinaisen upseerin tutkinnon Ha- minan kadettikoulus,sa sekä komennettiin a.li- luutnantiksi Oulun pataljoonaa.n 5. 1. 1896. Sa- mana vuonna otettiin hän auskultantiksi Vaasan hovioikeuteen. Ylennettiin luutna,Tutiksi 13. 4.
1.899 j-a toimi samana vuonna I:kaalisten reservi- komppanian v.t. pä.ällikikönä; 10. 12. 1899 siirret- tiin hän Kajaanin reservikomppanian v.t. pää1-
liköksi. Erosi 1sota,palvelu:ksesta Suomen. sota- väen laikkautUJksen johdosta 14. 1. 1W~ alikap- tc·enin arvolla. S-ai varatuomarin arvonimen 20.
12. ,samana vuonna. Nimitettiin Vaasan kaupun-
gin polii.simestariksi 18. 12. 1906, josta vira,sta sai valtiollisi.st-a syistä •pyytämänsä e,ron 1'3. 10.
1910. 'Nimit.e,tty Tornion rajavartion pataljoona:i- pä.älliköksi 24. 4. 1918. Merkitty Suomen armei- jan luetteloihin kapteenin arvolla 3. ·5. samana vuonna. 01lut ,kutsunta,piirin päämkkönä Oulun I, Lapinmaan ja Kainuun piireis,sä vuo,sina li919 -1930, jolloin erosi valtion palveluksesta. 1Ylen- Mttiin ma.juriksi 30. 10. 1918 ja everstiluutnan- tiksi 6. 12. 1927.
'Tätä paitsi on eversti .Aispelin toiminut erinäis- ten valtion 1komiteain jäsenenä sekä vaaJipii.rin edustajana vuosina 19-22-1923 valtio.päivillä. fö.·- kyään hoitaa hän Kafaanin kaupungin lähis,töUä omistamalleen maatilalle perustamaarusa ,kettu- farmia, fossa hänellä on useita kymmeniä ket- tuja.
Kajaanin 16:ta reservikomppanian vääpelit.
,Johan Petter P i ,k 1k a r a i n e Ii, taJoka.s Adolf Pikkara.isen poika, synt. Kajaanis,sa 28. 1. 18156.
Käytyään Kafa.anin ala-alkei,skoulun j,a kolme luokkaa Oulun lyseota, tuli hän Kuopion lyseon neljännelle luokalle 18r74 ja erosi vHdenneltä luo- kalta 1878. Sitten amtautui hän sotilasuralle, mennen 1879 vasta perustettuun Suomen opetus- ta.rklk'ampujakomppaniaan Helsingissä, josta tuli aliupseerina Oulun pataljoonaan 188'1 ja siirtyi 16:82 vää.peliik,si KaJ,aanii.n rns.ikompp: a,an. Sfot.eim- min erosi hän vääpelin vira.sta ja palveli Oulun pataljoona.ssa pataljoonan kirjurina. Suomen so- ta.väen laikkautwkseen a.sti. Viimeisen vuosikym- menen Pikkarainen toimi maanviljelijänä Oulai- sissa. !Monet ovat ne luottamustoimet, joihin hä- nen tietojaan ja koikemuksiaan käytettiin. Kun- narnkasöörinä hän oli kuolemaansa asti. Hän kuoli ·Oulaisissa 16. 1. 1916.
Albert V ä ä n ä n en syntyi Oulussa 4. 4. 185'9.
Otettu oppilaalrn1i Suomen tarkk'a,mpujakomppa- niaan 15. 11. 1879, aliup1seeri 188,1, vanhempi ali- upseeri Oulun pataljoonassa 1882 ja vääpeli sa- massa pataljoonas,sa 12. 6. 18814. Omasta pyyn- nöstään va1pautettu vääpelin viraiSta 1. 9. 188-1.
Nimitetty vää.peliksi Kajaanin reservikomppa- niaian 21. 10. 1888 ja pys,yi tässä toimessa Suo- men sotaväen lakkautrukseen a,sti.
Sotaväestä erottuaan ha.~joitti hän maanvilje- lystä omistamallaan Vihtamäen tilalla sekä toimi monet vuodet erinäisissä kunnallisissa luottamus- toimissa, kuten Kajaanin maaseurrukunnan kun- nallislautalkunnan esimi,e!rnnä, kunnan ulosotto- mi_e-henä, kihlaikwnnan lautamiehenä y.m. Lauta- miehenä sai hän herastuomarin arvonimen. Pu- ranen kuoli 3·0. 11. 1930.
Kalle O i k a r i :ri e n syntyi Sotkamossa 6. 5.
1€63. 'Toimi ensin maanviljelijänä, kunnes kut~
sunnan kautta joutui s:oita.palvelukseen Oulun pa- taljoonas.sa 11885, suoritti a.liup,seerin tutkinnon pataljoonan aliupseeriikouluSJsa 18817 ja siirrettiin 1891 Kajaanin reserviikomppanian va.rusme,starik- si. jossa toimeS1sa oli Suomen sotaväen lakkau- tukseen asti 1800. .Sen jälkeen oli hän kuuden vuoden aja.n iM:. Haapalaisen Kaja.anis.sa olevan höyry.sahan isännöitsifänä. Oli Kajaanin kaupun- gin valtuusmieihenä 1906-1909, jolloin erosi val- tuusmiehen toimesta tultuaan valituksi kaupua.- gin taloudenhoitajaksi. ·Tätä t-ointa on Kalle Oikarinen huolella hoi,tanut aivan viime vuosiin
saakka. ·
