Miten Laukaan sydänvaakuna syntyi? · DIGI

E r k k i V ih a v a in e n

M ite n L a u k a a n s y d ä n v a a k u n a sy n ty i?

Vaakunakilpailussa palkittu O lof Erikssonin ehdotus ” Keski-Suomen sydänseura- kunta.

Kunnanvaakuna on kunnan vi­

rallinen tunnus. Se on kaikkia kuntalaisia yhdistävä kotipaikan tunnus. Näin ollen kunnanvaaku- nalla on kotiseututietoisuutta ja kunnan arvovaltaa lisäävä m erki­

tys.

Kunnanvaakunaa koskeva laki säädettiin huhtikuun

8

Lain aikaansaamiseksi M aalais­

kuntien Liiton hallitus teki asiasta aloitteen. A sian alkuunpanija oli liiton silloinen toim innanjohtaja (m yöhem m in m aaneuvos) A arne E skola, jo k a oli tunnettu koti­

seututyön tukija ja ystävä. Laki tuli voim aan kesäkuun

1

Lain mukaan "kunnanvaaku- nan tulee olla laadittu yleisiä h e­

raldisia sääntöjä noudattaen” . Täm ä m erkitsee sitä, että kun- nanvaakunoiden suunnittelijoiksi tarvittiin asiantuntijoita. M aa­

laiskuntien Liitto teki asiaa tun­

netuksi sekä asetti Maalaiskun­

tien vaakunatoimikunnan kuntien asiantunti j aelim eksi.

Jo vuonna 1949 eli lain ensim ­ mäisenä voim assaolovuonna vah­

vistettiin seitsemän tilaustyönä suunniteltua vaakunaa. Ensim ­ mäinen oli Carolus Lindbergin suunnittelema O riveden vaakuna.

Laukaassa vaakunahanke pan­

tiin vireille 1950. A loitteen asias­

ta teki historiatoimikunta. A sia kirjattiin muistiin 4.11.1950 pide­

tyn kokouksen pöytäkirjaan näin:

"Päätettiin tehdä kunnanhalli­

tukselle ehdotus kunnanvaaku- nan aikaansaamiseksi ja aate­

kilpailusta. Päätettiin varata tä­

hän tarkoitukseen 10000 m k” .

Pöytäkirjan mukaan k ok ou k ­ sessa olivat läsnä P. H ovilainen, E. K orh on en , M . Närhi, V . V es­

terinen, N. Kalmari ja N. Tam- menoksa.

Kunnanvaltuustossa asia oli esillä ensi kerran 28.12.1950. Täl­

löin valtuusto hyväksyi asiaa kos­

kevan ehdotuksen ja "oikeutti historiatoimikunnan esittämänsä aatekilpailun toimeenpanemaan” . Tämän jälkeen asia eteni pääpiir­

teittäin seuraavasti:

5.2.1951:

H istoriatoimikunta päätti julis­

taa aatekilpailun.

7.4.1951:

Palkintolautakunta suoritti aa­

tekilpailussa jätettyjen ehdotus­

ten arvostelun.

Palkintolautakuntaan oli kut­

suttu avustajajäseniksi agronom i E evi Solanne, maisteri Nils Berdt- son, sahanhoitaja E ino N oron en , maanvilj. V e ik k o Kantola ja kirk­

koherra A rm as Salmenkivi.

Kilpailussa jätettiin yhteensä 19 ehdotusta.

Palkintolautakunta ei katsonut voivansa jakaa lainkaan I palkin­

toa. Sitävastoin jaettiin kaksi II palkintoa: 1. Anna-Liisa Kalmari ja 2. Paavo H ovilainen. Samoin jaettiin kaksi III palkintoa: 1.

Miika V uorinen ja 2. O tto Sipi.

A ih eet päätettiin lähettää kun­

nanhallitukselle kunnan vaakuna- kilpailun julistamista varten. Li­

säksi palkintolautakunta antoi kunnanhallitukselle om an suosi­

tuksensa kunnanvaakunan suun­

nittelua varten. Lautakunnan mielestä aiheina tulevat kysy­

mykseen:

- L uon to: virtaava vesi, kolm e reittiä sekä kosket ja myllyt

- Historia: savolaisuus ja hä- mäläisyys

- Elinkeinot: kalastus

- Lisäksi Laukaan ensimmäi­

sen kirkon viiri voisi kuulua vaa- kuna-aiheisiin.

18.6.1952

Vaakuna-aihetta koskevan kil­

pailun tulokset olivat nyt esillä kunnanhallituksessa. Hallitus ei

7

Ahti Hammarin suunnittelema ehdotus "K irkkovene ja kirkonkukko.” Jämän ehdotuksen palkintolautakunta asetti toiselle sijalle. Reino Kauppinen piti tätä eh­

dotusta parhaana.

ottanut mitään kantaa asiaan, vaan ” päätti asettaa toimikunnan, jon k a asiana on tutkia kaikki esi­

tetyt ehdotukset ja antaa niistä lausuntonsa” . Lisäksi pöytäkirjan mukaan toimikunnan asiana oli tehdä ehdotus siitä, olisiko syytä julistaa yleinen vaakuna-aihekil- pailu tahi kutsua muutamat ni­

metyt taiteilijat laatimaan eh d o­

tuksia Laukaan vaakunaksi. T ä­

hän ” vaakunatoimikuntaan valit­

tiin kunnanhallituksen jäsenet Irja A rkela, R ein o Kauppinen ja E .A . L ein on en, joista viime mai­

nitun asiana on toimikunnan koollekutsum inen” .

Näyttää siltä, ettei tämä ns.

Leinosen toimikunta k ok oon tu ­ nut kertaakaan.

18.3.1954:

Aatekilpailun tulokset ja vaa- kunahanke olivat uudelleen esillä kunnanhallituksessa. Pöytäkirjan mukaan hallitus teki päätöksen uuden toimikunnan asettamises­

ta. Tähän toimikuntaan valittiin kunnanvaltuutetut Irja A rkela ja R ein o Kauppinen sekä kirkko­

herra Arm as Salmenkivi, joista Salmenkivi määrättiin toim ikun­

nan kokoonkutsujaksi.

24.7.1954:

Vaakunahanketta valmistele­

maan asetettu ns. Salmenkiven toimikunta esitti kunnanhallituk­

selle,

1

taen julistettaisiin heti yhteis­

toiminnassa Maalaiskuntien Liiton kanssa Laukaan vaaku­

naa varten yleinen vaakunakil- pailu,

2

mioitaisiin ensisijaisesti aate­

kilpailun tulokset, mutta varat­

taisiin edelleen sekä Laukaan kunnan edustajille että taiteili­

joille tilaisuus ja mahdollisuus neuvotteluihin vaakuna-aiheis­

ta.

Salmenkiven toimikunnan an­

siosta Laukaan vaakunahanke al­

koi nyt todella edistyä nopeassa tahdissa.

4.8.1954:

"Kunnanhallitus hyväksyi (Sal­

m enkiven) toimikunnan ehdotuk­

set ja kehoittaa toimikuntaa ed el­

leen kiireellisesti ryhtymään toi­

menpiteisiin Laukaan vaakunaa varten yleisen vaakunakilpailun julistamiseksi. Toim ikunnalla on oikeus käyttää asiantuntija- apua” .

30.10.1954:

Laukaan kunnan vaakunakil­

pailun palkintolautakunta piti kokouksen Maalaiskuntien Liiton toimistossa Helsingissä. Läsnä olivat kunnan edustajina kirkko­

herra A rm as Salmenkivi ja kun­

nanvaltuutetut Irja A rkela ja R ein o Kauppinen sekä heidän kutsumanaan asiantuntijana kun­

nan historian kirjoittaja maisteri Nils B erndtson, Suom en Taide- piirtäjäin Liiton edustajana taitei­

lija T o iv o V uorela ja Maalaiskun­

tien Liiton edustajana maisteri K auko Pirinen.

Palkintolautakunnan k ok ou k ­ sen pöytäkirjasta käypi selville seuraavaa:

Kilpailuun kutsutut taiteilijat O lo f Eriksson ja A hti Hammar sekä konttoripäällikkö G . von Numers olivat määräaikaan m en­

nessä jättäneet yhteensä 16 eh d o­

tusta.

Kilpailussa jaettava ainoa pal­

kinto päätettiin antaa ehdotuk­

selle ” Keski-Suom en sydänseura- kunta” , jon k a tekijä on taiteilija O lo f Eriksson. E hdotuksen vaa- kunaselitys: H opeakentässä pu­

nainen sydän, josta nousee musta apilaristi.

Toiselle sijalle asetettiin e h d o­

tus ” K irkkovene ja kirkonkuk­

k o ” , tekijä taiteilija A hti H am ­ mar. Ehdotuksen vaakunaselitys:

Mustassa kentässä vasemmalta esiintuleva ven e, jon k a kokka- puulla viirikukko, kaikki hopeaa.

Kolm annelle sijalle asetettiin ehdotus ” Kirkkoveneiden muis­

to ” , tekijä taiteilija A hti H am ­

mar. E hdotuksen vaakunaselitys:

Mustassa kentässä ristikkäin k ol­

m e hopea-airoa, sidottuina puna- hopeahalkoisella nauhalla.

Palkintolautakunnan päätök­

seen esitti R e in o Kauppinen eriä­

vän mielipiteensä. Sen mukaan olisi palkinto ollut annettava toi­

selle sijalle asetetulle ehdotuksel­

le "K irk k oven e ja kirkonkukko” . 16.2.1955:

Kunnanhallitus käsitteli vaaku- naehdotukset ja palkintolauta­

kunnan pöytäkirjan. Käsittelyssä ei saavutettu yksimielisyyttä, mut­

ta äänestyksen perusteella kun­

nanhallitus teki seuraavan eh d o­

tuksen:

I "M etsät ja vedet” , tekijä O lo f Eriksson,

II "K irkkoveneiden m uisto” , te­

kijä A hti Ham mar,

III "K o lm e n vesistön yhtym äkoh­

ta, tekijä O lo f Eriksson ja IV ” Keski-Suom en sydänseura-

kunta, tekijä O lo f Eriksson.

Silloinen kunnanhallitus ei siis luottanut palkintolautakunnan ar­

vostelukykyyn, sillä palkittu eh ­ dotus sai vain neljännen sijan.

14.3.1955:

Kunnanvaakunan hyväksymi­

nen oli esillä kunnanvaltuuston kokouksessa. Käsittelyn pohjana oli kunnanhallituksen esitys.

Kunnanvaltuusto ei katsonut voivansa hyväksyä mitään tehtyä

ehdotusta Laukaan kunnanvaa- kunaksi. Sen sijaan valtuusto tuli siihen tulokseen, että taiteilijoi­

den oli tehtävä muutoksia eh d o­

tuksiin "M etsät ja v ed et” , ” Kirk- koveneiden m uisto” ja "K esk i- Suom en sydänseurakunta” . V ii­

meksi mainittua ehdotusta va- tuusto esitti muutettavaksi siten, että apilaristin tilalle sovitetaan metsäaiheinen sym boli.

11.5.1955:

M uutetut vaakunaehdotukset olivat esillä kunnanhallituksessa.

Kunnanhallitus totesi mm . että ehdotukseen ” K eski-Suom en sy­

dänseurakunta” taiteilija O lo f Eriksson on tehnyt valtuuston esittämän m uutoksen. Mustan apilaristin tilalle oli piirretty m et­

sän sym bolina kolmihaarainen vihreä havunoksa.

Kunnanhallitus päätti nyt yksi­

mielisesti esittää kunnanvaltuus­

tolle, että Laukaan vaakunaksi hyväksyttäisiin ehdotus "K esk i- Suom en sydänseurakunta” .

Tässä vaiheessa sydänvaakuna sai siis nykyisen m uotonsa.

6.6.1955:

Kunnanvaltuustossa otettiin uudelleen käsiteltäväksi ehdotuk­

set Laukaan kunnanvaakunaksi.

Kunnanvaltuusto yhtyi nyt asiassa kunnanhallituksen esityk­

seen ja hyväksyi taiteilija O lo f Erikssonin suunnittelem an, sit­

temmin valtuuston oh jeid en m u­

kaisesti muutetun ehdotuksen

” K eski-Suom en sydänseurakun­

ta” Laukaan kunnanvaakunaksi seuraavalla vaakunaselityksellä:

” Hopeakentässä punainen sydän, josta kasvaa kolmihaarainen vih­

reä havunoksa” .

Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan hyväksymistä koskevan kunnanvaltuuston päätöksen syyskuun 5. päivänä 1955.

Kunnanvaakunan aikaansaa­

minen Laukaassa ei ollut mikään h elppo ja yksinkertainen asia.

H u om io kiintyy ensiksikin siihen, että hankkeen hoitam iseen tarvit­

tiin täällä poikkeuksellisen paljon aikaa, lähes viisi vuotta. Vasta ro ­ vasti Salmenkivi sai asian "o ik e il­

le raiteille” . Hän esitti, että o te­

taan yhteyttä Maalaiskuntien Liit­

to o n ja ryhdytään hoitam aan asi­

aa yleistä käytäntöä noudattaen.

Eläkkeellä olevan kanslisti Irja A rkelan muistissa on säilynyt m o ­ nia yksityiskohtia vaakunahank- keen eri vaiheista. H än kertoili niistä tähän tapaan:

- Palkintolautakunnan k ok ou k ­ sessa Helsingissä Maalaiskun­

Ahti Hammarin ehdotus "Kirkkoveneiden muisto” . Tämän ehdotuksen palkinto­

lautakunta asetti kolmannelle sijalle. Vaakunaehdotukset on kuvannut Lauri Jokela.

tien Liiton edustaja maisteri (m yöh. p ro f.) K auko Pirinen puolusti taiteilija Erikssonin sydänaiheista ehdotusta. Se oli Pirisen mielestä harvinaisen om aperäinen, ja siinä oli Keski- Suom en värit. Täm ä ehdotus päätettiinkin sitten palkinta.

R ein o Kauppinen ei kuiten­

kaan yhtynyt päätökseen, vaan esitti päätöksen suhteen eriä­

vän mielipiteensä. Hänen mie­

lestään olisi pitänyt palkita toi­

selle sijalle asetettu ehdotus.

- Kilpailun voittanut Erikssonin ehdotus ei kelvannut valtuus­

tolle sellaisenaan. Valtuusto kompastui ristiin. Vatiainen ehdotti sitten ristin tilalle ha­

vunoksaa, jok a kelpasi valtuus­

tolle, muistelee Irja A rkela.

Vakiintuneen käsityksen mu­

kaan Laukaan tunnus, sydän, ku­

vaa kunnan keskeistä asemaa Suom en sydämessä. Sydämestä kasvava havunoksa käsitetään taasen metsän ja vesireittien tun­

nukseksi.

Alkuperäisessä vaakunaehdo- tuksessa oli lisäksi historiallinen näkökohta. Taiteilija lähti siitä, että Keski-Suom en sydänseura­

kunta on yhtä kuin Keski-Suom en ensimmäinen em äpitäjä, toisin sanoen nykyisen Keski-Suom en maakunnan ydin. Apilaristin pal­

lot viittasivat niihin kuntiin ja/tai

kunnanosiin, jotka vuosisatojen kuluessa ovat eronneet alkuperäi­

sestä emäseurakunnasta. H yväk­

sytyssä vaakunassa on tätä histo­

riallista puolta ilmaisemassa yh­

deksän latvaa eli "sakaraa” . Käsitykseni mukaan Laukaan sydänvaakuna on hyvin täyttänyt tehtävänsä kunnan virallisena tunnuksena ja kunnan jäseniä yh­

distävänä kotipaikan tunnuksena.

9