E r k k i V ih a v a in e n
M ite n L a u k a a n s y d ä n v a a k u n a sy n ty i?
Vaakunakilpailussa palkittu O lof Erikssonin ehdotus ” Keski-Suomen sydänseura- kunta.
Kunnanvaakuna on kunnan vi
rallinen tunnus. Se on kaikkia kuntalaisia yhdistävä kotipaikan tunnus. Näin ollen kunnanvaaku- nalla on kotiseututietoisuutta ja kunnan arvovaltaa lisäävä m erki
tys.
Kunnanvaakunaa koskeva laki säädettiin huhtikuun
8
. pnä 1949.Lain aikaansaamiseksi M aalais
kuntien Liiton hallitus teki asiasta aloitteen. A sian alkuunpanija oli liiton silloinen toim innanjohtaja (m yöhem m in m aaneuvos) A arne E skola, jo k a oli tunnettu koti
seututyön tukija ja ystävä. Laki tuli voim aan kesäkuun
1
. pnä 1949.Lain mukaan "kunnanvaaku- nan tulee olla laadittu yleisiä h e
raldisia sääntöjä noudattaen” . Täm ä m erkitsee sitä, että kun- nanvaakunoiden suunnittelijoiksi tarvittiin asiantuntijoita. M aa
laiskuntien Liitto teki asiaa tun
netuksi sekä asetti Maalaiskun
tien vaakunatoimikunnan kuntien asiantunti j aelim eksi.
Jo vuonna 1949 eli lain ensim mäisenä voim assaolovuonna vah
vistettiin seitsemän tilaustyönä suunniteltua vaakunaa. Ensim mäinen oli Carolus Lindbergin suunnittelema O riveden vaakuna.
Laukaassa vaakunahanke pan
tiin vireille 1950. A loitteen asias
ta teki historiatoimikunta. A sia kirjattiin muistiin 4.11.1950 pide
tyn kokouksen pöytäkirjaan näin:
"Päätettiin tehdä kunnanhalli
tukselle ehdotus kunnanvaaku- nan aikaansaamiseksi ja aate
kilpailusta. Päätettiin varata tä
hän tarkoitukseen 10000 m k” .
Pöytäkirjan mukaan k ok ou k sessa olivat läsnä P. H ovilainen, E. K orh on en , M . Närhi, V . V es
terinen, N. Kalmari ja N. Tam- menoksa.
Kunnanvaltuustossa asia oli esillä ensi kerran 28.12.1950. Täl
löin valtuusto hyväksyi asiaa kos
kevan ehdotuksen ja "oikeutti historiatoimikunnan esittämänsä aatekilpailun toimeenpanemaan” . Tämän jälkeen asia eteni pääpiir
teittäin seuraavasti:
5.2.1951:
H istoriatoimikunta päätti julis
taa aatekilpailun.
7.4.1951:
Palkintolautakunta suoritti aa
tekilpailussa jätettyjen ehdotus
ten arvostelun.
Palkintolautakuntaan oli kut
suttu avustajajäseniksi agronom i E evi Solanne, maisteri Nils Berdt- son, sahanhoitaja E ino N oron en , maanvilj. V e ik k o Kantola ja kirk
koherra A rm as Salmenkivi.
Kilpailussa jätettiin yhteensä 19 ehdotusta.
Palkintolautakunta ei katsonut voivansa jakaa lainkaan I palkin
toa. Sitävastoin jaettiin kaksi II palkintoa: 1. Anna-Liisa Kalmari ja 2. Paavo H ovilainen. Samoin jaettiin kaksi III palkintoa: 1.
Miika V uorinen ja 2. O tto Sipi.
A ih eet päätettiin lähettää kun
nanhallitukselle kunnan vaakuna- kilpailun julistamista varten. Li
säksi palkintolautakunta antoi kunnanhallitukselle om an suosi
tuksensa kunnanvaakunan suun
nittelua varten. Lautakunnan mielestä aiheina tulevat kysy
mykseen:
- L uon to: virtaava vesi, kolm e reittiä sekä kosket ja myllyt
- Historia: savolaisuus ja hä- mäläisyys
- Elinkeinot: kalastus
- Lisäksi Laukaan ensimmäi
sen kirkon viiri voisi kuulua vaa- kuna-aiheisiin.
18.6.1952
Vaakuna-aihetta koskevan kil
pailun tulokset olivat nyt esillä kunnanhallituksessa. Hallitus ei
7
Ahti Hammarin suunnittelema ehdotus "K irkkovene ja kirkonkukko.” Jämän ehdotuksen palkintolautakunta asetti toiselle sijalle. Reino Kauppinen piti tätä eh
dotusta parhaana.
ottanut mitään kantaa asiaan, vaan ” päätti asettaa toimikunnan, jon k a asiana on tutkia kaikki esi
tetyt ehdotukset ja antaa niistä lausuntonsa” . Lisäksi pöytäkirjan mukaan toimikunnan asiana oli tehdä ehdotus siitä, olisiko syytä julistaa yleinen vaakuna-aihekil- pailu tahi kutsua muutamat ni
metyt taiteilijat laatimaan eh d o
tuksia Laukaan vaakunaksi. T ä
hän ” vaakunatoimikuntaan valit
tiin kunnanhallituksen jäsenet Irja A rkela, R ein o Kauppinen ja E .A . L ein on en, joista viime mai
nitun asiana on toimikunnan koollekutsum inen” .
Näyttää siltä, ettei tämä ns.
Leinosen toimikunta k ok oon tu nut kertaakaan.
18.3.1954:
Aatekilpailun tulokset ja vaa- kunahanke olivat uudelleen esillä kunnanhallituksessa. Pöytäkirjan mukaan hallitus teki päätöksen uuden toimikunnan asettamises
ta. Tähän toimikuntaan valittiin kunnanvaltuutetut Irja A rkela ja R ein o Kauppinen sekä kirkko
herra Arm as Salmenkivi, joista Salmenkivi määrättiin toim ikun
nan kokoonkutsujaksi.
24.7.1954:
Vaakunahanketta valmistele
maan asetettu ns. Salmenkiven toimikunta esitti kunnanhallituk
selle,
1
. että yleistä käytäntöä noudattaen julistettaisiin heti yhteis
toiminnassa Maalaiskuntien Liiton kanssa Laukaan vaaku
naa varten yleinen vaakunakil- pailu,
2
. että vaakunakilpailussa h u omioitaisiin ensisijaisesti aate
kilpailun tulokset, mutta varat
taisiin edelleen sekä Laukaan kunnan edustajille että taiteili
joille tilaisuus ja mahdollisuus neuvotteluihin vaakuna-aiheis
ta.
Salmenkiven toimikunnan an
siosta Laukaan vaakunahanke al
koi nyt todella edistyä nopeassa tahdissa.
4.8.1954:
"Kunnanhallitus hyväksyi (Sal
m enkiven) toimikunnan ehdotuk
set ja kehoittaa toimikuntaa ed el
leen kiireellisesti ryhtymään toi
menpiteisiin Laukaan vaakunaa varten yleisen vaakunakilpailun julistamiseksi. Toim ikunnalla on oikeus käyttää asiantuntija- apua” .
30.10.1954:
Laukaan kunnan vaakunakil
pailun palkintolautakunta piti kokouksen Maalaiskuntien Liiton toimistossa Helsingissä. Läsnä olivat kunnan edustajina kirkko
herra A rm as Salmenkivi ja kun
nanvaltuutetut Irja A rkela ja R ein o Kauppinen sekä heidän kutsumanaan asiantuntijana kun
nan historian kirjoittaja maisteri Nils B erndtson, Suom en Taide- piirtäjäin Liiton edustajana taitei
lija T o iv o V uorela ja Maalaiskun
tien Liiton edustajana maisteri K auko Pirinen.
Palkintolautakunnan k ok ou k sen pöytäkirjasta käypi selville seuraavaa:
Kilpailuun kutsutut taiteilijat O lo f Eriksson ja A hti Hammar sekä konttoripäällikkö G . von Numers olivat määräaikaan m en
nessä jättäneet yhteensä 16 eh d o
tusta.
Kilpailussa jaettava ainoa pal
kinto päätettiin antaa ehdotuk
selle ” Keski-Suom en sydänseura- kunta” , jon k a tekijä on taiteilija O lo f Eriksson. E hdotuksen vaa- kunaselitys: H opeakentässä pu
nainen sydän, josta nousee musta apilaristi.
Toiselle sijalle asetettiin e h d o
tus ” K irkkovene ja kirkonkuk
k o ” , tekijä taiteilija A hti H am mar. Ehdotuksen vaakunaselitys:
Mustassa kentässä vasemmalta esiintuleva ven e, jon k a kokka- puulla viirikukko, kaikki hopeaa.
Kolm annelle sijalle asetettiin ehdotus ” Kirkkoveneiden muis
to ” , tekijä taiteilija A hti H am
mar. E hdotuksen vaakunaselitys:
Mustassa kentässä ristikkäin k ol
m e hopea-airoa, sidottuina puna- hopeahalkoisella nauhalla.
Palkintolautakunnan päätök
seen esitti R e in o Kauppinen eriä
vän mielipiteensä. Sen mukaan olisi palkinto ollut annettava toi
selle sijalle asetetulle ehdotuksel
le "K irk k oven e ja kirkonkukko” . 16.2.1955:
Kunnanhallitus käsitteli vaaku- naehdotukset ja palkintolauta
kunnan pöytäkirjan. Käsittelyssä ei saavutettu yksimielisyyttä, mut
ta äänestyksen perusteella kun
nanhallitus teki seuraavan eh d o
tuksen:
I "M etsät ja vedet” , tekijä O lo f Eriksson,
II "K irkkoveneiden m uisto” , te
kijä A hti Ham mar,
III "K o lm e n vesistön yhtym äkoh
ta, tekijä O lo f Eriksson ja IV ” Keski-Suom en sydänseura-
kunta, tekijä O lo f Eriksson.
Silloinen kunnanhallitus ei siis luottanut palkintolautakunnan ar
vostelukykyyn, sillä palkittu eh dotus sai vain neljännen sijan.
14.3.1955:
Kunnanvaakunan hyväksymi
nen oli esillä kunnanvaltuuston kokouksessa. Käsittelyn pohjana oli kunnanhallituksen esitys.
Kunnanvaltuusto ei katsonut voivansa hyväksyä mitään tehtyä
ehdotusta Laukaan kunnanvaa- kunaksi. Sen sijaan valtuusto tuli siihen tulokseen, että taiteilijoi
den oli tehtävä muutoksia eh d o
tuksiin "M etsät ja v ed et” , ” Kirk- koveneiden m uisto” ja "K esk i- Suom en sydänseurakunta” . V ii
meksi mainittua ehdotusta va- tuusto esitti muutettavaksi siten, että apilaristin tilalle sovitetaan metsäaiheinen sym boli.
11.5.1955:
M uutetut vaakunaehdotukset olivat esillä kunnanhallituksessa.
Kunnanhallitus totesi mm . että ehdotukseen ” K eski-Suom en sy
dänseurakunta” taiteilija O lo f Eriksson on tehnyt valtuuston esittämän m uutoksen. Mustan apilaristin tilalle oli piirretty m et
sän sym bolina kolmihaarainen vihreä havunoksa.
Kunnanhallitus päätti nyt yksi
mielisesti esittää kunnanvaltuus
tolle, että Laukaan vaakunaksi hyväksyttäisiin ehdotus "K esk i- Suom en sydänseurakunta” .
Tässä vaiheessa sydänvaakuna sai siis nykyisen m uotonsa.
6.6.1955:
Kunnanvaltuustossa otettiin uudelleen käsiteltäväksi ehdotuk
set Laukaan kunnanvaakunaksi.
Kunnanvaltuusto yhtyi nyt asiassa kunnanhallituksen esityk
seen ja hyväksyi taiteilija O lo f Erikssonin suunnittelem an, sit
temmin valtuuston oh jeid en m u
kaisesti muutetun ehdotuksen
” K eski-Suom en sydänseurakun
ta” Laukaan kunnanvaakunaksi seuraavalla vaakunaselityksellä:
” Hopeakentässä punainen sydän, josta kasvaa kolmihaarainen vih
reä havunoksa” .
Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan hyväksymistä koskevan kunnanvaltuuston päätöksen syyskuun 5. päivänä 1955.
Kunnanvaakunan aikaansaa
minen Laukaassa ei ollut mikään h elppo ja yksinkertainen asia.
H u om io kiintyy ensiksikin siihen, että hankkeen hoitam iseen tarvit
tiin täällä poikkeuksellisen paljon aikaa, lähes viisi vuotta. Vasta ro vasti Salmenkivi sai asian "o ik e il
le raiteille” . Hän esitti, että o te
taan yhteyttä Maalaiskuntien Liit
to o n ja ryhdytään hoitam aan asi
aa yleistä käytäntöä noudattaen.
Eläkkeellä olevan kanslisti Irja A rkelan muistissa on säilynyt m o nia yksityiskohtia vaakunahank- keen eri vaiheista. H än kertoili niistä tähän tapaan:
- Palkintolautakunnan k ok ou k sessa Helsingissä Maalaiskun
Ahti Hammarin ehdotus "Kirkkoveneiden muisto” . Tämän ehdotuksen palkinto
lautakunta asetti kolmannelle sijalle. Vaakunaehdotukset on kuvannut Lauri Jokela.
tien Liiton edustaja maisteri (m yöh. p ro f.) K auko Pirinen puolusti taiteilija Erikssonin sydänaiheista ehdotusta. Se oli Pirisen mielestä harvinaisen om aperäinen, ja siinä oli Keski- Suom en värit. Täm ä ehdotus päätettiinkin sitten palkinta.
R ein o Kauppinen ei kuiten
kaan yhtynyt päätökseen, vaan esitti päätöksen suhteen eriä
vän mielipiteensä. Hänen mie
lestään olisi pitänyt palkita toi
selle sijalle asetettu ehdotus.
- Kilpailun voittanut Erikssonin ehdotus ei kelvannut valtuus
tolle sellaisenaan. Valtuusto kompastui ristiin. Vatiainen ehdotti sitten ristin tilalle ha
vunoksaa, jok a kelpasi valtuus
tolle, muistelee Irja A rkela.
Vakiintuneen käsityksen mu
kaan Laukaan tunnus, sydän, ku
vaa kunnan keskeistä asemaa Suom en sydämessä. Sydämestä kasvava havunoksa käsitetään taasen metsän ja vesireittien tun
nukseksi.
Alkuperäisessä vaakunaehdo- tuksessa oli lisäksi historiallinen näkökohta. Taiteilija lähti siitä, että Keski-Suom en sydänseura
kunta on yhtä kuin Keski-Suom en ensimmäinen em äpitäjä, toisin sanoen nykyisen Keski-Suom en maakunnan ydin. Apilaristin pal
lot viittasivat niihin kuntiin ja/tai
kunnanosiin, jotka vuosisatojen kuluessa ovat eronneet alkuperäi
sestä emäseurakunnasta. H yväk
sytyssä vaakunassa on tätä histo
riallista puolta ilmaisemassa yh
deksän latvaa eli "sakaraa” . Käsitykseni mukaan Laukaan sydänvaakuna on hyvin täyttänyt tehtävänsä kunnan virallisena tunnuksena ja kunnan jäseniä yh
distävänä kotipaikan tunnuksena.
9