mahdoton saada

että matkustajissa, joiden oli tykkänään

mahdoton saada

^tietoa,

mihin ^suuntaan

^{ilmapallo kulki,}

^syn-

tyi ajatus että olimat Rastau maan ^jonkun

suu-

ren rautatien ^päällä: Mutta jytiuä kesti,maikka tunti tnnnin ^perästä knlui, ja

se

^rupesi

heitä ^huo-

lettamaan.

Kello 6, ₁₅ min. aamnlla koitti

wihdoin

^päiwä

ja

ensikerran lähtönsä

^jälkeen

saimat ^nähdä

^laweam-

malle.

Taiwaan

ranta selweni; nmtta

isänmaan

aallon tapaisien

siintämien

juomieu sijasta näkyi, niiu

laumaksi

kuin

silmä

^kannatti,

sumuu

^peittämä

tasanko —

kauhistama ^keksintö.' heidän allansa

^oli

meri, ^jokawicrittcli

uhkaawasti laineitansa! Edessä

ja takana waltamcri! Se olili

siis syy tuohou tähccsen

^pauhuun, jonka yöllä olimat tuulleet.

Auttamattomissa

^olemat matkustajat

huomasiwat heti tilansa maarallisuudeu.

Ilman mitataan ko- neita, millä

olisiwat

^woincct

saada

tarkempaa tie-

toa, millä

kohden

^olimat, ilman ruokaaineita,

hei- koissa

waattcissa, häinmästyksissään ja alakuloisina, eiwät woiliect

tehdä ^mitään cstääkscnsä

^ilmapalloa

kulkemasta pohjasccn päin.

Lunliwat olcwansa hu- kassa.

Siinä

luulossa

tirjottimat paperille

scu

raalrat

sanat. Kello

^{6, 30 min. aamalla merellä,}

ci mitataanrantaanäkymissä,

Jumala

olkoon meille armollinen!" ja päättimät antaa nämä

wiimcisct

jäähywäissanansa kotia mutaan otettujen ^kirjc- kyyhtyjell wietäwiksi; mntta

sumu,

joka silmilmäl)- tämäSti yhä tuli patsummatsi, ^pakoitti

heidät heit-

tämään tamäll päätöksensä

toteuttamisen.

Kello oli 10 edellä puolen päiwän. Taimas oli sclmcnnyt, ilmapallo oli laskeunut 1000

metcrin

matalalle ja symällä

heidän allausa

^kulti

mahan

päästä laimoja, yhteensä 17. Äintla ilmapurjcli' tijain

hätämerkeistä

^ja

huudoiclta

ei ollut nutätääll apua heille, licilcekö

sitte ^asian

laita ollutniin,että merenkulkijat

heitä

^eiwät huomanneet,

tahi

^että

se

kauhea

^{mauhti, luilla tuuli}

ilmassa

purjehtijoita wci mukanaan, teki kaiken awuntcou

mahdottomaksi.

Vieläpä yhdeltä laiwalta

—

luultawasti

saksalai- selta —

ammuttiiukiu

uscoila laukauksia heitä koh-

den, tnitenkiu tapaamalta. Onnettomat laotcuiwat wielä

alemmaksi ^antaakseen laahausnuorau

^kokopi-

tuudeltaan, 120 ^mctcriä, rippua alas goudolisla, ajatelle» että joku

simutsc

purjehtimisia laiwoista

woisi ehkä

^käydä

siihen

^kimi

—

_tuuma,

iliinkä

kohta

hylkäsiwät, kun

siitä

ci näyttänyt apua oleman.

Wihdoin, kuu lcllo oli 11, 45 ^min., tuli eräs

rauskalaincn

laima näkymiin idästä ^päin. Juma- lan kiitos^;ne ampnsiwal

hätälaukaukseu.

^Oliwat

huomannet

ilmapallon ja

asettaneet

maston päähäu apumcrkin. Nollicr

ankasi

^{mcntilin ja ilmapallo}

laskcui

melteeu ^meren pinnalle; mutta

turhaan!

Kolmenminuutin, lyhyessä ajassa, minkä alas laS-

keumincn

^wei, oli tuulilennättänyt ilmapalloa jo niin

kauwaksi

^{laiwasta,ettämerelle}

läskeissään

^oli-

simat

^uponneet.

Heidän

^t.aytyi

^sentähocn

epätoiwoisinn nousta jälleen ilmaan, ja luin

heillä

oli ainoastaan

kaksi

pussillista laiwapaiuoa mukana,

heittiwät

^yhden

pussillisen yksityisten kirjeitä menemään.

Ilma luussa ^IB7ft.

(Jatkoa<i3^u:roon.)

Ilmapurjehdus yöllä

24 25

^paiwäna

Marras- Ilmapurjehdukfista.

Pariisista

^Norjan

maassa.

Sittenkun kenraali^Trochy

uscoita

^{kertojaoliepä}

toimon antamalla moinialla ^yrittänyt mnrtaita ^scl, pajunetti-aitanksen lämitse, _minkä

Saksalaiset

^oli-

mat

tehneet Parisin

^{ympärille, marusti}

hän itse

ään keskipalkoilla

Marraskuuta ratkaisemaa»

^tap-

peluun. Oliaikomus yhtyä Loire-armcijaankanssa, jota johti Chanzy ^jaKeätry. Kaikki rippui siitä, että yritykset

tehtäisiiu toisieusa ^kaussa

^yhteen

so-

piwasti, ^ja

scntähdcn lähctetliin ^useoita

ilmapalloja

sekä

^näille päälliköille että Gamlicttallc

Tonrs'issa.

Myös24 ^p.

Marraskuussa

^{piti yhdcuilmapal-}

lou

lähteä Tours'iiu.

Sitä tekemään walittiiu

Le

willc d'Orlcons"ilmapurjchtiau

Paul

^Nollieriu

johdannolla; erään upsicriu, nimeltä Dechamp, piti

hallituksen

kurierina wicdä

sotawicstit.

Kuljetetta- maua tamaraoa oli

mn.kana

yksityisiä kirjeitä mun tamia pussillisia, ^{joiden paino}

nousi

^neljään

scnt-

neriin, ynnä

kuusi

^{kyyhkyistä häkissä, joiden piti}

tuoda

Parisiin

^{tiedon pallon}

onnellisesta maahan laskcumiscsta

^ynnä

mastaukset sotamieStciliin.

tapahtui kello

11.

^{45 min.} illalla pilkkoisessa pi- miässä.

Tämä ei ollut

ensimmäinen

ilmamatkustus ^yö-

seen

^aikaau.

Jo

^{18 p.}

Marraskuussa

^oliyksipallo

samalla

^aikaa

^noussut

^{ilmaau, ja maikka tämä}

kymmenen tuuuin matkan ^jälkecu laskcui

maahan

werraten

likellä Parisin

^{ja yön}

kuluessa

^oli

maih- telcmain

^tuulieu luljettamaua miety

edestaklusin

joen Ylitse, niiu luultiiu kuitenkin, tästä kokemuk-

sesta

huolimatta, että ennen kaikkia oli ilmapnr- jehtioita suojclcmiuen

mihollistcn

^{kllulilta, mutta}

muuten

saimat

^jäädäomau

ouuensa

^{nojaan. Kaikki}

ilmapurjehdukset

tehtäisiin sentähdcn

wastcdcs ai- noastaan pimiän suojassa.

OrleanS" nousi

äkkiä 800 metcriu korkealle ja

lvietiiu

kowalla kaakkois tuulella lllodctta

kohdcu.

Kun se

^keskiyön aikaan rupesi laskeumaan,

heitet-

tiin

kaksi säkillistä

^painoa,

sillä seurauksella

^että

taas

noustiin suurella

nopeudella. Noustiin 1400

sittemmin

2700 meteriä

korkealle.

Symällä

heidän allansa kumahti

^joka kauuuuan laukaus pohjos-ar- meijasta; mutta matkustamaisct, mictyiuä laimas-

saan

^{maan yli,}

tuusiwat

^ainoastaan

sitä

^pyhää

Kauhistusta, minkä äärettömyys synnyttää. Sil- loiu

tällöin

^pilkoitti

heille

^joku

tähti

^{pilwicu lo-}

masta, kajosti joku

walosa kohta heille:

^{walo kau-}

pungeista ja

tehtaista.

Kello

2.

^{30 m,} kun luuliwat

olewansa

^Valcry

sur

Sömmen paikoilla,

katosi heiltä kohta

^nämä

tohouttawat

^merkit.

Paksu sumu

^{kietoi purjehti-}

jat werhoonsa;

sattumuksien wallassa

ajelehtimat

he

umpimähkään yöllä,kunnes jonkun ajan kulut' tua

omituinen

pauhina kuului

heidän konviinsa.

Se oli yksitoikkoncn, milloin hiljaisempi, milloin

?ko»empi jyty, mikä kuului täydellä

wauhdilla

^kulte-

ivan rautatie-junan pyörien

wierimiseslä.

^{Ei ihme,}

äijänne

Tiistaina ^1." Päiwä ^Elokuuta

Tilaushinnat:^{koko wuo}

1878.

)f:o «4.

Ulosannetaan Wciiin ^{ja («»osin} kirjakaupassaInwasknlässä ^j>)kaTiistai ^ja Per-

jantai-aamu.missamnoskin ilmoituksia wastaauotc'taan 10 p:stäpieneltä viwiltä.

—

_I

nekseltä ^Im.

—

Posti

Toimittajat:K.Wööé¹,»vastuunalainen toimittaja,

H.

^{Hcllssrcu,Jy.}Canth. ^{4m.23 p.,puolelta2 m}

elta ^m., kolmenctjännekselta3 ^m., puolelta2m.,neljän-

konttoreissa:

koko wuodelta ⁵ m.<ii p.. kolmeneljänn 32p.. neljännekseltä 1m.41^p.

—

yksityiset numerotIttp.

pallo

nousi

^{taas 3,700} mctcriu korkealle.

Harmaa

paksu

sumu _asui

gondolin ympäristöllä:matkusta jat oliwat jähmetylsissääu kylmästä: hiukset, ^parta ja silmäripset oliwat niinkuin jään^könttiä, Kyyh- kyisparat räpyttimät

tuskallisina häkissään.

^Rol-

licr yritti

sulkea

^ilmapallon

suuta

^{tykkänään,}

scn-

tähdcll

^että

sieltä

^tulema

^kaasu

tihccntyi ja ^putosi gondoliinhienona, _pistämänälumena. Sulkeluii:en

oimistuikm:

^mutta

sulettu kaasu

rupesi uiiu^p»illis«

lamaan palloa, että

sen heikko wcrho uhkasi

^hajota

towastapiiniistyksestä. Sauoinattolnalla waiwalla täytyi _{taas awata}

suu; _kaasu

pistämiuä jäätimiuä taas

suurissa

^{määriu putosi} turmatlomien ^päälle

Wähitellcu katosi heiltä miimcisettiu

^{woimat jatoiwo.}

kuolema näytti malttamattomalta ja tustiaau ^ly-

hentäätseen

^{päälliwät räjähyttää pallou rikki ja}

kuolla

huokc.ukiella

^{lumalau puoleen,ajatellen to^}

tiansa, waimoausa, lapsiansa.

Mutta

ciwät onnle- tuneet

saada

^tiiltä;

heidän

^täytyi taas rumeta

as karoitsemaan

^{pallonsa kaussa, joka uyt} aleni

san

qcn pikaisesti. (latk.)

Cläinsuojelusylldistys Iywästylässa.

tehdystä

hakemuksesta

^on

keis. senaati

^17p.näwas-

takulunutta

heinäkuuta

ci ainoastaan

sallinut

^pe-

rustaa eläinsuojelus-yhdistyksen Iywästylän _kau- punkiin,

waan

myös hywätsynyt ja

noudatettawaksi wahwistauut sanotulle

yhdistykselle

ehdoitetut sään-

nöt, jotta owat

lehtemme

¹²

n:ssa

^painelut.

Kowa «klosenilma

^täwi kaupungissamme wiime lauwantai-iltana, löi

muutamissa kohden ihmiset

tainnoksiin,

särki eräässä kohden

lauta-aidan ja

toisessa

ittunanruutuja.

Kahden

^lapsen

kädet

^oli ukkonen ^myöskin lyönyt

hetkeksi herwottomiksi

^ja

mustiksi, mutta muita wammoja tai wahinkoja ei

se tietääksemme

^ole

tehnlit.

Höyrylaiwa

Jämsä

^ajoi

toissa

^{päiwänä tulles-}

saan kahdesta

Iywästylääntiwikarille Päijänteellä,

Hcitturilan ^saarien

^{tuollapuolella,niin}pahasti ettei laiwaa wieläkään ole

saatu siitä

^irti.

^Lailvan

^poh-

jan luullaan

rewcnneen

kolasta ainapuoliwäliin.

Talawarilloon

^pani kaupunqin wiskaali

wiime

perjantaina täällä erään

Juutalaisen,

_nimeltä

Wolff

tawarat. Mainittu

Wolff

^{matkustaa jonkun}

Hol- lantilaisen

kauppahuoneentawarannäyttelijänä,mutta käwi täällä talosta taloon kaupittelemassa muka- naan tuotuja näntetawaroita ja oli niistä

osan

mMMittin.

Kun nuori tanerwa

^tnklii,

silloin uutisella kvlwää

^pitää, mutta kun

wanha

kanerwa kukkii,

sil-

loinon

wcmhaan

^eloonturwaaminen,"

sanowat ^wan-

hat. Tänä wuonna

nuori kanerwa

tosin

^kukkii,

mutta nykyajan

ihmiset

^{eiwät enään wanhojen ko-}

kemukseen

^luota,kosta olemme kuulleetmonen

tehneen

tylwönsä wiime wuoden

huonosta

^{elosta, wailka}

pitäisi

heidän

^muutenti

selwään

^{tietää, ettei}

sem-

moisesta

^{kylwöstä tulemana wuonna woi hywää}

jatoa toiwoakaan.

Halla

^on, miten meille ^Kuopiosta kirjoitetaan, paikkakunnassa tehnyt wiihempiä wahmgoita; mutta

Pielawedellii

^kuuluu

^olewau

^pa-

hemmin

^laita,

sillä siellä

ei ainoastaan^perunatole pilalle paleltuneet,

waan

^myöskin

ohrat.

Uusia

postitoimistoja. Siitä tehdystä esityk-

sestä

^on

keis. senaati

25 p:nä wastakulunutta

heinä-

kuuta nähnyt hywäksi

sallia

ei ainoastaan^perustaa

wastaiseksi

postitoimistot Pidisjättven jaPulkkilan pitäjiin,

sekä

makuutettua että wakuuttamatonta tirjcwaihtoa Warren,

waan

myöskin järjestääposti-

kulun

kerta

wiikossa edes

^ja

takaisin

Kalajoen ja

Viitasaaren

postitoimistojen wälillä Alawicstan, Haapajärwen, Neisjärwcn jaPihtiputaan

seurakun-

tain kautta

sekä

^yhden wiikko-postin

edes

^{ja takai-}

sin

Pidisjärwen ja Haapaweden postilaitoksen wä- lillä.

Hlioppilashuoneen

juhlasalin katto on ollutwä-

hällä

^wajota

^sisään, sillä

^katon

kannatus-hirret

^oli-

wat

mädänneet

ja waatiwat ^nyt

suuria

^kulunkeja

korjaukseksi. Koko rakennus näyttää tulleenjokseen- kin

huolimattomasti

^{aikoinaan tehdyksi,}

sillä

^maikka

huone

ei wielä ole ^{kymmentä wuotta} wanha, on sitä,

Marsinkin

kattoratennustenpuolesta,

saatu

^kor-

jatamelkein ^joka kesä. ^{(N. S.)}

Ampumisloleita on

H.

^{T:n mukaan tehty}

^Hel-

singissä ylitirchtöri A.

af Forsellcs'in keksimällä vcili-sihdillä

kiwäreissa, jonka

tarkoituksena

^on

teh-

dä nopeata ampumista

mahdolliseksi

^{ilman että}

ampuja

itse

^paljastaa

itseään

^waarallc

alttiiksi.

Ampuja woi

huoleti

^{nojata tai istua}

selkä wiholli-

seen

^{päin ampuma}

_haudassa

tai ^muun

warustuksen takana. Tähtääminen,

jonka

sanotaan

tottuneelta käymän

sukkelaan

ja tarkasti, toimitetaan

pyssyn

perässä olewalla liikkuwalla peilillä.

Kirjallisuutta

wiime sodasta. Painosta

^on

Pie- tarissa

ilmestynyt nienäjänkielellä:Päiwäkirja

H.

M.

Keisari Aleksander

^II:n olosta Tonawan toi-

sella

^puolella

wuonna

^1877" kirjoittanut kreiwi

W.

Sollohud.

Kenraali Todleben

^eroaa, kuten kerrotaan, yli- päällikön wirasta Balkanin

niemellä

ja

hänen si-

jaansa tulee kenrali

Kauffman.

Niistä haalvoitetuista

kaartilaisista, jotka ^pal-

wclukseen

kykenemättöminä

niin armottomasti

^ajet- tiin mieron tielle, tulee nyt

surkuteltamia ^kertomuk- sia maakunnista,

joihin

heitä

^{on saapunut.}

H.

^D.

tietää

kumminkin

kertoa, että

hallitus

^on

hankkeissa saada heidän eläkerahansa koroitctuksi

200 eli 300 markkaan.

Nauhoitettuja

otuksia. ^Koko

^{elokuun owatrau-}

hoitettuja hirwi, majawa ja peltopyy.

Kuolleista

^owat

nousseet

^{raastin jotu aika ta-}

kaperin N. Tengberginanvostclut

Koskisen his-

toriasta. Sanottuja arwosteluja

suomenkielellä

^on,

kuten warmalta

taholta

^on meille kerrottu, wiime kewäänä ollut

sairaiden siclnnruokana ^Mikkelin

^laa«

nm sairashuoneessa.

^{Niin kertoo}Sawonlinna.

lanioulinna ilmoittaa että Läheltä

^ja

laulaa-

niminen

kuwalehti

^{lakkaa tulemasta, koska}

se

^{ci ole}

woinut

saada

^{tuskin puolta}

sataa

^tilaajaa.

Onnea

onnettomuudessakin.

^S.

^W. L:ssä

^onluet-

tawana

seuraawaa:

^{t.k. 4p:nä teki}höyrywencThyra

suuren

^joukon

_kanssa

matkustajia muutaman tunnin kestäwän

huwimatkan

^merelle.

^Kun

oli tultumel- koinen matka ulkopuolelle Wiaporia,

huomattiin

^jo-

takin weden päällä ja pian

nähtiin,

että täällä oli

taksi ^henkilöä

^weden

waarassa,

ajcskcllen ulkona ulapalla. Höyrywene laski

heidän luoksensa

^ja

sai miehet

pelastetuksi warmastakuolemasta.

Pelaste-

tut oliwat käsityöläisiäHelsingin kaupungista, jotta pienellä weneellä oliwat

lähteneet

purjehtimaan, waan tämä oli jostakin syystäkaatunut ja

weneeösä

olijat joutuneet täten

waarallisecn tilaansa.

Karannut

ja

hukkunut.

Niime kuun lopulla pääsi

Luostan

ojennuslaitotselta karkuun

taksi

^wan-

lia,nimeltä Ronkainen ja

Hiltunen. Wiimctsi

^mai-

nittu

hukkui

kuitenkin paetessaan Luostanjotecn,

waan

^toinen on wieläti tiellä tietymättömillä

har-

joittelemassa

entisiä

konstejansa. (3p.) Löydetty aarre.

Ännikänniemen

kylässä ole- malta Mititän

niemeltä

Uutuniemellä

olisi

^pitänyt

löydety

raha-aarteen.

Löytäjiksi arwcllaan joita-

kuita

Venäläisiä.

^(Swl.)

hulvattomasta

metsästyksestä syytetty on erästä wenäläistä

howineuwosta

Uuden kirkon pitäjässä.

Mainittu

hmvinemvos

ei ole tullut

haastettuna

oi- keuteen ^ja

wicdään

^nyt

sinne

^omalla

kustannuksel-

laan,

sanoo F.

Eri mieliä Lordi

Veacsnsfjeldin

lvaltiollisista ansioista.

^{Englannin kuningatar 011}

nimittänet

Lordi Bcaconsfjcld'iil waltaknnnan

tnfimmäifen

ministerin ja

edusmiehen

^©erliuin waltailltokonk-

sessa

^jäseneksi

sukkanauha ritavi^toFiuuaaii.

Tämä on

smlri

knnllioitnS,

sillä

^{ainoastaan 50 on}

siihen fumiioon

^{osallisia, ja ne} melfecn yksinomaisesti Enropcm hallitsijoita. Times

lehti sanoo

^tämän

kunnioituksen

^{annetun lordi}

^Beacoi

sfjcld'illc Eng- lantilaisten hywätsymiscllä.

Mutta

niin ci kuiten taan näytä kaikkiEnglantilaiset

asiasta

ajatteleman.

Raittiuden

ystälvät

Porissa

kuulumat oleman

aikeissa

^ruweta pitämään yhteyttä

kokousten

kautta niin pian tuin waan

saawat tarkoitukseen soweliaan huoneen.

^Sat. on kuullut, että mainittuun

liittoon siellä

kuulmvat 60-70jäsentäowat

nuhteettomasti

pitäneet päätöksensä olla

nauttimatta

juowuttawia juomia.

Bomarsundin linnan rauniot

on ostettu

hal-

lituksen

^{puolesta 10,000 markan}

hinnasta. .Helvosen

^yliajettu

rautatiellä. Kun

^postijunat

t. k. 7 p:nä illalla lähestyi

Turtua,

oli

lähellä

^Lie-

smmteltll.

Novelli.

jtirj. ^(vlllilic Tegtmcllcr.

Mukailemallasuomentanut Nil^ja.

tylnääu maatimukscstaan,

—

_jos

maan sinä, Anna teet

sen,

mitä olen

sinulta

pyytänyt."

Sitä ^en moi

tehdä."

Anna pudisti päätään.

Tommi löi jalkaansa

maahan

malttamattomun- dcsta, _mutta

samassa hänen sunttunnt muotonsa

^äkkiä kirkastui.

Anna" lausui hän

^ja likeni miclä enem- män aitaa. ..Sunnuntaina ^on teillähäät,

—

_tulenko

kuokkimaan?"

Häitä saa

^ken

tahansa

^tnlla kuokkimaan."

Mntta

^{tahdotkos, että} tulen?"

..Enhän

^{sitä moi}

sinulta

kieltää."

Oi. ^Anna, älä tee minna hulluksi,

sano

^tnlento

mai ci?

Hänen äänessään

^oli

^uhkaama

^{moima, joka maati}

Annaa luomaan

katseensa häneen. Hetken

^maan

hei-

dän silmäykscnsä

sulimat

^yhteen,

hetken

^{maan kaksi tu-}

lcnlcimua yhdistyi ja:

tule!"

kuului kuiske Annan huulilta; mutta samalla

hän

^{kääntyi ja}

^riensi

^nopein

askelin pois,

taakseen milkaisematta.

Annan sydän tykytti niin, että

hänen sitä

^täytyi kädellään puristaa,

saadakseen ^sitä mahankin rauhoit-

tumaan. Noin ^puolen tuntia

hän

kameli edes takai sin pihassa, ennenkuin ^jälleen meni ^sisään,mutta

sil-

loin

hän

^{jo olikin taas täydesti tyyntynyt.}

Katri

katsoi häneen

pitkään ja tutkien, mutta ei.

puhunut

sanaakaan.

^{Äänetöinnä otti}

hän

^{waan kan-}

teleen Pöydältä

käteensä

^ja alkoi

soittaa

^erään laulun

sämeliä. ^..Tunnetko

^tätä

laulua?"

kysyi

hän.

Annan

huulet

wetääntyiwät katkeraan hymyyn.

„

Mahdoit

minulle muistuttaa

sitä

^{laulua, ennenkuin}

Heikkiseltä

^otin kihlat," wastasi

hän.

slatkoa wiime n:roon.>

Mies lupasi kaikki toimittaa,ja

tämcllcssään

^taas

eteenpäin

hieroi Peltola

tyytywäisenä

käsiään. Ei

minua niin ^pian petetä" puhui

hän

^hiljaa

itsekseen.

Tahdou heille

^näyttää, ett'ei minua niinkään^helposti

saa

^torppia

hanhena

^{pitämään. Ia mitä muuten}

^asi-

aan tulee, niin kuuluu waimo

miehensä haltuun

^ja

pitäköönwäwyni

huolta

omastaan."

Jos

isä Peltola

kuitenkin tällä

hetkellä olisi näh-

nyt tytärtään,

olisi hän

^{warmaankin kääntynyt}

wähän huonommalle

^{tuulelle. Anna oli tuwasta} lähdettyään mennyt koiwukkoon janeltä ohrapellon pientarettamyö-

ten maantielle päinaina

Pellon

^aitaan

saakka.

^Täällä

seisoi hän

^{ja odotti Tomuna, jonka}

arwasi kohdakkoin

tuleman. Siinä

hän

^{ei liioin} pettynytkään. Tommi tuli ^hywin wakawalla katsannolla, »uutta niin ^pian kuin

hän

^{Annan hoksasi,}

huudahti hän ihastuksesta

ja

seisoi samassa ^tuokiossa

^aidan

^toisella

^puolen

hä-

nen luonaan.

Hän

^ojensi

kätensä

^aidanyli Annalle, mutta tämä astui askeleen

taakse Päin

^{japudisti ewä-}

tcn päätään.

Olen

^{tullut tänne,} Tommi," _alkoi

hän selkeällä

päiwällii, koko maailman uhalla, _waikkahywintiedän, mitä

seuraa

^jos

ihmiset

näkewät minun

sivun

kans-

sasi

^{puhelewan, mutta}

sen

^{teen waan}

^sentähden.

^että

minulla on

sinulle

^jotakin

sanottawaa.

^{Älä luule,}

että

seison ^tässä

kcmcällä mielellä. Minä ^ymmärsin sinun

wiimeiset

^{sanasi, Tomini, entä woimtt jättää}

sinua siihen

^{luuloon, että niitä}

tahtoisin

^noudattaa.

Minä en tule

iltasella

myöhäänpuhuttuun paikkaan

sinua

^tapaamaan, en tänään enkä wast'edcs.

..Mutta

^{sinä olet} luwnunut," wäitti Tommi

smtt-

Anna loi

silmänsä

^maahan,ikäänkuin pelosta,että Tommin

hehkuwa katse hämmentäisi hänen

^sydämensä

waikeasn

saawutetun

^{wakawuuden ja}

iskisi

sinne kuin polttawa ja sytyttämä tnlikipinä. „_{Semmoinen lu-} paus minua ci

sido" wastasi hän

^„jonka

sait

^minulta

houkutelluksi

^tuskan

hetkenä.

^En minä ole mikään niin

huono

^{waimo enkä niin}

huono

^{äiti, että}

tekisin

semmoista, joka häpäisisi nimemme ja olisi mclmolli-

suuksicni

laiminlyömistä.

"

Welmollisuuksicsi?" Imallisclla

^ja

kummallisesti märähtclemällä

^äänellä

lausui

^{Tommi tainan}

sanan.

Anna, tuottaako

se sinulle

^{paljonkin onnea tuokylmä}

sana welwollisuus"?

Anna painoi kumpaisenkin

kätensä

sydämellcen ja nosti werkkaan silmänsä, joiden

tummansinisessä sy-

wyydessä

asui sanomatoin suru,

ylösTommiin. Onn- ea", toisti

hän

^hiljaa.

^Kuka

minun onnestani wälittää? Luuletko, Tommi, _että

se ^minulle

^onneali-

sää, kun

sinä

^minun

omaisiani wihalla

^{ja riidalla}

wainoat?"

Olkoon

se

^{mennyttä. Minä}

tahdon ^unhottaa

sen

^{pahan kun}

isäsi

^{on meille ja}

warsmkin

^minulle

tehnyt, jos ^waan sinulta, Anna,

saan

yhdenkin hy- wän

sanan.

^Minä

saan

wanhempani taipumaan,mi-

hin

waan tahdon, ja minä

houkuttelen heitä

^peräyty-

Hippak.

sanomia.

(Porwoo?l). Awonaisclsi ^ju»

listet tu: hakijainpuutteessakappalaisen »virka Askolassa

toisen, ja kappalaisen wirka yhdennentoista

kerran, W päiwänlulucssa ^K)p:stäheinät.

don pnsäyspaittaa.

hewonen

^joutunut laitumeltaan

harhateille

jentää junain^ja tullut rautatielle.liikuntoa

siinä tarkoituksessa, Aiottiin

^juuriettä

hil- hewosen

^piti

saaman

^aikaa paeta; mutta

samassa

kompastui

se

^{ja junat tiitiwät}

lilitse. Vaunuissa

istuwat matkustajateiwät olleet

huomanneet

^mitään

koko tästä tapauksesta. (H.P.)

Huomen »vanhin

^{ramintola,Turun}

seurahuone,

joka wuonna 1811

sai

rawintola-oikeutensa, _{on nyt} ylössanonutnämä

oikeutensa

^{I.stä p:stä}

lokakuuta.

(Ä. P.)

Porwoon sudet

^{owat taas} Bbl:n mukaan olleet liikkeellä ^ja repineet wiime kuun^lopullapaljon lam- paita.

Häästätvaisytzsyhteyden

aikaansaamista

^Warren

Porissa

^pitiwät

kokouksen

ne henkilöt, jotka owat

kutsuneet

^{yleisöärupeamaan jäseniksi}

sellaiseen

^yh-

teyteen. Niille listoille, jotka

tässä tilaisuudessa

oliwat

käsillä,

oliwat kirjoittaneet

itsensä

¹⁵

hen-

keä

alituisiksi

jäseniksi ja 50 wuosijäscniksi, jota paitsi oli kirjoitettu noin 80 ^m.perustamiskustan-

nuksiksi.

^Kun

alituiset

^jäsenet

maksamat

^{40 m., ja}

wuosijäsenet 3 m.wuodelta, niinnyt joon

tiedossa

rahoja noin 830markkaa, joiden

lisäksi

^kaupungin

waltuusmiehct, wiime wuoden

wiinawerorahoista

owat

tähän tarkoitukseen

^{myöntäneet500m.}

(L. 5.) Lahja Urjalan

lirtolle.

^{Nykyään on}

Honkolan

kartanon omistaja amiraali

Peterow

lahjoitanut uuden, kauniin ja kalliin

messutasutan

^Urjalankir-

kolle.

Joku wuosi ^sitte

^lahjoitti

^hän

^myöskin

sa'

maan kirkkoon kalliin kynttiläkruunun. (Satak.)

Zählölvalaistusta

^{on parina}

wiimeisenä

^iltana

koitettu Helsingin Kaiwovuistossa, ja on

se

^onnis-

tunut

warsin

^hywin.

Warlautsia, wähcmpää laalua, kuulutaan

har-

joitetun Leppäwirralla,

Karttulassa

^{y. m. paikoin}

seudulla. Wiimetsi mainitussa

^{pitäjässä oli muu-}

tamasta torpastawietyyli700mkaa.

—

Miehen sano-

taan käyneen

rahain takasisaantiin

^{neuwoakysymässä}

Wesijärwen

herra tohtori

Hytöseltäki, jolta niin moni muuki waiwainen syntinen on aina

saanut

pettämättömän awun,

waan

rahoja ei ole wicläkään

takasi

saapunut, waikka

herra tohtori

^kuuluu

ma-

kuuttaneen niiden

wähän

^{ajan kuluttua valajawan}

entisen

omistajansa majaan. Niin

kertoo

^Tapio.

Keinoja

laalimatoja

^ja puuntäitä

ivastaan:

Tuoreet koiwun ja^lepänlchwat, pistettyinä kaalin- ja jullrittaau-lallltlljcil milliin, tarkoittamat saali- madon.

Pulmtäit

^taas häwitetään, kun kasmiin, jossa niitä ^on, rnisklltctaai,mnntaman kerran wi-

licriäiscn

^{persilja!, keitettä.}

Rowastin waalissa Rautalammilla

kuuluu Ta- pion mukaan

toissa

^pyhänä

kirkkoherra

^{Karl Gust.}

Dahlgren

liiäskestä saaneen

^enimmät

tutsumusäänet.

Maaseuduilta.

Korpilahdella 7 P. elokuuta. Mennä ^yönä01l niin koma pakkainen, että ^paikat olimat

maitoisena

ja auringon noustua

saatiin

^{nähdä, että}

se

oli kaa- tanut pcruuaiu marrct maata myöten, mikunttanut pellamia ja ^licuccpä miclä ottanut

mihantiin

^{rn^}

kiisinlin.

^'))lä

Muuraliärmcn scnduilla

^näyttää

herneetkin

oleman mikuutctut.

Nahain

^{mähyyttä täällä yhä}malitctaan.

Siihen

on syynä menneen talmincn pölkkyjen knljctus, joista ci ole rahoja

saatu

^cucmmän

metsäin

^omis-

tajat tuin mctäjätkään eitä uittajat liioin. Ei myöskäänole ^{palkittu jokien} rannoilla tehdyt ma- hingot.

Hnlluntta

^{onkin antaa}

^metsäänsä

^minkään

yhtiön

käsiin

^{ilman rahoitta, ja}

^hulluutta

^sekin,

että mcunä ^mnntcn yhtiön työhön,ellei aamulla

saa

^{päimän palkkaa}

^käteensä.

^{Se olkoon}

^miehille

opiksi

tulemiksi

^aikoja, ctteimät karkaa ^{jota purou} rannalle ^pölkkyjä tönimään,

sillä

talon mies mak-

saa ^säntillcen

palkan maitta

»vähemmänkin.

Sukkela

huwimatta

^{tapahtui täällä,} kntcn kerro- taan. Kolme waimoa

lähli

^tauluina kcsäpäiwänä

wenhccllä

lystäilcmään. istui^perääpitämään

toiset kaksi

^{soutamaan, muuta suutapäin. Nytkös}

soudettiin, mutta

wcuhc

^{ci liiktuuut paikasta mi}

hintaan.

^Soutajat tuumimaan: ..pahapa tämä Mliliratjärwi, koskei

tässä wcnhc

^{kulje, kultipa en<}

nen nieidän

lahdella."

^Äiutta kolmas

arwasi asian:

awataan

^tappi,

se

^pilaa

hcnkcnkä." Tehtiin

^työtä

käskettyä. Nyt rupesi ylsi akoista mettä ajamaan, toinc» waan ^souti, kolmas ^{perää piti,} ja

silloin wcnhc

^{kulkemaan ja} eukoilla oli hupaista. Entiedä

onko jutussa perää.

B.

S.

On,

näet,

Englannin parlamentin

alahuoneelle

^an-

nettu kaunctirja, jossa syytetään lordia ^maltiopct- tuudcsta ^ja maaoitaan että

hän

^{pantaisiin kiinni.}

Kanteessa

^{on 12 kohtaa, joissa}

häntä

^syytetään

'seuraamista asioista

^:

1. ^että

hän

^{ei ole}

kchoittauut

kuningatarta

huo-

mauttamaau Wenäjän keisaria,kun tämä

Serbiassa

teki

Parisin

^{liittoa mastaan, mutta}

sitä

^mastaan

on maroittanut

mahinkoon

^{joutunntta puolta,}

sul-

tauia;

2. ^että

hän hcikonsi

^{Porttia, kun ncumoi}

sulta-

uia

suostumaan

^{aselepoonSerbian kanssa,tuu}

sev

olin pitänyt

lähettää sotamätcä

Vclgrad'iin;

:^. että

hän

^{laiminlöineumoa} kuniukatarta

sotaan

Ncriäjää mastaan, joka oli

Parisin

^{liitonrikkonut,}

seta

^myöskinlaiminlöiilmoittaa ^{Portille,että} liitto

sitä

^{ci cnään}

sitonnt

j>i että

sen

liittoa rikkomatta

olisi

^pitänyt

lähettää sotamäkeä

oikealle rannalle estämään

Venäläisiä siltä

^puolen

sisään

^karkaa-

masta;

4. ^että

hän

^ncnmoi kuningatarta rikkomaan

Pa- riisin

^liittoa

lähettäen ^edusmiehen

Konstantinopo- liin

esittämään

^Europan

sekaantumista sultauin

hallitukseen;

5. että

hän

parlamentilta on

hankkinut

krcditimin,

malhcclliscsti

^ollen

tahtominaan

^{puolustaa ottoina-} nilaistamattaa Wcnäjän hyökkäyksiä^maslaan.

6. ^että

hän

^yhtä

malhectlisclla

^{tekosyylläncumoi}

kuningatarta

kutsumaan rcsermiä

palmclutsccn.

7. ^että

hau

^ncumoi knningatarta

tntsumaau osau

intialaisesta

^{sotamäcStä Enropaan,} maikka ci ollut mihollista, ketä maataan niitä

olisi

^{moitu käyttää.}

8. ^että

hän

^kuu

sauoi

^mcnemämä Bcrlinin mal»

tainkolonksccn

kcsknstclcmaan San Stcfanon rau hasta,teki erityisen

suoslumnlsen sen

^{maltankanssa,}

jota

olisi

^pitänyt

katsoa miholliscksi

^mrncttcly,

mikä ^on erittäin loukkaama Ranskan maalle,Eng- lannin liittolainen Krimin

sodassa

^{ja ainoa}

^Ber- linissä

edustettu malta, joka ei koettanut

tehdä

^it-

selleen

^hyödyksi

^Tnrlin

^{maltan epäkohtia;}

9. että

hän

^on

kchoittannt

kuningatartatekemään

suostumusta

ityprou walloittamiscsta, ^joka

seikka

alentaa

Hänen

Ma

cstcctinsa masalliksi ^sultanille

ja tekee Englannin

osallisetsi ottolnanilaisen

^mal-

taknnnail kamalaan ryöstämiseen;

10. ^että

hän

^on

kehoittanut

kuningatarta otta- maan

huoleksensa

^{holhooja toimen}

Wähässä

^Aa-

siassa

^ja, anttamaan Enropan holhoojntointaeuro- palaisessa Turkin

maassa,

jolla

hän

^{on tehnyt hy}

wän

hallituksen.

^Turkin

maassa

mahdottomaksi;

N. että

hän

^on

kchoittamtt

kuningatarta lup^

maau

asemoimalla

mastlistaa, jos ^Wenäjä tulcmai-

suudcssa Wähääu Aasiaan

^{hyökkäisi, koska muka}

ne ehdot, joihin tämä ^{lupans on} yhdistetty, ^ja

se

seikka, ettei ole

asemoimalla

^{yritetty torjna}

Wcnä-

jän hiljan tekemää tarkanota, todistamat, että

hä-

nellä ei ole

sen

^{parempaa aikomusta}

_tehdä

^täyttä

totta tästn uudesta liitosta kuin siitäkään, joka w.

1856 tehtiin;

12. että

hiin

on ^{tehnyt tuon}

salaisen

suostumuk-

sen

^{30:nneltä p:ltä tonkok.} (Wenäjän kanssa) ja

Pitka ^kuin uälkäwuost."

Eattucssani

^matkallani

erääseu

kirkkoon alkn ke- sästä, joudliin

warsin

maikeaan

odotukseen siellä.

Ia mikä oli tno tärkeä odotus, jokatuntui^pitkältä

kuin nälkämuosi?

^{Se oli}

saarnan

wiimcinen

sana:

..Amcn." —

_Kysynet,

lukia hywä.miten

niiiu ha-

Waltiollista.

Itäwaltalaisten marssiminen Bosniaan

^ja

Hertsegolvinaan

ci näykään täywän niin helposti, kuin

cnsiu

^luul-

tiin niiden

uskollisuutta

^lupauwieu lähctyskuutain tähden, ^jotta

lähetettiin ^Itämallan

^armeijan

luokse Bosniassa. Wielicr

Abcndpost"in _mukaau on wakoclcma itäwaltalaincn ratiaskuuta jouluuut _ot- teluun BoSniatciu

kanssa

^{Tsepcc Maglain} luona

sillä

scnrantsclla, että 70

Itämallan

miestä kaatui.

Samoiu jouluimatZ

Itämaltalaisct marssicssaan

Äiostar'ia

kohden

^{t. k. 4 p:uä} Sitalak'in lnona

kahakkaan

⁵⁰⁰ lapinoitsian kanssa, jotka jättimät paikalle paljo kuolleita ja haawoitettuja; ⁴

Itä"

maltalaista^

^{jääkäriä kaatui.}

Mostar'issa

^omat

asukkaat herättäneet rauhattomuuksia;'

_miten näyt- tää,tarkoittamat ne turkkilaisten

wirkamiestcn

kar- toittamista, joista

useita

^{jo on}

surmattu. Muu-

tamia

turkkilaisia

pataljooneja on yhdistynyt kapi- noitsijain kanssa, jotka

wiimcmainitut

olimat ru-

menneet kaupuutia ryöstämään ja _ottaneet tykkejä'

haltuunsa. ^Kolme

^muuta

turkkilaista

pataljoonaa

selitti

^ci

tahtomausa

^ottaa

osaa

toisten kapinalli-

siin

^{toimiin ja omat}

lähteneet marssimaan ^Metko-

mikiä

tohti

yhdistyätscnsä

Itämaltalaistcn kanssa.

Myöhemmin tulleideu tictojeu mukaan ^omat Itä- malta-Unkarin soiajoukot kuitenkin

wastustutsctta

llatk.) Hei, Anna,"

lausui hau. asettautuen

^tyttärensäeteen

et

sinä

^ma»maankaan meidän

tähtemme olisi

noin

kauniiksi

pukeutunut. Sen teit maan sentähden, että

tiesit miehesi

^tuleman tänäpäimänä tänne."

aamu. Sisällinen liikutus, ^joka

säteili

^hänen

^silmis-

tään ja joka ^punasi

hänen

^poskensa, antoi

hänen

^muo- dolleen crchdyttäwän hohteen, niinkuin raikkaasta elä- män halusta, ^ja

haalakan siniset maattccnsa sowcltui-

mat niin mnkamasti

hänen kahteen

^{maaleaan palmik-}

koonsa, jotta

michättämän ntsinkertaiscsti

^ja

somasti

^riip-

puimat alas aiua myötäröihin.

Hänen ^kaulassaan

^ki-

maltelimat

kultaiset

^{ketjut, jotka}

hän

oli

mieheltään saanut

morsiuslahjakn.

Katri ci koskaan ollut

mahaakaan

^{kateutta tunte-}

nut, maan aina

hellästi

rakastanut uuorempaa

sisar-

taan, joista luonto oli Paljon

runsaammilla

^lahjoilla

marustanut kuin

hänen.

^Nytkin

hän

ylpeydellä,mutta

samalla

^myöskin

sisälliscllä

lcmottomnndclla

katseli

Annaa. Tämän

katsannossa

^ja

olennossa

^{oli jotakin,}

josta

hän

ei ollut ^sclmillä,eikä

hän

liioin ^ymmärtä- nyt,

mmkätähdcn

^Annanyt maltti olla

kahden

^kesken

ja uskoa

hänelle

murheitaan, _niinkuin

hän ^ensin

^tul-

tuaan oli tehnyt.

Nämät ^ajatukset

saimat Peltolan

ⁿⁱⁱⁿ

iloiselle

^tuu

lelle, että

hauta

^jo

halutti mahan

leikkiäkin laskea.

Isä

^{Peltola, joka}

^seisoi

^{ikkunan luona ja tähys-}

teli.

eikö jo micraita näkyisi tulemaksi,

katseli ^simulta

päin

suurella

mielihymällä Annaa. Juuri

tuonlaiselta

tulikin

hänen

^{tyttärensänäyttää. Katri,}

siitä hän

^oli

manna,

olisi

^tullut yhtäkauniiksi, ellei

se

onnettomuus olin

kohdannut häntä

lapsuudessaan, _että hoitaja ^pu- dotti

hänet

sylistään ja

sillä

tamoin

sai

alkuun

sen

maiman, jota Katri raukka nyt

ikänsä sai

^kärsiä.

Mutta

siihen

^sijaan

hän

^{taas oliniin}miisas-järtinen, että piammiten koko kylä kämi

häneltä

^neumoja

saa-

massa.

Laulu, jota Katri soitti, oli: Ole ^{ijäti makaa} ja uskollinen."

Anna eli nämät päimät aina

seuraamaan

^pyhään

tuumcentapaisessa

lemottomundessa.

Hän

sanoi itsel-

leen:

Kerran

minun knulnnnkinpitää puhua Tom- mille ja koettaa

saada häntä

^järkecnsä,

estääkseni häntä useimmista

»varomattomuuksista.

Siihen

^olen

hänen

ja

itseni tähden

welwoitkttn, ja illan

kuluessa saan

siihen

^{kyllä sopimaa}

tilaisuutta."

^Nämät ajatukset ja tämän

aikomuksensa hän

knitenkin

huolellisesti

^peitti

omaisiltaan. Ei

hau

^enää ikkunaakaan lähestynyt,

wälttääkseeu Tommia

maantieltäkään

nähdä.

^Mallan

hymin

hän

^huomasi, miten

isän

^jaKatrin

silmät häntä

tutkistellen seurasimat, ja juuri

scntähdcn

^tekeytyi

hän huolettomaksi

ja mälinpitämättömäksi.

Hänessä

^nousi

haln

mielä kerran ottamaan

osaa

^{nuorten iloon.}

Hän tahtoi

^tanssia,

hän tahtoi

^riemun

maahtoaman

^pika- rin wiedä huulilleen, _kenties

wiimcisen

^{kerran, ja}

sen-

lähden hau huolettaasti

^marjeli salaisuuttaau, _otti

sa-

noistaan ja

katsannostaan

^mnnrin, ettei kukaan oa-

wistaisikaan,_kuinka paljon

hänen

miattomalta ^näyttä- mään

iloisuuteensa

oli sekoittunut

intohimoisunden ^heh-

kumaa tulta ja

lähes hunmaamaa

^tuskaa.

Hän maltti.

ett'ci mitään

häiritscmää tunkentnisi hänen

^ja

sunnun-

tai-illan mällin. Tuo pelätty ja

samalla

^itämällä

odotettu päimä oli Minneinkin

käsissä. Pitkän

^ajan

päästä Anna taas tänä aamuna pukeutuessaan mel- kein lapsellisella ilolla

katseli kumastimessa

^omaakau-

neuttaan, ja kun

hän

pnhämaatteissaan tuli

sisarensa

luokse, oli

hän

^{niin kukoistama ja}

ihana

kuin kewät-

liiton

4:nneltä

p:ltä

kesät.

^{(Turkin laussa) ilman}

waltion

sotancumoston

suostumusta, jota paitsi ku- ninkaallista ctuus-oiteutta ci

laillisesti saa

^harjoit-

taa, ja

siten

on loukannut kruunun etuus-oikeutta ja

kansan

^mapauksia

setä oikeuksia.

Näiden syiden johdosta ^pyytämät syyttäjät, että kunuianarmoincn

alahuone tahtoisi

nostaa kanteen lordi BcafonSfjcld'iä mastaan, ^panna

hänet

^kiinni

ja antaa ylähuoneen ^panna toimeen oikeuden^käynti

häntä

^mastaan

hänen rikostensa

^ja

hairahdustcnsa

tähden, että Englannin ^kunnia

tnlisi

pelastetuksi ja

uhkaamat

onnettomuudet ^pois torjutuiksi.

lutoin olit

saarnaa

tuulemaan? Oletko

Jumalan

sanan

halwctsija ja ylöukatsoja?

—

_En

itse

^mie- lestäni ainakaan.

—

_Mutta

_saarna,

_minkä

silloin

kuulin, oli mitä

kummallisinta

laatua. Tuonmer-

killisen saarnan sisällön

jokainen pala

olisi

^moitu

lausua

^{10 minutiösa, ja} tuitcnki kesti

se

^{1:n ja'/«}

tuntia. Armaat

sen,

että

sellainen

jäniksen

tanssi

tuntui pitemmältä pisintä

nältämnotta.

Mikä

sittc

^{oli tuon mainion}

saarnan

pääsisältö?

Lyhykäisesti tämä: Joka ^{uskoo ja}

kastetaan se

^tu-

lee autnaatsi; mutta jota ci usko

se

kadotetaan.

Tämä ci

ensinkään

^{ole muuta} kuin puhtainta Raa*

malmi totuutta. Mutta kun puhuja ci ^puolella- kaan

saualla

^{wiitannut,miten}

^tähän

^{nSkoontullaan,}

miten

siinä

^{kaomctaan yhä}

mahmcmmaksi

^{ja miten}

tällainen usko

osotakscn

^hywiä

hedelmiä kaswawaksi.

Saarna puuttui kaikkea järjestystä,

se

plluttui ko- konaan

suolaa.

^>)a

siitä sanoo

^{Wapahtaja: jos}

suola

^tulee mauttomaksi, _millä

sitte

^suolataau;

se

ei kelpaa

muuhuu

^{kuin ulos}

hcitettäwäksi

^ja

^ihmi- siltä tallatlawatsi.

Sellaista tallaamis^tapaa kuu- liuti

seurakunnan

jo toistakymmentä _wuotta

sellai- selle saarnalle

^jo

tehneen.

Ei

he

^{ole wieläkoskaan,} kuuliml:>a, _kuulleet

nnorisoa

waroittawan pahuuden harjoituksista.

Puheena olleessa saarnassa

^olimaan

pää _moite niille, jotka

sanaa

^{lutcm.tt ja}

rukoilemat. MieleenijuohtuiVapahtajan

sanat

^:

^Woi

teitä sokeat,

sokeain

taluttajat!

—

Nämä sanat

^pai-

nuilvat symälle sydämeeni,tuultuani tnon

merkillisen

saarnan. ^—

Mietiskelinmielessäni,miten onneloinon

se

seurakunta, jonka wuodcsta wuotccn, miikosta wiikkoon on tuollaista

saarnaa kuuleminen!

Mitä sydämeni katkeria tnuteita en _{moinut pi-}

tää

salassa.

Tällä ci ole

tahdottu

^{kcncukäänmai-}

netta eikä kunniaa

solwata —

Marsinkin

^{kun ci}

tartcinlnin paittakuntaakaali määrätä. _Sen waan kuutioista yawailsiu,Mä

he näihin

lyhykäisiin

saar-

nan

arwostcluihini

^sydämensä kyllyydestä amcn

sa-

nowat.

—

_:'liin

sanoiwat

^{hcki, jol'ikiscn}

saarnan

mainitulta puhujalla luutuman

ramitcmattomalla.

tuin karkean lertnleimän ^pitkänä

NlUtämnutena^^!

Heiltä

^{kuului- oi jos npu}

^tulisi 3ioutota!" Ia

täljäii

hcidliu

sydmncllisccu Ijuofauficcufa _täniäuli fivioittnja

ehdottomasti

^{fatfc^tn}

jtjbäute^tniifn

yh-

distyi^

Matkustaja.