Terveiset valtakunnallisilta kotiseutupäiviltä Tampereelta 30.7.-3.8.2003 · DIGI

Terveiset valtaku ⁿ nal

^I

isi lta kotiseutu päivi ltä

Tampereelta 30 ,7,-3.8 ,2003

"Yaltakunnalliset

kotiseu- tupdivdt ovat kotiseutuväen vuoden kohokohta. Päivien puolivuosisatainen ketju on kiinnostava kappale suoma- laista kulttuurihisto Åaa. Aika monenlaisiin maisemiin ^ja monenlaisten asioiden ää- relle olemme kokoontuneet

tehtäviämme

pohtimaan.

Tavoitteemmehan on hyvin yksinkertainen: oman elinym- päristön laadu n pmantaminen

1a ihmisten viihtyrryyden lisää- minen. Paikallinen valistunut tietämys, tämä kotiseutu- ja

kotikaruviisaus,

on

otetta-

va huomioon

elämäämme hetkau ttavra päätöksiä teh- täessä. Meidän

on

osattava

närltä osin vaikuttaa ^myös Iarnsäädäntöö

n

ja ^j ulkiseen

hallintoon. I{aksi

kolmas- osaa

toimii

kaupungeiss a ja kaupungeis sa asiat painottu- vat hieman toisin. Tässäkin mielessä on kiinnostavaa ko- koontua Tampereella. Ei ole pitkä alka siitä kun sanottiin, että Euroopan yhdenfymi-

sen myötä paikalliskulttuurit

alkavat ndivetqä.

Samaa sanotaan globaltsaatio sta eli että pääomien, tavaroiden, ihmisten _ia ajatusten vyory- vät vrrra;t yhdenmukais tavat

meidät lopullisesti. Ndyttää kåyvan toisin. Paikalliskult-

tuurit

elävät vahvaa nousua monia alfa. Lokaalisuus on se

myönteisesti vatautunut sana, joka toistuu uusissa tutkimuk- sissa yhå tiheämmin. Nyt sil- lä henkisellä pääomalIa, jota kotiseufuryo on tuottanut, on paljon kdyttöä.

Tampereen kotiseutupäi-

vien

teema

on mitä

^ajan-

kohtaisin: I{enen kotiseutu?

Joudumme

pohtim^

n

liik-

keemme käsitteen sisältö å j^

merkitysta ja sitäkin, kuka sen vaikeasti mä årrteltävän koti- seudun omistaa. Anskattoo kuinka

^sua

selviää."

Näiltä

sanoilla tervehti

Suomen

Kotiseutuliiton puheenjohtafa Pekka Laak- sonen Tampereelle kokoon-

tunutta

kotiseutuväkeä.

Aarre Helminen, Toini Hirvi- neva, Reino

Äina ja

Liisa Waahtera olivat edustamas- sa huittislaisia. Pdivät alkoivat tavanomais e s ti ^s emin aareiJla.

Puhuttiin mm. kotiseutukas- vatuks e sta, mus eolaitoks esta

kasvattajana. me diarr'aatl-

mas ta ia yhteiskuntasuunnit- telusta. Huittisten edustajana vuosikokouksessa

oli

Liisa

\Waaht era. I(okouksessa tu-

tustuttiin mm.

I(otiseutu-

liiton

toimintastrategl^ n pähkinänkuoressa

Tarkoitus

Liiton

strategi a määrittelee p erraatteellisia suuntaviivo ^j a,

joilla liitto vastaa lähivuosien haasteisiin. Strategia

toimii

eräänä perus t

^n^ vuo sittais -

ten

toimintasuunnitelmien

teossa.

Kotiseututyön kolme

tukipilaria

Liiton

_f ulkisuuskuvan halu- taan olevan nykyaikaisen ^ja sillä tavoin vetovoimaisen, että

liiton

^j äsenyhdistysten mäfuä edelleen kasvaa.

I

iilen julkisuuskuva ei kaikilta osin ilmeisesti

ole

sen nykyisiä

toimintamuotoja

vasta va.

Liiton

erityis ^e nä tavoitteena on keskusjärj estön å tariota

j äs enyhdistysten kulloinkin tarvits

ema

kolutusta koti- seurutyon erilaisilla saroilla.

Kysyntää tätä,

liiton

kauan

harcastamaa

toimintaa kohtaan näyttää olevan run-

saasti. Strategisen linjauksen tulee sekä seurata atkaansa

että

teagotda tarvittaessa nopeastikin uusiin ^haastei-

siin. Tällainen muutos on mm. ^j äsenyhdistysten kasvava kaupunkilaistuminen.

Monikerroksinen

Perusta

I(otiseututyön perustana on vankka ja yleisesti hyväksyt-

ty

aatepohiu. Sellainen on erityisen tärkeätä silloin kun kyse on harrastustoiminnas- t^, jonka kohteena kuitenkin

on kaikkien

kansalaisten kotiseutu.

I(otis eutuyhdis tys ten tär- kein voimavara ovat niiden pysyvdt jäsenet

ja

heidän monipuolinen tietämyksen- sä. Nämä usein paikalliset volrJltavafat

ovat

monesti

hyödynnettävissä

myos

koko

i"tiestöä palvelevissa tehtävis sä. Tämän resurssin kåyttöå

koko liiton

tasolla halutaan lisätä.

I(otiseutuliiton toiminta

nojaa valtionapuun ia iasen- maksuihin. Liiton toiminto-

i.r

merkittävän laajenemi- sen esteet ovat taloudellisia.

Siksi

taloudellisen pohjan

vahvis tamine n ja tulolähtei- den monipuolistaminen on

j äsenyhdistysten palveluj en lisäämis en perus edellytys.

Liiton

henkilökunnassa tapahtuu lähivuosina luon- nollisista syistä selvä suku- polvenvaihdos.

Tåhån toimeen halutaan

strategias sakin katsannos sa

varautua, sillä tehokas hen- kilökunta on jatkossakin eräs mene s tyks ekk ään toimin n^n perusedellytyksistä.

Aktiivinen

ja kasvava jåisenkunta

Liiton

s trategi sia paåmaårrå yhteen sitovana "katto ^rua"

ovat sen

jäsenyhdistysten henkilöjäsenet. Tämän ih-

Huittisten Joulu

2003

73

misjoukon

aktiivisuuden ja itsetunnon ylläpito pftåa

modernin

kotiseututyön

kilpailukykyisenä

muiden yhteiskunnas sa tariolla ole- vien harcastus- ja vatkutus- mahdollisuuksien ^j oukos sa.

Onnistunut kotiseutotyö luo

p arhatmmillaan ^m ahdolli s uu- den

liiton

jäsenyhdistysten yhteenlasketun ^{j äs en määrän} kaksinkertai ^s tumi s e enkin,

mutta

kasvuun

joka

t^p^-

uksessa.

Strategiatyö

Nyt

käsillä oleva luonnos

liiton

toimintastrategiaksi on laadittu tyo s eminaaris sa,

johon ottivat

^osae-

liiton

hallitus, osa valtuutetuista ja liiton palkattu henkilöstö.

Luonnosta on tähän mennes- sä käsitelty liiton hallituksessa ja valtuustossa.

Vuoden kaupunginosaeh- dokkaita oli kahdeksan ja se

sijoitturvat pääosin rlaam-

me suuriin

kaupunkeihin.

E hdokkaista useat tåytttvåt vahntakriteerit. Raati päätyt palkits emaan Varkauden kau-

pungin I(ommilan kaupun- ginosan. I(ommila on vanha teollisuusmilf öö, _I oka syntyl metalli- ^j a puuteollisuusyritys-

ten myötä ia ^sai varsinaisen identiteettins ä1920-30 -lu- vuilla. I(ommilassa on vire-

ää kotiseututoimin taa, _I oka koituu rakennusperinteen ja Iaai emminkin ymp ^{äri s} tö s uo - jelun hyväksi.

Lauantai oli retkipäivä. Tap jolIa

oli

retkiä eri suuntiin:

oli

Sas tamalaan, M änttään,

Ruovedelle,

Orivedelle,

Teiskoon,

Vesilahteen, I{angasalle

ia

^monenl _^rst^

muuta

kaupunkikierrosta.

Valitsimme kohteeksi Pur-

nun

ja Taidepappilan. Tu- tustuimme I(uhmalahdes sa

keraamikko Teemu Luodon

töihin ja ^jatkoimme

siitä matkaa Oriveden Purnuun.

Rouva Tukiainen oli mukana matkassa ja selosti miehensä professori Aimo ^Tukiaisen

eIämääja työskentelyä. Yli 30 vuotta vanhassa Purnussa oli esillä mm. taiteilijan tekemiä luonnoksia ^s ankariv atnaJten

muistomerkeistä, Manner-

heimin

ratsast ajapatsaasta,

monista mitaleista ja paljon muuta.

Oli

myös nykytai- detta. Tamperelaiset olivat suunnitelleet kaikki viimeisen päälle: ^j okaises sa retkiautos sa

oli SPR:n nuori, joka hoputti ihmisiä nauttim^ ⁿ riittdvästi

juotav^ ja huolehti muuten-

kin

tdyden

kympin

edestä palveluista.

Perinneillallinen Museo- keskus Vapriikissa oli mah- tava.

Tilat olivat

erikoiset, suuret

ja

atvan käden ulot- ruvilla erittäin mielenkiintoi- nen ndyttely. Ruoka hyvää, håmåläistä.

Oli

Tampereen rievääkin ia Pälkäneen

li-p-

pua.Juonto _ia pöytäpuhe oli

teatteri johtaja E sko Roin een.

Hän viihtyi I{enen kotiseutu- aiheessa etsien mikä oli hänen oma kotiseutunsa. Roine on syntynyt Lem påålassä, ollut puolet elämäs tään Turus sa,

nyt Tampereella. Voiko olla nämä kaikki kotiseuroja- ku- kin ajallaan!

I(o ti s eutup äiv åt p ååtqiv åt

s u n nun tarn^. _J umalanp alve lu s

oli Tampereen Tuomiokirkos- sa ja Tampereen Ortodoksi-

sessa kirkossa. Pääjuhla oli Tampere-talos sa. Seuraavat kotiseutupäivät ovat Lesti-

jol<slaakso s sa nelj än kunnan pitäminä.

Ihan huvin vuoksi

^taytyy kiti

oLttaa alle

^{muutamu^}

hausko ja tamperelaisten sa- nontof a heidän "kielellään"

(oli

kotiseutuoppaassa vie- raille osviitaksi) ^:

oho

. I . I .. .

mästi anteeksi, olen syvästi pahoillani

kyå

-

myö ntävä vastaus- sana, joskus voidaan sanoa kylä tarHä, mutta ei kosk^ n

"kyllä"

heiny

mielinen hyvästely, alkaa or- keastaan henkdyksellä tyyliin hheiny

anskattoo(rty)

=

^ilmaus, jonka tarkoituksena on heit- tää epåilyt jonkun muun hen- kilön aikeiden toteutumisen ylle

-

anskattoonny kunka tossaki käy.

Turku ^s euran puhee niohtaia Turkka

Niemi

kiteytti koti- seutuajatuksia nätn:

"Tänään,

voimakkaasti globalisoituvas sa maailmas- sa kokek^ rrrr::,c aktiivisen kotiseutuliikkeen merkitys entistäkin tärkeämpänä. S en tulee toiminnas saa n ^tähdäta

kotiseutunsa kaiken-

puoliseen

kehittämiseen

p aikalli ^s ten ^erityi spiirteiden pohjalta

- asuinympäristön laadun parantamiseen

ja

ihmisten viihtyvyyden lis äämis een,

- kotiseutunsa kulttuurin vaalimiseen ja edistämiseen sekä kulttuuriperinnön ^vä-

littämiseen

sukupolvelta toiselle.

Tämän päivän mukan^^n tuoma voimakas muuttoliike velvoi

ttaa

kotis eutuliik että entistä enemmän luoma n kontak teja asukkaiden kesken

varsinkin uusimmilla asun- toalueilla. ^E delleen on syytä korostaa uuden rakennuslain tuomaa kantavuutta. Haaste, joka avae- aivan uusia mahdol- lisuuks ta ja näköal oia.

Näitä velvoitteita pohties saan, kehittäes sään, toteuttaes saan

on

aktiivisen kotiseutuliik- keen pyrtttåvå ^rakent

^vaarl

yhteistyohön

paikallisten pååttåiien kans sa tavoitt eenz- nostaa kotiseudun rmagoa.

Liisa Waabtera

74

Huittisten _Joulu 2003

ltH f uKruTo _;