Asesäilytys osana aseturvallisuutta

(1)

Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Pro gradu -tutkimus

Kevät 2018

Tekijä: Jarmo Salo 256989 Ohjaajat: Heikki Kallio ja Matti Tolvanen

(2)

Tiivistelmä

Tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Yksikkö

Kauppatieteiden laitos

Tekijä

Jarmo Salo

Ohjaaja

Heikki Kallio ja Matti Tolvanen

Työn nimi (suomeksi ja englanniksi)

Asesäilytys osana aseturvallisuutta/ Gun storage part of gun safety

Pääaine

Rikos- ja prosessioikeus

Työn laji

Pro gradu -tutkimus

Aika

2018

Sivuja

89 (11+75)

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten ampuma-aseita tulee ampuma-aselain (AL, 1/1998) mukaan säilyttää. Tutkimustani varten olen toteuttanut aseluvan haltijoille suunnatun nimettömän kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli saada selville, miten aseluvan haltijat säilyttävät ampuma-aseitaan. Olen myös käynyt läpi asevarkauksista tehtyjä rikosilmoituksia saadakseni tietoa siitä, miten rikosilmoituksen tekijät ovat aseitaan säilyttäneet. Lisäksi olen haastatellut poliisin lupapuolen päällystöä ampuma-aseisiin liittyvistä ajankohtaisista aiheista ja samalla kartoittanut heillä olevia kehitysideoita aseturvallisuuden kehittämiseksi.

Kyselytutkimuksen vastausten perusteella asesäilytys on lain vaatimalla tasolla.

Rikosilmoitusten analysointi puolestaan tuotti tuloksen, jonka mukaan asesäilytys on heikolla tasolla: aseita säilytetään vapaa-ajan asunnoissa ilman valvontaa ja yleensä lukitsemattomissa kaapeissa, ja kaupungeissa esimerkiksi kerrostalojen häkkivarastoissa.

Suomessa on aseluvanhaltijoita yli 600000 ja heillä olevien ampuma-aseiden yhteismäärä on noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta. Asesäilytystä koskevat kohdat on Suomessa lisätty lakiin vasta vuonna 1998.

Suomalaisen asesäilytyksen vaatimustaso perustuu aseiden määrään ja asetyyppeihin. Yli viiden aseen säilyttäminen edellyttää standarditason turvakaappia tai poliisin tarkastamaan tilan. Turvallinen säilyttäminen perustuu tällä hetkellä rakenteellisiin vaatimuksiin ja aseluvanhaltijan valvontavastuuseen. Valvontavastuu alkaa sopimuksella, jonka aseluvanhaltija tekee viranomaisen kanssa saadessaan aseen hankkimisluvan.

Jotta positiivista kehitystä asesäilytyksen osalta voidaan jatkaa, edellyttää se muutoksia seuraaviin asioihin: viranomaisen valvontamahdollisuuksia tulisi parantaa, asesäilytystiloihin tulisi vaatia hälyttimet, ja aseluvanhaltijan tulisi paremmin sekä ymmärtää että noudattaa aseisiin liittyvää valvontavastuuta.

Avainsanat

Valvontavastuu, turvakaappi, aseturvallisuus, viranomaisvalvonta ja yhteistyö eri viranomaisten kesken.

(3)

SISÄLLYS

LÄHTEET ... V LYHENNELUETTELO ... X

1 JOHDANTO ... 1

1.1 TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 1

1.2 TAUSTAA ... 3

1.3 TUTKIMUSAINEISTO JA-MENETELMÄT ... 4

1.4 HAASTATTELUT ... 7

1.5 KYSELYTUTKIMUS ... 8

1.6 RIKOSILMOITUKSET2012 2017 ... 10

2 AMPUMA-ASEET JA NIIDEN SÄILYTTÄMISEEN LIITTYVÄT LAINKOHDAT ... 12

2.1 MÄÄRITELMÄT ... 12

2.2 AMPUMA-ASELAKI JA SEN MUUTOSTEN PÄÄVAIHEET ... 13

2.2.1 Taustaa ja vuoden 1997 hallituksen esitys ... 13

2.2.2 Keskeisimmät muutokset 20 vuoden aikana ampuma-aselain (1/1998) voimaantulosta ... 16

2.2.3 Tapahtumat, jotka synnyttivät keskustelun aselain tiukentamisesta aina ampuma-aseiden täyskieltoon asti ... 17

2.3 ASELUPAPROSESSI ... 19

2.4 AMPUMA-ASEEN SÄILYTTÄMINEN JA HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS, AMPUMA-ASELAKI105§ ... 25

2.5 AMPUMA-ASEIDEN SÄILYTTÄMINEN, AMPUMA-ASELAKI106§ ... 29

2.5.1 Pohjoismainen vertailu asesäilytyksen vaatimuseroista ... 32

2.5.2 Suositus asesäilytystilojen tarkastamisesta / Lounais-Suomen poliisi ... 33

2.6 KUOLINPESÄN OIKEUS PITÄÄ ASEITA HALLUSSAAN ... 34

2.7 SISÄMINISTERIÖN ASETUS TURVAKAAPPISTANDARDEISTA ... 35

2.7.1 Yleistä ... 35

2.7.2 Poliisin tarkastama tila ... 37

2.8 AMPUMA-ASEASETUS44§ JA HALLINTOLAKI ... 38

3. AMPUMA-ASELAIN VALVONTA JA UHKA-ARVIO ... 40

3.1 AMPUMA-ASELAIN VALVONTA JA UHKA-ARVIO ... 40

3.2 TERVEYDENHUOLLON ROOLI ASELUVANHALTIJOIDEN VALVONNASSA ... 43

3.3 ASKEL-HANKE JA UUSI ASETIETOJÄRJESTELMÄ ... 44

3.4 YLEINEN JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS, AMPUMA-ASELAKI107§ ... 45

4. TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN OSUUS ... 47

4.1 AINEISTON ANALYYSIN PÄÄVAIHEET ... 47

4.1.1 Haastattelut ... 47

4.1.2 Kyselytutkimukset ... 47

4.1.3 Rikosilmoitukset ... 48

4.2 HAASTATTELU ... 48

4.2.1 Yleistä ... 48

4.2.2 Tärkein tekijä ampuma-aseidensäilytysturvallisuuden kannalta ... 49

4.2.3 Alle viiden aseen säilytys, ampuma-aselaki 106,2 § ... 50

4.2.4 Säilytysturvallisuuden valvonta ... 52

4.2.5 Yksityishenkilöiden aseiden määrän rajoittaminen ... 53

4.2.6 Aseturvallisuutta parantavat ideat ... 55

(4)

4.3 KYSELYTUTKIMUS ASEITAHANKKINEILLE HENKILÖILLE JA AKTIIVISILLE URHEILUAMMUNNAN

HARRASTAJILLE ... 56

4.4 RIKOSILMOITUKSET ANASTETUISTA AMPUMA-ASEISTALOUNAIS-SUOMEN POLIISILAITOKSEN ALUEELLA JASISÄ-SUOMEN POLIISILAITOKSEN ALUEELLA1.1.2012 1.1 2017 ... 60

4.4.1 Yleistä ... 60

4.4.2 Kuvio 5. Ampuma-aseiden säilytys rikosilmoitusten perusteella (Sisä-Suomi)... 63

4.4.3 Kuvio 6. Ampuma-aseiden säilytys asekaapeissa (Lounais-Suomi). ... 64

5. JOHTOPÄÄTÖKSET ... 66

5.1 YLEISTÄ ... 66

5.2 AMPUMA-ASELAKI ... 67

5.2.1 Ampuma-aselaki 106 §... 67

5.2.2 Ampuma-aselaki 105 §... 68

5.3 EMPIIRINEN TUTKIMUSAINEISTO ... 68

5.3.1 Kyselytutkimus 2017 ... 68

5.3.2 Haastattelut 2017 ... 69

5.3.3 Poliisille tehdyt rikosilmoitukset vuosina 2012 2106 ... 70

LIITTEET ... 76

LIITE 1 ... 76

LIITE 2 ... 77

LIITE 3 ... 78

(5)

LÄHTEET

KIRJALLISUUS

Ervasti, Kaijus: Empiirinen oikeustutkimus. Teoksessa Heidi Lindfors (toim.): Empiirinen tutkimusoikeustieteessä. Helsinki 2004, s. 9 15.

Grinshteyn, Erin Hemenway, David: The American Journal of Medicine. Violent Death Rates: The US Compared with Other High-income OECD Countries. Boston 2010.

[http://www.amjmed.com/home] (18.2.2018)

Haapamäki, Katja: Standardityökalu turvasuojaukseen. Espoo 2006.

Hirsijärvi, Sirkka Hurme, Helena: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käy- täntö. Helsinki 2001.

Hirvonen, Ari: Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Helsinki 2011.

Husa, Jaakko Mutanen, Anu Pohjolainen, Teuvo: Kirjoitetaan juridiikkaa.

Saarijärvi 2001.

Keinänen, Anssi Väätänen, Ulla: Empiirinen oikeustutkimus Mitä ja Milloin?

Edilex 2015/7.

Keinänen, Anssi Kilpeläinen, Mia Väätänen, Ulla: Empiirisen oikeustutkimuksen ko- kemukset, haasteet ja tulevaisuus. Joensuu 2010.

Keinänen, Anssi: Tilastollinen analyysi oikeustutkimuksen apuvälineenä. Oikeus 1/2005, s.

51 64.

Lehti, Martti: Henkirikoskatsaus 10/2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

Helsingin yliopisto 2016.

Metsämuuronen, Jari: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. Jyväskylä 2009.

Määttä, Kalle Pihlajamäki, Heikki: Rikoksen hinta. Helsinki 2003.

Nuutila, Ari-Matti: Rikosoikeudellinen huolimattomuus, Helsinki 1996.

Tapani, Jussi Tolvanen, Matti: Rikosoikeuden yleinen osa Vastuuoppi. Helsinki 2013.

Tuomi, Jouni Sarajärvi, Anneli: Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Uudistettu laitos. Helsinki 2018.

Vilpas, Pertti: Kvantitatiivinen tutkimus. Metropolia.

[https://users.metropolia.fi/~pervil/kvantsu/Moniste.pdf] (1.3.2018)

(6)

VIRALLISLÄHTEET

Euroopan komissio: Valokeilassa Euroopan unionin politiikka. Bryssel 2013.

HE 44/2002 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

HE 183/1997 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle ampuma-aselaiksi ja laiksi poliisilain 23

§:n sekä laiksi poliisin henkilörekistereistä annetun lain 19 ja 20 §:n muuttamisesta.

HE 106/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien laki- en muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdis- tyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja kompo- nenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

HE 20/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle ampumaratalaiksi sekä laeiksi ampuma- aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

HE 266/2016 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ampuma-aselain, rikoslain 41 luvun 1 §:n ja poliisilain 2 luvun 6 §:n muuttamiseksi.

Opbevaring af skydevåben.Det kriminal preventive råd. Danmark, Aarhus 2000.

Poliisihallituksen lausunto s-

taavuudesta.2020/2010/3559. Riihimäki 2010.

Poliisihallitus: Tutkimuslupa 2017. POL- 2017- 12701.

Poliisihallitus: Lupavalvonnan kehittäminen, poliisitarkastaja Mika Koponen 2017.

Sisäministeriö: Työryhmä; aseturvallisuuden kehittäminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä.

2012.

Sisäasiainministeriö, sisäinen turvallisuus:Aseturvallisuuden näkymät Suomessa. Helsinki 2011.

Sisäasiainministeriön asetus: Ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitetusta turvakaapista (163/2002). Helsinki 2002.

Sisäministeriön asetus: Ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitettu turvakaapista annetun sisäministeriön asetuksen muuttamisesta (956/2017). Helsinki 2017.

Valtioneuvosto: Aseiden säilyttämistä koskevaan sisäministeriön asetukseen muutoksia.

Sisäministeriö 21.12.2017.

(7)

INTERNETLÄHTEET

Haku valtiolle:Projektipäällikkö Askel-hankkeelle. Joulukuu 2016.

[https://haku.valtiolle.fi/External/OJCustomer3/Assignmentview.aspx?] (16.3.2018)

Helsingin Sanomat: Aseita otetaan pois vuosittain tuhansilta suomalaisilta Sopimaton elämäntapa tai päihteidenkäyttö voivat johtaa luvan menettämiseen.

[https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005601432.html] (13.3.2018)

Helsingin Uutiset:Poliisi varautuu joukkoampumisiin Suomessa Yle: "Useita kymmeniä ihmisiä valvonnassa".Heinäkuu 2016.

[https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/416126-poliisi-varautuu-joukkoampumisiin- suomessa-yle-useita-kymmenia-ihmisia-valvonnassa] (13.4.2018)

MTV-uutiset: Laittomia aseita liikkuu Suomessa entistä enemmän kytkeytyvät huumeri- koksiin ja velanperintään.

[https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/laittomia-aseita-liikkuu-suomessa-entista- enemman-kytkeytyvat-huumerikoksiin-ja-velanperintaan/6752116#gs.BCJmRGw]

(5.2.2018)

MTV-uutiset: Poliisi tiedotti Imatran ampumavälikohtauksesta.

[https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/nain-imatran-ammuskelu-tapahtui-poliisi- paniikissa-olevia-ihmisia-oli-paljon/6198372#gs.nftHo3c] (8.2.2018)

Poliisi: Ampuma-aseluvat.

[http://www.poliisi.fi/luvat/ampuma_aseluvat] (17.2.2018).

Poliisihallitus:Lupahallinto. Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja. Heinäkuu 2016.

[http://www.poliisi.fi/luvat/lupatilastot] (24.9.2017) Poliisi: Organisaatio.

[http://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/organisaatio] (14.12.2017) PolStat: Poliisin tietojärjestelmä.

Räsänen, Päivi: Jokainen ase pitäisi säilyttää asekaapissa. 2012.

[https://yle.fi/uutiset/3-6270568] (8.10.2017) [http://www.polamk.fi/tki/tilastopalvelu] (3.2.2018)

Tilastokeskus:Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa. Toukokuu 2017.

[https://www.stat.fi/til/perh/2016/perh_2016_2017-05-26_tie_001_fi.html] (18.3.2018) Yle Uutiset: Aselaki hyväksyttiin selvin luvuin. 2010.

[https://yle.fi/uutiset/3-5659175] (08.10.2017).

(8)

Yle Uutiset: Halonen vaatii aselain tiukentamista väkivallan vähentämiseksi. 2011.

[https://yle.fi/uutiset/3-5397881] (8.10.2017)

Yle Uutiset: Laittomat aseet hankaloittavat vertailukelpoisten asetilastojen kokoamista.

[https://yle.fi/uutiset/3-9056571] (17.2.2018) Yle Uutiset

Yle Uutiset: Rikollisjengien otteet kovenevat entistään Ruotsissa Malmössä tänä vuonna yli 100 ammuskelua.

Yle Uutiset: Metsästykseen vedotaan, toisiamme tapetaan.

OIKEUSTAPAUKSET Korkein hallinto-oikeus KHO 2016:78

KHO 2016:1749

MUUT LÄHTEET

Duduet, Nils Van Alstein Maarten: Gun Control in Belgium. A review of the effects of the 2006 weapons law. 2015.

Finanssialan keskusliitto:Rakenteellinen murtosuojausohje III.2011.

Finanssialan keskusliitto:Avainturvallisuus, Turvallisuusohje. Helsinki 2016.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti: Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä. Lo- kakuun 2017.

Luhti: Poliisin asetietojärjestelmä 2012.

Poliisihallituksen koulutus ampuma-aselain muuttamisesta: Asehallintopäällikkö Mika Lehtosen pitämä koulutus 20.9.2017.

Poliisihallituksen koulutus 2017: Asehallintopäällikkö Mika Lehtosen 21.9.2017 pitämä koulutus. HE 266/2016 vp:n uudistukset tulivat voimaan kahdessa osassa: 1.12.2017 (soveltuvuuskoe poistuu)ja 1.12.2018 (uusi asetietojärjestelmä Askelotetaan käyttöön).

Puolustusministeriö: Katakri 2015. Tietoturvallisuuden auditointityökalu viranomaiselle.

Helsinki 2015.

(9)

Mäkinen, Eija: Suomen standardisoimisliitto SFS ry. 2017. Sähköpostikeskustelu Mäki- nen/Salo.

Levush, Ruth: Firearms-Control legislation and policy. EU 2013.

Salo, Jarmo: Lounais-Suomen poliisilaitoksen ohje ampuma-aselain 106,3 §:n mukaisen tarkastuksen suorittamiseen. Pori 2017.

Suvanto, Sofia Hanna Maria: Tähtäimessä aseharrastajat. Ampuma-aseharrastus julkisen debatin ja diskursiivisen määrittelykamppailun kohteena. Pro gradu -tutkimus. Helsingin yliopisto 2013.

MUUT LÄHTEET Haastattelut

Syksyllä 2017 toteutetut teemahaastattelut päällystötehtävissä oleville päällystöhenkilöille, jotka tekevät päivittäin töitä aseisiin liittyvissä päätöksissä. Tekstissä käytetään lyhenteitä H1, H2 jne.kaikkien haastateltavien osalta. Haastattelut ovat nimettömiä.

(10)

LYHENNELUETTELO

AL ampuma-aselaki (1/1998)

AmpA ampuma-ase asetus (145/1998)

ASKEL poliisin asetietojärjestelmä (1.12.2018 alkaen)

EU Euroopan Unioni

HE hallituksen esitys

HL hallintolaki (434/2003)

Luhti poliisin asetietojärjestelmä

ML metsästyslaki (615/1993)

PL perustuslaki (731/1999)

Poha poliisihallitus

PolL poliisilaki (872/2011)

RL rikoslaki (39/1889)

YhdL yhdistyslaki (503/1989)

(11)

TAULUKOT JA KUVIOT

Kuvio 1: Jarmo Salo, tutkimuksen runko 2018 2

Kuvio 2: Aseluvan hakeminen -prosessikuvaus 24

Kuvio 3: Kyselytutkimus 2017aseluvanhaltijoille aseiden säilytyksestä 58 Kuvio 4: Ampuma-aseiden säilytys rikosilmoitusten perusteella (Lounais-Suomi) 62 Kuvio 5: Ampuma-aseiden säilytys rikosilmoitusten perusteella(Sisä-Suomi) 63

Kuvio 6: Ampuma-aseiden säilytys asekaapissa 64

Kuvio 7: Kadonneeksi ilmoitetut aseet Suomessa 71

Kuvio 8: Anastetut aseet Suomessa Luhti-asetietojärjestelmän ja hallituksen

esityksen (HE 183/1997 vp.) tietojen mukaan 73

Kuvio 9:Henkirikosten määrän kehitys Suomessa 74

Taulukko 1: Henkirikokset suhteessa 100 000 asukasta kohden 15 Taulukko 2: Viiden eri Pohjoismaan asesäilytyksen vertailu 31

(12)

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset

Tässä tutkimuksessa tarkastelen, miten ampuma-aselain (AL, 1/1998) mukaisesti aseita on säilytettävä, miten keräämäni ja analysoimani tutkimusaineiston mukaan aseita säilytetään sekä miten aseturvallisuutta voitaisiin parantaa. Käytän tutkimuksessani lainopin metodeja eli menetelmiä ja empiiristä oikeustutkimusta. Olen valinnut tutkimukseni aiheeksi ampuma-aseturvallisuuden ja etenkin ampuma-aseiden säilytysturvallisuuden. Ampuma-aseiden asianmukainen säilyttäminen ehkäisee niiden joutumista asiattomien käsiin esimerkiksi asuntomurtojen yhteydessä, ja sitä kautta asianmukainen säilyttäminen myös vaikuttaa markkinoilla olevien luvattomien aseiden määrään. Asianmukainen asesäilytys vähentää aseiden anastamista jaaseisiin liittyvää rikollisuutta sekä parantaa aseturvallisuutta.

Nykyinen ampuma-aselaki (AL, 1/1998) on tullut voimaan 1.3.1998. Lain voimaantulon jälkeen siihen on tehty useampia muutoksia, joista viimeisin 1.12.2015. Muutoksilla on pyritty parantamaan aseturvallisuutta.

Aseturvallisuudella tarkoitetaan ampuma-aseista ja -tarvikkeista annettuja säännök- siä noudattaen ampuma-aseiden haltijoiden valistamista sekä heidän valvontaansa siten, että he kykenevät kaikissa olosuhteissa myönnetyn ampuma-aseluvan mukaisesti käsittelemään ja säilyttämään ampuma-aseita turvallisesti. Turvallisella käsittelyllä tarkoitetaan, että aseiden käsittelystä ei ole vaaraa aseen käsittelijälle eikä muille henkilöille tai omaisuudelle. Aseturvallisuuteen kuuluu myös kaiken ampuma- aseisiin liittyvän rikollisuuden torjunta ja aseiden asiattomiin käsiin joutumisen es- täminen. ¹

Olen ammatiltani poliisi, ja oma kiinnostukseni aseiden säilyttämiseen liittyy siihen, että olenpyydettäessä tehnyt vuositarkastuksia aseliikkeisiin ja myös yksityishenkilöiden luok- se. Olen työssäni havainnut, miten aseiden säilytysturvallisuudessa olisi paljon parannetta- vaa. Olen rajannut tutkimuksestani pois asealan elinkeinoharjoittajat (kaupallisessa tarkoi- tuksessa elinkeinoa harjoittavat) ja keskittynyt pelkästään yksityishenkilöiden aseiden säi- lytykseen. Poliisin on vähintään kerran vuodessa tarkastettava alueellaan toimivien ase-

1Aseturvallisuus2011, s. 4.

(13)

elinkeinonharjoittajien 25 §:n 1 momentin nojalla pitämät tiedostot sekä kirjanpito, varas- tot ja säilytystilat. Kyseisten aseliikkeiden säilytysturvallisuuden valvonta kuuluu sekä Poliisihallitukselle että paikallispoliisille, ja nähdäkseni valvonta on hyvällä tasolla (AL 116,1 §).

Tässä tutkimuksessa selvitän ampuma-aselainsäädännön riittävyyttä viranomaisen valvon- taoikeuden ja ampuma-aseiden säilytysturvallisuuden kannalta. Selvitän myös,millä tavoin yksityishenkilöt säilyttävät ampuma-aseitaan. Tavoitteenani onkin etsiä keinoja, miten ampuma-aseiden säilytysturvallisuutta voisi parantaa, ja tutkimustani varten olen muun muassa haastatellut ampuma-aseiden ja lupavalvonnan parissa työskenteleviä asiantuntijoita.

Tutkimuskysymys Tutkittava aineisto Käytetty analysointimenetelmä

Kuvio 1.²Tutkimuksen runko.

2Salo2018, tutkimuksen runko.

Miten aseita on säilytet- tävä ampuma-aselain mukaan?

Miten yksityishenkilöt säilyttävät aseita kyselytutkimuksen mukaan?

Miten yksityishenkilöt säilyttävät aseita poliisille tehtyjen rikosilmoitusten mukaan?

Ampuma-aselain (AL 1/1998) 10. luku.

Kyselytutkimus 2017.

Lainoppi, voimassa olevan lain systematisointi ja tul- kinta.

Kyselytutkimuksen tuloksia analysoidaan ja esite- tään tunnuslukujen, kuten suhteellisten osuuksien ja keskiarvojen avulla.

Sisällönanalyysi, jossa pyritään kuvailemaan, miten anastetut aseet olivat säilytettynä sekä esittä- mään prosenttimääräisiä jakaumia.

Poliisille tehdyt rikosilmoitukset 2012 2017.

Miten asiantuntijoiden mielestä ampuma- aseiden säilytysturvalli- suutta voitaisiin parantaa?

Poliisin päällystölle tehdyt haastattelut.

Teemoihin perustuva laadullinen sisällönana- lyysi.

(14)

Olen anonut Poliisihallitukselta tutkimuslupaa kesäkuussa 2017 poliisin tietojärjestelmiin (Patja ja Rikitrip) jaasetietojärjestelmään (Luhti). Tutkimuslupa myönnettiin 7.7.2017 ja lupa on voimassa siihen asti, kun luovutettujen tietojen käyttö on tarpeen tutkimuksen suo- rittamista varten tai sen asianmukaisuuden varmistamiseksi, kuitenkin enintään 31.12.2019 saakka.³Poliisin tietojärjestelmistä olen etsinyt tietoa anastettujen ampuma-aseiden mää- ristä ja säilytyksestä, ja Luhti-rekisteristä olen saanut tarkempia tietoja niin aseista kuin aseluvan haltijoista.

En juurikaan ole löytänyt kotimaista tai kansainvälistä, omaa tutkimustani vastaavaa ampuma-aseiden säilyttämistä koskevaa tutkimusta. Aihe on kuitenkin ajankohtainen lain- muutoksen vuoksi(AL 106,2, säilyttäminen, turvakaapit, asetus 956/2017),ja kuten edellä todettiin, myös aseluvanhaltijoiden melko suuren määrän vuoksi. Ampuma-aseiden asianmukainen säilyttäminen koskettaakin maassamme useita kotitalouksia. Aina kun puhutaan aseturvallisuudesta, pitää myös huomioida asesäilytyksen merkitys. Tutkimukseni lopussa esitän muutamia konkreettisia muutosehdotuksia, jotka voisivat parantaa aseisiin liittyvää turvallisuutta. Tutkimuksessani selvitän myös asesäilytyksestä määräävien pykälien laatua ja sitä, olisiko niissä kehittämismahdollisuuksia. Pyrin myös saamaan tietoa siitä, miten aseiden säilytys on toteutettu tällä hetkellä. Aseiden säilyttämistä olen selvittänyt satun- naisotannalla, kyselytutkimuksen tuloksia analysoimallaja rikosilmoituksia läpi käymällä.

Koska aseluvanhaltijoita on yli puoli miljoonaa (n. 600 000),olen käyttänyt satunnaisotan- taa koko aseluvanhaltijoiden joukosta,ja tästä syystä joudunkintyytymään siihen, että tut- kimuksenitulokset antavat vain suuntaa todellisesta tilanteesta asesäilytyksen osalta.⁴ 1.2 Taustaa

Suomessa on poliisin asetietojärjestelmän (Luhti) mukaan noin 1,8 miljoonaa asetta (luvanhaltijoilla aseita on vähän yli 1,6 miljoonaa).⁵ Hallituksen esityksen mukaan aseiden yhteismäärästä metsästysaseita (haulikoita, kivääreitä ja pienoiskivääreitä) on suurin osa, ja käsiaseiden määrä on reilut 200 000.⁶ Tarkkaalukumäärää ei voida sanoa johtuen uusista aseista, luvattomista aseista ja muista aseista, jotka eivät näy kyseisessä rekisterissä. Yli-

3POL- 2017- 12701, s 1 3.

4Metsämuuronen 2009, s. 61.

5Luhti-asetietojärjestelmä, käyttöönotto 2012. Kyseisessä asemäärässä on mukana myös asehallintoon hävi- tettäväksi lähetetyt aseet. Luvanhaltijoilla on Luhdin mukaan hieman yli 1,6 miljoonaa asetta.

6HE 266/2016 vp, s. 6.

(15)

tarkastajaReima Pensalan arvion mukaan laittomien aseiden määrä Suomessa on 200 000 800 000 asetta.⁷

Suunnitteilla olevan uuden asetietojärjestelmän (ASKEL-asetietojärjestelmä, 1.12.2018) käyttöönoton jälkeen kaikki Suomeen tuotavat aseet on tarkoitus kirjata rekisteriin ja muu- toinkin parantaa rekisterin ajantasaisuutta.⁸ Ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan haltijoita on yli 600 000.⁹ Aseiden säilytysturvallisuus koskettaa siis yli 600 000 ih- mistä ja myös heidän läheisiään.

Ampuma-aseiden asianmukainen säilyttäminen on osa aseturvallisuutta. Kun aseet säilyte- tään lainmukaisesti, ne eivät pääse niin helposti asiattomien tai esimerkiksi samassa asun- nossa olevien lasten käsiin. Luhdin mukaan anastettuja aseita on Suomessa noin 3 300 ja kadoksissa olevia on yli 8 500¹⁰. Arvioin kuitenkin, että edellä mainitut luvut ovat todelli- suudessa suuremmat. Anastetun tai kadonneen aseen omistaja on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä poliisille (AL 111 §). Kun ilmoittaminen jää asianomistajalle itselleen, saattaa olla, että monessa tapauksessa anastus/katoaminenjää ilmoittamatta. Aseen omistaja voi pelätä ilmoittamisesta aiheutuvan harmia hänelle itselleen ja on myös tapauksia, joissa aseen omistaja ei tiedä, eikä edes välitä siitä, että hänen aseensa on anastettu.

Ampuma-aseiden säilyttämiseen on tullut tiukennus 1.12.2015. Muutoksen mukaan: Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yli viisi ampuma-asetta, on aseet säilytettävä 119 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla annetussa sisäministeriön asetuksessa määritellyssä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytyspaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat (AL 106,2

§.) Lainkohdassa onviiden vuoden siirtymäaika, ja sepäättyy 1.12.2020.

1.3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Tämä tutkimus on jaettu lainopilliseen osaan ja empiirisen tutkimuksen osaaneli kyseessä on monitieteinen oikeustutkimus.Näin ollen tutkimuksessa onmyös käytetty hyväksi lain-

7Yle Uutiset2016.

8Poliisihallituksen koulutus2017.

9HE 20/2014 vp, s. 17.

10Luhti,kesäkuu 2017.

(16)

opin menetelmiä ja empiiristä lähestymistapaa. Tarkastelen lainsäädännön vaikutuksia, vaikka perusvire on empiirinen. Tutkimuksen empiirinen ote on toteutettu vuorovaikutus- suhteessa juridiikkaan.¹¹ Tarkoitus on avata sitä, mistä osa-alueista aseturvallisuus muo- dostuu, mikä merkitys näillä eri osa-alueilla on ja voidaanko niille esittää kehitysehdotuk- sia.

Säilytyssäännösten sisällöllinen kehittäminen helpottaa aselain noudattamista. Se vähentää lain tulkinnanvaraisuuksia, helpottaa viranomaisen valvontatyötä ja estää väärien tulkinto- jen kautta aiheutuvia turhia oikeudenmenetyksiä. Kuten eräs asiantuntija on tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyssä haastattelussa todennut:

ei olisi tulkinnanvaraisuuksia. Tässä tullaan sitten siihen, että nämä ovat myöskin oikeusturvatekijöitä sille luvanhaltijalle. Ei ole epä- selviä tilanteita, ei tule tavallaan oikeuden menetyksiä suuntaa ja toiseen. Oikeustur- va myöskin viranomaiselle ja oikeusvarmuus ja asioiden ennustettavuus pitäisi olla selkeä. ¹²

Ampuma-aselaki antaa asesäilytykselle tietyt perusvaatimukset, jotka voidaan mielestäni tiivistää kolmeksi pääkäsitteeksi: huolellisuusvelvollisuus (AL 105 §), riittävä turvataso ja valvottavuus (AL 106,1 §) sekä rakenteellinen suojaus (AL 106,2 3 §). Ampuma-aseiden säilytysturvallisuus koostuu esimerkiksi seuraavista osista: asekaapin paikan valinta raken- nuksessa, mahdollinen kätkeminen rakenteisiin ja asianmukainen kiinnitys, rakenteellinen murtosuojaus (asekaapin standardit), avainturvallisuus, patruunoiden säilytys (omassa kaa- pissa, mieluiten eritilassa kuin aseet) sekä viimeinen jatärkein turvallisuuteen vaikuttava seikka eli aseluvanhaltija itse.

Aseiden määrä, toimintatavat ja kaliiperi vaikuttavat asesäilytykseen liittyvään ulkopuoli- seen, ei-toivottuun kiinnostukseen. Tästä syystä tietoa ampuma-aseiden omistamisesta ei ole syytä jakaa ulkopuolisille. Aiheeseen liittyvää keskustelua on syytä välttää tai käydä sitä pelkästään saman lajin harrastajien parissa.

11Ervasti2004, s. 14 15.

12Haastattelu2017,H3 päällystölle tehty teemahaastattelu.

(17)

Vuonna 2014 Suomessa anastettiin aseita 400 kappaletta. KRP:n Kari Pasasen mukaan laittomien aseiden markkinat ovat varsin pitkälle kansalliset.¹³ Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2018 MTV-uutisten haastateltavana ollut rikostarkastajaArto Tuomela kertoi, mi- tentörkeiden ampuma-aserikosten määrä on ollut kasvussa. Tämä edellyttää toimia ja esimerkiksi selvitystä siitä, mistä aseet ovat peräisin. Haastattelussa Tuomela totesi, että laittomien aseiden määrä on kasvanut ja entistä useammin ne liittyvät huumerikoksiin ja ve- lanperintään.¹⁴

Tutkimukseni alussa tuonesiin sitä teoreettista viitekehystä, johon ampuma-aseiden säily- tyssäännökset perustuvat. Ampuma-aselain lisäksi käytän tässä työssä myös muita oikeus- lähteitä, esimerkiksi hallituksen esityksiä. Tutkimusmenetelmien valintaan ovat vaikutta- neetuudet avautuvat näkökulmat oikeuteen ja oikeudellisten ilmiöiden havainnoista synty- vät virikkeet.¹⁵ Jotta tutkimus antaisi mahdollisimman kattavan kuvan tarkasteltavasta il- miöstä, käytän myös erilaisia aineistoja, teorioita ja menetelmiä eli kyseessä on triangulaatio.¹⁶ Analyysimenetelmänä ampuma-aselain tarkastelussa on lainopillinen analyysi, jonka avulla pyrin selvittämään, mitä valittu aineisto (AL 10 luku) pitää sisällään. Kyseisestä luvusta käsittelen seuraavien pykälien sisältöjä: huolellisuusvelvollisuus (AL 105 §), säi- lyttäminen (AL 106 §) ja lain noudattamisen valvonta (AL 115 §). Käyn myös läpi ampuma-aselain keskeisimmät vaiheet ja muutokset 20 vuoden aikana. Suomalaisen aselain si- sältöä verrataan myös muiden Pohjoismaiden vaatimuksiin,ja tämä vertailu koskee lähinnä säilytysvaatimuksia, turvakaappivaatimuksia ja hälytysjärjestelmien vaatimista.

Suomessa ampuma-aseillatehdyt joukkosurmat ovat pakottaneet päättäjiä tekemään muutoksia voimassa olevaan lakiin. Muutoksissa joudutaan rajoittamaan yksilön oikeuksia, jotta kollektiivisia oikeuksia voitaisiin parantaa eli ajaudutaan tilanteeseen, jossa joudutaan vertailemaan ja punnitsemaan perusarvoja ja oikeuksia keskenään.

13Yle Uutiset2014.

14MTV-uutiset2018.

15Hirvonen2011, s. 7.

16Keinänen Väätäinen 2015,s. 14. Triangulaatio tarkoittaa sitä, että yhdessä tutkimuksessa yhdistellään useammanlaisia aineistoja keskenään.

(18)

1.4 Haastattelut

Ensimmäisen osan empiirisestä tutkimuksesta toteutin haastattelujen muodossa. Haastatte- lut ovat kaikki nimettömiä¹⁷. Olen vuoden 2017 syksyn aikana haastatellut kahta poliisin päällystövirassa olevaa henkilöä Lounais-Suomen poliisilaitokselta ja neljää päällystövi- rassa olevaa henkilöä Poliisihallituksesta. Kaikki haastattelut äänitettiin nauhurilla sekä varmistukseksi vielä puhelimella. Haastattelujen päämääränä oli saada tutkittavaan aiheeseen osaavilta alan ammattilaisilta kokemukseen perustuvia vastauksia. Kaikki edellä mainitut henkilöt tekevät suurimman osan työajastaan ampuma-aseiden ja niihin liittyvien pää- tösten parissa, ja he ovat olleet kyseisissä viroissa vuosia, joten heillä on siksi monipuoli- nen tuntemus ampuma-aseista, säilytysvaatimuksista ja eri lupaprosessin vaiheista. Haasta- teltaville esitetyt kysymykset koskettivat osaltaan niitä kohtia ampuma-aselaissa, jotka mielestäni voisivat kaivata muutosta.

Olen analysoinut kerätyn haastatteluaineiston ja aineistosta tuon esiin asiantuntijoiden nä- kemyksiä ja myös faktoja liittyen tutkittavaan aiheeseen. Pyrkimyksenäni on ollut tulkita laadullisen sisällönanalyysin keinoin haastatteluaineistoja ja myös tiivistää laajaa haastatte- luaineistoanostamalla niistä esiin olennaisimmat sisällöt. Samalla olen kuitenkin pyrkinyt huolehtimaansiitä, ettei haastattelujen sisältö ole muuttunut. Analysointia varten olen tal- lettanut jokaisen haastateltavan vastaukset omiksi tiedostoiksi.

Aineistolähtöisessä analyysissä pyritään luomaan tietty kokonaisuus tutkimusaineistosta siten,että se palvelee mahdollisimman hyvin tutkimuksen tarkoitusta.¹⁸ Olen työssäni ja- kanut haastattelujen sisällöt teema-alueisiin: 1) tärkein tekijä ampuma-aseiden säilytystur- vallisuuden kannalta, 2) alle viiden aseen säilytys, 3) aseiden säilytysturvallisuuden valvonta, 4) yksityishenkilöillä olevien aseiden määrän rajoittaminen ja 5) aseturvallisuutta/säilytysturvallisuutta parantava idea. Valitut teema-alueet edustavat ajankohtaisia aihei- ta, neliittyvät aseturvallisuuteen ja ne ovat erityisen tärkeitä mietittäessä kokonaisturvalli- suuden parantamisen keinoja.

17Käytännössä henkilötietolaki (1999/523) velvoittaa käsittelemään ja myös suojaamaan kaikenlaisia henki- löä koskevia tietoja sisältävää aineistoa erityisen huolellisesti. Olen käynyt läpi jokaisen haastateltavan kanssa tutkimukseni tavoitteet ja haastatteluaineiston käytön tavat. Suostumuslomakkeessa olen korostanut tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuutta ja aineiston luottamuksellista käsittelyä. Tästä syystä olen päätynyt käsittelemään haastateltavia nimettöminä.

18Tuomi Sarajärvi 2018, s. 108.

(19)

Haastateltavien vastauksista olen hakenut tiettyjä yhteyksiä ja kerännyt kokonaisuuksia, jotka tulkinnan kautta selkiytyivät lopullisiksi päätelmiksi. Saatuja päätelmiä olen verran- nut voimassa olevaan aselakiin ja viimeaikaisiin muutoksiin sekä poliisin lupavalvonnan käytäntöihin. Haastateltaville esittämäni kysymykset ovat liitteenä tutkimuksen lopussa (liite 1).

Toteutin haastattelut siten, että haastateltavat saivat etukäteen tutustua kysymyksiin. Ky- seessä oli niin sanottu puolistrukturoitu haastattelu, jossa kaikki haastateltavat saivat samat kysymykset, mutta vastauksia ei sidottu vastausvaihtoehtoihin, vaan jokainen sai vastata kysymyksiin omin sanoin. Haastattelujen kysymykset liittyivät ennalta valittuihin teemoihin, ja tavoitteena oliselvittää etenkin heikosti tunnettuja asioita.¹⁹

1.5 Kyselytutkimus

Kyselytutkimuksen laajempi osa (350) on toteutettu viidellä eri poliisiasemalla Lounais- Suomen poliisilaitoksen alueen asetarkastuspisteissä. Kyselytutkimus liitettiin osaksi ase- tarkastusta, jossa tiedusteltiin, miten aselupaa hakenut henkilö on aikonut järjestää asesäi- lytyksen. Vastauksia kertyi yhteensä 516 kappaletta. Keskeinen tulos tässä tutkimuksen osassa on se, miten suuri osa aseluvanhaltijoistasäilyttää oman ilmoituksensa mukaan aseita standardihyväksytyssä turvakaapissa. Tarkasteluni kohdistuukin siihen, minkälainen on tilannesäännön ja aseluvanhaltijoidenasesäilytyksenvälillä eli miten nämä kaksi käsitettä ovat vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa tuon säännön (AL 106 §) ja asesäilytyksen väli- sen eron lähemmäs toisiaan.²⁰

Kyselytutkimusaineiston osalta analysoin sitä osaa, mikä koskee aseiden säilyttämistä.

Tarkastelen siis ainoastaan niitä kohtia, joista käy ilmi, miten luvanhaltija säilyttää aseita, mikä on aseiden yhteismäärä ja onko hän hankkimassa turvakaapin lain siirtymäajan puit- teissa (1.12.2020 mennessä). Kyselytutkimuksen analysoituja tuloksia lähestyn siten, että niistä saadaan numeraalisia tuloksia, jotkaesitän tunnuslukujen, kuten suhteellisten osuuksien ja keskiarvojen avulla sekä graafisesti erilaisten taulukoiden avulla. Perusjoukkona tutkimuksessa ovat aseiden omistajat ja havaintoyksikkönä on yksi aseen omistaja, johon liittyviä muuttujia seuraan (aseiden määrä, säilytystapa,onko henkilö aikeissa hankkia uu-

19Metsämuuronen 2009, s. 247.

20Keinänen Kilpeläinen Väätäinen 2010, s. 23.

(20)

den turvakaapin).²¹Saatu määrällinen tulos on näin helpommin ymmärrettävässä muodossa, ja tuloksen avulla voidaan tehdä päätelmiä asesäilytyksen laadusta. Lopuksi vertaan päätelmiä vielä voimassa olevan lain vaatimuksiin.

Olen harrastanut urheiluammuntaa noin kaksi vuosikymmentä ja toiminut poliisin lupaval- vontaryhmässä viimeiset kuusi vuotta. Näin kertyneen kokemuksen perusteella olettamuk- senani on, että läheskään kaikki vastaajat eivät tiedä tarkkaan, millainen turvakaappi heillä pitäisi olla, mikä ero on turvakaapilla ja asekaapilla tai onko heidän turvakaapissaan hy- väksytty standardimerkintä (asetus turvakaappien standardien muuttumisesta 956/2017, voimaan 1.3.2018). Asian julkinen tiedottaminen ei myöskään ole ollut sillä tasolla, kuin sen tulisi olla.

Kyselytutkimuksesta saamieni tulosten perusteella kyselyyn vastanneista 66 % säilyttää aseensa standardihyväksytyssä turvakaapissa ja 19 % säilyttää asetta asekaapissa. Saatu tulos on mielestäni erittäin hyvä, kun huomioidaan, että 1 5 aseen säilyttäminen ei nykyi- sen lain mukaan vaadi standardihyväksyttyä turvakaappia. Tilannetta parantaa entisestään se, että säilytystä koskevalla pykälällä (AL 106,3 §) on viiden vuoden siirtymäaika, joten aseluvanhaltijoilla on edelleen yli kaksi ja puoli vuotta aikaa parantaa aseiden säilytystur- vallisuutta.

Vastauksista yli 350 oli annettu poliisin asetarkastuksen yhteydessä, mikä on voinut vaikuttaa myös saatuihin vastauksiin. Kyselyt on tehty nimettöminä, mutta on mahdollista, että poliisin läsnäolo on vaikuttanut annettuihin vastauksiin. Aselupaprosessissa aseiden säilytystä käydään läpi useaan kertaan, esimerkiksi sekä hakemusta jätettäessä että haastattelussa, joten säilytyksen vaatimukset pitäisi olla melko hyvin tiedossa prosessin tässä vai- heessa. Poliisin asetarkastukseen tuleville aselupaon jo myönnetty, joten ei ole nähdäkseni mitään syytä antaa vääriä tietoja kyselytutkimuksessakaan. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa, että se otanta, joka vastasi kyselyyn,edustaa käsitykseni mukaan sitä kolmannesta, joka huolehtii aseiden säilyttämisestä erinomaisella tavalla. Tämä joukko koostuu henkilöistä, joilla on hallussaan tuore päivitetty tieto siitä, miten aseita tulisi säilyttää.

Heille lainmukainen asesäilytys on aseluvan myöntämisen edellytys ja lisäksi tälle joukolle harrastuksen merkitys on suuri.Näistä syistä johtuen voi olettaa, että he ovat myös valmii-

21Vilpas2018, s. 5.

(21)

ta panostamaan aseiden lainmukaiseen säilyttämiseen. Kyselytutkimuksella saatua tulosta ja sen todellista suhdetta asesäilytykseen ei voida valitettavasti mitenkään todentaa.

1.6 Rikosilmoitukset 2012 2017

Kolmannen osan empiirisestä tutkimuksesta toteutin siten, että hain tietoja poliisin tietojär- jestelmän (Rikitrip) rikosilmoituksista, jotka oli kirjattu poliisille 1.1.2012 1.1.2017 väli- senä aikana nimikkeellä varkaus tai törkeä varkaus ja ampuma-aserikos tai törkeä ampuma- sekä kaikki ne ilmoitukset, joissa mainittiin ase tai ampuma-ase . Tutkimuksen kohteena oli kaksi aluetta: Lounais-Suomen poliisilaitoksen alue (pääpaikka Turku) ja vertailualueena Sisä-Suomen poliisilaitoksen alue (pääpaikka Tampere). Lou- nais-Suomen poliisilaitoksen alueella asukasluku oli tutkimushetkellä 697 283 ja Sisä- Suomen poliisilaitoksen alueella oli tuolloin 785 552 asukasta. Tarkastelun kohteena ole- valla alueella asui yhteensä noin 1,5 miljoonaa ihmistä.²² Rikitrip-järjestelmään kirjataan kaikki poliisille tehdyt rikosilmoitukset ilmoitusajasta seuraavan 24 tunnin aikana.

Tarkastellulta viiden vuoden ajalta rikosilmoituksia edellä mainituilla hakuehdoilla tuli yhteensä 1 863 kappaletta, joista tähän tutkimukseen tuli Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueelta 81 ja Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueelta 127 rikosilmoitusta eli yhteensä 208.

Näiden poliisilaitosten alueilla anastettiin ilmoitusten mukaan 654 asetta viiden vuoden aikana. Tutkimusaineistoni perusteellavoin tästä rikoksen kohteeksi joutuneesta ryhmästä todeta, että he edustavat selkeästi aseluvanhaltijoista sitä kolmannesta, joilla ampuma- aseeseen liittyvä harrastus ei ole ollut enää aktiivista tai ampuma-aseen säilyttäminen on ollut puutteellista tai monessa tapauksessa se on unohtunut kokonaan. Eli ampuma-aselain 105 §:n mukainen huolellisuusvelvoite onjäänyt toteutumatta. Aineiston perusteella tämän tutkimusryhmän henkilöt säilyttivät aseita lukitsemattomissa vaatehuoneissa, sängyn tai sohvan alla tai muuten siten, että aseet olivat helposti anastettavissa. Vaikka aselaki on edellyttänyt aseiden huolellista säilyttämistä jo 20 vuotta, ilmoitukset osoittavat mielestäni sen, että muutos parempaan tapahtuu hitaasti ja vanhatasesäilytyksen perinteet ovat monen suomalaisen kohdalla edelleen niitä, mitä käytännössä toteutetaan.

22PolStat-järjestelmä 2017.

(22)

Analysoinrikosilmoitusten sisältöjä erittelemällä esiin nostettuja määriä.Määrät on kerätty Excel-taulukkoon ja näin saaduilla pylväsdiagrammeilla helpotetaan saatujen lukujen arviointia ja mittaamista. Numeraaliset tulokset esittävät ampuma-aselain muutosten todellisia vaikutuksia ampuma-aseiden säilyttämiseen. Käytännössä tilastotiede voidaan jakaa kol- meen osaan: aineiston rakentaminen, aineiston analyysi ja tilastollinen päättely. Rikosil- moitusten sisältöjä analysoimalla saadaan tärkeää tietoa siitä, miten lain tarkoitus on käy- tännössä toteutunut.²³

Tutkimuksen avulla tarkoitukseni onsaada tietoa siitä, miten aseita on säilytetty. Päättelyni perustuu Lounais-Suomen poliisilaitokselle kirjattujen rikosilmoituksien määriin, joita vertaan Sisä-Suomen poliisilaitokselle tehtyihin ilmoituksiin samalla aikavälillä. Syy, miksi olen valinnutjuuri nämä poliisilaitokset, johtuu alueiden asukasmääristä (L-S 697 283 S- S 785552), jotka ovat melko lähellä toisiaan. Jäsennän ja analysoin anastettujen aseiden määrän ja säilytystavat kuvien ja tunnuslukujen avulla. Saatujen tunnuslukujen perusteella luonpäätelmiä siitä, miten aseiden säilytys on toteutettu suhteessa voimassa olevaan lakiin.

Aineistojen perusteella tehtävä päättely on vaikeaa, ja siksi onkin syytä välttää sellaisia väitteitä, joita ei voida perustella. Analysoin tutkimusaineistoa myös pylväsdiagrammien muodossa, joka helpottaa aineiston hahmottamista ja myös päättelyä. Aineiston määrä ja laatu vaikuttavat aineiston tuottamaan tulokseen. Rikosilmoitusten kohdalla yksittäisen ilmoituksen sisältö riippuu pitkälti ilmoittajan antamien tietojentodenperäisyydestä, mutta myös poliisin kirjaamistavalla voi olla merkitystä lopputulokseen.²⁴

23Keinänen 2005, s. 54 55.

24Keinänen 2005, s. 56 61.

(23)

2 AMPUMA-ASEET JA NIIDEN SÄILYTTÄMISEEN LIITTYVÄT LAINKOHDAT

2.1Määritelmät

Ampuma-aseidensäilyttämiseen liittyy moniakäsitteitä ja niidenmääritelmiä. Tässä luvus- samäärittelen käsitteet ampuma-ase,erityisen vaarallinen ampuma-ase,asekaappi jatur- vakaappi. Näiden käsitteiden avaaminen helpottaa tutkittavan ilmiön hahmottamista ja ymmärtämistä yleisellä tasolla.

Ampuma-aseellatarkoitetaan välinettä, jolla ruutikaasunpaineen, nallimassan räjähdys- paineen tai muun räjähdyspaineen avulla voidaan ampua luoteja, hauleja tai muita ammuk- sia taikka lamaannuttavia aineita siten, että siitä voi aiheutua vaaraa ihmiselle (AL 2 §).

Tämän määritelmän lisäksi ampuma-aseella tarkoitetaan myös esinettä, joka muistuttaa ampuma-asetta tai on materiaalin puolesta muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi.

EU-direktiivin (EU) 2017/853 1 artiklan määritelmän mukaan mpuma- aseella tarkoitetaan kannettavaa, piipulla varustettua asetta, jolla voidaan palavan ajoaineen Saman direktiivin artiklassa 13 määri- tetään aseiden säilyttämisestä:

Ampuma-aseet ja ampumatarvikkeetolisi säilytettävä turvallisesti, kun ne eivät ole välittömässä valvonnassa. Jos ampuma-aseita ja ampumatarvikkeita säilytetään muualla kuin turvakaapissa, ne olisi säilytettävä erillään toisistaan. Asianmukaista säilytystä ja turvallista kuljetusta koskevat vaatimukset olisi määriteltävä kansalli- sessa lainsäädännössä, ottaen huomioon kyseisten ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden lukumäärä ja luokka ²⁵

Erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan:

1) sinkoa, kranaatinheitintä, takaaladattavaa tykkiä sekä rakenteeltaan ja käyttötarkoituk- seltaan vastaavaa ampuma-asetta sekä ohjus-ja raketinheitinjärjestelmää;

2) sarjatuliasetta;

25 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/853, annettu 17. toukokuuta 2017. Aseiden han- kinnan ja hallinnan valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta, s. 27.

(24)

3) muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta(AL 9 §).

Erityisen vaarallisen aseen hankkimiseen aseluvan myöntää tai sen peruuttaa Poliisihallitus (AL 42,1 §). Tällainen ase on säilytettävä sisäministeriön asetuksen (956/2017) mukaisessa turvakaapissa (AL 106, 3 §).

Ampuma-aseiden ja niiden säilyttämisen yhteydessä käytetään usein käsitettä asekaappi.

Kyseiselle käsitteelle ei kuitenkaan ole olemassavirallista määritelmää; ampuma-aselaki ei tunne käsitettä asekaappi. Kuitenkinpoliisille tehdyissä asevarkauksien rikosilmoituksissa käytetään yleisesti käsitettä asekaappi. Tämä vaikeuttaa osaltaan tapauskohtaisten aseiden säilytyksen lainmukaisuuden arviointia. Turvakaappi on puolestaanmääritelty sisäministe- riön asetuksessa vuodelta 2002 (163/2002) sekä uudessa sisäministeriön asetuksessa (956/2017). Eri yhteyksissä on käytetty myös käsitettä hyväksytty asekaappi, jolla viitataan kuitenkin yleisimmin turvakaappiin. Oma ehdotukseni olisi, että ampuma-aselain 106,2 §:

ään lisätään määritelmä asekaappi ja sille tietty minimistandardi, jonka mukaisesti 1 5 asetta pitäisi säilyttää.

2.2 Ampuma-aselaki ja sen muutosten päävaiheet

2.2.1 Taustaa ja vuoden 1997 hallituksen esitys

Itsenäisen Suomen aikana ensimmäiset säädökset ampuma-aseista olivat asetus ampuma- aseiden ja ampumatarvikkeiden kaupasta (164/1918)sekä päätös, jolla kiellettiin ampuma- aseiden ja ampumatarvikkeiden maahantuonti ilman Senaatin lupaa (65/1918). Ensimmäi- nen laki ampuma-aseista ja ampumatarvikkeista on vuodelta 1933 (33/1933), ja siihen liittyy myös asetus ampuma-aseista ja tarvikkeista (34/1933). Kyseinen laki ja asetus olivat sisällöltään hyvin suppeat, mutta ensimmäinen määräys aseiden säilyttämisestä löytyy kuitenkin asetuksen 29 §:stä seuraavasti: -aseen hallussa pitä- miseen, on velvollinen pitämään sellaista huolta aseesta ja siihen kuuluvista ampumatar-

Urheiluammunta ja metsästys ovat molemmat harrastuslajeja, joilla on pitkät ja kunniak- kaat perinteet Suomessa. Laki ampuma-aseista ja tarvikkeista on vuodelta 1933, eikä ky- seisessä laissa ole ollut mitään mainintaa aseiden säilyttämisestä. Ampuma-aseita on totut- tu säilyttämään esimerkiksi hirven sarvissa ja eteisissä, joista ne on ollut helppo ottaa käyt-

(25)

töön. Tämän vuosikymmeniä vanhan perinteen muuttaminen on ollut käynnissä viimeiset 20 vuotta. On selvää, että vaatii aikaa ja aktiivista informointia, jotta vanhat käytännöt ja säilytystavat saataisiin muutetuksi. Mielestäni on tärkeää kuitenkin huomata, että jokainen ampuma-ase väärissä käsissä muodostaa uhan yleiselle turvallisuudelle ja että kaikki toi- met aseturvallisuuden parantamiseksi ovat tärkeitä. Vuoden 1997 hallituksen esityksen tar- koituksena on rajoittaa ampuma-aseisiin liittyvää väkivallan ja tapaturman vaaraa. Sen tarkoituksena on aseiden käyttöön liittyvän turvallisuuden ylläpitäminen ja parantami- nen.²⁶

Hallitus sai valmiiksi esityksensä ampuma-aselain perusteellista uudistuksesta vuonna 1997, ja tämä ampuma-aselaki tuli voimaan 1.3.1998. Uuteen, nykyisinkin voimassa ole- vaanlakiin lisättiin ampuma-aseiden säilyttämistä koskevat kohdat ja huolellisuusvelvoitteen sisältö nostettiin asetuksen puolelta lakiin (AL 105 §). Esitystä varten oli tehty tausta- tutkimusta ampuma-aseiden käytöstä rikoksentekovälineenä ja ampuma-aseiden anastami- sesta.

Tilastokeskuksen kuolintodistuksiin perustuvien tietojen perusteella tehdyssä selvityksessä ampuma-aseita käytettiin henkirikoksissa tekovälineinä seuraavasti: vuonna 1985 (37), vuonna 1992 (51), vuonna 1993 (44), vuonna 1994 (44) ja vuonna 1995 (30).²⁷ Ampuma- aseiden prosentuaalinen osuus oli kyseisinä vuosina murhissa ja tapoissa keskimäärin vä- hän yli 30 % (vuonna 1995 19 %). Selvityksessä ilmeni myös, että yli puolet ampuma- aseellatehdyistä henkirikoksista oli tehty luvatta hallussa pidetyillä aseilla.

Vuoden 1997 hallituksen esityksen tietoja voidaan verrataMartti Lehden kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutille tekemään tutkimukseen . Lehden tutkimuksessa vuosien 2003 2014 välisenä aikana ampuma-aseilla tehdyt rikokset muodostivat 17 % jakson henkirikoksista. Rikoksissa käytetyistä ampuma-aseista 41 % oli luvallisia.

Kyseisellä aikavälillä henkirikosten yleisin tekoväline oli kuitenkin teräase, tarkemmin määriteltynä keittiöveitsi, jota käytettiin 26 % rikoksista.²⁸ Ampuma-aseiden osuus murha-, tappo- ja surmatapauksissa oli 1990-luvun alkuvuosiin verrattunaselvästi pienempi. Vuon-

26HE 183/1997 vp, s. 1.

27HE 183/1997 vp, s. 17.

28Lehti2016, s. 14 15.

(26)

na 2014 ampuma-asetta käytettiin tekovälineenä 11 kertaa edellä mainituissa teoissa. Luku vastaa melko tarkkaan vuosien 2013 2016 keskiarvoa (11.75).²⁹

The American Journal of Medicine (taulukko 1) on teettänyt tutkimuksen vuonna 2010 ampuma-aseella tehdyistä henkirikoksista. Tutkimuksessa laskettiin ampuma-aseella kuo- lemaan johtaneet henkirikokset (violent death) 100 000 asukasta kohden. Suhteessa eniten henkirikoksia tehtiin Yhdysvalloissa: USA:n suhdeluku oli 3,61. Suomen vastaava osuus oli 0,26 ampuma-aseella tehtyä henkirikosta 100 000 asukasta kohden. Tutkimuksessa oli mukana 23 OECD-maata, ja Suomessa ampuma-aseella tehtyjen henkirikosten osuus oli kuudenneksi suurin. Yhdysvallat, Kanada ja Portugali johtivat tilastoa.

Taulukko 1. Henkirikokset suhteessa 100 000 asukasta kohden.³⁰

Hallituksen aselakiesitykseen (1997) tehtyjen selvitysten mukaan ampuma-aseiden anas- taminen liittyiyleensä muuhun rikolliseen toimintaan, kuten asunto-, ajoneuvo- ja kellari- murtoihin. Vuonna 1993 Suomessa anastettiin aseita 980 kappaletta, ja seuraavina vuosina luvut olivat 932 kpl (vuonna 1994) ja 900 kpl (vuonna 1995). Vuonna 1993 anastettujen aseiden määrästä metsästysaseita oli 67 % ja yksityisasunnot olivat tavallisin kohde, noin 70 % tapauksista.³¹ Yle Uutisten mukaan (asiantuntijana KRP:n rikoskomisario Kari Pa-

29Lehti2016.

30Grinshteyn Hemenway2010.

31HE 183/1997 vp, s. 18.

(27)

sanen) vuonna 2013 Suomessa anastettiin 400 asetta, joten kehitys on ollut suotuisa 1990- luvun alkuun verrattuna.³²

Säilytystä koskevat säännökset olivat yksi selkeimmistä uusista linjauksista vuoden 1998 ampuma-aselaissa. Suomen tilanne, jossa säilyttämisestä oli aiemmin vain yleisluonteinen maininta asetuksen puolella, oli kansainvälisestikin tarkasteltuna poikkeuksellinen. Huolel- lisuusvelvoitteen (AL 105 §) soveltamisalaa haluttiin laajentaa siitä, mitä asetuksen puolella huolellisuudesta oli aikaisemmin säädetty. Huolellisuusvelvoitteen vastainen toiminta voi johtaa aseluvan peruuttamiseen ja esineiden ottamiseen poliisin haltuun uuden lain 92

§:n (väliaikainen haltuunotto) nojalla.

106 §:n määräykset aseiden säilyttämisestä, kantamisesta ja kuljetuksista velvoittavat aseen turvalliseen hallussapitoon. Tavoitteena on ollut muun muassa vähentää olennaisesti asevarkauksien määrää yksityisasunnoissa. Säilyttämisen tason parantamisella voidaan myös vaikuttaa siihen, että riita-ja perheväkivaltatilanteissa aseen esiin ottaminen kestää pidem- pään.³³Martti Lehden tekemän tutkimuksen mukaan henkirikoksen tekijä käytti lähes puo- lessa tapauksista suoraan tekopaikalta käteen sattunuttavälinettä.³⁴

Vuoden 1997 hallituksen esitys on lähes 200 sivua pitkä, ja se vaikuttaa melko perusteelli- seltaja hyvin laaditulta. Siitä huolimatta ampuma-aselakia on sen 20 vuoden olemassaolon aikana jouduttu yhteiskunnallisten tarpeiden vuoksi useaan kertaan muokkaamaan.

2.2.2 Keskeisimmät muutokset 20 vuoden aikana ampuma-aselain (1/1998) voimaantulosta Ensimmäinen merkityksellinen muutos on armonvuosimenettely, joka kirjattiin tammi- kuussa vuonna 2004. Käytännön tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä oma-aloitteisesti, ilman sanktiota, luovuttamaan hallussaan olevia laittomia ampuma-aseita, aseen osia, pat- ruunoita ja räjähteitä poliisille. Armonvuosimenettelyn kautta poliisille on luovutettu jopa 30 000 asetta vuodessa. Olen ollut mukana Satakunnan poliisilaitoksen alueella vuonna 2012 suoritetussa armonvuosikeräyksessä. Keräykseen luovutettiin pääosin vanhoja kuo- linpesän aseita, sotamuistoja ja sellaisia luvallisia aseita, joilla ei enää vuosiin ollut käyt- töä. Vertailuna armonvuosimenettelyyn ja aseiden luovuttamiseen voidaan käyttää Belgiaa,

32Yle Uutiset2014.

33HE 183/1997 vp, s. 135 136.

34Lehti2016, s. 14.

(28)

jossa aseiden yhteismäärä on 1,5 2,1 miljoonaa. Belgiassa ampuma-aselaki on Suomen laintapaisesti alkujaan vuodelta 1933. Siellä uuden lain myötä vuonna 2006 poliisille luovutettiin hävitettäviksi 200 000 asetta. Luovutetut aseet olivat luvattomia aseita, jotka oli hankittu pääosin ennen vuotta 1989.³⁵

2.2.3 Tapahtumat,jotka synnyttivät keskustelun aselain tiukentamisesta aina ampuma- aseiden täyskieltoon asti

Joukkosurmat Jokelassa vuonna 2007 (8 uhria), Kauhajoella vuonna 2008 (11 uhria) ja kauppakeskus Sellossa vuonna 2009 (6 uhria) synnyttivät aktiivisen keskustelun, jossa päättäjiltä vaadittiin nopeita toimia. Nämä valitettavat tapahtumat johtivat yhteiskunnalli- sen paineen vuoksi nopealla aikataululla suoritettuun ampuma-aselain kiristämiseen.

Ampuma-aseiden täyskielto ei saanut riittävästi kannatusta, mutta uudistuksia ampuma- aselakiin tehtiin muun muassa seuraavissa asioissa: Viranomaisten tietojen saantioikeutta luvanhakijasta parannettiin. Käsiaseen luvan saannin ikäraja nostettiin 20 vuoteen ja aseluvan saaminen edellyttää yhdistyslain mukaisen ampuma-asekouluttajan todistusta vähin- tään kahden vuoden aktiivisesta harrastuksesta (aktiivisuustodistus vaaditaan luvan saamisen jälkeen viiden vuoden välein). Henkilökohtaista arviointia kehitettiin laatimalla soveltuvuuskoe. Viranomaisten yhteistyötä lisättiin ja poliisille annettiin oikeus hankkia luvan hakijasta lääketieteellinen arvio. Lääkärin ja terveydenhuoltohenkilökunnan oikeuksia li- sättiin siten, että salassapitosäännökset eivät estä tietojen ilmoittamista poliisille.

Edellä mainitut hallituksen esityksessä olleet uudistukset toteutettiin ja muutokset kirjattiin aselakiin eri aikoina.³⁶ Aselain muutoksista kiisteltiin ja lopulta muutokset hyväksyttiin eduskunnassa äänin 158 17.³⁷ Soveltuvuuskoe otettiin käyttöön 13.6.2011. Reilu kuukausi Suomen soveltuvuuskokeen käyttöönoton jälkeen tuli tieto Norjassa 22.7.2011 tapahtu- neesta nuorisoleirin ampumavälikohtauksesta, jossa menehtyi suuri määrä pääasiassa nuo- ria ihmisiä (84 uhria). Tämä aiheutti Suomessa sen, että ampuma-aselakiin vaadittiin jäl- leen uusia tiukennuksia. PresidenttiTarja Halonenyhtyi näihin vaatimuksiin.³⁸

35Duquet Van Alstein2015, s. 16 18.

36HE 106/2009 vp, s. 5 9.

37Yle Uutiset2010.

38Yle Uutiset2011.

(29)

Vain vuosi Norjan tapahtuman tuli jälleen ikäviä uutisia. Hyvinkään keskustassa nuori mies ampui kaksi ja haavoitti seitsemää ihmistä. Tapahtuman jälkeen toukokuussa vuonna 2012 sisäministeri Päivi Räsänen otti julkisuudessa asiaan kantaa ja ehdotti asesäilytyksen tiukentamista. Räsäsen kannanotto koski aselain kohtaa, jonka mukaan aseet on säilytettä- vä lukitussa tilassa. Kyseinen ilmaisu on käytännössä varsin tulkinnanvarainen käsite. Rat- kaisuksi Räsänen tarjosi kaikkien aseiden säilyttämistä turvakaapissa tai poliisin tarkasta- massa tilassa.³⁹Räsäsen kannanotto vaikuttaa oikealta ja tämänkaltainen tiukennus tarpeel- liselta. Valitettavasti samankaltainen lainsäädännöllinen tulkinnanvaraisuus aseiden turval- lisesta säilytyksestä on edelleen olemassa. Tämä heikentää viranomaisen valvontamahdol- lisuuksiaja aiheuttaa epätietoisuutta myös aseluvan haltijalle. Tilanne saattaa johtaa viran- omaistoimintana epäselviin aseiden haltuunottoihin. Aseluvan haltijalle voi tulla tarpeet- tomia oikeuden menetyksiä, jotka voitaisiin välttää selkiyttämällä ampuma-aselain 106,2

§:n sisältöä.

Vuonna 2015 ampuma-aseen säilytyksestä annettiin uusia määräyksiä.⁴⁰ Nämä muutokset koskivat AL 106,2 §:ää. Tämän mukaan ampuma-ase on säilytettävä sisäministeriön asetuksen mukaisessa turvakaapissa, lukitussa paikassa tai muuten lukittuna siten, että ampuma-ase tai aseen osa ei ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön.Jos aseita on enemmän kuin viisi tai kyseessä on erityisen vaarallinen ase, aseet tulee säilyttää hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisilaitoksen pitää tarkistaa ja hyväksyä säilytystilat. Ky- seiset muutokset tulivat voimaan 1.12.2015. Turvakaapin hankintaan annettiin viiden vuoden siirtymäaika. Samassa yhteydessä käsiteltiin aseen autossa säilyttämistä ja todettiin, että asetta saa säilyttää autossa vain väliaikaisesti kuljetuksen yhteydessä. Sisäasiainminis- teriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitetun turvakaapista annetun asetuksen muuttaminen.⁴¹Eri valmisteluvaiheiden jälkeen vuoden 2002 turvakaappiasetus saatiin muutettua, ja uusi asetus (956/2017) astui voimaan 1.3.2018.

Viimeisin muutos ampuma-aselakiin toteutetaan kahdessa erässä: ensimmäinen osa on jo tullut voimaan 1.12.2017 ja toinen osa tulee lainvoimaiseksi 1.12.2018. Vuonna 2011 sää- detty soveltuvuuskoe poistettiin joulukuun alussa vuonna 2017, koska katsottiin, ettei se tuottanut halutun kaltaista tulosta. Mielestäni tämä vuoden 2017 lakimuutos on melko

39Yle Uutiset2012.

40HE 20/2014 vp, s. 1.

41Sisäministeriön lausunto yhteenveto 2016.

(30)

poikkeuksellinen ampuma-aselain 20-vuotisen historian aikana. Kyseessä on aselain en- simmäinen muutos, jossa säädöksiä ei tiukenneta, vaan vähennetään.

Lyhyesti voidaan todeta, että nykylainsäädännön tarkoitus on ollut uudistaa aselupamenet- telyä aseturvallisuutta vaarantamatta. Muutoksia ovat sähköisen asioinnin käyttöönotto, aseen tietojen tarkempi kirjaaminen uuteen asetietojärjestelmään, hankkimisluvan voimas- saoloajan piteneminen 6 kuukaudesta yhteen vuoteen, uusien aseiden tarkastuksen siirty- minen poliisilta aseliikkeille, joustavampi ja nopeampi asiointi aselupaprosessissa (koti- paikkasidonnaisuus poistuu) ja luopuminen asekeräilijän omasta tiedostonpidosta (uudistukset tulossa voimaan 1.12.2018).⁴²

Ampuma-aselain muutoksilla on viimeisen 20 vuoden aikana pyritty vastaamaan yhteis- kunnallisiin muutoksiin. Suurin puute ampuma-aselaissa on mielestäni koko sen voimassa- oloajan ollut se, ettei viranomaisilla ole ollut mahdollisuutta lain noudattamisen tulokselli- seen valvontaan. Yleisesti aselain muutokset ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta lainsää- dännön kokonaisvaltainen suunnittelu on saanut ajoittain väistyä tärkeäksi koettujen yksit- täisten korjausten tieltä.

2.3 Aselupaprosessi

Ampuma-aselain 5 lukuun on kirjattu säädöksiä aseen hankkimisesta, yksityisestä valmis- tusluvasta, muuntamisesta ja hallussapidosta. Tässä luvussa käyn läpi keskeisimmät asiat, jotka liittyvät aselupaprosessiin. Lisäksi olen laatinut prosessikuvauksen asiakokonaisuu- den päälinjoista.

Hyväksyttävät käyttötarkoitukset aseen hankkimiselle ovat metsästys, urheiluammunta, työperuste, näytös, museo, muistoesine, merkinanto sekä alaikäisen lapsen aseen kuljetta- minen ja säilyttäminen. Käyttötarkoituksista yleisimmät ovat metsästys ja urheiluammunta (AL 43,1 §). Lupahakemus toimitetaan joko poliisilaitokselle suoraan tai 1.12.2017 tapah- tuneen lakimuutoksen ansiosta enenevässä määrin sähköisen asioinnin kautta. Sähköisen asioinnin on tarkoitus nopeuttaa ja sujuvoittaa hakemuksen jättämistä, samoin kotipaik-

42HE 266/2016 vp, s. 1.

(31)

kasidonnaisuus on poistunut.Aseluvan myöntää ja peruttaa poliisilaitos.⁴³ Erityisen vaarallisen aseen hankkimiseen luvan antaa ja peruuttaa Poliisihallitus. Aseet tarkastetaan tällä hetkellä poliisilaitoksilla, ja 1.12.2018 osa tarkastustoiminnasta siirtyy aseliikkeille. Sa- moin ennen vuotta 2000 hankitut aseet ja aseen osat sekä ulkomailta hankitut aseet ja aseen osat onesitettävä poliisille 30 päivän kuluessa hankkimisesta (AL 42 c d §:t).

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ampuma-aselain mukaiset lupahakemukset voidaan saattaa vireille myös suullisella (tämä kohta on muutoksen alla) hakemuksella, jonka hakemuksen vastaanottanut virkailija kirjaa poliisin asetietojärjestelmään. Hakijan on kuitenkin aina esitettävä hakemuksensa perustelut kirjallisesti.

Aselupaa haettaessa on oltava mukana

passi taihenkilökortti (ajokortti ei ole henkilöllisyyttä osoittava asiakirja)

hakemuksen perustelut kirjallisina ja muut hakemuksen perustelemiseen tarvittavat asiakirjat

sotilaspassi, siviilipalvelustodistus, kutsuntatodistus tai todistus palvelusta vapaut- tamisesta

ampuma-aseen käyttötarkoituksen mukaiset todistukset⁴⁴

Hankittava ampuma-ase ei saa olla tarpeettoman tulivoimainen ja tehokas. Lisäksi hankit- tavan aseen tulee sopia esitettyyn käyttötarkoitukseen kaliiperin, lippaan patruunamäärän ja muiden ominaisuuksien perusteella. Ampuma-aselain lisäksi asetyypin sopivuutta arvi- oitaessa huomioidaan myös metsästyslain (ML 615/1993) säännökset. Taskuaseeseen luvan voi saada museossa tai kokoelmassa pitämistä varten ja muistoesineperusteella sekä työhön, jossa ase on välttämätön (AL 44,1 2 §).

Aseluvan saamisen edellytyksenä on 18 vuoden ikä ja käsiaseen kohdalla vastaava ikäraja on 20 vuotta. Hakijan tulee olla terveytensä ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta sopiva henkilö pitämään ampuma-asetta hallussaan. Sopivuuden arviointiin viranomai- nen käyttää rekisteritietoja ja asehaastattelussa saamiaan tietoja. Tämän lisäksi viranomai- sella on oikeus pyytää lääketieteellistä arviota aseluvan hakijasta. Lupaviranomaisella on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada lääketieteellisessä arviossa luvanhakijasta

43HE 266/2017 vp, s. 1 2.

44Poliisi.fi/luvat.

(32)

sellaiset terveystiedot, jotka ovat välttämättömiä lupaviranomaisen arvioidessa hakijan sopivuutta ampuma-aseen hallussapitoon (AL 45,1 §).

Haettaessa lupaa metsästyslainsäädännön perusteella hakijan on esitettävä luotettava selvitys harrastuksestaan. Mikäli kyseessä on loukku- tai luolapyynti, johon käytetään käsiaset- ta, hakijan on saatava paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä todistus metsästyskausittain jatkuvasta harrastuksesta. Lisäksi on perusteltava, miksi kyseinen metsästys vaatii käsia- seen. Aktiivisesta loukku-ja luolapyynnistä säädetään (AmpA 44 e §:ssä). Metsästyslain- säädännön mukaan sallittua eläinten ampumista varten aselupaa ei voida antaa muuta ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 4 7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta kuin kertatuli- toimista pienoispistoolia taikka pienoisrevolveria varten (AL 44,1 §).

Myös urheiluammuntaa varten hakijan on esitettävä aktiivisesta harrastuksesta luotettava selvitys. Ampumaurheilu ja harrastus on aktiivista, jos kyseessä on jonkin ampumaurhei- lulajin harjoittelu, kilpaileminen, kilpailuntoimihenkilönä toimiminen, valmentaminen tai kouluttaminen ampuma-aseen käyttöön (AL 45,4§). Jos urheiluammunta tapahtuu kä- siaseella, aseluvan hakijan on esitettävä todisteet vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti jatkuneesta harrastuksesta. Todistaminen tapahtuu yhdistyslain (YhdL, 503/19889) 4:ssä tarkoitetun ampuma-asekouluttajan kirjoittamalla todistuksella. Ampuma-aselain 45 §:n 4 momentissa tarkoitettua ampumaurheilua ja -harrastusta pidetään aktiivisena, jos luvanha- kijalla on luvan hakemista edeltäneiden kahden vuoden aikana ollut vähintään kymmenen harrastuskertaa pistoolilla, pienoispistoolilla, revolverilla, pienoisrevolverilla tai ilmapis- toolilla (AmpA 44,1 d §:ssä). Käsiaseen lupa on voimassa enintään viisi vuotta, jolloin jatkolupaa varten aseluvan haltijan on esitettävä jälleen todisteet siitä, että harrastus jatkunut on jatkunut aktiivisena. (AL 53 a §.)

Ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito eivät ole perusoikeuksia, eikä kenellä- kään ole ehdotonta oikeutta ampuma-aseen hankkimiseen ja hallussapitoon oikeuttavan luvan saamiseen. Ampuma-aselaissa on lupaviranomaiselle jätetty laaja har- kintavalta luvan antamiseen. Lupa myönnetään, jos ampuma-aselain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. ⁴⁵

45HE 266/2016 vp, s. 52.