Ampuma-aseiden säilyttämiselle annetaan lain mukaan neljä eri vaihtoehtoa: 1) luvanhalti-jan vakituisessa asunnossa, muussa paikassa, jossa hän pysyvästi oleskelee tai näihin kiin-teästi liittyvässä tilassa, joka turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vastaa näitä, 2) lainaami-seen oikeutetun henkilön luona, 3) ampuma-aselain mukaisen elinkeinoharjoittajan tiloissa, 4) poliisilaitoksen hyväksymissä tiloissa (AL 106,1 §).
Jos aseita on viisi tai vähemmän, ase tai aseet on säilytettävä luvanhaltijan luona tai lai-naamiseen oikeutetun henkilön luona seuraavasti: 1) sisäministeriön asetuksessa määritel-lyssä murtoturvallisessa turvakaapissa, 2) lukitussa paikassa tai 3) muuten lukittuna siten, että ampuma-ase tai aseen osa eivät ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön.59
Kokemukseni mukaan AL 106,2 §:n mahdollistama säilytys on monista eri toteutustavoista johtuen vaikeasti valvottava. 106 §:n melko alhainen ja epäselvä vaatimustaso saattaa ai-heuttaa ristiriitatilanteen, jossa lupaa vaativa tai vaativat aseet tai aseen osat ovat huolelli-suusvelvoitteen (AL 105§:n) hengen vastaisesti säilytettynä, vaikka ainakin nimellisesti täyttäisivät AL 106,2 §:n vaatimukset.
59106,2 §:nvalvottavuuden minimivelvoite toteutuu, kun toiminnan kannalta olennainen osa säilytetään erillään lukitussa tilassa ja muut aseen osat siten, että ne eivät ole helposti anastettavissa tai otettavissa käyt-töön.
Ampuma-ampuma-aselain vastaisesta menettelystä seuraavaan aseiden väliaikaiseen haltuunottoon.
Lain noudattaminen olisi sekä luvanhaltijan että valvontaviranomaisen kannalta paljon helpompaa, jos säilytys määrättäisiin toteutettavaksi tietyn standardin mukaisessa asekaa-pissa. Näin on menetelty esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa.
Vuonna 2012 sisäministeri Päivi Räsänen ilmoitti myös olevansa sillä kannalla, että jokai-nen ase pitäisi säilyttää asekaapissa.60 Hallituksen perusteluissa (vuonna 2014) esitettyihin ampuma-aselain muutoksiin (AL 106 §) todetaan, että niillä on pyritty ampuma-aseiden säilyttämistä koskevien ampuma-aselain säännöksien tarkentamiseen ja osin tiukentami-seen. Ampuma-aseen säilyttäminen ei enää olisi mahdollista siten, että aseen osaa säily-tettäisiin muusta ampuma-aseesta erillään niin, että irrallaan säilytettävä osa eikä muu osa aseesta olisi lukittuna. 61
Haastatellessani aseiden säilytykseen liittyvissä asioissa poliisipäällystöön kuuluvia henki-löitä olen kirjannut muun muassa seuraavan mielipiteen:
Suunta on hyvä, mutta tällä hetkellä mennään hitain askelin. Mutta pitäisi päästä siihen, että meillä ei olisi tulkinnanvaraisuuksia. Tässä tullaan sitten siihen, että nä-mä ovat myöskin oikeusturvatekijöitä sille luvanhaltijalle, ei ole epäselviä tilanteita, ei tule tavallaan oikeuden menetyksiä suuntaan ja toiseen, oikeusturva myöskin vi-ranomaiselle ja oikeusvarmuus ja asioiden ennustettavuus pitäisi olla selkeä 62
Viranomaishaastattelussani vuodelta 2017 nousi esiinmyös näkemys siitä, miten selkeästä sääntelystä hyötyisivät kaikki, sekä luvanhaltijat että viranomaiset. Kun valvova
viran-,mitä laki edellyttää, tilanne lisää ennustettavuutta ja pa-rantaa oikeusvarmuutta.
Suomen aseiden säilytysturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä on muiden Pohjoismai-den säädöksiin verrattuna havaittavissa joiPohjoismai-denkin erojen lisäksi myös paljon yhtäläisyyksiä.
60Yle Uutiset2012.
61HE 20/2014 vp, s. 18.
62Haastattelu2017,H 3, päällystölle tehty teemahaastattelu.
Kaikissa Pohjoismaiden malleissa on huomioitu aseiden määrä, jonka mukaan säilytysvaa-timukset myös määrittyvät.
Tanskassa on käytössä asekaappistandardit EN 1143, luokka - 0 ja luokka - 1.63 Tanskassa aseiden säilytys on standardi luokka - 0 mukaisesti, kun aseiden määrä on alle 25 asetta ja luokka - 1 mukaisesti, kun asemäärä ylittää 25 asetta. Hallituksen esityksessä on katsottu, että viiden tai sen alla olevan asemäärän säilytyksestä tulee määrätä laissa. Tavoitteena on säilytystä koskevien säännösten tiukentaminen ja tarkentaminen.64
Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yli viisi ampuma-asetta, on aseet säilytettävä 119 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla annetussa sisäministeriön asetuk-sessa määritellyssä murtoturvalliasetuk-sessa ja lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuiten-kaan edellytetä, jos aseiden säilytyspaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat (AL 106,3 §.) Hallituksen esityksen mukaan turvakaapin hankkiminen koskisi noin 10 000 ase-luvan haltijaa.65
Finland Guns 1 5, guns must be stored carefully, locket up room.
Guns more than 5 or 1 extra dan-gerous gun: weapons cabinets: EN 11450 least level S1, or EN 1143-1 least level 0, or police has
checked armory.
Sweden weapons cabinet: SS 3492
FAP 556-2, 10 small arms (hand-guns) 20 rifles, 10 fully-automatic
63Opbevaring af skydevåben2000, s. 6 7.
64HE 20/2014 vp, s. 1.
65HE 20/2014 vp, s. 21.
5089, INSTA -610 or
more than 25 long guns (10 short guns) EN1143-1- class 1+an elec-tric alarm going to a round the clock central approved by police
2.5.1 Pohjoismainen vertailu asesäilytyksen vaatimuseroista66
Asesäilytyksen perusmalli on rakennettu kaikissa aseiden määrien tai asetyyppien mukai-sesti. Tanskan malli onhyvin selkeä niin valvovalle viranomaiselle kuin aseluvan omista-jallekin.Ensimmäisestä aseesta lähtien kaikki aseet ovat kaapissa,ja jos asemäärä on yli 25 pitkää asetta tai yli 10 käsiasetta, vaaditaan hälytyslaitteet ja säilytystilalle erillinen poliisin tarkastus. Vain Tanska ja Norja vaativat myös hälytysjärjestelmät isompiin asesäilytyksiin.
Pohjoismaista ainoastaan Islannissa ei ole vaatimuksia standardin mukaisista turvakaapeis-ta. Suomenasesäilytykseen olisi hyvä lisätä vaatimus myös hälytysjärjestelmästä,jos säily-tettävien aseiden määrä on suuri tai kunkyseessä on erityisen vaarallinen ampuma-ase.
Pelkät rakenteelliset ratkaisut eivät ainayksin riitä suojaamaan aseita. Suomalainen asesäi-lytysmalli tulisimuuttaa Norjan ja Tanskan mallin mukaiseksi siltä osin, että ensimmäises-tä aseesta lähtien vaadittaisiin turvakaappia aseiden säilytykseen. Asemäärän kasvaessa säilytyksen vaatimuksiin lisättäisiin hälytyslaitteet, jotka poliisi tarkastaisi.
66 Kaavio 3:Pohjoismainen vertailu asesäilytyksestä. Olen lähettänyt laaditun kaavion seuraaville henkilöil-le:Patrik Johansson (Ruotsi), Ingeborg Gran (Norja),Ólafur Egilsson (Islanti) ja Poulsen, Jan (Tanska).
Edellä mainitut henkilöt työskentelevät poliiseina, ja olen ollut heihin yhteydessä sähköpostin välityksellä ja varmistanut heiltä kaavion sisällön oikeellisuuden suhteessa kyseisen maan lakiin.
Hälytysjärjestelmien hinnat ovat viime vuosina laskeneet, joten asekaapin ja hälyttimen yhteishinta ei välttämättä olisi kohtuuton suhteessa aseiden arvoon. Hälytysjärjestelmällä voidaan tehokkaasti estää aseiden joutuminen vääriin käsiin. Hälytysjärjestelmän asenta-minen parantaisi kiinteistön murtosuojausta myös muilta osin ja parantaisi esimerkiksi pa-loturvallisuutta. Pelkästään rakenteelliset tai hälytysjärjestelmävaatimukset eivät kuiten-kaan muuta olennaisesti tilannetta, jollei viranomaisella ole oikeutta valvoa asesäilytyksen toteuttamista.
Turvakaappiasetuksen (956/2017) mukaisten turvakaappien hankkiminen lisättiin ampu-ma-aselakiin 1.12.2015 (yli viisi asetta, erityisen vaarallinen ase), ja siirtymäaika päättyy 1.12.2020. Viranomaiselle olisi hyvä saada ennaltaehkäisevä ja kokonaisturvallisuutta nos-tava oikeus tarkistaa vaaditut asesäilytystilat. Vasta näin turvakaappiasetuksella ja lain muutoksella saavutetaan tavoiteltu vaikutus aseturvallisuuteen.Aktiivinen säilytysturvalli-suuden valvonta parantaisi poliisin ja aseluvan haltijan välistä yhteydenpitoa, ja se myös parantaisi ampuma-aselain muiden kohtien huomioimista.
Yhteenveto suositeltavista tarkennusehdotuksista ampuma-aselain pykälään 106:
1) Kaikki aseet ensimmäisestä aseesta lähtien tietyn standardin mukaiseen turvakaap-piin, joka tulee ankkuroida kiinni rakenteisiin.
2) Yli viiden aseen säilytys vaatiihälytyslaitteet, joiden asennus tulee tarkastaa viran-omaisten toimesta. Samalla myös varmistetaan, että aseiden luvanhaltija on hank-kinut asianmukaisen turvakaapin ja on sijoittanut sen vaaditulla tavalla rakennuk-seensa.
2.5.2 Suositus asesäilytystilojen tarkastamisesta / Lounais-Suomen poliisi
Olen tehnyt Lounais-Suomen poliisilaitoksen käyttöön suosituksen, jonka tarkoitus on yh-denmukaistaa poliisilaitoksen tekemiä tarkastuksia tilanteissa, joissa aseita on säilytettävi-nä yli 5 kappalettaja aseluvanhaltija haluaa itse tehdä asehuoneen. Laatimani suosituksen mukaisesti aseiden säilytyspaikan tarkastajan pitää pyrkiä siihen, että tarkastettu asehuone vastaa mahdollisimman tarkkaan ampuma-aselakia (AL, 1/1998) sekä asetuksessa (956/2017) olevaa standardia.
Ohjeen muodossa oleva teksti jättää virkamiehelle harkintavaltaa tarkastuksen suorittami-selle. Virkamiehen toimien tulee kuitenkin huomioidaperustuslain (PL, 731/1999) 2, 3 §:n mukainen velvoite noudattaa kaikissa toimissaan lakia.
Ohjeen tarkoitus on kiinnittää sekä yksityishenkilöiden että tarkastusta tekevien virkamiesten huomioita ampuma-aseen oikeanlaiseen säilyttämiseen. Säilytystilan vaatimustaso riippuu aseiden määrästä, aseiden tyypistä sekä viranomaisen tekemäs-tä uhka-arviosta. Ohjeen tarkoitus on myös aseita koskevan turvallisuuden paranta-minen, johon päästään siten, että pyritään ennalta tunnistamaan säilytykseen liittyvät riskit. Rakenteellisilla ratkaisuilla pyritään suojaamaan asesäilytystiloja standardin tason mukaisilla perustyökaluilla tapahtuvaa luvatonta tunkeutumista vastaan. 67