R IKOSILMOITUKSET ANASTETUISTA AMPUMA - ASEISTA L OUNAIS -S UOMEN POLIISILAITOKSEN

4.4.1 Yleistä

Tutkimuksen kohteena olivat rikosilmoitukset rikitrip-järjestelmästä⁹⁷, ja tutkimusaika oli viisi vuotta. Järjestelmän materiaali on muokkautunut poliisille tehtyjen rikosilmoitusten perusteella, jotka on kirjattu Patja-järjestelmään, josta ne edelleen tallentuvat rikitrip-järjestelmään seuraavan 24 tunnin aikana.

Haku järjestelmästä on tehty seuraavilla hakuehdoilla: aika 1.1.2012 1.1.2017, poliisilai-tokset Lounais-Suomen poliisilaitos ja Sisä-Suomen poliisilaitos, nimikkeet varkaus or törkeä varkaus and ase or ampuma-ase . Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella hakuehdot täyttäviä rikosilmoituksia oli 812 kappaletta, ja Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella vastaava luku oli 1 051 kappaletta. Tarkempi tarkastelu pudotti määriä eli L-S po-liisilaitos 81 rikosilmoitusta, joissa aseita oli anastettu, ja S-S popo-liisilaitos 127 rikosilmoi-tusta.⁹⁸ Viiden vuoden aikana Lounais-Suomen poliisin alueella oli anastettu aseita yhteen-sä 218 kappaletta, javastaava luku oli Sisä-Suomen poliisin alueella 436 asetta.

97Ilmoitukset tallentuvat poliisin järjestelmiin 24 tunnin aikana tallennuksesta.

98

Yhteensä rikosilmoituksia oli tehty viiden vuoden aikana 208 kappaletta ja anastettujen aseiden yhteismäärä molemmilla alueilla oli 625 asetta. Koko Suomen alueella aseita oli anastettu saman ajanjakson aikana 2 127 kappaletta⁹⁹.Rikosilmoitusten käsittelyssä ei ole käytetty asianomistajien henkilötietoja, eikä myöskään osoitetietoja.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueen asukasluku oliyhteensä 697 283 asukasta. Vertai-lualueena olevan Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella asui 785 552 asukasta.¹⁰⁰ Yhteensä näillä kahdella alueella asui lähes 1,5 miljoonaa ihmistä.

Rikosilmoituksien tiedoissa on muutamia huomioitavia seikkoja: Ensinnäkin ne ovat il-moittajan kertomuksen mukaan kirjattuja ilmoituksia ja siitä syystä yksityiskohdat perus-tuvat siihen, miten tarkasti ilmoittaja on halunnut tapahtumista kertoa. Rikosilmoitukset tehdään joko poliisilaitoksella henkilökohtaisesti tai sähköisen järjestelmän kautta. Poliisi-laitoksella henkilökohtaisesti ilmoitusta tehtäessä poliisi voi esittää tarkentavia kysymyk-siä. Varkaustapausten kohdalla lisäkysymyksiä voivat esittää myös esitutkintaa toimittavat poliisimiehet.

Jolta on kadonnut tai anastettu hänen hallussa pitämänsä ampuma-ase tai aseen osa, on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä poliisille. Ilmoituksen yhteydessä on esitettävä lupatodistus tai muu selvitys oikeudesta ampuma-aseen tai aseen osan hal-lussapitoon (AL 111,1 §). Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa voidaan pe-ruuttaa, jos: ampuma-ase tai aseen osa on kadonnut tai anastettu (AL 67,2 §:n 6 kohta.)

Rikosilmoitusten analysointia vaikeuttavat erityisesti säilytysturvallisuuden osalta seuraa-vat seikat: 1) asekaappia ei ole määritelty laissa, eikä asetuksessa, joten rikosilmoituksissa asekaapista puhuttaessa määritelmä on ilmoittajan oma näkemys asiasta, 2) rikosilmoituk-sensyöttöpohjassa ei ole erillistä paikkaa, jossa olisi määritelty aseiden säilytystapa (ase-kaappi, standardihyväksytty turva(ase-kaappi, kassa(ase-kaappi, tms. ja oliko kohteessa hälytyslait-teet) ja tästä syystä kyseisten rikosilmoitusten tilastointi on erittäin vaikeaa, 3) usein käy niin, että ilmoittaja ei tiedä hänellä olevaan asesäilytykseen liittyen, onko hänellä

standar-99Tokka-asiakasportaali2018.

100PolStat-järjestelmä 2017.

dihyväksytty kaappi ja jos on, niin mikä standardi kaapissa on, 4)on mahdollista, että il-moitusta vastaanottava poliisi ei tiedä,mitä lainmukainenaseiden säilytys vaatii.

Mielestäni rikosilmoitusta tehtäessä pitäisi ilmoituspohjassa olla kohtia, joita ei voi ohittaa, kun kyseessä on aseiden anastamiseen liittyvä ilmoitus. Seikkaperäisestä ilmoituksesta hyötyisivät asian kaikki osapuolet. Jutun tutkija saisi asianmukaisen tiedon, josta kävisi ilmi aseiden määrä ja miten niidensäilytys on järjestetty. Sama tieto helpottaisi lupapuolel-la päätöksentekoa aselupien suhteen. Hyvin lupapuolel-laadittu rikosilmoitus helpottaisi myös vakuu-tusyhtiötä mahdollisen korvauspäätöksen tekemisessä.

Kuvio 4. Ampuma-aseiden säilytys rikosilmoitusten perusteella (Lounais-Suomi).

Ampuma-aseiden säilytys Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen poliisilaitoksien alueilla oli lähes samalla tapaa jakautunut. Sisä-Suomessa 81 % aseista oli asunnossa säilytettynä, vastaava luku Lounais-Suomessa oli 71 %, johtuen ainakin osaltaan kesämökillä säilyttä-misen yleisyydestä. Kuviossa 4 mainitut mökki , vene ja auto herättävät ajatuksia lainvastaisesta aseiden säilyttämisestä. Olen joutunut rajaamaan selvitystyön ulkopuolelle seikkaperäiset selvitykset jokaisen säilytyksen taustalla olevista olosuhteista.

4.4.2 Kuvio 5. Ampuma-aseiden säilytys rikosilmoitusten perusteella(Sisä-Suomi).

Kuvio 5 kuvastaa sitä, miten aseita on säilytetty asunnossa. Aseiden säilyttämisen erot ei-vät poliisilaitosten välillä olleet kovinkaan suuret. Kuviossa 5 on esitettynä Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueen tilanne rikosilmoitusten mukaan. Karkeasti puolet aseista oli säily-tetty lainvastaisesti molemmilla tutkimusalueilla, ja kuten jo aikaisemmin todettiin, tarkko-jen yksityiskohtien selvittäminen ei ollut mahdollista tässä työssä.

Lainvastaisesta säilytyksestä voidaan mainita seuraavaa: aseita oli säilytetty tyhjillään ole-vissa taloissa, lukitsemattomissa kaapeissa, autoissa ja yhteen ilmoitukseen olikirjattu, että asetta oli säilytetty peiton alla. Valitettavan yleistä oli aseiden säilytys kerrostalon häkkiva-rastossa, ja kyseisensäilytyksen osuus Lounais-Suomessa olilähes 10 % luokkaa.

Ampuma-aseiden säilytyksen valvonta ei onnistu lain tarkoittamalla tavalla, jos aseita säi-lytetään kesämökillä (Lounais-Suomi 15 %) tai tyhjillään olevassa talossa (esim. kuolinpe-sän aseet). Ilmoituksissa vain yhdessä oli merkintä hälytyslaitteista, mutta tietyn standardi-tason kaapeista ilmoituksissa ei ollut mainintaa.

Ilmoitustietojen mukaan suurin osa aseista anastettiin silloin, kun asunnot olivat tyhjillään.

Tällaisissa tilanteissa rakenteellinen murtosuojaus ei yksistään riitä, vaan rinnalle tarvittai-siin toimiva hälytysjärjestelmä.

4.4.3 Kuvio 6. Ampuma-aseiden säilytys asekaapeissa (Lounais-Suomi).

Asekaappisäilytyksen osalta yllä oleva kuvio 6 (Lounais-Suomi) kertoo jakauman asekaa-pissa olleiden aseiden osalta. Rikosilmoituksiin oli kirjattu säilytystavaksi asekaappi, joka valitettavasti jättää kaapin tasosta melko laajan tulkintamahdollisuuden. Osassa ilmoituksia oli merkitty, että kyseessä oli puusta valmistettu kaappi. Asekaappien painosta tai lukituk-sesta ei ollut yleisesti merkintää. Ilmoituksissa ei ollut kirjattuna yhtään standarditason turvakaappia.

Melko yleistä oli, että koko asekaappi oli anastettu aseineen, Sisä-Suomessa peräti 33 % tapauksista. Avainturvallisuudesta kertoo puolestaanse, että Lounais-Suomen alueella ase-kaappiin oli päästy avaimella peräti 59 % ilmoituksista. Osassa tapauksista avaintaoli säi-lytetty niinkin huonossa paikassa kuin asekaapinovessa tai asekaapin päällä. Asekaappien murrot olivat 21 % Lounais-Suomen ja 37 %Sisä-Suomen ilmoituksista.

Rikosilmoituksien todenperäisyyttä on vaikea arvioida, mutta yleinen tuntuma ilmoituksien todenperäisyydestä on, että ihmiset ovat melko avoimesti kertoneet aseiden säilytystavan, vaikka se ei olisi ollutkaan hyvällä lain vaatimalla tasolla. Oma tutkimuksen aihe olisi sel-vittää, mihin selkeästi lainvastainen säilytys on johtanut aseiden omistajan kohdalla.

5. JOHTOPÄÄTÖKSET