Kiinalaiset jutut. Käsikirjoitus vuodelta 1954 · DIGI

KIINALAISET JUTUT Muistikuvia

-meno

Ihmeitä tapahtuu; aivan äkkiarvaamatta voi huomata oleviin- sa menossa Kiinaan...

Vaikuttaa siltä niinkuin ^ilmojen avara tie olisi kulunut kuoppaiseksi. Kone heilahtelee ga keikahtelee, iidessä ^ja alla

vuoria, väriltään tummanharmaanvihreitä ^ja ääriviivoiltaan omituisen ^vieraita, aivan toisenmoisia kuin ^Lapin kotoiset tunturit ^tahi Jäämeren rantojen ^uljaana pohoitavat pahdat...

Gohinerämaa on jäänyt taakse, ^kalju, kellertävä

Ja

^kauhea.

Vain ^sen liepeillä ^silmä, eroittaa vivahduksen ^{vihreää, eroit-}

taa telttojen pesäkupuja ja kamelien koikkelehtivia hahmoja.

Jallita

erämaan autiudessa mennä pyyhältää myöskin autoja

Ja

meillä ^on lentotaito. ^{Aika, jolloinkamej.l ori} ainoa ^kulku- neuvo tuossa maisemassa ei ^{ole kovin} kaukana historiassa. ^Älyt kamelille ^on tullut ^ilta...

Paitsi Go"bin autiutta ^{taakse on Janjayt paljon} muuta. Mosko

v-?n avarat "kadut% ja PunainerLjLori, joiia aina seisoi ^parvi

ihmisiä, suljetun ^{Kiaxxk; edustalla,} epäilemättä valtaosaltaan ^maalaisia, kaupunginkävijoitä, toppa takseja ja ruivipäitä. Rakennettiin ^hautaa kuolleille, jotka kuitenkin yhäti elivät, jotka olivat vaikuttaneet paljon miljoonien lu-

misten elämänkulkuun, muuttaneet ja ^yhäti muuttivat maailman kasvonjuonteita. Oli nähty uuden yliopistorakennuksenakorke- alle ylös ja Metrcn komeina kiviluolina ^painuvan maanuumeniir.

Ja Suuressa Oopperassa

säkenöivät

naissääret...

Taakse ^{on jäänyt paljon} Siperian laveutta, sekä ^yön pimey- den peittämää ett” päivänvalon paljastamaa. Pimeydestä,

lois-

tivat vain miljoonakaupunkien ^kynttilät, mutta päivä

levitti

esille viljavainioita jos metsiäkin. ^Koivu vihersi

keväisen

ujosti, viljelystä riitti riittämistään ja suurten virtojen uomat ojentelivat savenkarvaisina. Ja

Novosibirskin kadulla

käveli kaksi kaverusta keskellä päivää suomalaisessa ^umpihu- malansa. Heidän

reittinsä

^ei ollut suinkaan suora ^ja he se-

littivät asiaa loputtomasti ja yhtäaikaa...

Siinä oli jotakin kotoista. Ehkäpä he olivatkin suomensu- kua. Onhan ^kerrottu, että* esi-isämme olisivat muinoin

lähte-

neet vaeltamaan jostakin

täältä.

Ja yhteen aikaan

tänne lähe-

tettiin lainrikkojia, tuomittiin Siperiaan,

ikiteille...

Siperia oli aikoinaan hyvin kuuluisaa _maata Suomessakin.

Jotenkuten on iskeytynyt mieleen, että se on hyvin ^kylmää, karua ^ja kauheaa. Ja sitten alhaalla allamme levisikin loput-

tomasti leipämaita. Olipa vain suomalainenkin kynsäissyt _tuol lakin mäntä nurin...

Kiinan Länsivuorten tummanvihreillä rinteillä

mutkittelee

selvästi eroittuva vaaleanharmaa rakennelma, kuin vahvakärki- sellä kynällä vedetty viiva karttakirjassa. Se on epäilemättä Kiinanmuuri, tuo, jol3a on paljon pituutta, ikä- ja mainetta.

Korkealta »ilman sinest"kin saa käsityksen siitä, että tyo on

ollut tavaton. Siinä on orjan nahka tarennut, siinä on järki ojennellut... Estikohwn tuo muuri koskaan ^jotakin

tulemasta

Kiinaan? ^Nyt se kaukana allamme, matalalla. Tilkka öljyä ja sopivia teräksen kappaleita ja muuri ei meitä häiri*-.0. ao- neeu peltikuori tärisee ^ja akkunalasista on komea katsella...

oe hyvä tuosta kuuluisasta ^muurista c::, että -varmasti

ti©- tääi

tuossa se nyt tulee, Kiinanmaa. biöllS tl auGm«l&inen lie ne enää liiemmaksi känntynyt maan ^puoleen aikeissa kasvattaa kaikenlaista. Tunnetuinta ^lienee, että heitä on tänne lähtenyt

julistamaan _niin sanottua kristinuskon ^hyvää sanomaa, lulee mieleen, että siinä ei ole ollut ^vähäg pää väärässä; mennäpäs

saarnailemaan ^jotakin viidellesadallamiljoonalle viisikymmentä vuosisataa lihavaa maata viljeille ja

historiaa

kirjoittanen,

1e...

Tulee mieleen, _{ett» tuo muuri} on

ensimmäinen

ja

»ilmeinen

- 3 ^-

tuttusi näillä mailla, ainoa joeta olet kuullut, ja alla avautuva maa tuntuu yhtä-äkkiä kovin

kaukaiselta

^ja _vieraal-

ta. Lin Jutang on kirjciUanut, että "matkailun

tarkoitus

on pääetä karkuun ja kadota."- Mutta tuntuu siltä, että olet päässyt liian kauas. Sanaakaan et ymmärrä', taveista et tiedä etkä ole belvillä siitä ^jilten asiat olivat _{ennen*- ja} eilis- päivänä. Mlt£3n et tule kostumaan kuuluisan

kiinanmuurin

ta-

kana.

Kalkki

^{on hupeneva}

kcuriiai

niinkuin multa ketun kya-

Vanhaa ^{P e k i n g} i ä.

Pekingin ihmisen kallon ^{kappaleet, vanhimman} edelläkävi- jän luut mit» tunnetaan, ovat ffiuolenmilJoonan ^vuoden ikäiset.

Kauan sen jälkeen sai ihmissuku ^asua vaatimattomammin, mutta

jo ainakin toistatuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua he olivat niin pitkällä, että rakensivat kaupungin Pekingin paikalle. Kiinan keisarit ovat ;aajailleet tässä kaupungissa tuhantisen ^{vuotta. .Elämästä, aika-ajoin} rakentelevastakin, j*aa ^{jälkiä, eikä ohikävijä} tietenkään kerkeä ^{nähdä juuri} mi-

tään. ^..

Pekingin lähistöllä ^on keisarillinen

|(esäpalatsi,

^jonka

englantilaiset ja ranskalaiset joukot vuonna 1860 ryöstivät ja sitten polttivat siistiäkseen ^{jälkensä, Europan museoit*-} ten kiinalaiset taideaarteet ^ovat melkoiselta osalta peräisin t&sta' saaliista. Kiinan viimeinen keisarillinen hallitsija, leskikeisarinna ^{Vanha Buddha,} pystytti Kesäpalat- sin uudelleen? ^{rahoilla, joilla} oikeastaan piti rakentaa Kii-

nalle uudenaikainen laivasto. Siinä hän täisikin olla oikeas-

sa, sillä, epäilemättä laivat olisivat ^jc ammoin ^painuneet sy- vyyteen ja vieneet miehiä mennessään tahi olisivat ^vain kasa ruostunutta rautaa. ^{Mutta sen sijaan} keisarillisessa ^Aesäpa-

sissa riittiä ^{yhäti näkemistä,} vaikka europpalaiset jälleen jättivät ^{jälkensä vuonna}

1900,

^ollessaan rauhoittelemassa

Boksarisotaa, ja muutenkin ^aika leikkasi. Mutta uuden halli- tuksen aikana ^Pekingin kaupunki ^pani täälläkin heti paikat kuntoon, vaikka kysymys olikin vanhasta ja sellaisesta, joka

ei syötäviksi kelpaa...

Kesäpalatsi on loputon määrä, rakennuksia ^ja rakennelmia

ku^kuloitten

rinteillä,. Vieressä on laajanlainen kaivettu

o

j-rvi, jonka avulla maisemaan ^on saatu ^yhä

enemmän

eloa. Itse pä"palatsi ^on neliskulmainen, kivetty piha keskellä. Leveät paasiportaat johtavat ^halleihin, joissa riittää kaunista kai- verrustyötä. Paikoitellen se oli tehty synkänmustaan ^puuhun.

Mutta ^{päävärein* oli}

keisarillinen

^{keltainen ja kirkas sini-}

nen. Kattotiilet hohtelivat ^{ja räystäät} kohottelivat ^huultaan ylenkatseellisesti,

iiiUS

^{seisoi paljon pieniä,} kummallisia, posliinisia pirunkuvia ^ja kuuluisa lohikäärme ^ryömi kaikkial- la harjasniskoineen. ^Ne seisoivat ^{juuri sopivassa} asennossa karkoittaskseen pahathenget ^ja vaikuttaakseen

asukkaiden elämään...

Kiriset ^leijonat istuivat tietenkin ryhdikkäinä ^pakarain- sa varassa ^ja pronssisia eläimiä ^{ja lintuja} seisoi vahteina kulkupaikoilla. ^Oli loputtomasti paasikäytäviä ja kiviportai-

ta, kioskeja, temppeleitä, ^{siltoja, buddhia} ja museotavaraa.

Hannassa, veden päällä, oli valkoisesta marmorista ^{tehty lai-}

Ta,/kolmikerroksinen.

^{Teki mieli uskoa,} että leskikeisarin*

nan mieleen ^{on muistunut,} että laivastorahoja tässä haaskail- tiin... ^Mutta laiva kuuluu alunperin rakennetun ^{jo 1750.} Van- ha Buddha oli vain

laittanut

^tämän veneasunnon ^uuteen uskoon.

Komean ja kiemuraisen kivilaivan nimi oli ^{Hiljaisten Juh-} lien

fharsl.

Kiinalaisten

rakennusten

^{nimet ovat}

kauniita ^ja omituisilta

vaikuttavia.

Linnunlaulu» ^{oli se ra-}

kennus,

keisarillisten

jalkavaimojen ^{entinen asunto, jossa}

eteemme alkoi ^ilmestyä pyöreitä ruokakulhoja ja punaista ^v,i niä. Voi ^muistella, että ei ollut puolta vuosisataakaan ajasta, jolloin täällä asui vain ^{yksi suku...}

Mahtavana ^{ja outona} avautui Kiinalainen maisema

korkealta rinteeltä

Linnunlaulun akkunoista.^{. ..ar}

Keisarillinen ^palatsi itse Pekingin kaupungissa on

niirei-

2

tään ^{Kielletty Kaupunki. Ennen} siellä aeui vain keisarillis-

ta

perhettä,vaimoineen,

jalkavaimoineen, ^pal- velijoineen ja kuohilaineen. Silloinkin siitä ^kehittyi muuta mien tuhansien asukkaiden ^{kaupunki, itfyt} siellä ei asuta, Mtt-

seomaisesti järjestetyt tavarat ^täyttävät mahtavat tilat ^ja yhteinen kansa töllistelee keisarillisia istuimia ^ja huoneen kokoisia häävuoteita...

Kielletty kaupunki on rakennettu 1400-luvun alkupuolella, mutta jo ennen ^{sitä, kokonaisen} vuosituhannen aikana, ovat Kiinan keisarit pitäneet samoilla ^paikoin hoviaan. Korkea

punertava muuri ^ja vallihauta ympäröi Kiellettyä. laupunkia

/

ja jo

kauas,

^johonkin korkeammalle ^paikalle_/voi eroittaa pa- latsien keisarillisen keltaisten kattojen lasitettujen tiil- ten kalansuoir.u_loisteen* Palatseja on niin paljon, että vä- syv ja avaria

J>ronssil

ei jonain kita ammottaa

aikovan ^pitää saaliinsa. ^Kolmi- jalkapadat seisovat ^portaitten molemmin puolin ja pihoilla on myöskin valtavan suuria kuin ammeita. Kii- nalaiset eivät ^{unohda kertoa,} että

euro*ppaliset

ovat kynsi-

neet niistä kultauksen. Tämä ^tapahtui vuonna ^{1900, jolloin} europpalaiset eräitten tietojen mukaan ensikerran ^pääsivät _>

Kiellettyyn Kaupunkiin ja heittivät tästä tilaisuudesta muis tomerkin kullattujen patojen kylkiin...

Hästäitten ^{ihme on} vaikuttava, ife orat paikoitellen monin kertaiset ^ja kaikenkaltaisia, epäilemättä kuviteltujakin,

vauhdikkaita eläimiä

^{sojottaa siellä} joka suuntaan, harjoit- taen tehokasta taikuuttaan...

Eipä silti, ettei vaikuttaisi myöskin korkean hallin mah- tava puinen ja punainen kannatinpylväs, korskea keisarilli- nen valtaistuin tahi ^{joku astia,} mitä merkillisin ^pönttö,

sekä muodoillan että väreillään. ^Mutta kaikkea on niin lo-

4

puttoman paljon, että väsyy ja tylsistyy...

Autioilta ^ja alastomilta marraoripihoilta

tullasi

^lopulta-

kin Keisarillisen Fuutarhan alueelle. Viimeinkin jotakin elä- vää j a kasvavaa: puuta, pensasta, kukkaa, kiviraunioitten ja kioskien keskellä.

Erällä,

pihalla oli myöskin keisarillisia kaloja suurissa ^{ammeissa, osa niistä,} oli kututouhuissa. Itfe uhoivat lihavuutta ja hehkuivat värejä kuin onnea, kuten kaik- ki elävä ^moisissa aikeissa. Hiiden dynastia tulee jatkumaan...

Sitten istuimme teellä lumisadehuoneessa. Mikä määräten määrä kaiverruksia kaikkialla, mihin ^vain silmäsi käänsitkinC Viiden vuosisadan takainen käsityöläinen on saanut vuolaista toisenkin ^kerran, erehtymättä ja tarkasti,

täsmälleen.

Oli nähtävissä, että ^{Kiinassa on ollut} vuolaisevia miehiä ja että he ovat vuolaisseet...

Taivaan Temppeli on Pekingin eteläliepeillä ja se on pää- osiltaan rakennettu samoihin aikoihin kuin ^{Kielletty Kaupun-}

kikin, jolloin täällä ^siis vallitsi jonkinlainen rakentamisen aalto. ^Alueella, joka ympäröi temppelirakennuksia on yli vii-

situhatta kappaletta pahkaista ja

uurrerunjfoista

^sypressiä,

jotka

eläTat

^{jo kuudetta Tuosi«?+a->nsa.} Itse temppelirakennus on raatinut valtavan määrän

kivitcit".

^Laajat kivilattiat, käytävät ja portaat ja monin tavoin uurrellut kiYikaiteet häikäisevät

silmiä

valkeudellaan auringon paisteessa, kieleen

jylkähtää, ^että

voittaa keisarillisessa loistossa ^{ja leveydessä} ja auringon ja tuulten tekemissä

koristeleikkaukaissa. ^Katta

^{tämätfn oli-}

kin ihmiskäden ^jälkiä...

Rakennuksissa ^{on käytetty} tarkkoja mittoja, joilla on jO-

- yhteytti maan ^ja maailmankaikkeuden oletetun rakenteen ja kuran kanssa. Rakentajien on täytynyt tietää ^yhtä ja tois

Söi

5

ta pystyessään pystyttämään esimerkiksi Kaikujfefuurin, _jossa

pieninkin kuiskaus kuuluu melkoisen matkan,

paikkoja ^on avara ympyränmuotoinen Taivaan Alttari, jossa keisari, Taivaan Poika, kääntyi isäinsä ^puoleen. Alaston lat-

tia hohtelee ja kolmijalat kohoilevat alustoiltaan ^pyylevinä ja hiukan humoristisen ^{näköisenä,} hiistä lienee ennen juhlal- lisuuksien aikana ^poussut pyhä ja pyörryttävä savu...

Korkeimmalle kohti taivasta kohoaa kuitenkin ympyränmuo-

toiselta kirikorokkeeltasn satasen metriä korkea ^Hyvän Sadon

Temppeli.

^Sen kolminkertaisella katolla ^on taivaan

värit.

Si- nisenä hohtaa lasitettu tiili. Ja sisällä ällistyttää puisten

korkeus ja jykevyye.

Sivuhalleissa on nähtävänä ikivanhoja soittimia, pronssi- kelloja, soivia kiviä, ruokohuiluja ja monen muotoisia kieli-

soittimia, Myöskin muinaisia palvontamenoissa tarvittuja väli kappaleita on esillä.

Keisari oli Taivaan Temppelin ainoa pappi. Vain korkeat virkamiehet avustivat häntä palvcntamenojen toimeenpanossa.

Ne tapahtuivat kahdesti vuodessa ja myöskin kuivuuden, tulvi- en ja muiden ^yleisten onnettomuuksien uhatessa. Paljon suurta ja pienempää virkakuntaa, sotilaita ja palvelusväkeä, kaikki tarkasti säädetyissä ^pukimissa, seurasi keisaria, kun hän Kielletystä Kaupungista kulki Taivaan ^{Temppelin alueelle,} be

oli ^komea saattue, mutta omituista oli, ettei kukaan saanut olla sitä ^{näkemässä,} enempää kuin palvontamenojakaan. Kadut suljettiin. Sitten keisari paastosi yön ja päivän valjetessa teki tehtävänsä. Taivaalle ^{uhrattiin härkä,} virheetön ^{ja yksi-} värinen.

Taivaan Pojan uskonto oli luonnonpalvontaa, vanhempaa

kui

n taolaisuus tai konfutselaisuus. JSikä se ollut yksinomaan

tai-

vaalle osoitettua. Oli myöskin pienempiä jumaluuksia, _aurin- koa, kuuta, sadetta ja tuulta.

Niillekin

pystytettiin teniP"

peleit» ja alttareita. Taivaan ^Temppelin lähistöllä, paikal- -I*, ^josea nyt on riähtävissä Kiinan maaperän viittä eri väriä, oli ennen Maan ja Viljan Alttari. Siellä keisari kerran vuo-

dessa pukeutui talonpojan asuun, keisarillisen keltaiseen,

ja kynti kolme vakoa, kulkien idästä

länteen.

Korkeat virka- miehet täydensivät työn ja paikka viljeltiin ja hoidettiin kuin pelto ainakin ja sato käytettiin paivelusmenoissa...

Vielä senkin jälkeen kun keisarius ja taivaan poikuus oli mennyttä, on yritelty käyttää hyväksi Taivaan Temppelin py- hiä voimia. Tasavaltalaiset panivat perustuslakia valmistele- man komitean istumaan Hyvän Sadon Temppeliin, mutta se ei saa

nut työtään ^koskaan valmiiksi. Samalla kymmenluvulla Taivaan Temppelissä tapahtuivat viimeiset ^menot. Ylimmäisenä pappina, Taivaan ^Poikana, esiintyi presidentti Juan Sikai, ^joka

täten

tahtoi ^antaa loppusilauksen keisarillisille suunnitelmilleen.

Mutta kaikessa oveluudessaan hän oli laskenut väärin. Kansa pysyi välinpitämättömänä, eikä ^nähnyt hänessä mitään Taivaan Poikaa...

Taivaan Pojat orat kuolleet. ^Nyt marssii Taivaan Temppelin kivipaasilla nuorisoliittolaisia ^punaisia lippujaan kantaen.

He harjoittelevat, sillä vapunpäivä on lähellä. He istuvat-ja Myyrättelevät Hyvän Sadon Temppelin varjossa, laulavat ja vi- rittelevät soittokojeitaan.

Heidän dynastiansa on alkanut, yhteisen kansan dynastia.

He kääntyvät itse sekä maan että taivaan puoleen...

Jo varhain aamulla, jo yön pimey- dessä olivat Pekingin keskustan ka- dut ^{lippuja ja} äänenväkeä tulvillaan.- .Suuren paraatin järjestä- minen ei ole mikään yksinkertainen juttu. Siihen täytyy sisältyä varhaista liikkeellelähtöä ja toimetonta odo- tusta.

Ja satoi! Taivas oli sillä ^päällä, että antoi vettä muutoin tähän vuo- denaikaan kuivassa kaupungissa. Ti- lleiksi sulloutuneissa väkijoukoissa ko- hoilivat sateenvarjot ja telttakankaila

venyteltiin ulottumaan ^yhä useamman

pään suojaksi. Siellä he värjöttelivät.

Satoi ja tuntui kovin kolealta ^{. . .} Saattaa ^olla, että vanha taivas on ottanut asiat käsiinsä ^ja kiinalaisten suuri vappuparaati tulee ^{näyttämään} melkoisen surkealta. Saattaa olla, että joku, monikin, noista läpikastuneista

ihmisistä vilustuu, sairastuu ja kuolee kuolemalla _vain sen takia, että hänen

piti näyttää uuden Kiinan voimaa ios- saJdn paraatissa. Moista epäilemättä tapahtuu kun satoja tuhansia ihmisiä seisoskelee iakyyröttelee kylmässä sa- teessa. Mutta ihmisiähän kuolee ^joka

päivä todistamatta minkään muun kuin kuoleman ^{puolesta . .} .

Satoi hilloilleen ^{vielä kymmenen} ai- kaan Tienanmen avaralla torilla, jo-

hon kaukaisina keisarillisina aikoina, jotka eivät kuitenkaan ole sen etem- pänä muinaisuudessa kuin'_että ikäih- miset muistavat ne, ei kansalla ^ollut asiaa. Täällä parateerasivat vain kei- sarilliset henkikaartit. Sitten ^se oli kaatopaikkana ja vasta vapautuksen

(Jaik-,_sjy-^S).

/«!.

jälkeen kansa ^{puhdisti ja korjasi} to- rin, samoin kuin itse Tienanmen, Taivaallisen Rauhan, komean porttira- kennuksen ^- ja pystytti korkean lippu- tangon, johon puhemies Mao ^Tse-tung

omin käsin nosti Kiinan viisitähtisen kansallisen ^lipun lokakuun ^{1 päivänä} 1949, jolloin Kiinan kansantasavalta

perustettiin.

Nyt hänen jättiläiskuvansa ^riippuu Tienanmen portin yläpuolella ja ava- ran torin takana ^{vastapäätä} kohosivat

neljän suuren muotokuvat. Marxin.

Engelsin, Leninin ia Stalinin, nuo, joi- den opit Kiinan työväenluokka on otta-

nut oppaakseen. Ajatus on ^hiljainen

tapahtuma, mutta sillä hetkellä ^tunsi, että siinä^piilee arvaamattomia voimia.

Eiköhän vain se. mitä oli tapahtunut noiden ^{kuvattujen miesten päinsä ollut}

kuljettanut meitäkin kymmenentuhan-

nen kilometrin takaa näkemään ^Pe-

kingin vapunpäivää . .

Kaukana ^Miiiren rakennuksin katol- la hohtelee rsb viisisakarainen ^punai- nen tähti ja torin reunamilla hulmah- televat punaiset liput. Siellä ^seisoo hievahtamatta suurilukuinen ^valkopu- kuinen soittokunta ^ia tuhannet nuoret pioneerit \at muodostaneet kauniita

rivistöjä.

Tienanmen ^{portin edustalla} on edustajia'suunnattoman ^maan kaikista osista ia ^hyvin monista vieraista mais- ta ja toisista maani»-;-"t.i. Sieljä

ammattiyhdistysten edustajia Neuvos- toliitosta,!'Koreasta. Vietnamista, Puo-

lasta, TshekkprijWHßkiasta, ^Saksan De- mokraattisesta Tasavallasta. Unkarista.

Romaniasta, Bulgariasta. Mongoliasta,

jIntiasta, Indonesiasta, Burmasta, ^Cey- lonista. ^Japanista, Austraaliasta ia Ranskasta. On ^myöskin rauhanval-

luuskuntia Amerikasta, Englannista,

| Uudesta Seelannista. -Irlannista ia

1

Thaija-nnista. ^On valtuuskuntia Suo- mesta jaRuotsista. On ^{edustajia Hol-} lannista j.i Norjasta-ja monien eri maitten lähetystöjen iäseniä. Neuvoa toliittolaiset asiantuntijat, jotka avus- tavat Kiinaa rakennustöissä, ^ovat myöskin vieraitten ^joukossa.

Täsmälh kymmenen ^puhe- mies Man ^{Tse-tiHig rnestyi} pääkorok- keelle lukuisine seuralaisineen ia soit tokunta ^{puhalsi "Itä} on pirnaarieti'

huudot "Kauan eläköön ^{Mao Tse-} tung"! kohoilivat tyrin ^{kaikilta kulmil-}

Pekin£in ^kaupungin jpormestari ^pu-

hui lvhyesti,Jtr«itai n: "Meidän teh- tävänämme nykyhetkellfi ^on ennenkaik- kea täyttää ja vltttäa vuoden 1933 ta- lomi. 1 Heti rakennussuunnitelma ia

puolu taa rauhaa Kauko-Idässä ia koko maailmassa!"

Sitten j\ ^- vät tykit kak.sikvmmentä- kahdeksaii yhteislaukausta kohti pilvis- tä taivasta ia soittokunta soittiKiinan

kansallishymnin ia Kansainvälisen.

Oli ^herennyt satamasta ja nyt alkoi kolme tuntia kestävä ^{näytelmä, joka} vaikutti sekä valtavuudellaan että vaihtelevaisuudellaan.

Ensin marssi valkopukuinen soitto-1 kunta viivasuorissa ^riveissä takanaan suunnaton, läimähtelevä Kiinan kan-]

sallinen lippu. Rummunlyöjiä i« ^yh- deksän suurta kiinalaista kirjainta, jot-

ka muodostivat lauseen: "Juhlikaa

/Jr

toukokuun ensimmäistä, kansainvälistä työnpäivää." Sitten loputtomasti kan- saa, torin täydeltä, seitsemänkymmentä rinnakkain, väliin juoksevaakin tahi liikkumattomaksi ruuhkautuvaa. Ällis- tyttävä määrä silkkilippuja, enimmäk-

seen punaisia, mutta myöskin vihreitä,

joihin on ommeltu rauhankvyhkynen, ylen runsaasti kaiken värisiä lippuja ja viirejä, jotka olivat omiaan luomaan elämäniloisen ^tunnelman. Kaikin vä- risiä kukkia ja viuhkoja, jotka heijui- vat kuin tahdikkaat aallot ihmNmeres- sä. Marssifätn yläpuolella huojuivat nuo viisi suurta fi paljon pienempiä profeettoja monista maista.

Siellä keinui ja"heilui kaikenlaisia l.uvia. «*---ttimnus' siellä

oli väsyiiämiip v.i nää

Oli korvat limmii*tava» huuto*; "Kau-

an eläköön Mao Tse- Tahi:

I "Kaikkien maiden työlaisi: \i;ivkää!"

I

^.la: "Tervehdy;, kaikille ka työskentelevät rauhan ^paj

Ja nämä ihmiset olivat nousseet vuoteistaan joskus yöllä, seisoskelleet

ja värjötelleet tuntikausia kylmässä sa- teessa ja kastuneet läpimäräksikin!

Nyt täytyi uskoa, että he (unsJvki

saaneensa iotakin ^{uufta elämäänsä,} _*■*- tä he nauttivat elämästään ^{. . .}

Seitsemäntuhatta nuorta. fcAieeria

kaiken vånsine kukkineen', lyylikysi-

neen ja palloineen, taputuksilleen '.(a

huutoineen. He aivan väenväkisin py-

sähtyivät toviksi, kun itse suuri Mao vilkutti heille. Kaksi heistä juokfcutti hänelle kukkia. Katselija sai väkevän vaikutelman, että Kiinaan ^on nouseva toinen sukupolvi . . .

Kaksjtojstatuhatta Pekingin tehtait- ten työläistä, neljäkymmentätuhatpa

rakennustyöläistä kantaen sahoja' -ja vasaroita, rautatieläisiä, knhustvöläi- siä. kymmenentultatta talonpoikaa Pe- kingin lähistöltä vakuuttaen, i^-itä vil- jaa tulee kasvamaan . . . ^.-(.a.

Loputon virta kansaa. ihmfsiangtse, 'seitsemänkymmentä rinnakkain, lippu-

ja, lippuja, punaisia ilrtiapaiioja. aaltoi- levaa värikästä kukkamerta, huiftoa, lauJua, naurua. Korean ^pieni sotilaal-

lisia

järjrstvksessä marssiva rvhmä, rumpua lyöden etenevät pitkät tahdik- kaat rivit, taiteellisia asetelmiaV^!pari jpunapuseroista harmaa hamonen ^päällä

[marssivaa tvttöriviä, näyttelijättäriä.

Paljon rauhankyyhkysiä, sekä kuvtaa, että mahtavana ^parvena ilmaan ^pyräh- tävinä. ^{. . .}

Lopuksi väljenevällä torilla lippuryh- mien: ja marssirivistöjen kuvioita, mu- -iikkla, ilotulituksen pauketta ia väl- kettä, sadottain ilmapalloja, ^jotka kul-

jettivat pieniä punaisia lippuja kohti taivasta.

Mao Tse-tune lähti ^kulkien korok- keensa reunaa pysähdellen ia terveh- tien lakillaan huutavaa ia ^taputtavaa kansaa. Kookas tukeva, rauhallinen mies. Moni ^näki ensimmäisen ^ja vii- meisen kerran elämässään tämän ^ny- kyhetken ihmiskunnan ehkä huomatta- vimman henkilön.

Puolimiljoonaa kiinalaista oli mars- sinut vappuna 1953, ehkä tuhannes-

osa heistä oli vaeltanut ^katselijan sil- mäin ohitse Tienanmen torilla.

Olemme

^seisoneet korokkeella kun vappukulkueen mahtava virta, ilmaisjangtse, solui ohitse lippui- neen, kukkineen, kuvineen ja äänenväkineen. ^Korok- keella seisoimme silloinkin illalla, kun muut valot oli sammutettu ja kiinalainen ilotulitus rätisi, sähähteli, säihkyi ja sirkkelöi satumaisena Pekingin mustalla taivaalla. Mieleen joJjtuivaJt..revontulet y ..aukaisen Lapin talvinen äkeys. Mutta alhaallaei ollut nyt ^val- koista lunta, vaan tummaa ihmismerta, tuntematonta

ja tutkimatonta ^{. ..}

Nyt juhlallisuudet, näytökset, olivat ohitse jalaskeu- duimme alas korokkeelta ja kiiltäväkupeiset _automme puikkelehtivat koppakuoriaisina outoja jakiemuraisia teitä hotelliin. Siellä ja täällä mutkanpaikoissa seisoi liikennepoliiseja, torvi vyöllä ja kädet kärsivällisesti levällään kuinristinpuulla, koko karavaanimme ohitse- käymisen ajan. Leveä ja suora pääväylä oli vappu kansan vallassa.

Oli aika katsoa sitä lähempää, maan tasalta...

Tungoksen liepeillä näki paljon eurooppalaisia kas- voja, kasvoja ympyriäisen maapallon kaikilta kupeilta, neekerinkin mustaa juhtinahkaa, kasvoja ja kaikenlai- siamielikuvituksellisia vaateparsia,, Kiina oli kut- sunut runsaasti vieraita, kaikista maailman loukkopai- koistakin, näkemään vappuaan ja uutta elämäänsä^{. . .}

Uutta-? Voiko elämä olla mitään uutta^? Mistä nämä kiinalaiset, jotka muistelevat kovin vanhoja asioita, saavat uuden maun suuhunsa^?

Väkijoukko oli tosiaankin valtava, sakea, pyörtei-

nen. Kun sukellit siihen olit aivan arvaamattasi irti kaikesta entisestä, tutusta ja tutuista. Vain kiinalais- kasvoja nyt, loputtomasti, tuntikausia. Hieman keller- täviä, silmäpoimun vuoksi vähän vinosti katsovia, sinun silmääsi ilmeettömiä ^tahi hyvin vähäilmeisiä kasvoja, puu-ukkonaamoja, joista et voinut lukea mitään. Yk- sin, kaikkien noiden ihmistenkeskellä, joiden puheesta

et ymmärtänyt tavuakaan, sai väkevän mielikuvan siitä seikasta, että heitä oli paljon. Peking on laaja kau- punki ja sen ympärillä onkiinalaista mannerta Euroo- pan verran, maata, jossa asuu ja ahertaa muutamia satojamiljoonia näitä, jotka ilmeisesti uskoivat pääs- seensä käsiksi johonkin uuteen...

Sillä sen vaikutelman ^sai. Jotenkin he sanoivat sen siinä tilaisuudessa Tienanmen torilla, vaikka kasvot yhäkin näyttivät vähäilmeisiltä, ^{vaikka ei} ymmärtänyt heidän puheestaan tavuakaan. Ja mitäpä sanoista:

osannevathan kiinalaisetkin valehdella^{.. .} Jotenkuten uskoi vain ^{päässeensä} selville siitä, millä mielellä ^he ovat, yhtä-äkkiä näki, että kaikki nämä ^ihmiset olivat hyvin nuoria, sellaisia, joiden ^oli hyvä elää maailmas- sa. Se oli siellä takana, lännenmailla, jossa vanhuus ja väsymys vallitsi.^{. .}

Voi ajatella, että ^heidänriemukas ^{marssinsa ~yain} suunnaton näytelmä, juhlaohjelmaa. Mutta mikä ^pani heidät vielä jatkamaan ilonpitoaan iltamyöhäiseen ja yöhön Tienanmen torilla, ^johon heidät oli näköjään jä- tetty oman onnensa nojaan, ohjausta vaille^{? He} olivat nuoria, he näkivät maailman uutena... ^He olivat muodostaneet torille pieniä piirejä, toisia toisensa vie- reen, jatanssivat ja lauloivat. Välistä ^se soinnahtl kor- vaanaivanpa tutulta,suomalaiselta. ^{No, tanssi} ontans- sia jalaulu^laulua kiinalaisillakin. . .

Sinisiä ja harmaita^pukimia, jokunen välähdys soti- laitten vihreää ^ja pioneerityttöjen ja -poikien punai- sesta silkkihuivista. Epäilemättä nämä ihmiset ^olivat yhäkin hyvin köyhiä. Oli tuntevinaan, että jotkut heistä olivat maalta, tuolta ^Pekingin ympäristön ^mai- semasta, josta olimme ^jo nähneet vilahduksen. ^Syvälle syöpyneitä teitä, harmaita savimajoja, harmaita ^muu-

reja, harmaata maata, ^joka ei omasta aloitteestaan ^ot- tanutruohonpiikkiä. Niin levotonta^se oli. ^{Tomu tup-} rahteli, tuulenkuljettama Gobin erämaa... „

Mutta tämä ^maa vilisi lapsia ja on tuleva ruohokin, joka sitoo levottoman ^{maan. Se} istutetaan, eikä tomu enää ^{tuprahtele.. .}

Enimpien meistä ^on vaikea käsittää, että elämä, ^ko- ko näköala, voisi yhtä-äkkiä ^peräti muuttua, ^{että sii-} hen voisi tulla hypähdys, harppaus, koskipaikka. Ajat- telemme, että ^{se jatkuu} suunnilleen samankaltaisena, että se korkeintaan hyvin hiljoilleen muuttuu, paran- tuu. Nämä olivat murskanneet vanhan järjestelmän,

jok.i oli iii vihollinen. . .

Muutamia ^{kertoja näyttää siltä,} että yksinäinen, vieras ja outo, kuvatusmainon hahmosi heidän keskel- lään herättää huomiota. He pyoriskelevät ympärillä, sanovatkin jotakin, katsovat pitkään.

- - Niin, niin, puhelet heille sieltä minä olen län- neltä, |oka ^{järjgsti teille} ooppiumisotia ja rauhoitus- retkiä. ^kohotti omalle maallenne ^{tauluja, joissa} luet- tiin,"että kiinalaisilta pääsy kielletty kuten koiriltakin, valvoi etujaan ja kaupan vapautta ^.. . Mutta olettehan te saaneet muutakin sieltä auringonlaskun ^puolelta:

ajatuksen muuttuvasta maailmasta, ^{oppi-isät. Tuolla} niiden kuvat ^nytkin kohoavat korkealla, ⁿⁱⁱⁿ että ^nä- kyvät ^tännekin, paikkaan, jotasaattaa sanoa väkijou- koksi^: Marx, Engels, Lenin ^{.. .}

He hymyilevät salamyhkäistä hymyään ja hyväksy-

vät sinut. Epäilemättä tulipunainen silkinkappale, vap- pumerkki, on hyvä ^olemassarinnassasi. ^{Siinä onpuoli-} kymmentä kultaista kiinalaista kirjainta ^ja leima.

' he hyväksyvät sinut siinä määrässä, että ^{ei ole} hyvä pysähtyä katselemaan tai sytyttelemään^piip- puaan ^jossakin vähän väljemmässä ^paikassa, muuten tulet temmatuksi mukaan heidän tanssiympyröihinsä.

He ovat tässä pyrkimyksessään ⁿⁱⁱⁿ itsepintaisia, että useamman ^{kuin yhden kerran tapahtuu todellakin}

tanssinpilkka Tienanmentorilla. . .

Nuori, nuortunut Kiinan ^kansa tanssi ^ja lauloi Tai- vaallisen ^Rauhan Portin edustalla. Vain yhdessä ainoassa paikassa ^{näki jotakin muuta. Pieni ryhmä} pelasi korttia. Oli kotoista ^nähdä, että koitit olivat^sa- manlaiset kuin kaukana lännelläkin. Tuntui hyvältä, että a,ÖW^*^{* p"l}"^{1ia kuin Klin*a yhteinen}

~.,,, ,i;;:i kuningas, kuningatar, sotamies, maita ^ja

silmiä.

Puolenyön maissa tori alkoi väljentyä ja ^{kansa vir-} taili sivukaduille, kujille, ^{jossa on} vielä yllinkyllin ^pi- meyttä ja hökkeleitä. ^Huomenna odotti arki ^{ja tyo.}

Sitä riittää, ^ja niinhän pitääkin. Oli aika, jolloin työ-

tätekevät kädet sai panna ristiin. ^{Nyt on} alku otettu.

"Ensimmäinen askel ^tuhannen lijjn marssilla."

Niin sanoo Mao ^Tse-tung.

r

Juna kulkee

Juna kulki ja me asuimme. Folme pitkä? rautatievaunua, seu rusteluvaunu, ruokailuvaunu ja maakuuhytit, oiivat käytössäm- me pitkän kuukauden* Jos aina ne hetkeksi heitimme, niin pian pelasimme t&h&n vierivään asuntoomme, jossa

näköala

vaihtui lakkaamatta. ^Se oli verrattavissa elokuviin. Voit istua akku- nanpielessö ja. kuluttaa paljon tupakkaa ja Kiinanmaata vain riitti. Vaikka <drt*xpa 3 jon sitä 'painui myöskin unen i* taivaan- kappaleitten aiheuttamaan pimeyteen...

Seurusteluvaunun sohviin painui säikähdyttävän _{syvään ja} ruokailuvaunun valkoisten ^pöytien ääressä lepattelåvat sini-

set silkkiverhot vauhdin viimasta. Neljän hengen makuuhytissö et kyllä ylen määrin syltääsi levitteleinään, mutta hyvän unen siellä sait. Pöydästä muovautui kätevästi

Ja

^ove-»

lasti pesuteline, vesi juoksi ja pulpahteli ja

sähkötuuletta-

ja. surisi, käännähteli ^ja teki ^työtään. Olosuhteet olivat kai kin tavoin

etuoikeutetun

^ihmisen...

Juna Pekingistä etelään. Sileb ei totu

kiinalai-

seen maaseutuun, joka lipuu ohitse harmaana* ^{vihreänä ja} taa- sen harmaana, loputtomilla viljelyksillä on paikoitellen omi- tuisen tih«s"ssS työväkeä niinkuin talkoot olisivat käynnissä.

Ehkä olivatkin, sillä maanomistusolojen •«''»rstyksen jälkeen kiinalaista talonpoikaa perehdytettiin nopeassa rytmissä yh-

teistoimintaan* Sitäpaitsi

kiinalainen

maanviljelys on käsi- työtä, puutarhatyötä. Vihreyttä, puitakin pienin'"* tupsuina, harmautta, multavalleja ja savitalcja, hautakumpuja ruukku huipulla, niinkuin ^mennyt odottaisi ^yhä antia...

Iltahämärinä ^ylitettiin Keltainen Virta ^ja ehkäpä se juuri

plmeänkuhjon vuoksi ei näyttänyt kuulun nimensä

veroiselta.

Jlt

_es

.

o

Vettä sattui silmään vähänlaisesti, mutta ^hiekkaa, pernaan mieleen tuovaa, loisti kyllä laajasti. ^{Siinä sitä} oli_y Keltaista ^Virtaa, tällä kertsa kuivaa. Joen maine johtuifecin

siitä, ett*⁵ se huuhtoi ja ^kuljetti suunnattomat määrät lössi- että lännen tasangoil^a, tukki sillä välistä uomansa ja murtautui ja kääntyi mihin sattui, tulvi ^ja teki tuhotöitä.

Sen alajuoksun seisemän-kahdeksansataa kilometriä ^pitkillä rpntapadcilla on pitkä historia. Patcja korjatasn nykyisin vuosittain ja ne ylittävät kahdella kolmella metrillä vuoden

193$ ennätysvedenkorkeuden.

Omituista asumista» ^{kummaa Vesi,} kuulu joki, hei-

.. ..

dän ^" srunsa" , virtailee jossakin ylempänä heidän viljelyksi-

ään ja majojaan. Se on monenmonesti rikkonut ^valjaansa, nie- laissut ^kylin ja kaupunkeja, viljelystä ^ja elämää, lähettänyt

heidät

kurjina pakolaisina muille maisemille. ^Ja kiinalainen vain asuu ^ja elää moisen hirvien vierellä aivan rauhallisesti

ja tyynesti. Mutta elämähän on loppujenlopuksi aina vsaral- -1 ieta...

Keltainen ^{Virta on} salamyhkäinen. ^Uuden Kiinan, joka ai koo pyyhkiä ^pois tämänkin ^vanhan "Kiinan ^{surun" ,} lähettämä tutkimusretkikunta ^löysi Keltaisen ^Virran lähteet ^jostakin

muualta, missä niiden ^oli uskottu ^olevan.

Hämäryysppeti1 ⁺ti maan, ^{juna kulki läpi}

yönfe

ja paljon kii- nalaista näköalaa ^jäi ikuiseen ^pimeyteen.

Kun nouseskellaan kuuden maissa niin vihreys on valtavasti lisääntynyt. Tähkät ^jo aaltoilevat vehnäpelloilla. Tasankoa riittää, mutta etäisten kukkulain levotn ^{viiva suo} silmälle vaihtelua. Kanavat leikkaavat maata ^ja kastelulammikot

kiiltä

vät kuin siimat...

Savitalon seinänvierustalla ^{istuu ukko, jolla} oli ollut kylliksi ikää kasvattaa pitkä parta ja joka. polttelee piippua

jossa on melkein metrinmittainen varsi ja koppa varteen ver"

/9

f/1 3

raten aivan ^mitätön, olemattoman pieni. Ukko piipuineer on tuokion, vilahtaa ja on mennyttä. Löytyipä vain yhteinen piir re suomalaisukon kanssa. Piippilevolla ovat molemmat. Hellaa- koskihan tuollaisen sanan taisi runoilla...

Tuntuu että ^tiedän, lienenkö lukenut sellaista, että tuo

pitkänpiipun ukko pitää myöskin viinistä ^ja kissoista. Kotona hän riitelee kaikkien ^paitsi kissan kanssa. Poikien ^pitäisi aina noudattaa hänen mieltään, vaikka se ^on päin helvettiä. Ja tyttärren on puhuttava vain kuiskaten. Hän ei ymmärrä, miten kirotut vaimonpuolet on päästetty vallanpäälle..

Kaikki tuollainen pilaa hänen elämänsä myöhäisen

onnen,

kun hänellä ^{on lopultakin} tilaisuus istahtaa piippulevolle, siemaista ryypfcta riiniä...

Å

Kun joskus herään ^päivän vaietessa junan järkähtämättömään ja rytmikkääseen kulkuun on akkunanäköala aina

xxxzxxx

auliis- ti avoinna, ^yhäti mieltäkiehtovana, yksitoikkoisuudestaan huo- limatta. Mitäpä sillä muuta olisi tarjolla kuin kasvien vih-

reyttä ja mullan paljautta, hautakumpuja ruukkuineen, omitui- sen muotoisia ^{puita ja puuryhmiä,}

lähestyväin

vuorien viivaa ja ihmisten tästä näkökulmasta mykkää, kalamaista elämää. Ohi liukuu ^myöskin talo, jonka lipputangossa liehuu haalistunut ja ränsistynyt lippu, sen näköinen niinkuin se olisi joskus hyvä-

nostettu yläilmoihin, eikä ^sitä aiottaisi koskaan laskea...

Kanavat halkovat puutarhamaista maata ristiinrastiin ja niissä ^{on paljon} veneitä. ^Kanavat ovat seudun tasaisia ja

hil-

jaisia teitä. ^Purjeita, airoja, hinausköysiä,..

Jollakin asemalla piippulepoakkuna sattuu pysähtymään suu-

ren pöntön kohdalle, pöntön, johon lakkaamaton, ujostelematon miesvirta ^päästää käyttämänsä veden takaisin luonnon kierto-