Alkeiskoulu-laisia oli 1634.
Sitten teimme vielä laajan kävelyretken ja
kävimme
työläis-ten asunnoissa, lepokodissa, sairaalassa,urheilukentällä
ja huvipuistossa, jonka työläiset olivat rakentaneettalkootöinään
Pyöreän seinättömän raajan penkille sopi
istahtaa
ja mietiskel-lä kuinka maapallon kaikilla kupeilla oli lopultakin hyvin sa-manlaista. Tehdas oli samanlainen, apulannatkin saattoivatol-la samanol-laisia ja penkille istuttiin katsomaan maan
kauneutta..
Sitten olimme jälleen maineikkaan Jangtsen
hartioilla.
Em-mekä olleet siellä yksin. Liikenne oli vilkasta ja alukset mo-nenmuotoisia. Virkeä tuuli puhaltelineliskulmaisiin
tilkku-mattopurjeisiin, verkkoja heitettiin veteen ja suuret vesilin-tuparvet pyrähtclivät Ilmaan ja laskeutuivat jälleen.
Junalauttakin oli liikkeellä, mutta pitkin rantaa asteli
myös miehiä hinausköysi hartioillaan. Vanhaa, mutta eihän maa-ilma koskaan tule valmiiksi, mikä kohtaakin olla mainio asia...
X
Syystä tai toisesta kiinalaiset eivät näyttäneet meille
Shanghain satamaa. Sen sijaan näimme matkamme laajimman
väläh-dyksen Jangtsea, saimme aavistuksen siitä, että olimme maan lai dalla, merenrannalla, tuon laajan ja koko maapalloa ympäröivän veden, jota voisi purjehtia vaikka Toppilan satamaan...
Jangtsen ranta on Shanghaista runsaan parinkymmenen
kilomet-rin päässä,
Kaksikantisesta
laivasta näki laajasti Sinistä Jo*98
kea, jonka vesi oli keltaista. Tahi oliko Keltainenmeri
nous-sut suurta virtaa vastaanottamaan. Siltä se pikemminkin näyt-ti, sillä moneenkin suuntaan häämöitti vain tyhjä kaukaisuus.
"Eessänsä vesi vetelä, takanansa taivas selvä..."
Tahi ei ellut mitään tyhjyyttä, sillä veden päällä vaelte-li
kaikenkaltaisia
haaksia ja veneitä, hyvin kummallisen nä-köisiäkin, kuinhisterianlehdiltä
karanneita...Kaukana kohoilivat Shanghain, tuon
ihmismuurahaismättään
asumisen höyryt ja tehtaitten savut. Se kaupunki on muukalai*sen kapitalismin, imerialismin kasvatti. He pesiytyivät tänne runsas vuosisata sitten. Se on samalla Jangtsen lapsi. Sen
laaksossa asuivat ne miljoonat, joiden kanssa voi käydä kaup-paa ja hyötyä...
Mutta ei höyryä enää muukalaisia sotalaiveja Jangteea ylös, rauhoittamaan maan
asukkaita»
palauttamaan järjestystä ja ku-ria. Kiinantytöt lauleivat, sillä kautta maailman lieneeta-pana jeskus laulaa
venehessä
vettenpäällä. Mitälienevät
lau-laneet?Ehkä
helauleivat
vanhaa kansanlaulua;Odotan puolisoa, odotan puolisoa, Odotan hänen tuloaan.
Nyt hän on tullut Mutta onko tämä hän?
Mutta varmasti he
lauleivat
uudempia kansanlauluja;- Sydämemme en
säteilevä
ja tuore kuin aamukaste.Miten onnellista on elää Mae Tsetungin
aikaan.'
Viimeisen kerran ja kaikkein ylimpänä ylitimme Jangtsen Wuhanissa. Sateitten paisuttama, tulvainen, sakea vesi pyö-rähteli vihaisissa
häränsilmissä.
Sillä »li vielä virtaile-mista toistatuhattakilometriä
ennenkuin se keinuisiKeltai-senmeren aallsilla. Mutta paljon, paljon pitemmästi »li esa tuosta vedestä jo vaeltanut, kaukaa Tbetin vuorilta. Ei auta
99
ihmetellä
jos seJoskus
raivostuukin tuhotulviin. Sehän ruok-kii kaksisataamiljeonaaJa
kantaa heidän kuorillaan...Täällä uusi Kiina tulee ojentamaan ensimmäiset siltapalkit suuren virran ylitse. Korkeita, mahtavia länsimaistyylisiä
ra-kennuksia oli
Joen
partailla. Toistamiljoonaa kiinalaista asui tällä kohtaa Jangtsen rannoilla.Meidän siellä oli kestettävä paljon
kättelemistä
ja kukkien, runsautta.Wuhan on kaupunkien kolmiyhteys.
Jota
Jangtse ja sen suuri lisäjoki Kan,Joka
yhtyy emäjokeen tällä paikalla,Jakaa.
Kuu-limme, että vapautuksen
Jälkeen
paikkakunnalla on tehty paljon ja ripeästi työtä. Patoja, kamavia, katuja, kouluja, sairaaloi ta, seurantaloja, teattereita, koripallohalli ja asuntoalueita on uusittu ja rakennettu, Jopa kokonainenJärvikin
on luotu la pioilla.Meille näytettiin Yähemmistokansailisuuksien Museo,
Jonka
tietojen
Ja
taulukoiden tarkka tutkiminen olisi varmaankin vaatinut aikaaJa
evästä. Kuulimme, että Kiinan alueella elää yli satakuusikymmenta kansallisuutta, suurin niistäkuusimil-Joonainen, enimmät vallan vähäisiä, Jopa vain satasen henkeä käsittäviä, yhteismäärältään noin 43 miljoonaa.
Kansallisuuk-sien paljous kävi uudesta todistuksesta Kiinan summattomuudes-tä. Mieleen piirtyi myöskin tehokas köyhyyden kuva, osastolta
"ennen vapautusta": mattorähjämajaa ja olkiköysivyötä...
Näimme Tielakin Jangteen ja olimme JangtselJa
mennessämme
Wuhanin Yliopistolle. Ennen vapautusta se laitos eli ollut vain taantumuksen ase* selitti professori, ovelakasveinen ikä-mies. Nykyään oli opetus uudistettu* Maxsismia,nneuvostomenel-miä, kansallisuutta ja kansainvälisyyttä,
sotilaallista
innos-tusta ja rauhanpuollustusta...
Näimme yliopiston kirjaston, näimme museon täytetyt linnut
6
ja eläimet, joiden joukossa ei juuri tuttua tavannut» Näimme
uuden suuren tekojärven» joka
sadesäällä
toi melkein mieleen Suomen siniset vedet, ja hotellirakennuksen sen rannalla*x£xtuulettajineen ja valkoisine Mao Tsetungin kipsikuvineen. Is-tuimme kirjallisten piirien illallisilla, istuimme elokuvissa, kuulimme esitelmän suuresta maareformista.
Ehkä jossakin lomassa tuli vielä nähdyksi viimeinen vilah-dus Jangtsen mahtavasta uomasta, suurta kaupunkia rannoillaan.
Mutta hyvästejä en huomannut tälle isolle joelle koskaan heit-tää.
'o/,
Lastentarha
Vanhoille on tullut ilta ja keski-iän ihmisetkin ovat jo paluutiellä, kaavoihinsa kangistuneita, synteihinsä
paatunei-ta. Vain lapsilla ja nuorilla on aikaa, ikuisuuden pituisia vuosia ja vuosikymmeniä. On mahdollista, että he osaavat elää paremmin ja iloisemmin.,,
Mutta nouseva kansa on paluumatkan ihmisten käsissä. He viitoittavat kohtalokkaalla tavalla tien, jota tulevat
suku-polvet kulkevat...
Näimme Kiinanmaassa paljon punahuivisia pioneereja. Heitä marssi mahtava lauma Vapunpäivänä Tienanmen torilla, he oli-vat meitä vastassa jokaisessa pysähdyspaikassa kukkatupaui-ne«n. ISaiiwne
kiinakwiapsia
koulujen penkeillä, kylissä jalastentarhoissa ja kodeissapa myöskin jossakin katujen ja kujien varsilla sen näköisinä niinkuin he olisivat oman onnen
sa nojassa.. *
Mitä uusi Kiina aikoo tehdä lapsilleen, mitä se heille opettaa?
Isänmaasta ja hansasta, tieteestä .ia työstä ja yhteisestä-omaisuudesta saavat kuulla lyhyitä esityksiä jo aivan pienet lapset shanghailaisessa lastenkodissa. Työn ainutlaatuinen, elämää ylläpitää ja uutta luova arvo, näytetään erityisesti käytännces" ja kädestäpitäen. Talossa on työverstas ja
ppe-tuekeittlö.
Huoneet olivat tilavia ja kauniita ja johtajatar kookas ja komea, hame halki Shanghailaiseen tapaan ja hymy huulilla.
Kymy kaunistaa elämää ja oloa Kiinanmaassakin...
Laitoksessa oli lapsia kaksisataa ja he kävivät kotonaan mikäli mahdollista aina kahden viikon kuluttua. Paitsi
toi-messa olevat, voivat myöskin kotinaiset tuoda sinne lapsia*
Maksut olivat venyviä, vanhempain taloudellisen Pilari mukaan, ruoka-
Ja
vaatetusmenot korkeintaan. Muut kulut suoritti val-tio.Neli-viisivuotiaat pienokaiset esittivät leikin, jolla cli nykyisen Kiinan aikeille hyvin kuvaava nimi: "Onnellisen &jcx työn tanssi." Jänikset hoitivat vihannestarhaa. Valkoisten lakkien pitkät korvatupsut heilahtelivat, kätösissä oli vi-hannesten vihreyttä. Kuuden-seisemänvuotiaitten orkesterin >
esiinmarssi oli tavattoman reipas. .Johtajan puikko heilui ja rummut, tiuut ja helistimet ääntelivät laadunsa jälkeen...
Tällaiset lastenkodit olivat minusta hyvin mielenkiintoi-sia. Niissähän
ihmistaiinet
olivatJatkuvan
vaikutuksen alai-senaJa
iässä, jolloin oppimis-Ja
mukautumiskyky on ehkä suurimmillaan. Nuorena on vitsa väännettävä...Aivan viimeisinä kiinalaisina päivinämme, kun meitä vuoro-lentokoneiden pienuuden takia oli enää kolme
Jälellä
kokomatkueesta, meidät vietiin Peihain lastentarhaan. Nyt kulus-tamme oli kadonnut sen perittävä virallisuus. Ei enää kukkia ja rumpuja. Lapsilauma, ruskeina, terveinä
Ja
terhakoina,Juoksi
vasteemme. He osasivat osansa. Kohdalleni sattunut ooikanen haki hyllystä pienen savikupin ja -vadin, maalein ■>koristellun, vinoudessaan hyvin soman. Se oli hänen valmista-mansa
Ja
minut saatiin ymmärtämään saaneeni lahjan.Huoneet
Ja
paikat oHT?'t tietenkin kauniisti kunnossa. Lal-t.os on perustettu 1949. cli alussa 24 ja eitSttykyä0,,p, kaakki pekingiläicten kaatorier
Hoitomaksu
2'C'Ci kenlä kuukaudessa. Paikkojen kysyntä suuri. Neljäateriaa
joista keksi vahvempaa, kaloriaa,
tun-untai ilma 9
ja liikuntaa. Hoitajien työaika G tuntia.Heit?» oli 95 jn koko laitoksen henkilökunta nousee !?o.
Hn ole asiantuntija, mutta mieleen tuli, että vähempikln voisi riittää. Käytin mittapuuna suomalaisia sydänmaitten äi
y^
tejq,