LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 43/2004/1 Dnro LSY-2002-Y-338 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2004 ASIA

Nro 43/2004/1

Dnro LSY-2002-Y-338

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 22.6.2004

ASIA Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupaha- kemus, Pori

LUVAN HAKIJA Porin Vesi PL 5, 28101 Pori

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Ympäristölupaa haetaan Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuh- distamolle. Puhdistamo ja puhdistamolietteen käsittelyalue sijaitse- vat Porin kaupungissa Luotsinmäen kaupunginosassa Porin kaupun- gin omistamilla, Porin Veden hallinnassa olevilla kiinteistöillä Pori I (kiinteistötunnus 609-430-1-18), Viiki I (606-411-8-6) ja Viiki II, (609- 411-11-7).

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Porin Vesi on toimittanut hakemuksen ympäristölupavirastolle 17.12.2002. Hakija on 3.6.2003, 19.6.2003, 23.1.2004, 13.2.2004 ja 12.3.2004 täydentänyt hakemusta ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä.

Hakemus koskee puhdistamon piirissä nykyisin olevan viemäröinti- alueen ja myöhemmin myös sen ulkopuolelta johdettavien jätevesien käsittelyä Luotsinmäessä. Jätevedet johdetaan puhdistamolta Ko- kemäenjoen Luotsinmäenhaaraan (Luotsinmäenjuopa).

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohta.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 31 §.

Ympäristösuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 8) kohta.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Luvat

Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 67/1992/2, 31.12.1992 myöntänyt Porin kaupungille luvan jätevesien johtami- seen Luotsinmäen puhdistamolta Kokemäenjokeen. Lupapäätöstä on muutettu vesiylioikeuden päätöksellä nro 259/1994, 29.12.1994.

Voimassa olevan luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis- kemiallisesti siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD7ATU- arvo on enintään 20 mg O2/l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l.

Lisäksi puhdistustehon tulee sekä BOD7ATU-arvon että fosforin suh- teen olla vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan puoli- vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.

Porin kaupunki määrättiin yhdessä muiden samalla päätöksellä lu- van saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korva- ukset ammattikalastajille vuosina 1974 - 1988 aiheutuneista vahin- goista ja haitoista ja kertakaikkiset korvaukset ranta-alueiden ja ve- sialueiden käytölle aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista ja hai- toista. Lisäksi luvan saaneet määrättiin maksamaan maa- ja metsä- talousministeriölle vuosittaiset kalanhoitomaksut. Luvan saajien oli vuoden 2002 loppuun mennessä jätettävä vesioikeudelle hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Muun muassa Porin kaupungin oli liitet- tävä hakemukseen muiden selvitysten ohella selvitys mahdollisuuk- sista typen poistoon jätevedestä.

Länsi-Suomen vesioikeuden 22.12.1997 antamalla päätöksellä nro 77-84/1997/2 Porin kaupunki on määrätty yhdessä muiden luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1989-1993 aiheutuneista vahingoista ja haitoista.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 4.5.2001 antamalla päätöksel- lä nro 22/2001/2 Porin kaupunki on määrätty yhdessä muiden luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1994 - 1998 aiheutuneista vahingoista ja haitoista.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 28.8.1998 nro 55YS myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan, korkeimman hallinto- oikeuden päätöksellä 31.5.1999 nro 1329 muutetun ympäristöluvan kuivatun jätevesilietteen käsittelyyn seostamalla ja kompostoimalla Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla avokentäl- lä. Päätöksen mukaan avoimella kentällä suoritettavasta kompos- toinnista ja/tai seostamisesta on siirryttävä lietteen käsittelyyn sulje- tussa tilassa. Sitä koskeva suunnitelma oli toimitettava ympäristö- keskukselle viimeistään 31.12.2000, mutta toteutettavasta menette- lystä ei ole vielä lopullista päätöstä.

Sopimukset

Porin Veden ja Corenso United Oy Ltd:n 26.6.2003 tekemän sopi- muksen mukaan Porin kartonkitehtaan teollisuus- ja saniteettijäteve- det voidaan johtaa Porin Veden viemärilaitokseen. Tehtaalta johdet- tavan jäteveden määrälle ja laadulle sopimuksessa on asetettu enimmäisrajat, joiden mukaan muun muassa BOD7-kuorma saa olla korkeintaan 6 740 kg/d edellyttäen, että yhtiö ennen jätevesien joh- tamista Porin Veden viemärilaitokseen käsittelee ne hapettavalla, puhdistamon BOD7-kuormitusta alentavalla kemikaalilla. Fosfori- kuormitus saa olla korkeintaan 4,9 kg P/d ja kiintoainekuormitus kor- keintaan 770 kg/d.

Porin Vesi ja Luvian kunta ovat 20.2.2003 sopineet Luvian kunnan jätevesien johtamisesta Porin Veden viemärilaitokseen ja käsittelystä Luotsinmäen puhdistamolla. Sopimuksen mukaan viemärilaitokseen johdettava jätevesimäärä saa olla enintään 800 m³/d neljännes- vuosikeskiarvona mitattuna ja vuorokausikohtaisesti enintään 1 600 m³/d sekä BOD7ATU-, fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormitukset vuosi- keskiarvona laskien enintään 160 kg O2/d, 8 kg P/d, 40 kg N/d ja 250 kg/d.

Kaavoitus

Puhdistamoalue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alu- eeksi.

PUHDISTAMOALUEEN YMPÄRISTÖ Lähiympäristö

Puhdistamoalue sijaitsee Luotsinmäenhaaran varrella joen koillis- puolella. Puhdistamon ja joen välissä kulkee vähäliikenteinen Jokisa- tamantie. Asemakaavassa puhdistamoalueen ympärille on merkitty suojapenger, jonka tehtävänä on erottaa puhdistamoalue ympäris- töstään. Rannassa puhdistamon ja joen välissä on tulvasuojelupen- ger. Puhdistamoalueen itä- ja pohjoispuolella on peltoja ja pienehkö- jä metsäsaarekkeita. Alue ei ole maisemallisesti erityisen merkittävä eikä läheisyydessä myöskään ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 200 metrin päässä puhdistamon pohjoispuolella. Puhdistamon ja sen kaakkoispuolella sijaitsevan Pormestarinluodon asuinalueen välissä noin 500 m puhdistamosta kulkee valtatie 8 (Turku-Oulu). Tien vuorokausiliikenne (KVL, 1.1.2000) puhdistamon kohdalla on noin 7 400 autoa, josta 12 % on raskasta liikennettä. Lähiympäristön melu on pääosin normaalin tie- liikenteen aiheuttamaa.

Pohjavesiolot

Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Luotsinmäen alueen maa- perässä on päällimmäisenä useiden metrien paksuinen vettä lä- päisemätön savikerros.

Luonnonsuojelukohteet

Noin 2 km jäteveden purkupaikan alapuolelta alkaa Kokemäenjoen suiston Natura-alue FI0200079, joka on sisällytetty Natura 2000- verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI- ja lintudirektiivin mukai- sena SPA-alueena.

VESIALUE

Vesialueen yleiskuvaus

Kokemäenjoki laskee noin 5 km:n päässä purkupaikalta Pihlavanlah- teen. Kokemäenjoen suistoalue on mataloitunut maan kohoamisen ja joen kuljettaman kiintoaineen vuoksi. Vesisyvyys Pihlavanlahdella ja lahden edustalla Ahlaisten saariston alueella on noin 3 – 8 m. Ko- kemäenjoen vesi kulkeutuu avomerelle osittain Ahlaisten saariston läpi pohjoiseen ja osittain Reposaaren maantiesillan ali Eteläselälle ja edelleen Mäntykallon kautta länteen. Merivirrat kulkevat Selkäme- rellä Porin edustalla pohjoiseen, joten pääosin joen vaikutus suun- tautuu rannikolla kohti pohjoista.

Harjavallassa vuosina 1961-90 mitattu Kokemäenjoen keskivirtaama MQ on 231 m³/s ja keskialivirtaama MNQ 40 m³/s.

Kokemäenjoen suiston Natura-alue

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n laatiman, Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoilta johdettavien jäteve- sien mahdollista vaikutusta Kokemäenjoen suiston Natura- alueeseen koskevan selvityksen mukaan kyseinen alue on Suomen edustavin suistomuodostuma eli delta, joka käsittää runsaasti erilai- sia kosteikkobiotooppeja avoveden tai niukan vesikasvillisuuden val- litsemista uposkasvillisuusyhdyskunnista järeisiin tervaleppälehtoi- hin. Kasvistossa on useita harvinaisuuksia. Alue on myös linnustolli- sesti erittäin merkittävä. Pesiviä lintulajeja on yhteensä noin 110, joista vesilintulajeja 21.

Vesialueen kuormitus

Kokemäenjokeen johdetaan useiden kuntien ja teollisuuslaitosten jätevedet. Suoraan Kokemäenjokeen ja sen suulle johdetun piste- kuormituksen kokonaismäärä ja Porin kaupungin Luotsinmäen puh-

distamolta johdettujen jätevesien osuus siitä on ollut välillä Vammala – Pihlavanlahti vuosina 1999 - 2001 keskimäärin seuraava:

Yhteensä Luotsinmäen puhdistamo

kg/d kg/d % BOD7ATU kg O2/d 1 740 516 29,7

Kok.P kg P/d 28,0 11,8 42,1 Kok.N kg N/d 1 185 543 45,8

Porin kaupungin yläpuolella valtatien Pori - Tampere sillan kohdalla sijaitsevan valtakunnallisen virtahavaintopaikan kohdalta mitattu Ko- kemäenjoen keskimääräinen ainevirtaama (typpi ja fosfori) on ollut seuraava:

Jakso MQ Kokonaistyppi Kokonaisfosfori m³/s µg N/l kg N/d µg P/l kg P/d 1994-1998 226 1 160 22 593 51 994 1999-2001 251 1 250 30 648 48 1 220 Luotsinmäen puhdistamolta mereen vuosina 1999 – 2001 johdetun keskimääräisen ravinnepäästön osuus on täten ollut fosforin osalta 0,97 % ja typen osalta 1,77 % edellä mainitusta joen koko ainevir- taamasta.

Vesialueen tila ja veden laatu

Jätevesikuormituksen vähennyttyä erityisesti 1970-luvulla Kokemä- enjoen edustan merialueen pintaveden happipitoisuudet ovat selväs- ti kohonneet ja metsäteollisuuden jätevesien leima vähentynyt. On- gelmana on edelleenkin rehevyys ja veden sameus. Kokemäenjoen alajuoksulla veden laatu on välttävä.

Pihlavanlahden alueella veden laatu on välttävä ja lahden edustalla sisäsaaristossa tyydyttävä. Talvella jokivesi leviää pintavedessä pit- källe heikentäen veden laatua kesäaikaan verrattuna. Saaristo- vyöhykkeen jälkeen jokivesi laimenee tehokkaasti, jolloin veden laa- tu muuttuu hyväksi. Merivirroista ja tuulten aiheuttamista virtauksista johtuen veden laatu vaihtelee suuresti sisä- ja ulkosaaristossa. Myös Kokemäenjoen virtaamavaihtelut heijastuvat vaikutusalueen laajuu- teen. Tuotannoltaan Pihlavanlahti ja sisäsaaristo ovat reheviä. Si- säsaariston jälkeen luokka muuttuu lievästi reheväksi. Lievän rehe- vyyden alue ulottuu laajalle kattaen uloimmatkin tarkkailupisteet.

Veden laadun keskimääräistä muutosta Pihlavanlahdelta ulkomerel- le kuvaavat Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen vuoden 2001 yhteistarkkailutulosten mukaiset päällysveden sameuden, joh- tokyvyn, COD-arvon sekä kokonaisfosforin ja -typen pitoisuuksien keskiarvot päällysvedessä olivat havaintopisteillä 51 (Pihlavan edus- talla Sådön etelä/lounaispuolella Pihlavanlahdessa), 64 (Lynaskerin pohjoispuolella Pohjaselällä), 72 (Pastuskerin koillispuolella), 83 (Iso-Plokin länsipuolella) ja 85 (Fädikarin eteläpuolella ulkomerellä):

Piste Happi Sameus S-joht. COD Kok P Kok N % FTU mS/m mg O2/l µg P/l µg N/l 51 86 13,8 12 10,0 41 970 64 84 14,0 122 9,2 45 940 72 92 6,9 338 8,7 31 810 83 93 3,1 756 6,7 20 400 85 90 2,3 900 - 14 -

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n vuonna 1999 Porin edustan merialueella tekemien minimiravinnetestien loppura- portin johtopäätösten mukaan Pihlavanlahti oli ravinnelisäystestien perusteella selkeästi fosforirajoitteinen syyskuun tilannetta lukuun ot- tamatta, mutta ulkomerellä rajoittava ravinne oli typpi. Ulkomerellä tosin fosforipitoisuuden alhaisuus esti typpipitoisuuden rehevöittävän vaikutuksen. Liuennutta typpeä ei esiintynyt ulkomerellä merkittävää määrää edes alkukesällä. Ulkosaaristossa nitraatin vähäisyys mer- kitsee laskennallisesti typpirajoittuneisuutta. Käytännössä tilanne on yhteisrajoitteinen vähäisen fosforipitoisuuden takia. Sisäsaaristossa tilanne on alkukesällä fosforirajoitteinen, mutta voi muuttua loppu- kesällä typpirajoitteiseksi.

Vuoden 2000 pohjaeläintarkkailuraportin mukaan Kokemäenjoen edustan biomassat ovat pääsääntöisesti laskeneet 1990-luvun jälki- puoliskolla liejusimpukoiden tiheyden laskiessa. Suurin muutos Ko- kemäenjoen edustan pohjaeläimistössä 1990-luvulla oli amerikansu- kasmadon nopea lisääntyminen.

Kalasto ja kalastus

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkai- lua 1999-2000 koskevan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyh- distys r.y.:n raportin mukaan Pihlavanlahden ja Ahlaisten saariston alueella kalasti kalastustiedustelun tulosten perusteella arvioituna vuonna 1999 yhteensä noin 2 800 ruokakuntaa (noin 4 400 henki- löä). Alueen kokonaissaalis oli noin 152 000 kg, joka on aikaisemmin vastaavilla menetelmillä saatua tulosta pienempi. Yleisimmät saalis- lajit kyseisellä alueella olivat hauki, ahven ja särki, joiden osuus oli yhteensä noin 72 % kokonaissaaliista. Suosituimmat pyydystyypit olivat heittovapa, onki, verkot ja pilkki. Vapavälineillä saatiin lähes puolet kokonaissaaliista, joskin verkkokalastuksen osuus saaliista oli suurin. Raportin mukaan kalastusta haittaavat Pihlavanlahden ja Ah- laisten saariston alueella eniten teollisuuden jätevedet, vesikasvilli- suuden runsastuminen ja rannikkovesien rehevöityminen, joskin ky- seiset haitat on koettu hieman lievemmiksi kuin vuonna 1995.

Haukien elohopeapitoisuuden seurantatulosten mukaan alueelta pyydettyjen näytehaukien elohopeapitoisuudet olivat Kivinissä Pihla- vanlahden eteläosassa vuosina 1999 ja 2000 keskimäärin 0,64 ja 0,82 mg Hg/kg, Kolpanselällä Pihlavanlahden pohjoisosassa keski-

määrin 0,17 ja 0,30 mg Hg/kg ja Ahlaisten saaristossa 0,33 ja 0,42 mg Hg/kg.

Porin alueen ammattikalastajille vuosina 1999-2001 jätevesien joh- tamisesta aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen korvaamista koske- van, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemän selvityksen mukaan Porin edustalla, Merikarvian ja Luvian välisellä rannikolla toimi 68 ammattikalastajaa vuonna 1999. Ammattikalasta- jien kokonaissaalis oli tällöin 1 072 000 kg. Saaliista silakan osuus oli 83,8 %, siian 3,1 %, kuoreen 1,7 %, ahvenen 1,5 %, kilohailin 1,1

%, mateen 1,0 % hauen 0,7 %, taimenen 0,6 % ja lohen 0,5 %.

Edellä mainitun selvityksen mukaan Merikarvian ja Luvian välisellä rannikolla, Pihlavanlahti mukaan lukien, harrasti kalastustiedustelun tulosten perusteella arvioituna vapaa-ajan kalastusta vuonna 1999 lähes 14 500 henkilöä. Kyseisen alueen vapaa-ajan kalastajien saa- lis oli tällöin 741 000 kg ja saalismäärältään runsaimpina olivat ah- ven 22,3 %, särki 19,7 %, hauki 16,7 %, siika 9,0 %, silakka 6,0 %, lahna 4,8 %, lohi 3,6 %, kampela 3,6 %, taimen 3,2 % ja made 3,2

%.

Vesialueen muu käyttö

Kalastuksen ohella Kokemäenjoen suistossa ja Pihlavanlahdella on myös muuta virkistyskäyttöä. Jätevesien vaikutusalueella ei ole ve- denottamoita eikä yleisiä uimarantoja.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Puhdistamolla käsitellään nykyisin biologis-kemiallisesti suurin osa Porin kaupungin viemäröityjen alueiden jätevesistä ja Noormarkun kunnan jätevedet. Tavanomaisten talousjätevesien ohella puhdista- molle johdetaan muun muassa Corenso United Oy Ltd:n hylsykar- tonkitehtaan, Sinebrychoff Oy Ab:n panimon ja Osuuskunta Sata- maidon meijerin jätevedet.

Puhdistamoa on varauduttu laajentamaan alueelliseksi keskuspuh- distamoksi, jossa lisäksi voitaisiin käsitellä paitsi Luvian kunnan jäte- vedet myös Porin Veden Pihlavan puhdistamon piirissä olevan vie- märöintialueen ja Kokemäenjokilaakson muiden kaupunkien ja kun- tien jätevedet 14.1.2002 päivätyn Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti sekä mahdollisesti myös Suo- men Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaan ja Nakkilassa sijaitsevan Suo- minen Kuitukankaat Oy:n tehtaan jätevedet. Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Lounais-Suomen ym- päristökeskuksen, Satakuntaliiton, Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Ko- kemäen kaupunkien sekä Nakkilan kunnan toimeksiannosta.

Corenso United Oy Ltd:n tehtaan nykyinen hylsykartongin tuotanto- kapasiteetti 100 000 t/a. Yhtiö on hakenut ympäristölupaa tehtaalle, jonka tuotantokapasiteetti tulisi olemaan 120 000 t/a. Suomen Kuitu- levy Oy:n kovaa ja huokoista kuitulevyä valmistavan tehtaan tuotan- tokapasiteetti on 108 000 t/a. Yhtiö on tehdasta koskevassa ympä- ristölupahakemuksessaan pitänyt mielekkäimpänä ratkaisuna jäte- vesipäästöjen vähentämisessä jätevesien johtamista tulevalle Luot- sinmäen keskuspuhdistamolle.

Koneellisesti kuivatuista Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puh- distamoiden puhdistamolietteistä valmistetaan vielä toistaiseksi liete- turve-kalkki –seosta puhdistamon yhteydessä olevalla noin 5 heh- taarin suuruisella lietteenkäsittelykentällä. Liete säilytetään kentällä aumoissa. Päätöstä lietteen käsittelyyn myönnetyn ympäristöluvan edellyttämästä siirtymisestä suljetussa tilassa tapahtuvaan käsitte- lyyn ei ole vielä tehty Porin seudulla vireillä olevan, puhdistamoliet- teen ja biojätteen alueellisen käsittelylaitoksen rakentamista koske- van hankkeen keskeneräisyyden vuoksi. Laitos rakennetaan mah- dollisesti Luotsinmäen puhdistamon viereen. Hanketta koskeva YVA-menettely on toteutettu vuonna 2003.

Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet

Nykyinen tilanne

Luotsinmäen puhdistamon suurin yksittäinen kuormittaja on Corenso United Oy Ltd:n kartonkitehdas. Vuosina 2000–2002 tehtaalta puh- distamolle johdettu kuormitus on ollut vuoden kaikkien päivien kes- kiarvona tehtaan ilmoittamista vuosikuormituksen kokonaisarvoista laskettuna seuraava:

Vuosi Virtaama BOD7ATU Fosfori Typpi CODCr Kiintoaine m³/d kg O2/d kg P/d kg N/d kg O2/d kg/d 2000 1 660 4 090 2,0 25 6 600 367 2001 1 670 4 920 2,3 28 7 290 381 2002 1 730 5 690 2,8 32 8 340 422

Tehtaan jätevesien osuus puhdistamon kokonaiskuormituksesta on ollut vuosina 2000-2002 BOD7ATU-arvon osalta noin 60 % ja CODCr- arvon osalta noin 45 %. Fosforin ja typen osalta vastaavat osuudet ovat 1,6 % ja 3,1 %.

Toiseksi suurin yksittäinen viemärilaitokseen liittynyt kuormittaja on Sinebrychoff Oy Ab:n panimo ja kolmanneksi suurin Osuuskunta Sa- tamaidon tuotantolaitos.

Puhdistamolla vastaanotetaan ja käsitellään saostus- ja umpikaivo- lietteitä sekä pienpuhdistamojen ylijäämälietteitä. Vuosina 2000- 2002 kyseisten lietteiden määrä oli noin 30 000 m³/a.

Puhdistamolle johdetaan myös Luotsinmäen vanhan, käytöstä pois- tetun kaatopaikan valumavedet, kaatopaikan lietealtaiden ylivuoto- vedet ja kaatopaikan ympärysojiin kertyvät vedet. Kaatopaikan lie- tealtaille on vielä viety vetistä kalajätettä Tahkoluodon voimalaitosten jäähdytysputkistoista, sadevesi-, piha- ja hiekanerotuskaivojen veti- siä kiintoaineita, kalkkisakkoja, siistausmassoja ja kattiloiden ve- sinuohousvesiä, Luotsinmäen puhdistamon omien pihakaivojen kiin- toaineita, viemärien pesujätettä, keittiöiden rasvanerotuskaivojen rasvaisia vesiä ja pieniä eriä yleiseen viemärilaitokseen kelpaavia prosessijätevesiä. Kyseisistä, Luotsinmäen puhdistamolle johdetuis- ta jätevesistä vuosina 1997-2003 suoritettujen tarkkailututkimusten mukaan kaatopaikalta puhdistamolle johdetun jäteveden määrä on ollut keskimäärin 85 m³/d ja sen aiheuttamat BOD7ATU-, fosfori-, typ- pi- ja kiintoainekuormitukset keskimäärin 4,5 kg O2/d, 0,12 kg P/d, 2,5 kg N/d ja 4,7 kg/d.

Tuleva tilanne

Jätevesien käsittelyn mahdollisesta keskittämisestä riippuen puhdis- tamolla käsiteltävien jätevesien määrä saattaa kasvaa merkittävästi nykyiseen verrattuna.

Harjavallan kaupunginhallitus on 3.11.2003 päättänyt, että kaupunki ei osallistu kehittämissuunnitelman pohjalta tehtävään Luotsinmäen alueellisen keskuspuhdistamon eikä Harjavallan ja Porin välisen siir- toviemärin suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon, vaan sanee- raa oman jätevedenpuhdistamonsa tulevan ympäristöluvan mukai- seksi. Mikäli siirtoviemäriä Harjavallasta Luotsinmäkeen ei rakenne- ta, ei myöskään Kokemäen kaupungin jätevesiä ole käytännössä mahdollista johtaa Luotsinmäen puhdistamolle.

Nykyisten kehitysnäkymien mukaan puhdistamon piiriin liitetään maksimissaan seuraavat uudet kuormituslähteet:

Porin Pihlavan alue Suomen Kuitulevy Oy

Luvian kunta

Ulvilan kaupunki

Nakkilan kunta

Suominen Kuitukankaat Oy

Liittymisen toteutuessa tehtaiden nykyiset puhdistamot jäisivät to- dennäköisesti käyttöön jätevesien esikäsittelyssä, mutta Luvian, Ul- vilan, Nakkilan ja Porin Pihlavan omat jätevedenpuhdistamot jäisivät pois käytöstä.

Luvian, Ulvilan, Nakkilan ja Porin Pihlavan yhdyskuntajäteveden puhdistamoiden keskimääräiset tulokuormitukset olivat vuonna 2002 seuraavat:

Puhdis- Virtaama BOD7ATU Fosfori Typpi CODCr Kiintoaine tamo m³/d kg O2/d kg P/d kg N/d kg O2/d kg/d Luvia 431 48 2,3 14 110 59 Ulvila 3 650 990 35 180 2 100 1 400 Nakkila 964 170 8,3 59 380 210 Pihlava 4 030 1 100 43 140 3 100 2 200 Yhteensä 9 075 2 300 89 390 5 700 3 900 Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaan nykyiseltä puhdistamolta mereen johdettu keskimääräinen kuormitus oli vuosina 2000-2002 tarkkailutulosten mukaan seuraava:

Vuosi Virtaama BOD7ATU Fosfori Typpi CODCr Kiintoaine m³/d kg O2/d kg P/d kg N/d kg O2/d kg/d 2000 1 899 731 0,8 6,6 - 151 2001 1 898 986 1,4 7,3 - 151 2002 1 745 910 1,5 - 1 900 180

Suominen Kuitukankaat Oy:n tehtaalta vuonna 2002 vesistöön joh- dettu tarkkailutulosten mukainen keskimääräinen jätevesimäärä oli 1 000 m³/d ja BOD7ATU-, fosfori-, typpi-, CODCr- sekä kiintoainekuor- mitukset 85 kg O2/d, 0,4 kg P/d, 3,0 kg N/d, 170 kg O2/d (CODCr) ja 47 kg/d (kiintoaine).

Mikäli puhdistamon yhteyteen rakennetaan suunniteltu puhdistamo- lietteen ja biojätteen käsittelylaitos, myös sen jätevedet johdetaan puhdistamolle. Hakijan toimittaman arvion mukaan tunnelikompos- tointilaitos, jossa käsitellään lietettä 31 600 m³/a ja biojätettä 6 000 t/a, aiheuttaisi jälkikypsytyskentän jätevedet mukaan lukien puhdis- tamolle BOD7ATU-, fosfori-, typpi-, CODCr- sekä kiintoainekuormituk- set 45 kg O2/d, 0,56 kg P/d, 38 kg N/d, 98 kg O2/d (CODCr) ja 4 kg/d (kiintoaine).

Puhdistamon tulokuormitus

Tarkkailutulosten mukaan puhdistamon keskimääräinen tulokuormi- tus on vuosina 1999-2003 ollut ja tulee maksimissaan, nykyisten so- pimusten mukaisten enimmäiskuormitusten mukaan laskettuna ole- maan suunnitellun keskitetyn käsittelyn toteuduttua seuraava:

Vuosi Virtaama BOD7ATU Fosfori Typpi CODCr Kiintoaine m³/d kg O2/d kg P/d kg N/d kg O2/d kg/d 1999 21 700 6 200 140 960 12 500 3 700 2000 24 500 7 500 156 920 16 600 5 400 2001 24 700 8 700 155 910 16 900 5 400 2002 20 400 8 300 130 870 16 000 5 600 2003 21 800 8 800 150 1 100 - 5 200 Tuleva 38 000 19 000 310 1 500 - 12 000

Puhdistamon rakenne ja mitoitus

Nykyinen puhdistamo

Vuonna 1995 käyttöön otetulla Luotsinmäen kaksilinjaisella puhdis- tamolla on käytössä aktiivilietemenetelmään perustuva kaksivaihei- nen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostus. Aikaisemmin jätevedet käsiteltiin Luotsinmäessä kemiallisesti.

Puhdistamon prosessiyksiköt ovat seuraavat:

- Tulopumppaamo

- kolme ruuvipumppua, kunkin kapasiteetti 2 600 m³/h

- neutralointimahdollisuus (rikkihapolla)

- Välppäys

- kaksi porrasvälppää

- Hiekanerotus

- ilmastetut hiekanerotusaltaat 2 x 290 m³ - I-vaiheen ilmastus (esi-ilmastus)

- altaat 2 x 585 m³

- ylijäämäliete II vaiheesta

- palautuslietekierto

- Esisaostuskemikaalin pikasekoitus ja flokkaus - I-vaiheen selkeytys (esiselkeytys/esisaostus)

- altaat 2 x 1 130 m² - Rinnakkaissaostuskemikaalin syöttö - II-vaiheen ilmastus

- altaat 2 x 3 000 m³

- Jälkiselkeytys

- altaat 2 x 1 520 m² - Lietteen tiivistys

- altaat 2 x 700 m³ - Lietteen koneellinen kuivaus

- lingot 3 x 800 kg TS/h

Puhdistamo on mitoitettu maksimivirtaamille 90 000 m³/d ja 6 000 m³/h (hetkellinen 7 800 m³/h), keskivirtaamille 34 000 m³/d ja 2 200 m³/h ja BOD7-kuormalle 10 000 kg O2/d.

Tehostettu puhdistamo

Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on ase- tettu tavoitteeksi yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vä- hentäminen niin, että yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa luo- daan edellytykset purkuvesistön vedenlaadun parantamiselle. Suun- nitelmassa ensimmäisenä mitoitusperusteena jätevesien käsittelyn keskittämisessä Luotsinmäen puhdistamoon on yhdyskuntajätevesi- en 95 %:n käsittelyteho BOD7ATU-arvon ja fosforin poistossa ja jään- nöspitoisuudet 15 mg BOD7ATU/l ja 0,5 mg P/l ja toisena mitoituspe- rusteena tehokas nitrifiointi (ammoniumtypen hapetus) sekä 70 %:n tehoinen typen poisto.

Kehittämissuunnitelman mukaan Luotsinmäen puhdistamon muut- taminen alueelliseksi keskuspuhdistamoksi edellyttää biologisen kä- sittelyvaiheen laajentamista ja jälkisuodatusyksikön rakentamista.

Jos tavoitteena on tehostettu orgaanisen aineen ja fosforin poisto, on rakennettava yksi uusi, nykyisten kokoinen biologinen käsittelylin- ja, ja jos tavoitteena on lisäksi tehostettu typen poisto, on rakennet- tava kaksi uutta biologista käsittelylinjaa.

Puhdistamo toimii nykyisin mitoituksen ylärajoilla, joten siinäkin ta- pauksessa, että puhdistamolle johdettava jätevesikuormitus ei sanot- tavasti kasvaisi, edellä mainittujen, nitrifiointia ja typenpoistoa kos- kevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi puhdistamon laajen- tamista ja tehostamista.

Teollisuusjätevesien esikäsittely

Corenso United Oy Ltd:n hylsykartonkitehtaalta tuleva prosessijäte- vesi koostuu pääosin kartonkikoneen kiertovedestä, joka on ajettu 0- vesisuotimen kautta kirkastesäiliöön ja ylimäärä edelleen prosessi- vesikanaaliin. Lisäksi prosessivesi sisältää muut satunnaiset kuitupi- toiset vedet ja sekundäärilauhdesäiliön ylijuoksun. Prosessivesi- kanaaleista vedet johdetaan yhteen kerättynä mekaaniseen selkey- tysaltaaseen, jonka tilavuus on 6 000 m³. Altaasta mekaanisesti selkeytetty vesi johdetaan yleiseen viemäriin. Altaalle on annosteltu ferrinitraattia ja paineilmaa veden pitämiseksi hapellisena ja hajuhait- tojen vähentämiseksi.

Oy Sinebrychoff Ab:n Porin tehtaan jätevedet johdetaan yleiseen viemäriin 35 mm:n välpän kautta ja Osuuskunta Satamaidon ilman mitään esikäsittelyä.

Energian kulutus sekä polttoaineiden ja kemikaalien kulutus ja varastointi Puhdistamon energiankulutus oli vuonna 2001 noin 4 740 MWh/a eli 0,53 kWh/m³. Porin Vesi on mukana Porin kaupungin energiansääs- tösuunnitelmassa, jonka mukaisia energiasäästötoimenpiteitä ovat optimaalinen aktiivilietteen ilmastus jätevedenpuhdistamoilla sekä muun muassa taajuusmuuttajien käyttö veden ja jäteveden pumppa- uksessa.

Puhdistamon huolto- ja toimistorakennus sekä vesiprosessit käsittä- vä rakennus lämmitetään kevyellä polttoöljyllä. Lietteenkuivaamora- kennuksessa on sähkölämmitys. Puhdistamolla on kaksi 15 m³:n maanalaista öljysäiliötä ja kaksi 220 Mcal/h:n tehoista öljylämmitys- kattilaa öljypolttimineen. Vuosina 2001-2003 kevyen polttoöljyn kes- kimääräinen vuosikulutus on ollut 81,7 m³/a.

Vuonna 2001 puhdistamolla käytettiin ferrisulfaattia fosforin saosta- miseen noin 1 800 t/a eli 200 g/m³, rikkihappoa jäteveden neutraloin- tiin noin 36 t/a eli 4 g/m³ ja vaahdonestoainetta noin 1,1 t/a. Ferrisul-

faatti varastoidaan kahdessa noin 35 m³:n lasikuitupinnoitetussa be- tonialtaassa ja rikkihappo betonisessa varoaltaassa sijaitsevassa 30 m³:n säiliössä. Vaahdonestoaine varastoidaan tynnyreissä.

Lietteen linkokuivauksessa käytetään polymeeriä ja jatkokäsittelyssä lietteenkäsittelykentällä dolomiittikalkkia ja turvetta.

Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan voimassa olevassa kemikaalilainsäädännössä ja kunkin kemikaalin käyttötur- vallisuustiedotteessa annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä turvalli- seksi tunnettuja työtapoja.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Hakija katsoo, että rautaa ja alumiinia sisältävällä saostuskemikaalil- la tapahtuva kaksivaiheinen fosforin rinnakkaissaostus, aktiiviliete- menetelmällä tapahtuva orgaanisen aineen poisto sekä nykyisen te- hoinen ammoniumtypen hapetus ja typen poisto ovat parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa.

Puhdistamolla ei ole tarvetta typen poiston tehostamiseen purku- vesialueen suuren typpivirtaaman ja saavutettavaan tulokseen näh- den korkeiden investointi- ja käyttökustannusten vuoksi. Vuonna 2001, jolloin typestä poistettiin 35 %, puhdistamon typpipäästön osuus Kokemäenjoen koko typpivirtaamasta oli vain 2,2 %.

YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Jäteveden käsittelytulos ja vesistöpäästöt

Nykyinen tilanne

Puhdistamolta vesistöön johdettujen kokonaispäästöjen (kg/d) vuo- sikeskiarvot sekä vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien (mg/l) ja käsittelytehojen (%) neljännesvuosikeskiarvot (I/II/III/IV) ovat vuo- sina 2000-2002 olleet seuraavat:

Vuosi 2000 2001 2002

BOD7ATU kg O2/d 238 288 470

" mg O2/l 10/9/6/12 8/9/10/21 14/17/40/25 " % 97/98/98/95 98/96/98/95 96/95/90/96

Fosfori kg P/d 5,7 6,8 9,1

" mg P/l 0,3/0,2/0,2/0,2 0,2/0,2/0,2/0,6 0,3/0,4/0,7/0,3 " % 95/98/97/96 97/96/97/91 94/94/89/96

Kok.N kg N/d 558 594 540

" mg N/l 25/25/21/20 27/21/24/25 22/27/23/34 " % 36/37/48/39 25/36/38/39 38/36/46/37

NH4-N kg N/d 360 349 310

" mg N/l 16/16/15/13 18/12/15/12 15/17/12/20 " % 60/59/65/61 49/63/62/70 59/61/73/63

CODCr kg O2/d 2 082 1 812 2 400

" mg O2/l 68/89/83/92 87/83/58/66 86/96/160/130 " % 83/88/89/88 88/87/92/91 85/89/80/88

Kiintoaine kg/d 326 476 560

" mg/l 12/7/15/18 9/13/14/45 19/22/47/19 " % 94/97/94/91 95/93/95/81 91/92/84/94 Vuonna 1999 vesistöön johdettujen BOD7ATU-, fosfori-, typpi- ja kiin- toainepäästöjen vuosikeskiarvot olivat 1 100 kg O2/d, 23 kg P/d, 480 kg N/d ja 1 000 kg/d.

Puhdistamon kapasiteettiin nähden suuren kuormituksen vuoksi te- hokas ammoniumtypen hapetus ei ole mahdollista nykyisellä laitok- sella. Kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvot ovat vuosina 1999- 2002 olleet 50 % (1999), 39 % (2000), 35 % (2001) ja 38 % (2002).

Jäteveden käsittelyn tehostusmahdollisuudet

Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi Luotsinmäen puhdistamoa tullaan tarvittaessa laajentamaan ja tehostamaan. Tarvittavien prosessi- muutosten ja –laajennusten suunnittelu on tarkoitus aloittaa Luot- sinmäen ja Pihlavan puhdistamojen ympäristölupapäätösten tultua lainvoimaisiksi. Luotsinmäen puhdistamon prosessimuutosten ja – laajennusten suunnitteluun on arvioitu tarvittavan aikaa yksi vuosi ja toteutukseen kaksi vuotta. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa Pih- lavan puhdistamon saneeraus tai siirtoviemärin rakentaminen Pihla- vasta Luotsinmäkeen, mihin on arvioitu tarvittavan aikaa kaksi vuot- ta.

Viitaten myös tehostetun erillisviemäröinnin rakentamisen ja viemä- riverkoston saneerauksen vaatimiin kustannuksiin hakija on toden- nut, ettei puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitoksen rakenta- minen saman aikaisesti puhdistamoiden saneeraus- ja tehostustöi- den kanssa ole taloudellisesti mahdollista.

Hakijan 13.2.2004 toimittaman arvion mukaan puhdistamon laajen- taminen ja tehostaminen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen jäl-

jempänä selostetun lausunnon mukaisen, vuodesta 2008 alkaen vaadittavan puhdistustason saavuttamiseksi aiheuttaisi seuraavat, yhteensä 8 586 000 euron investointikustannukset:

Yksikköprosessi Investointi, €

Ilmastus 3 127 000

Jälkiselkeytys 1 075 000

Jälkisuodatus 3 006 000

Lietteen sakeutus ja kuivaus 819 000

Muut 559 000

Yhteensä 8 586 000

Vesistöpäästöjen vaikutukset

Puhdistamolta johdettavien jätevesien vaikutus Kokemäen joen laa- tuun on vähäinen. Joen keskivirtaamatilanteessa vaikutuksia ei juu- rikaan ole, mutta alivirtaamakaudella puhdistamolta tuleva kuormitus kohottaa havaittavasti Isojuovan typpipitoisuutta.

Luotsinmäen puhdistamolta vuonna 2001 johdetun jätevesikuormi- tuksen aiheuttamat laskennalliset muutokset Kokemäenjoen pitoi- suusarvoihin eri virtaamatilanteissa olivat seuraavat:

Kuormitusjae MHQ MQ MNQ

BOD7ATU µg O2/l 5 15 80

Kiintoaine µg/l 9 24 140

Fosfori µg P/l 0,1 0,3 2

Typpi µg N/l 10 29 168

Puhdistamolta johdettavien jätevesien vuoden 2001 tilannetta vas- taava kuormitusosuus on Kokemäenjoen kiintoainevirtaamasta 0,2

% ja ravinnevirtaamasta 1-2 %, joten jätevesillä ei ole merkitystä Pihlavanlahden mataloitumisessa eikä oleellista vaikutusta purku- alueen perustilaan. Luotsinmäen puhdistamolta johdettavat jätevedet eivät vaikuta suoraan alueen linnustoon, jätevesien rehevöittävää vaikutusta ei voida yksilöidä eikä niillä ole mitään myrkkyvaikutuksia.

Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen kohdistuva jätevesikuormi- tuksen kokonaismäärä on pienentynyt huomattavasti pitkällä aikavä- lillä, eikä nykyisen jätevesikuormituksen enää voida katsoa huonon- tavan luontoarvoja. Kokemäenjoen suisto mataloituu ja siirtyy merel- le päin joka tapauksessa ensisijaisesti maan luonnollisen kohoami- sen ja joen mukanaan tuoman maa-aineksen vuoksi.

Kalanistutukset

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi Ko- kemäenjoen alaosalla on tehty kalanistutuksia, jotka on kustannettu kuormittajille määrätyillä kalatalousmaksuilla. Porin kaupungin osuus (Luotsinmäen ja Pihlavan jätevedenpuhdistamot) kalatalousmaksu-

jen kokonaismäärästä on vuodesta 1995 alkaen ollut 45,5 %. Kalan- poikasia on istutettu seuraavat määrät:

Vuosi Meritaimen Vaellussiika Kuha

1995 27 000 143 100 44 300

1996 29 600 103 100 56 200

1997 40 700 160 000 78 100

1998 27 100 157 300 38 700

1999 38 100 133 700 41 300

2000 35 200 140 600 97 200

2001 31 600 166 700 56 100

2002 33 800 128 800 65 100

2003 31 300 124 100 58 000

Vuosina 2000-2003 kalanpoikasten keskipituudet ovat olleet seuraa- vat: meritaimen 23,0 cm, vaellussiika 11,9 cm ja kuha 7,4 cm.

Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset

Puhdistamon jätevesiprosessi ei normaalisti toimiessaan haise eikä aiheuta melua, joka olisi havaittavissa lähimmissä asutuissa kiinteis- töissä. Yhtään meluvalitusta tai huomautusta ei ole lähivuosina tullut puhdistamon käyttöhenkilökunnan tietoon, eikä näköpiirissä ole teki- jöitä, jotka muuttaisivat tilannetta.

Nykyisin hajupäästöjä aiheutuu lietteen seostamis- ja varastointiken- tällä ajoittain aumaustoiminnan ollessa kiivaimmillaan ja kun sää- olosuhteet ovat hajujen muodostumiselle edulliset. Hajuhaittoja on pyritty vähentämään rajoittamalla kesäaikana seostustoiminta arki- päiviin ja normaaliin työaikaan. Seostaminen pysäytetään, mikäli val- litseva tuulen suunta on lähimmille asutusalueille päin. Lisäksi kesä- aikoina pyritään pitämään kentällä varastoitavan lietteen määrä mahdollisimman vähäisenä. Porin Vesi on koeluonteisesti testannut hajun poistoa jätevesilietteestä rautakemikaaleilla. Ajoittaisen haju- haitan lisäksi nykyinen jäteveden ja lietteen käsittely ei aiheuta muita haittoja.

Hajun leviämistä on mallinnettu suunnitteilla olevan lietteen ja biojät- teen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä.

Laitosmaisessa lietteen käsittelyssä hajun leviäminen on oleellisesti vähäisempää kuin nykyisessä, avoimella kentällä tapahtuvassa kä- sittelyssä.

Nykyiset (vuonna 2001) ja tulevat, laajennetun puhdistamon raskaan liikenteen määrät (kuljetuskertoja vuodessa) ovat seuraavat:

Nykyiset Tulevat

Ferrisulfaatin tuonti 45 50

Rikkihapon tuonti 2 2

Hiekanerotushiekan poiskuljetus 52 57

Välpejätteen poiskuljetus 48 55

Jäteastioiden tyhjennys 52 -

Sako- ja umpikaivolietteiden sekä

viemärinpesuvesien tuonti 3 724 4 000

Lisäksi puhdistamon viereinen lietteenkäsittelyalue aiheuttaa nykyi- sin (vuonna 2001) seuraavat raskaan liikenteen määrät (kuljetusker- toja vuodessa) puhdistamoalueen kautta:

Turpeen tuonti 152

Dolomiittikalkin tuonti 39

Pihlavan puhdistamolietteen tuonti 240 Liete/kalkki/turve –seoksen poiskuljetus 589 Puhdistamoliete ja muut jätteet

Lingolla kuivatun, lietteenkäsittelykentälle stabiloimattomana toimite- tun puhdistamolietteen määrät olivat vuosina 1999-2002 seuraavat:

Vuosi Määrä, m³ Kuiva-aine, % 1999 13 600 26

2000 24 000 21,5 2001 19 200 23 2002 19 700 20

Lietteenkäsittelykentällä Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoiden kuivatuista puhdistamolietteistä on valmistettu maatalousseosta li- säämällä lietteeseen turvetta tilavuussuhteessa 1:1 ja Luotsinmäen puhdistamolietteeseen lisäksi maatalouskalkkia noin 70 kg/m³. Pih- lavan puhdistamoliete tuodaan kentälle valmiiksi kalkkistabiloituna.

Käsittelykenttä on asfaltoitu ja sitä kiertävät avo-ojat, joita pitkin kaikki valumavedet johdetaan puhdistamolle. Seosta varastoidaan kentällä noin 2-3 kuukautta ja toimitetaan hyötykäyttöön, muun mu- assa Kemira Pigments Oy:n ferrosulfaattikasan verhoiluun, käytöstä poistettujen kaatopaikka-alueiden maisemointiin ja viherrakennuk- seen käytettävän mullan valmistukseen.

Liete on täyttänyt raskasmetallien osalta suoran hyötykäytön normit.

Maatalouskäytössä noudatetaan muun muassa valtioneuvoston pää- töstä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) ja valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000).

Vuonna 2001 puhdistamolla syntyi puhdistamolietteen lisäksi seu- raavat jätemäärät:

Jäte Määrä t/a

Hiekanerotushiekka 260

Välppäjäte 247

Sekajäte 7,2

Paperi-, pahvi- ja kartonkijäte 1,85

Metallijäte 0,45

Ongelmajäte (loisteputket, jäteöljyt,

paristot, laboratoriojäte) 0,05

Hiekanerotushiekka toimitetaan Luotsinmäen vanhalle kaatopaikalle, josta valumavedet johdetaan takaisin keskuspuhdistamolle. Ruuvi- puristimella kuivattu välppäjäte ja sekajäte toimitetaan Hangassuon jäteasemalle. Paperi-, pahvi- ja kartonkijäte lajitellaan erilleen muus- ta jätteestä ja toimitetaan hylsykartongin raaka-aineeksi. Metallijäte myydään romuliikkeelle. Ongelmajätteet toimitetaan Porin jätehuol- lon ylläpitämän kierrätyskeskuksen ongelmajätekeräykseen.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu

Käyttötarkkailu käsittää muun muassa päivittäiset virtaamien ja lie- temäärien, hapen pitoisuuksien ja säätöjen, kemikaalien annostelun, lietepitoisuuksien, lieteiän ja ylijäämälietteiden, pH-arvojen, lämpöti- lojen, liuenneen fosforin ja typpiyhdisteiden mittaukset ja määrityk- set, laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan seurannan sekä puhdistamon tilan ja toiminnan ja niihin vaikuttavien seikkojen ha- vainnoinnin. Käyttötarkkailuun liittyen muun muassa liuennut fosfori ja typpiyhdisteet määritetään päästötarkkailua useammin, tarvittaes- sa päivittäin. Aktiivilietettä mikroskopoidaan viikoittain. Tulokset mer- kitään käyttöpäiväkirjaan ja laitekortteihin, jotka tarvittaessa esite- tään valvontaviranomaiselle.

Puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta vesistöön johdettavasta jätevedestä otetaan näytteet kerran kahdessa viikossa virtaamaohja- tuin automaattiottimin. Käsitellyn jäteveden näyte sisältää mahdolli- set puhdistamon sisäiset käsittelyprosessien ohitukset. Näytteistä määritetään pH, alkaliteetti, BOD7ATU, CODCr, kokonaisfosfori, koko- naistyppi ja kiintoaine. Lisäksi puhdistamolta lähtevästä jätevedestä määritetään liukoinen fosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittity- pen summa ja kokonaisrauta. Mikäli vaadittua käsittelytulosta ei saavuteta, voidaan suorittaa ylimääräisiä tarkkailuja. Näytteet ote- taan, säilytetään ja analysoidaan valvontaviranomaisen ohjeita nou- dattaen. Näytteet analysoidaan hakijan Luotsinmäen keskuspuhdis- tamon laboratoriossa käyttäen suomalaisia standardimenetelmiä tai muita yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Kahdesti vuodessa tehdään rinnakkaisanalyysit julkisen valvonnan alaisen vesientutkimuslaitok- sen kanssa.

Yleiseen viemäriin johdettavista Corenso United Oy Ltd:n ja Oy Si- nebrychoff Ab:n tuotantolaitosten jätevesistä otetaan virtaamaohja- tuilla näytteenottimilla vuorokauden kokoomanäytteet kaksi kertaa kuukaudessa ja 24 kertaa vuodessa, Osuuskunta Satamaidon jäte- vesistä yksi kokoomanäyte kuukaudessa ja 12 vuodessa. Näytteet kerätään tasaisesti eri viikonpäivinä.

Kuivatun lietteen ja lietteenkäsittelyn lopputuotteen laatu tutkitaan vähintään neljä kertaa vuodessa valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaisesti. Mikäli kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuu- det ovat koholla, pyritään raskasmetallipäästöt selvittämään erillisin, puhdistamolle tulevasta jätevedestä otettavin näyttein.

Vesistötarkkailu

Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laatua, pohja- eläimistöä ja sedimentin raskasmetallipitoisuutta seurataan yhteis- tarkkailuna, johon myös hakija osallistuu. Turun vesi- ja ympäristöpii- ri on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään 12.5.1993 nro 0292A485/111 kirjeessä esitetyin muutoksin ja täsmennyksin. Tark- kailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti.

Kokemäenjoen Luotsinmäenhaarassa (Isojuovassa) on yhteistark- kailun havaintopiste jäteveden purkupaikan yläpuolella (KOJO 42) ja alapuolella (KOJO 46). Pihlavanlahdella on useita yhteistarkkailun havaintopisteitä, joista lähimmät ovat Puussanluoto (50) ja Pihlavan edustalla oleva niin sanottu runkopiste 51. Veden laatua tutkitaan 4 kertaa vuodessa. Kaikilta havaintopisteiltä määritetään lämpötila, happipitoisuus, sameus, pH, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori ja rauta, runkopisteiltä lisäksi väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonais- typpi, ligniini ja fekaaliset kolit. Osalla havaintopisteitä määritetään myös klorofylli-a. Pohjaeläimistöä tarkkaillaan kolmen vuoden välein ja sedimenttien raskasmetallipitoisuutta viiden vuoden välein.

Kalataloustarkkailu

Jätevesien vaikutuksia kalatalouteen seurataan silloisen Turun ka- lastuspiirin kirjeellään 14.12.1990 nro 338/71TuK1990 hyväksymän, myöhemmin täydennetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tark- kailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti. Tark- kailuohjelmaan kuuluvat neljän vuoden välein tehtävä kalastus- tiedustelu ja kalojen käyttökelpoisuuden aistinvarainen arviointi sekä vuosittaiset kalastuskirjanpito ja haukien elohopeapitoisuuden seu- ranta.

POIKKEUSTILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Mahdolliset suuret virtaamapiikit voidaan johtaa puhdistamon ilmas- tuksen ohi esisaostuksen ja –selkeytyksen jälkeen. Ohijuoksutus on mahdollista myös ennen puhdistamoa Pormestarinluodon sulku- ja

välppäämörakennuksesta. Konevälpän säleväli on 10 mm ja suurin virtaama Qmax 6 000 m³/h. Ohjaus tapahtuu vedenpinnan korkeuden mukaan.

Puhdistamon automaatiojärjestelmä siirtää tiedot prosessin toiminta- häiriöistä prosessin seuranta- ja ohjaustietokoneelle puhdistamon valvomoon työaikana. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin yksi laitoksen hoitajista on varallaolijana, jolloin vastaavat hälytykset siirtyvät varal- laolijan matkapuhelimeen. Varallaolija saapuu hälytyksen saatuaan tarkastamaan hälytyksen syyn ja korjaamaan mahdollisesti vikaan- tuneet laitteet. Kohteet, joista toimintahälytykset ja asetettujen raja- arvojen ylitys-/alitustiedot tulevat:

- ohijuoksutusten sulkuluukut

- ruuvipumput

- saostuskemikaalin annostus

- neutralointikemikaalin annostus

- ilmastuskompressorit

- öljypolttimet

- prosessivesipumput

- ylijäämälietteen pumppaus

- palautuslietteen pumppaus

- tiivistämön harat

- hiekanerotuksen vaunu ja pumput

Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan kemikaali- lainsäädännön ja kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden määrä- yksiä ja ohjeita sekä turvalliseksi tunnettuja työtapoja. Esimerkiksi rikkihapposäiliö on ympäröity betonisella varoaltaalla, josta on siirret- ty valvontaohjelmaan rajanäytöt ja hälytykset.

Puhdistamolla on nykyaikainen murtohälytysjärjestelmä. Tulipalon riski on pieni. Porin Vedellä on käytössä jatkuvan kehityksen koh- teena oleva toimintajärjestelmä, joka käsittää laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät.

KORVATTAVAT HAITAT

Porin kaupunki on muiden Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajien ohella maksanut jätevesien laskusta vuosina 1968-1985 aiheutu- neista vahingoista sekä vuoden 1986 alusta lähtien aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista kertakaikkiset korvaukset korkoineen Ko- kemäenjoen ja Pihlavanlahden rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille vesiylioikeuden päätöksen 29.12.1994 nro 259/1994 mu- kaisesti.

Hakija pitää Porin kaupungin nykyistä kalanhoitomaksua, 154 000 mk eli 25 900,94 € kohtuuttoman suurena jäteveden puhdistustason parannuttua ja vesistöön johdetun kuormituksen vähennyttyä 1990- luvun aikana merkittävästi. Hakija katsoo, että kohtuullinen kalatalo-

usmaksu Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoiden osalta olisi 5 000 €.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y. on tehnyt selvi- tyksen (päivätty 14.11.2002) Porin alueen ammattikalastajille vuosi- na 1999 - 2001 aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Selvitys sisäl- tää aikaisemmin käytettyjen arviointiperusteiden mukaisen, kalasta- jakohtaisen laskelman Porin kaupungin (Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamot) ja kuuden muun Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajan jätevesien aiheuttamasta yhteisestä korvattavasta hai- tasta ja sen osittelusta kyseisten seitsemän kuormittajan kesken. Yh- teensä 12:lle Porin edustan ammattikalastajalle pyydysten likaantu- misesta aiheutuneesta lisätyöstä ja saaliin arvon alentumisesta esi- tettävät korvaukset ovat kyseiseltä kolmen vuoden ajalta yhteensä 5 798 euroa, josta Porin kaupungin osuudeksi esitetään 49 %.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa, Porin kaupungissa sekä Noormarkun ja Merikarvian kunnissa 12.8.-25.9.2003.

Kuuluttamisesta on ilmoitettu Satakunnan Kansa –sanomalehdessä 12.8.2003. Lisäksi kuuluttamisesta on erikseen ilmoitettu tiedossa oleville asianosaisille.

Lausunnot

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 §:n nojalla pyytä- nyt hakemuksesta lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskuksel- ta, Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Porin kau- pungin sekä Noormarkun ja Merikarvian kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Porin kaupungilta sekä Noormar- kun ja Merikarvian kunnilta.

1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut lausunnos- saan, että puhdistamolla on vuonna 1995 tapahtuneen biologisen osan käyttöön oton jälkeen vuonna 2000 saavutettu vaadittu tulos kaikkina neljännesvuosijaksoina ja että pieniä, vain yhden vuosinel- jänneksen tuloksiin vaikuttaneita häiriöitä on ollut vuosina 1996, -97, -98 ja 2001. Vuonna 1999 puhdistamon toiminta oli pahoin häiriinty- nyt koko vuoden ajan ja vastaavanlaisia häiriöitä on jälleen esiintynyt vuoden 2002 kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen. Puhdista- mon toimintahäiriöt ovat ensisijaisesti aiheutuneet teollisuuden jäte- vesikuormituksen lisääntymisestä ja laadun muutoksista siten, että puhdistamon biologinen osa on ylikuormittunut ja hapetuskapasiteet- ti ylittynyt. Osaltaan häiriöitä ovat aiheuttaneet myös laiteviat sekä huolto- ja korjaustoimenpiteet, joiden aikana vain puolet kaksilinjai-

sesta laitoksesta on ollut käytössä. Puhdistamon ilmastusjärjestelmä on uusittu syksyllä 2003. Myös lietteen kuivauskapasiteetti on ajoit- tain ylittynyt.

Ympäristökeskus on pitänyt Kokemäenjoen vesistön vesiensuojelu- yhdistys r.y.:n tekemää selvitystä jätevesien (Porin Veden Luotsin- mäen ja Pihlavan jätevedenpuhdistamot) mahdollisesta vaikutukses- ta Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen FI0200079 riittävänä ei- kä ympäristökeskuksella ole ollut huomautettavaa selvityksen johto- päätöksistä, joiden mukaan Porin Veden jäteveden laskulupien jat- kamiselle ei ole Natura-alueen säilyvyyden kannalta estettä.

Ympäristökeskus on viitannut Kokemäenjokilaakson vesihuollon ke- hittämissuunnitelmaan, valtioneuvoston 19.3.1998 tekemään periaa- tepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäris- töministeriön 30.3.2000 hyväksymään vesiensuojelun toimenpideoh- jelmaan vuoteen 2005 ja todennut, että huolimatta yhdyskuntien jä- tevesien vähäisestä osuudesta Kokemäenjoen typpiainevirtaamasta, valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998 sekä parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) soveltaminen edellyttävät tehokkaan typenpoiston toteuttamista. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että tehokas puhdistustulos on varmistettava erityisesti fos- forin ja kiintoaineen osalta jälkisuodatuksella tai vastaavalla muulla käsittelymenetelmällä.

Minimiravinnetestit Porin edustan merialueella vuonna 1999 ovat osoittaneet, että typpi voi olla ajoittain fosforia merkittävämpi levä- tuotannon minimitekijä Pihlavanlahdella (Kolpan tarkkailupisteellä) ja että ulkomerellä (Ahlaisten saariston Iso-Plokan tarkkailupisteellä) sekä fosfori että typpi olivat levätuotannon minimitekijöitä kaikilla tut- kimuskerroilla kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa vuonna 1999.

Ympäristökeskuksen esittämien jäteveden käsittelyvaatimusten mu- kaiset vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden enimmäisarvot ja jäteveden käsittelytehon vähimmäisarvot mahdolliset ohijuoksutuk- set, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikes- kiarvoina laskettuna ovat vuoden 2007 loppuun asti seuraavat:

Pitoisuus Käsittelyteho

BOD7ATU 20 mg O2/l 90 %

CODCr 125 mg O2/l 75 %

Kiintoaine 35 mg /l 90 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 %

Vuoden 2008 alusta lukien ympäristökeskuksen esittämien vaati- musten mukaiset vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden enimmäisarvot ja jäteveden käsittelytehon vähimmäisarvot mahdolli- set ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien ovat typen osalta vuosikeskiarvona laskettuna ja muilta osin neljän- nesvuosikeskiarvoina laskettuna seuraavat:

Pitoisuus Käsittelyteho

BOD7ATU 10 mg O2/l 95 %

CODCr 100 mg O2/l 85 %

Kiintoaine 15 mg /l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 %

Typpi - 70 %

Jäteveden käsittelyn tehostamissuunnitelma olisi toimitettava ympä- ristökeskukselle viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä.

Jätevesiä koskevan päästötarkkailun osalta ympäristökeskus katsoo, että näytteet olisi otettava kerran viikossa ja eri viikonpäivinä. Jäte- vesien raskasmetallimääritykset voitaneen tehdä neljännesvuosittain kokoomanäytteistä, jotka kerätään virtaamalla painotetuista viikko- näytteistä. Laajempi yhden kerran tehtävä selvitys puhdistamolle tu- levan ja sieltä vesistöön johdettavan jäteveden laadusta tulisi tehdä sen jälkeen kun jätevesien käsittely on keskitetty Luotsinmäen seu- dulliselle puhdistamolle.

2) Varsinais-Suomen TE-keskus on pitänyt jätevesipäästöjen vai- kutusten osalta parhaana vaihtoehtona Luotsinmäen puhdistamon laajentamista alueelliseksi keskuspuhdistamoksi, koska tällöin Ko- kemäenjokeen kohdistuva kuormitus vähenee. Jotta mereen johdet- tava välitön kuormitus ei tämän seurauksena kasvaisi, jätevedet on kuitenkin käsiteltävä nykyistä tehokkaammin.

TE-keskus on pitänyt typenpoistovaatimuksen asettamista perustel- tuna. Viitaten Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n arvioon, jonka mukaan typen poisto saattaisi johtaa sinilevien run- sastumiseen tilanteessa, jossa fosforia on riittävästi saatavilla, TE- keskus on todennut, että asumajätevesien typpipäästöistä huomat- tava osa koostuu vesieliöstölle erittäin myrkyllisestä ammoniumty- pestä. Koska typpikuormitus vaikuttaa kalojen ja muiden vedessä elävien lajien esiintymiseen, kasvuun ja lisääntymiseen, typen pois- tolla on merkitystä myös vesialueen kalataloudellisen arvon, virkis- tyskäytön ja vesiluonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi myös fosforinpoiston tehostaminen on aiheellista sinilevien massaesiinty- misen riskin vähentämiseksi ja nykyisen, korkeasta perustuotannos- ta johtuvan rehevöitymisen vähentämiseksi.

Pihlavanlahden kalasto on vahvasti särkikalavaltainen rehevöityneil- le vesistöille tyypilliseen tapaan. Myönteisenä kehityksenä on havait- tu siian, lohen ja kuhan saalismäärien kasvu, joskin toisaalta hauki- ja madekannat ovat heikentyneet. Kalojen käyttökelpoisuus on koh- talaisen hyvä, mutta paikoin kaloissa on makuvirheitä. Mateen elo- hopeapitoisuus on selvästi kasvanut 1990-luvun lopulla, mutta pitoi- suudet eivät aseta rajoituksia kalojen käytölle ihmisravintona.

TE-keskus on todennut, että kalatalousmaksua määrättäessä on otettava huomioon nykyisen kuormituksen lisäksi myös kalataloudel- le pysyvästi aiheutetut vahingot. Vaikka jätevesipäästöt lopetettaisiin

kokonaan, ei Pihlavanlahden ympäristö palaudu ennen kuormituk- sen aloittamista vallinneeseen tilaan. Lisääntymisalueiden pilaantu- misen takia ei taloudellisesti arvokkaiden kalalajien palautuminen Pihlavanlahdelle onnistu ilman erillisiä hoitotoimenpiteitä. Porin kau- pungille määrätty kalatalousmaksu on käytetty 1990-luvun aikana kalaistutuksiin. Pääasiallisina hoitolajeina ovat olleet lohi, meritaimen ja vaellussiika. Myös merkittäväksi saalislajiksi alueella tullutta kuhaa on istutettu. Kokemäenjoen suistossa ja merialueella toteutettavaan kalakantojen hoito-ohjelmaan osallistuvat jätevesikuormittajien ohel- la myös yksityiset vesialueen omistajat ja Porin kalastusalue. Lisäksi istutuksia rahoitetaan merkittävässä määrin valtion kalanviljelyva- roista. Vuosina 1991-2003 Kokemäenjoen lohi-istutuksiin on käytetty yhteensä noin 290 000 €.

TE-keskus on vaatinut, että hakijalle määrätään 28 000 euron suu- ruinen kalatalousmaksu käytettäväksi jätevesipäästöistä aiheutuvien kalataloushaittojen vähentämiseen. Maksu vastaa nykyistä maksua Porin kaupungin jätevesien osalta (Luotsinmäen ja Pihlavan puhdis- tamot), mutta siinä on huomioitu viime vuosina tapahtunut istutus- kustannusten nousu, joka on keskimäärin 8 %. TE-keskus käyttää maksun pääasiassa siian, meritaimenen ja lohen istutuksiin, mutta myös istutusten tuloksellisuuden seurantaan. Mahdollisia muita käyt- tökohteita ovat kalojen kutupaikkojen kunnostaminen. Mikäli Luot- sinmäen puhdistamosta tulee alueellinen keskuspuhdistamo, jolle johdetaan myös muiden kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesiä, kala- talousmaksua on korotettava näiden kuormittajien nykyisiä kalatalo- usmaksuja vastaavalla määrällä. Maksu tulee tarkistaa siinä vai- heessa, kun uuden puhdistamon toiminnasta ja ympäristövaikutuk- sista on saatu kokemusperäistä tietoa useiden vuosien ajalta. Tällöin myös kalakantojen hoitotoimista on odotettavissa riittävästi seuranta- tietoa. Maksujen hallinnoinnin vuoksi hakija tulee velvoittaa ilmoitta- maan TE-keskukselle keskuspuhdistamohankkeen etenemisestä.

Jäteveden käsittelyvaatimusten osalta TE-keskus on katsonut, että jäteveden käsittelytehon vähimmäisarvoiksi on asetettava fosforin ja BOD-arvon osalta vähintään 95 %, käsitellyn jäteveden fosforipitoi- suudeksi enintään 0,3 mg P/l ja BOD-arvoksi enintään 10 mg O2/l.

Kiintoaineen osalta vastaavien raja-arvojen on oltava 90 % ja 15 mg/l ja lisäksi on annettava määräys typen poistosta (vähintään 70

%:n käsittelyteho) ja erityisesti mereen johdettavan ammoniumtypen määrää on vähennettävä.

Lisäksi TE-keskus on edellyttänyt, että hakija velvoitetaan tarkkaile- maan jätevesipäästöjen vaikutusta kalastoon ja kalatalouteen Porin edustan merialueella TE-keskuksen hyväksymällä tavalla, käytän- nössä yhteistarkkailuna. Nykyistä tarkkailuohjelmaa on tarkoitus muuttaa vuonna 2004, jolloin TE-keskus sopii ohjelman sisällöstä ja tavoitteista yhteistarkkailuun osallistuvien kanssa.

Ottamatta kantaa kalastajakohtaisiin korvauksiin TE-keskus on pitä- nyt Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n selvitystä

vahinkojen ja haittojen korvaamisesta Porin edustan ammattikalasta- jille asianmukaisesti tehtynä.

3) Porin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Luot- sinmäen puhdistamon typenpoiston taso ei edusta parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa. Puhdistuksen tehostamisen toteuttamatta jät- tämistä ei voida perustella osoittamalla muita kuormittajia. Todeten valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuo- teen 2005 edellyttävän yli 10 000 asukkaan jätevedenpuhdistamois- sa vähintään 70 %:n keskimääräistä typenpoistoa siellä, missä typpi minimiravinteena todennäköisesti säätelee purkuvesistön rehevyyttä, lautakunta on esittänyt, että tässä tapauksessa purkuvesistönä voi- daan pitää Selkämerta. Suomen Itämeren suojeluohjelman mukaan typenpoiston on täytettävä valtioneuvoston päätösten vaatimukset, jolloin tulee huomioon otetuksi myös toimeenpantavan vesipuitedi- rektiivin edellyttämän vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tarvittavat ravinteiden poistovaatimukset.

Luotsinmäen puhdistamon viime vuosien lupaehtojen ylitykset ovat johtuneet erityisesti teollisuusjätevesien korkeista orgaanisen aineen pitoisuuksista. Puhdistamolla on uudistettu ilmastuslaitteita kesällä 2003, minkä jälkeen tuloksen on odotettu saavuttavan vaaditun ta- son. Lautakunta esittää puhdistamon laajennuksen toteuttamista si- ten, että puhdistamo jaetaan kahteen linjaan puhdistusprosessin toiminnan varmistamiseksi myös häiriötilanteissa. Myös tulee harkita tiukempien teollisuusjätevesien esikäsittelyvaatimusten asettamista.

Hakijan tulee selvittää energian käytön tehokkuus ja mahdollisuudet energian käytön vähentämiseen puhdistamolla. Lautakunnan näke- myksen mukaan Luotsinmäen keskuspuhdistamon toimintaan liitty- vien hankkeiden toteuttamisessa on ensisijaisena laitosmainen liet- teenkäsittely.

Luotsinmäen vanhan kaatopaikan lietealtaiden käyttöä ei nykyisel- lään voida pitää hyväksyttävänä, minkä vuoksi hakija olisi velvoitet- tava järjestämään kiintoainepitoisille jätevesille asianmukainen käsit- tely sekä kunnostamaan käytöstä poistettavat lietealtaat ja niiden ympäristö. Lietealtaiden käytöstä tulee luopua viimeistään Luotsin- mäen keskuspuhdistamon prosessimuutosten valmistuessa.

4) Porin kaupungin terveyslautakunta on esittänyt, että lautakun- nalla ei ole hakemuksesta terveydensuojelullisesti huomautettavaa.

5) Porin kaupunginhallitus on todennut, ettei kaupunginhallituksel- la ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

6) Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymä on to- dennut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Toimin- taa tulee harjoittaa terveydensuojelulain (763/1994) yleisten periaat- teiden mukaisesti.

Muistutukset ja mielipiteet

7) AA (Sirkkala RN:o 1:133 ja 1:325, Lyttylä) on vaatinut typen pois- ton tehostamista mahdollisimman nopeasti. Muistuttaja on katsonut, että Kokemäenjoen luonnollinen purkautuma mereen on jo vuosi- kymmeniä kärsinyt Reposaaren rautatien ja maantien pengerryksis- tä, jotka muodostavat liettymistä edistävän padon. Liettymistä sekä vesi- ja matalikkokasvillisuutta edistävää lisäkuormaa ei tule sallia eikä myöskään veden laadun huonontamista alueen laajan virkistys- käytön vuoksi.

8) Ammattikalastaja BB on kertonut, että hänen kalansaaliinsa on vähentynyt vuosina 1999 - 2001 Mäntyluodon ja Reposaaren välisel- lä Etelänselällä ja siihen läheisesti liittyvillä alueilla. Saaliin vähenty- minen on johtunut Kokemäenjoen mukana kulkeutuneista jätteis- tä/saasteista ja rehevöittävistä yhdisteistä, jotka ovat haitanneet ka- lojen lisääntymistä, karkottaneet kaloja ja lianneet pyydyksiä aiem- paa pahemmin. Muistuttaja on kuivattanut pyydyksiä puhdistuksen helpottamiseksi, mutta tästä on ollut seurauksena hengenahdistusta ja muun muassa keuhkoputken tulehdus. Alueen kaloissa on esiin- tynyt myös makuvirheitä, jotka ovat entisestään alentaneet kalastuk- sen kannattavuutta. Alueella on esiintynyt myös kalakuolemia aiem- paa enemmän ja kalat ovat kuolleet pyydyksiin aiempaa nopeam- min, minkä vuoksi muistuttaja on joutunut kokemaan pyydyksiä use- ammin. Haitta on merkittävästi suurempi kuin edeltäneinä lupajak- soina. Muistuttaja pitää hänelle ehdotettua 5 402 euron korvausta vuosilta 1999 - 2001 liian alhaisena.

9) Ammattikalastaja CC on katsonut jätevesien aiheuttaneen muu- toksia muistuttajan kalavesien kalakannoissa. Vähempiarvoiset kalat kuten särki ovat huomattavasti lisääntyneet ja samanaikaisesti siika, lohi ja taimen ovat siirtyneet ulommaksi rannikosta, jolloin pyyntimat- kat ovat pidentyneet. Kyseinen selkeä muutos on tapahtunut viime vuosien aikana ja haitta on merkittävästi suurempi kuin edeltäneinä lupajaksoina. Muistuttaja pitää hänelle ehdotettua 187 euron korva- usta vuosilta 1999 - 2001 liian alhaisena.

10) DD ja EE (Jäkäläkallio RN:o 1:48 ja Jäniskallio 1:50, Sådö) ovat katsoneet, että Porin Veden tulee tehostaa nykyistä jätevesien käsit- telyä eikä ottaa lisää jätevesiä puhdistettavakseen. Myöskään Pihla- van ja Kaanaan jätevesiä ei tule ryhtyä johtamaan Luotsinmäen puhdistamolle, koska Pihlavan puhdistamo on ainoa Porin Veden kunnolla toimiva puhdistamo.

11) Rankkuu VIII kalastuskunta / yhteisalueen osakaskunta (RN:o 876:3, Rankku) on todennut, että vesialueen nykyistä ravinne- kuormitusta ja raskasmetallipäästöjä tulee mahdollisuuksien mukaan edelleen vähentää, jotta Kokemäenjokeen nouseva siika, taimen, merilohi ja muu arvokala, samoin nahkiainen, voidaan rajoituksitta

hyödyntää ihmisravinnoksi ilman jätevesipäästöjen pääasiassa aihe- uttamia makuhaittoja.

Luotsinmäen puhdistamolta johdettava ravinnekuormitus on erittäin suuri ja päästövaatimusten raja-arvoja on ylitetty pitkään, joten puh- distamon osalta olisi vaadittava sen toiminnan parempaa valvontaa, typen poiston nopeuttamista ja muiltakin osin nykyistä tehokkaam- paa jätevesien käsittelyä.

12) Rankkuun huvilakiinteistöt ja Kirrinnokan auto- ja venepaik- kaosuuskunta (Kirrinnokka RN:o 1:294, Lampaluoto), FF (Vä- hänokka RN:o 10:109, Rankku ja GG:n kuolinpesä, Kaijakari RN:o 10:110, Rankku), HH ja II (Etelänokka RN:o 10:66 ja Leppäniemi RN:o 10:31, Rankku), JJ (Pinolaakso RN:o 10:116, Rankku), KK ja LL (Ruohokari RN:o 10:105, Rankku), MM Leppälehto RN:o 10:114, Rankku), NN (Kotipiha RN:o 2:368, Rankku), NN ja OO (Kaislaranta RN:o 10:72, Ahvenvesi RN:o 10:106 ja Pohjannokka RN:o 10:98, Rankku), PP, QQ sekä RR ja SS (Siikakari RN:o 10:89, Rankku), TT (Paukkukari RN:o 10:44, Rankku), UU ja VV (Kuusirinne RN:o 10:112, Rankku), XX ja YY (Kauniskari RN:o 2:216, Rankku), ZZ ja ÅÅ (Kulikkala RN:o 10:74, Rankku), ÄÄ (Ororei RN:o 14:111, Lam- paluoto), ÖÖ (Pinolaakso 2 RN:o 10:117, Rankku) ja OO (Pohjaran- ta RN:o 2:230, Kellahti) ovat tehneet samansisältöisen yhteisen muistutuksen kuin Rankkuu VIII kalastuskunta / osakaskunta (muis- tutus 11) ja vaatineet lisäksi veden laadun tarkkailua puolueettoman elimen toimesta ja tarkkailun tehostamista varsinkin talvikaudella.

13) BA CA:n ja DA:n kuolinpesien puolesta (Ylinokka RN:o 3:185, Vanhakylä) on vaatinut, että joen saastekuormitusta ei lisätä hitusta- kaan vaan nykyinen tilanne korjataan ennen kuin uusien kuormittaji- en kytkemisestä keskustellaan. Perikunnan kiinteistö sijaitsee 7-8 km Porista Kokemäenjoen alajuoksulla. Perikunnalla on omaa vesi- aluetta ja noin 400 metrin pituinen vesijättömaalle kaivettu veneu- oma. Molemmissa kohteissa veden laatu on heikentynyt selkeästi vuosien ja vuosikymmenten aikana ja vesi on ajoittain ruskeaa lien- tä. Tilanne on huono varsinkin vähäsateisina aikoina. Vettä on likai- suutensa vuoksi vaikea käyttää edes auton pesuvetenä. Arvok- kaampien kalojen kato on ollut selkeästi nähtävissä.

14) EA (Tervaniemi RN:o 1:357, Lyttylä) on vaatinut täyttä korvausta kiinteistönsä arvon alenemista. Muistuttajan mukaan Luotsinmäen puhdistamosta aiheutuva kalakannan heikkeneminen ja veden sa- mentuminen heikentää olennaisesti kiinteistön virkistyskäyttömah- dollisuuksia ja siten alentaa sen arvoa.

15) FA on todennut Pihlavanlahden pohjoispuolen ranta-asukkaana, että Pihlavanlahtea on rehevöitetty jo vuosikymmeniä. Lahti olisi saatava puhtaaksi ja veden virtausta olisi lisättävä ruoppaamalla ja kaisloja poistamalla.

16) Lynaskerin yhteisalueen osakaskunta (RN:o 876:4, Rankku) on todennut, että osakaskunnan vesialue, kuten koko Pihlavanlahti on jatkuvasti rehevöitynyt, mikä näkyy varsinkin ruohottumisena ja kaislikoitumisena. Rehevöityminen vaikeuttaa alueen kalastus- ja virkistyskäyttöä. Lupia myönnettäessä on tarkistettava, että puhdis- tamojen kapasiteetit riittävät. Puhdistamoiden toiminnan valvontaa voisi tarkentaa ja valvontatuloksista tiedottaa entistä paremmin.

17) GA (vesialueet Kotirinne RN:o 1:298 ja 1:424, Lyttylä) on huo- mauttanut, että lupahakemuksen käsittelyssä on otettava huomioon jätevesihuoltoa koskevat kansalliset määräykset ja ohjeet EU- direktiivit mukaan lukien. Muistuttaja on todennut ajoittain esiintyvän hajuhaittaa ja vaatinut mahdollisten haju- ja muiden ympäristövaiku- tusten selvittämistä ja huomion kiinnittämistä ennaltaehkäiseviin toi- menpiteisiin, valvontaan, kunnossapitoon ja huoltotoimiin puhdista- molla.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on 3.12.2003 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen ja muistutusten johdosta.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta (1) hakija on esittänyt, että voimassa olevan jäteveden laskuluvan ehtoja ei tule muuttaa ennen puhdistamolaajennuksen valmistumista seuraavista syistä:

- Puhdistamo on rakennettu nykyisten vaatimusten mukaisen, mutta ei välttämättä paremman tuloksen saavuttamiseksi.

- Käsittelyvaatimusten kiristäminen merkitsisi eräiden tehostustoi- menpiteiden toteuttamista välittömästi ilman perusteellisempaa tut- kimusta ja suunnittelua.

- Puhdistamon laajentamistöiden aikana nykyistä tiukempia raja- arvoja on lähes mahdoton saavuttaa, koska ajoittain osa laitteista ja tiloista saatetaan joutua pitämään poissa käytöstä.

- Fosforin raja-arvon muutos arvosta 1,0 mg P/l arvoon 0,7 mg P/l ei ole perusteltua purkuvesistön kannalta, koska vastaava fosforipääs- tön vähennys on pieni Kokemäenjoen mukanaan tuomaan fosfori- määrään verrattuna. Viime vuosien tulokset ovat osoittaneet, että puhdistamon toimiessa normaalisti raja-arvo 0,7 mg P/l saavutetaan, mutta muun muassa laajennustöiden vuoksi sitä ei ole syytä asettaa vaatimukseksi.

- Kiintoaineelle ei tulisi asettaa raja-arvoja samoista edellä mainituis- ta syistä ja koska kiintoaineella ei ole vaikutusta Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden kiintoainemääriin.

Hakija on korostanut, että lähtökohtana puhdistusvaatimuksia määri- tettäessä tulee olla jätevesikuormituksen vaikutus purkuvesistöön ei- kä mikään yleinen taso, ja pitänyt ympäristökeskuksen esittämää käsittelyvaatimusten tiukentamista vuoden 2008 alusta lukien perus- teettomana seuraavista syistä: