LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2004/1 Dnro LSY-2002-Y-339 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2004 ASIA

(1)

Nro 44/2004/1

Dnro LSY-2002-Y-339

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 22.6.2004

ASIA Porin Veden Pihlavan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahake- mus, Pori

LUVAN HAKIJA Porin Vesi PL 5, 28101 Pori

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Ympäristölupaa haetaan Porin Veden Pihlavan jätevedenpuhdista- molle. Puhdistamo sijaitsee Porin kaupungissa Pihlavan kaupunginosassa Porin kaupungin omistamalla, Porin Veden hallinnassa olevalla kiinteistöllä RN:o 1:679.

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Porin Vesi on toimittanut hakemuksen ympäristölupavirastolle 17.12.2002. Hakija on 3.6.2003, 19.6.2003, 23.1.2004 ja 13.2.2004 täydentänyt hakemusta ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvi- tyksillä.

Hakemus koskee Pihlavan puhdistamon piirissä oleva viemäröinti- alueen jätevesien käsittelyä. Jätevedet johdetaan puhdistamolta Pih- lavanlahteen. Tulevaisuudessa viemäröintialueen jätevedet ryhdy- tään mahdollisesti johtamaan Porin Veden Luotsinmäen puhdistamolle, jolloin Pihlavan puhdistamon käyttö lopetettaisiin.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohta.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 31 §.

Ympäristösuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 8) kohta.

(2)

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Luvat

Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 67/1992/2, 31.12.1992 myöntänyt Porin kaupungille luvan jätevesien johtamiseen Pihlavan puhdistamolta Pihlavanlahteen. Lupapäätöstä on muutettu vesiylioikeuden päätöksellä nro 259/1994, 29.12.1994.

Voimassa olevan luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis- kemiallisesti siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD7ATU- arvo on enintään 20 mg O2/l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l.

Lisäksi puhdistustehon tulee sekä BOD7ATU-arvon että fosforin suh- teen olla vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.

Porin kaupunki määrättiin yhdessä muiden samalla päätöksellä luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1974 - 1988 aiheutuneista vahingoista ja haitoista ja kertakaikkiset korvaukset ranta-alueiden ja vesialueiden käytölle aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista ja haitoista. Lisäksi luvan saaneet määrättiin maksamaan maa- ja metsä- talousministeriölle vuosittaiset kalanhoitomaksut. Luvan saajien oli vuoden 2002 loppuun mennessä jätettävä vesioikeudelle hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Muun muassa Porin kaupungin oli liitet- tävä hakemukseen muiden selvitysten ohella selvitys mahdollisuuk- sista typen poistoon jätevedestä.

Länsi-Suomen vesioikeuden 22.12.1997 antamalla päätöksellä nro 77-84/1997/2 Porin kaupunki on määrätty yhdessä muiden luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1989-1993 aiheutuneista vahingoista ja haitoista.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 4.5.2001 antamalla päätöksel- lä nro 22/2001/2 Porin kaupunki on määrätty yhdessä muiden luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1994 - 1998 aiheutuneista vahingoista ja haitoista.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 28.8.1998 nro 55YS myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan, korkeimman hallinto- oikeuden päätöksellä 31.5.1999 nro 1329 muutetun ympäristöluvan kuivatun jätevesilietteen käsittelyyn (seostamiseen ja kompostointiin) Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla avokentäl- lä, jossa myös Pihlavan puhdistamon kuivattu ja kalkkistabiloitu puhdistamoliete jatkokäsitellään.

Päätöksen mukaan avoimella kentällä suoritettavasta kompostoin- nista ja/tai seostamisesta on siirryttävä lietteen käsittelyyn suljetussa tilassa. Sitä koskeva suunnitelma oli toimitettava ympäristökeskuk-

(3)

selle viimeistään 31.12.2000, mutta toteutettavasta menettelystä ei ole vielä lopullista päätöstä.

Kaavoitus

Puhdistamoalue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten kort- telialueeksi.

PUHDISTAMOALUEEN YMPÄRISTÖ Lähiympäristö

Puhdistamon lähiympäristössä on tiheäpuustoisia puistoalueita (Wii- nahaminan ja Pihlavan puistot) ja omakotiasutusta. Puhdistamoton- tin ja Pihlavanlahden välinen noin 100 m leveä ranta-alue on kaa- vassa lähivirkistysalueeksi osoitettua puistoa. Kauempana puhdistamosta Pihlavan keskusta-alueella on myös kerrostaloja. Alue ei ole maisemallisesti erityisen merkittävä eikä alueen läheisyydessä ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

Noin 0,5 km:n päässä puhdistamosta luoteeseen on teollisuusalue, jolla sijaitsevat Suomen Kuitulevy Oy:n, Ahlström Pihlava Oy:n ja Porin Lämpövoima Oy:n laitokset. Liikenne Halsinnokantiellä, jonka varrella puhdistamo sijaitsee, on pääosin pienimuotoista alueen omakotitaloasukkaiden henkilöautoliikennettä.

Pohjavesiolot

Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella Luonnonsuojelukohteet

Pihlavanlahti kuuluu Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen FI0200079, joka on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirek- tiivin mukaisena SCI-alueena ja lintudirektiivin mukaisena SPA- alueena.

VESIALUE

Vesialueen yleiskuvaus

Kokemäenjoen suistoalue on mataloitunut maan kohoamisen ja joen kuljettaman kiintoaineen vuoksi. Vesisyvyys Pihlavanlahdella ja lahden edustalla Ahlaisten saariston alueella on noin 3 – 8 m. Kokemä- enjoen vesi kulkeutuu avomerelle osittain Ahlaisten saariston läpi pohjoiseen ja osittain Reposaaren maantiesillan ali Eteläselälle ja edelleen Mäntykallon kautta länteen. Merivirrat kulkevat Selkämerel-

(4)

lä Porin edustalla pohjoiseen, joten pääosin joen vaikutus suuntau- tuu rannikolla kohti pohjoista.

Harjavallassa vuosina 1961-90 mitattu Kokemäenjoen keskivirtaama MQ on 231 m³/s ja keskialivirtaama MNQ 40 m³/s.

Kokemäenjoen suiston Natura-alue

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n laatiman, Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoilta johdettavien jäteve- sien mahdollista vaikutusta Kokemäenjoen suiston Natura- alueeseen koskevan selvityksen mukaan kyseinen alue on Suomen edustavin suistomuodostuma eli delta, joka käsittää runsaasti erilai- sia kosteikkobiotooppeja avoveden tai niukan vesikasvillisuuden val- litsemista uposkasvillisuusyhdyskunnista järeisiin tervaleppälehtoi- hin. Kasvistossa on useita harvinaisuuksia. Alue on myös linnustolli- sesti erittäin merkittävä. Pesiviä lintulajeja on yhteensä noin 110, joista vesilintulajeja 21.

Vesialueen kuormitus

Kokemäenjokeen johdetaan useiden kuntien ja teollisuuslaitosten jätevedet. Suoraan Kokemäenjokeen ja sen suulle johdetun piste- kuormituksen kokonaismäärä ja Porin kaupungin Pihlavan puhdistamolta johdettujen jätevesien osuus siitä on ollut välillä Vammala – Pihlavanlahti vuosina 1999 - 2001 keskimäärin seuraava:

Parametri Yhteensä Pihlavan puhdistamo kg/d kg/d % BOD7ATU kg O2/d 1 740 61 3,5

Kok.P kg P/d 28,0 2,4 8,6 Kok.N kg N/d 1 185 89 7,5

Porin kaupungin yläpuolella valtatien Pori - Tampere sillan kohdalla sijaitsevan valtakunnallisen virtahavaintopaikan kohdalta mitattu Ko- kemäenjoen keskimääräinen ainevirtaama (typpi ja fosfori) on ollut seuraava:

Jakso MQ Kokonaistyppi Kokonaisfosfori m³/s µg N/l kg N/d µg P/l kg P/d 1994-1998 226 1 160 22 593 51 994 1999-2001 251 1 250 30 648 48 1 220 Pihlavan puhdistamolta mereen vuosina 1999 – 2001 johdetun kes- kimääräisen ravinnepäästön osuus on täten ollut fosforin osalta 0,20

% ja typen osalta 0,29 % edellä mainitusta joen koko ainevirtaamas- ta.

(5)

Vesialueen tila ja veden laatu

Jätevesikuormituksen vähennyttyä erityisesti 1970-luvulla Kokemä- enjoen edustan merialueen pintaveden happipitoisuudet ovat selväs- ti kohonneet ja metsäteollisuuden jätevesien leima vähentynyt. On- gelmana on edelleenkin rehevyys ja veden sameus.

Pihlavanlahden alueella veden laatu on välttävä, kuten Kokemäen- joen alajuoksullakin ja sisäsaaristossa lahden edustalla tyydyttävä.

Talvella jokivesi leviää pintavedessä pitkälle heikentäen veden laatua kesäaikaan verrattuna. Saaristovyöhykkeen jälkeen jokivesi lai- menee tehokkaasti, jolloin veden laatu muuttuu hyväksi. Merivirroista ja tuulten aiheuttamista virtauksista johtuen veden laatu vaihtelee suuresti sisä- ja ulkosaaristossa. Myös Kokemäenjoen virtaamavaih- telut heijastuvat vaikutusalueen laajuuteen. Tuotannoltaan Pihlavan- lahti ja sisäsaaristo ovat reheviä. Sisäsaariston jälkeen luokka muuttuu lievästi reheväksi. Lievän rehevyyden alue ulottuu laajalle katta- en uloimmatkin tarkkailupisteet.

Veden laadun keskimääräistä muutosta Pihlavanlahdelta ulkomerel- le kuvaavat Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen vuoden 2001 yhteistarkkailutulosten mukaiset päällysveden sameuden, joh- tokyvyn, COD-arvon sekä kokonaisfosforin ja -typen pitoisuuksien keskiarvot päällysvedessä olivat havaintopisteillä 51 (Pihlavan edustalla Sådön etelä/lounaispuolella Pihlavanlahdessa), 64 (Lynaskerin pohjoispuolella Pohjaselällä), 72 (Pastuskerin koillispuolella), 83 (Iso-Plokin länsipuolella) ja 85 (Fädikarin eteläpuolella ulkomerellä):

Piste Happi Sameus S-joht. COD Kok P Kok N % FTU mS/m mg O2/l µg P/l µg N/l 51 86 13,8 12 10,0 41 970 64 84 14,0 122 9,2 45 940 72 92 6,9 338 8,7 31 810 83 93 3,1 756 6,7 20 400 85 90 2,3 900 - 14 - Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n vuonna 1999 Porin edustan merialueella tekemien minimiravinnetestien loppura- portin johtopäätösten mukaan Pihlavanlahti oli ravinnelisäystestien perusteella selkeästi fosforirajoitteinen syyskuun tilannetta lukuun ottamatta, mutta ulkomerellä rajoittava ravinne oli typpi. Ulkomerellä tosin fosforipitoisuuden alhaisuus esti typpipitoisuuden rehevöittävän vaikutuksen. Liuennutta typpeä ei esiintynyt ulkomerellä merkittävää määrää edes alkukesällä. Ulkosaaristossa nitraatin vähäisyys mer- kitsee laskennallisesti typpirajoittuneisuutta. Käytännössä tilanne on yhteisrajoitteinen vähäisen fosforipitoisuuden takia. Sisäsaaristossa tilanne on alkukesällä fosforirajoitteinen, mutta voi muuttua loppu- kesällä typpirajoitteiseksi.

(6)

Vuoden 2000 pohjaeläintarkkailuraportin mukaan Kokemäenjoen edustan biomassat ovat pääsääntöisesti laskeneet 1990-luvun jälki- puoliskolla liejusimpukoiden tiheyden laskiessa. Suurin muutos Ko- kemäenjoen edustan pohjaeläimistössä 1990-luvulla oli amerikansu- kasmadon nopea lisääntyminen.

Kalasto ja kalastus

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua 1999-2000 koskevan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n raportin mukaan Pihlavanlahden ja Ahlaisten saariston alueella kalasti kalastustiedustelun tulosten perusteella arvioituna vuonna 1999 yhteensä noin 2 800 ruokakuntaa (noin 4 400 henki- löä). Alueen kokonaissaalis oli noin 152 000 kg, joka on aikaisemmin vastaavilla menetelmillä saatua tulosta pienempi. Yleisimmät saalis- lajit kyseisellä alueella olivat hauki, ahven ja särki, joiden osuus oli yhteensä noin 72 % kokonaissaaliista. Suosituimmat pyydystyypit olivat heittovapa, onki, verkot ja pilkki. Vapavälineillä saatiin lähes puolet kokonaissaaliista, joskin verkkokalastuksen osuus saaliista oli suurin. Raportin mukaan kalastusta haittaavat Pihlavanlahden ja Ah- laisten saariston alueella eniten teollisuuden jätevedet, vesikasvillisuuden runsastuminen ja rannikkovesien rehevöityminen, joskin ky- seiset haitat on koettu hieman lievemmiksi kuin vuonna 1995.

Haukien elohopeapitoisuuden seurantatulosten mukaan alueelta pyydettyjen näytehaukien elohopeapitoisuudet olivat Kivinissä Pihla- vanlahden eteläosassa vuosina 1999 ja 2000 keskimäärin 0,64 ja 0,82 mg Hg/kg, Kolpanselällä Pihlavanlahden pohjoisosassa keski- määrin 0,17 ja 0,30 mg Hg/kg ja Ahlaisten saaristossa 0,33 ja 0,42 mg Hg/kg.

Porin alueen ammattikalastajille vuosina 1999-2001 jätevesien johtamisesta aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen korvaamista koskevan, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n tekemän selvityksen mukaan Porin edustalla, Merikarvian ja Luvian välisellä rannikolla toimi 68 ammattikalastajaa vuonna 1999. Ammattikalasta- jien kokonaissaalis oli tällöin 1 072 000 kg. Saaliista silakan osuus oli 83,8 %, siian 3,1 %, kuoreen 1,7 %, ahvenen 1,5 %, kilohailin 1,1

%, mateen 1,0 % hauen 0,7 %, taimenen 0,6 % ja lohen 0,5 %.

Edellä mainitun selvityksen mukaan Merikarvian ja Luvian välisellä rannikolla, Pihlavanlahti mukaan lukien, harrasti kalastustiedustelun tulosten perusteella arvioituna vapaa-ajan kalastusta vuonna 1999 lähes 14 500 henkilöä. Kyseisen alueen vapaa-ajan kalastajien saalis oli tällöin 741 000 kg ja saalismäärältään runsaimpina olivat ahven 22,3 %, särki 19,7 %, hauki 16,7 %, siika 9,0 %, silakka 6,0 %, lahna 4,8 %, lohi 3,6 %, kampela 3,6 %, taimen 3,2 % ja made 3,2

%.

(7)

Vesialueen muu käyttö

Kalastuksen ohella Pihlavanlahdella on myös muuta virkistyskäyttöä.

Jätevesien vaikutusalueella ei ole vedenottamoita eikä yleisiä uima- rantoja.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Puhdistamossa käsitellään biologis-kemiallisesti Porin kaupungin Pihlavan, Kaanaan ja Kirrinsannan viemäröintialueiden jätevedet.

Koneellisesti kuivattu ja kalkkistabiloitu puhdistamoliete jatkokäsitel- lään Luotsinmäen puhdistamon yhteydessä olevalla lietteenkäsitte- lykentällä.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Satakuntaliiton, Porin, Ulvi- lan, Harjavallan ja Kokemäen kaupunkien sekä Nakkilan kunnan toimeksiannosta tehdyssä, 14.1.2002 päivätyssä Kokemäenjokilaak- son vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu mahdollisuuksia Porin Luotsinmäen puhdistamon laajentamiseen seudulli- seksi suurpuhdistamoksi. Ympäristölupavirastossa saman aikaisesti vireillä olleen, Luotsinmäen puhdistamoa koskevan Porin Veden ympäristölupahakemuksen mukaan myös Pihlavan alueen jätevesi- en käsittely on varauduttu keskittämään Luotsinmäen puhdistamolle, jolloin Pihlavan puhdistamon käyttö voitaisiin lopettaa.

Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet

Puhdistamon tarkkailutulosten mukaiset keskimääräisen kuormituksen arvot vuosina 1999-2002 ovat seuraavat:

Vuosi Virtaama BOD7ATU Fosfori Typpi CODCr Kiintoaine m³/d kg O2/d kg P/d kg N/d kg O2/d kg/d 1999 4 080 750 23 110 - 1 100 2000 4 930 930 32 120 - 2 000 2001 4 590 570 24 110 1 100 1 000 2002 4 030 1 100 43 140 3 100 2 200 Puhdistamon kuormitukseen ei ole odotettavissa muutosta, koska puhdistamon piirissä olevan viemäröintialueen laajennusta ei ole suunnitteilla eikä merkittäviä uusia teollisuuskuormittajia ole liitty- mässä. Puhdistamolla ei ole tapahtunut ohijuoksutusta.

Puhdistamon rakenne ja mitoitus

Pihlavan vuonna 1975 käyttöön otettu yksilinjainen jätevedenpuhdis- tamo on biologis-kemiallinen aktiivilietemenetelmää käyttävä kontak- tistabilointilaitos. Kaikki puhdistamon prosessiyksiköt ovat sisätilois- sa.

(8)

Jäteveden virtaussuunnassa puhdistamon osaprosessit ja toimin- tayksiköt ovat tulopumppaus, konevälppä, ilmastettu hiekanerotus, virtaaman mittaus ja automaattinen näytteenotto, ferrosulfaatin an- nostus, kontaktiallas (tilavuus 450 m³), selkeytys (laskeutusaltaan pinta-ala 502 m²), lietteen stabilointiallas (tilavuus 1 050 m³), ylijää- mälietteen pumppaus (kahteen) tiivistämöön, automaattinen näyt- teenotto käsitellystä jätevedestä, ylijäämälietteen tiivistys (sakeutus), tiivistetyn lietteen kuivaus suotonauhakuivaimella, kuivatun lietteen keräys (kahdelle) siirtolavalle ja kuljetus Luotsinmäen keskuspuhdistamon lietteenkäsittelykentälle.

Puhdistamon mitoituksessa on käytetty virtaamaa 4 500 m³/d ja BOD7ATU-kuormaa 935 kg O2/d.

Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on ase- tettu tavoitteeksi yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vä- hentäminen niin, että yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa luo- daan edellytykset purkuvesistön vedenlaadun parantamiselle. Suun- nitelmassa ensimmäisenä mitoitusperusteena jätevesien käsittelyn keskittämisessä Luotsinmäen puhdistamoon on yhdyskuntajätevesi- en 95 %:n käsittelyteho BOD7ATU-arvon ja fosforin poistossa ja jään- nöspitoisuudet 15 mg BOD7ATU/l ja 0,5 mg P/l ja toisena mitoitusperusteena tehokas nitrifiointi (ammoniumtypen hapetus) ja 70 %:n tehoinen typen poisto.

Edellä mainittujen, nitrifiointia ja typenpoistoa koskevien toisen vai- heen tavoitteiden saavuttaminen Pihlavan puhdistamolla edellyttäisi puhdistamon laajentamista ja tehostamista. Hakemukseen on liitetty urakoitsijalta saatu tarjous puhdistamon tehostamisesta siten, että ammoniumtypen poistotehoksi saataisiin 96 % ja kokonaistypen jäännöspitoisuudeksi alle 8 mg N/l. Tarjouksen mukaisen puhdistamon tehostamisen investointikustannukset ovat 880 000 euroa.

Energian kulutus sekä polttoaineiden ja kemikaalien kulutus ja varastointi Puhdistamon sähkönkulutus oli vuonna 2001 noin 515 MWh/a. Porin Vesi on mukana Porin kaupungin energiansäästösuunnitelmassa, jonka mukaisia energiasäästötoimenpiteitä ovat optimaalinen aktiivi- lietteen ilmastus ja taajuusmuuttajakäyttö veden pumppauksessa.

Vuosina 2001-2003 lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn keskimääräinen vuosikulutus on ollut 29,0 m³/a. Polttoöljy varastoidaan 10 m³:n maanalaisessa lasikuitusäiliössä.

Fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia noin 90 t/a. Ferro- sulfaatti varastoidaan PEH-pinnoitetussa betonialtaassa. Lietteen stabilointiin käytetään sammutettua kalkkia 55 t/a. Kalkki varastoidaan RST-siilossa. Lietteen kuivauksessa käytetään polymeeriä 0,5 t/a. Polymeeri varastoidaan säkeissä.

(9)

Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan voimassa olevassa kemikaalilainsäädännössä ja kunkin kemikaalin käyttötur- vallisuustiedotteessa annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä turvalliseksi tunnettuja työtapoja.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Hakija katsoo, että nykyisen tehoinen orgaanisen aineen ja fosforin poisto on riittävä ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa vastaava eikä puhdistamolla ole tarvetta typen poiston tehostamiseen purkuvesi- alueen suuren typpivirtaaman ja saavutettavaan tulokseen nähden korkeiden investointi- ja käyttökustannusten vuoksi. Käytössä oleva kontaktistabilointimenetelmä on yksi tehokkaimmista perinteisen ak- tiivilietemenetelmän sovellutuksista.

YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Jäteveden käsittelytulos ja vesistöpäästöt

Puhdistamolta vesistöön johdettujen kokonaispäästöjen (kg/d) vuo- sikeskiarvot sekä vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien (mg/l) ja käsittelytehojen (%) puolivuosikeskiarvot (I/II) ovat vuosina 1999- 2002 olleet seuraavat:

Vuosi 1999 2000 2001 2002

BOD7ATU kg O2/d 100 51 32 34

" mg O2/l 29/5,8 12/8,3 7,0/6,9 9,4/7,4

" % 81/97 92/96 91/96 97/97

Fosfori kg P/d 3,9 2,0 1,3 0,99

" mg P/l 1,0/0,33 0,44/0,36 0,33/0,26 0,24/0,25 " % 77/95 90/96 92/96 98/97

Typpi kg N/d 78 88 100 95

" mg N/l 17/18 17/19 20/23 18/30 " % 29/39 24/29 2/16 34/28

CODCr kg O2/d - - 104 125

" mg O2/l - - 24* 34*

" % - - 88* 94*

Kiintoaine kg/d 139 36 28 23

" mg/l 34/4,9 7,2/7,3 5,9/6,4 7,3/3,6

" % 83/99 96/99 96/98 99/99

*) CODCr-arvon pitoisuuden ja käsittelytehon arvot vuosikeskiarvoja Puhdistamolla ei nykyisellään ole sanottavia mahdollisuuksia ammoniumtypen hapettamiseen eikä typen poiston tehostamiseksi sen lisäksi tarvittavaan nitraattitypen pelkistämiseen.

Koska puhdistamolle johdettavan jätevesikuormituksen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla eikä puhdistusprosessia ei ole tarkoitus

(10)

muuttaa, myös mereen johdettavan jätevesipäästön arvioidaan py- syvän nykyisellä tasolla.

Vesistöpäästöjen vähentämismahdollisuudet

Mikäli Pihlavan puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon jätevedet ryhdytään johtamaan Luotsinmäen puhdistamolle, sanottaviin inves- tointeihin Pihlavan puhdistamolla ei ole mahdollisuuksia. Luotsinmä- en puhdistamolla tarvittavien prosessimuutosten ja –laajennusten suunnittelu on tarkoitus aloittaa Luotsinmäen ja Pihlavan puhdista- mojen ympäristölupapäätösten tultua lainvoimaiseksi. Suunnitteluun on arvioitu tarvittavan aikaa yksi vuosi ja toteutukseen kaksi vuotta.

Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa Pihlavan puhdistamon saneeraus ja mahdollisten prosessimuutosten toteutus tai siirtoviemärin rakentaminen, mihin on arvioitu tarvittavan aikaa kaksi vuotta.

Vesistöpäästöjen vaikutukset

Pihlavan puhdistamolta johdetuilla jätevesillä ei ole yksilöitävissä olevia vaikutuksia purkualueella eikä myöskään oleellista vaikutusta Kokemäenjoen suiston Natura-alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai linnustoon

Kalanistutukset

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi Ko- kemäenjoen alaosalla on tehty kalanistutuksia, jotka on kustannettu kuormittajille määrätyillä kalatalousmaksuilla. Porin kaupungin osuus (Luotsinmäen ja Pihlavan jätevedenpuhdistamot) kalatalousmaksu- jen kokonaismäärästä on vuodesta 1995 alkaen ollut 45,5 %. Kalan- poikasia on istutettu seuraavat määrät:

Vuosi Meritaimen Vaellussiika Kuha

1995 27 000 143 100 44 300

1996 29 600 103 100 56 200

1997 40 700 160 000 78 100

1998 27 100 157 300 38 700

1999 38 100 133 700 41 300

2000 35 200 140 600 97 200

2001 31 600 166 700 56 100

2002 33 800 128 800 65 100

2003 31 300 124 100 58 000

Vuosina 2000-2003 kalanpoikasten keskipituudet ovat olleet seuraavat: meritaimen 23,0 cm, vaellussiika 11,9 cm ja kuha 7,4 cm.

Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset

Koko Pihlavan puhdistamon puhdistusprosessi sijaitsee sisätiloissa eikä puhdistamolla siten ole vaikutusta Pihlavan alueen ilman laatuun edes puhdistamon lähistöllä. Puhdistamo ei aiheuta lähiympä-

(11)

ristöönsä melua, joka olisi havaittavissa lähimmillä asutuilla kiinteis- töillä. Yhtään melu- tai hajuvalitusta ei ole lähivuosina tullut puhdistamon käyttöhenkilökunnan tietoon. Puhdistamotoiminnassa ei ole tärinää aiheuttavia kohteita.

Eniten raskasta liikennettä, noin 240 autokuormaa vuodessa, aiheut- taa kuivatun lietteen kuljetus Luotsinmäen lietteenkäsittelykentälle.

Muita jätteitä kuljetetaan jätteenkeräysautolla noin 38 kertaa vuodessa. Ferrosulfaattia ja kalkkia tuodaan puhdistamolle täysperä- vaunuautolla yhteensä keskimäärin 10 kertaa vuodessa.

Puhdistamoliete ja muut jätteet

Suotonauhalla kuivatun ja kalkkistabiloidun lietteen määrä on noin 3 000 m³/a, josta kuiva-aineen osuus on noin 10 %. Liete välivaras- toidaan puhdistamolla siirtolavalla ja viedään Luotsinmäen puhdistamon lietteenkäsittelykentälle, jossa siitä on valmistettu maatalous- seosta lisäämällä lietteeseen saman verran puhdasta turvetta. Seos- ta varastoidaan Luotsinmäen käsittelykentällä noin 2-3 kuukautta ja toimitetaan hyötykäyttöön, muun muassa Kemira Pigments Oy:n fer- rosulfaattikasan verhoiluun, käytöstä poistettujen kaatopaikka- alueiden maisemointiin ja viherrakennukseen käytettävän mullan valmistukseen. Lopullista ja tulevaisuudessakin kestävää hyötykäyt- tökohdetta ei ole mahdollista vielä nimetä.

Puhdistamolla syntyy välppäjätettä keskimäärin 20 tonnia vuodessa.

Välppäjätteestä 21.5.2003 otetun näytteen kuiva-ainepitoisuus oli 29

%. Välppäjäte kuljetetaan nykyisin ja tulevaisuudessakin erityisjät- teenä jatkokäsittelyyn Hangassuon jäteasemalle.

Lisäksi puhdistamolla syntyy sekajätettä noin 1 500 kg/a, paperijätet- tä noin 20 kg/a ja ongelmajätteitä noin 15 kg/a. Ongelmajätteet toimitetaan Porin Jätehuollon järjestämään ongelmajätekeräykseen.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu

Käyttötarkkailu käsittää muun muassa päivittäiset virtaamien, hapen säätöjen, saostuskemikaalien annostelun, lietepitoisuuksien, lieteiän ja ylijäämälietteiden mittaukset, laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan seurannan sekä puhdistamon tilan ja toiminnan ja niihin vaikuttavien seikkojen havainnoinnin. Tulokset merkitään käyttöpäi- väkirjaan ja laitekortteihin, jotka tarvittaessa esitetään valvontaviran- omaiselle.

Puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta vesistöön johdettavasta jätevedestä otetaan näytteet kerran kuukaudessa virtaamaohjatuin automaattiottimin. Näytteistä määritetään pH, BOD7ATU, ammonium- typpi, typen ja fosforin kokonaismäärät, kiintoaine ja CODCr. Lisäksi

(12)

puhdistamolta lähtevästä jätevedestä määritetään liukoinen fosfori ja liukoinen rauta. Mikäli vaadittua käsittelytulosta ei saavuteta, voidaan suorittaa ylimääräisiä tarkkailuja. Näytteet otetaan, säilytetään ja analysoidaan valvontaviranomaisen ohjeita noudattaen. Näytteet analysoidaan hakijan Luotsinmäen keskuspuhdistamon laboratorios- sa käyttäen suomalaisia standardimenetelmiä tai muita yleisesti hy- väksyttyjä menetelmiä. Kahdesti vuodessa tehdään rinnakkaisana- lyysit julkisen valvonnan alaisen vesientutkimuslaitoksen kanssa.

Kuivatun lietteen laatu tutkitaan kaksi kertaa vuodessa valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaisesti.

Vesistötarkkailu

Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laatua, pohja- eläimistöä ja sedimentin raskasmetallipitoisuutta seurataan yhteis- tarkkailuna, johon myös hakija osallistuu. Turun vesi- ja ympäristöpii- ri on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään 12.5.1993 nro 0292A485/111 kirjeessä esitetyin muutoksin ja täsmennyksin. Tark- kailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti.

Pihlavanlahdella on useita yhteistarkkailun havaintopisteitä, joista lähimmät ovat Puussanluoto (50) ja Pihlavan edustalla oleva niin sa- nottu runkopiste 51. Veden laatua tutkitaan 4 kertaa vuodessa. Kai- kilta havaintopisteiltä määritetään lämpötila, happipitoisuus, sameus, pH, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori ja rauta, runkopisteiltä lisäksi väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, ligniini ja fekaaliset kolit. Osalla havaintopisteitä määritetään myös klorofylli-a. Pohja- eläimistöä tarkkaillaan kolmen vuoden välein ja sedimenttien raskasmetallipitoisuutta viiden vuoden välein.

Kalataloustarkkailu

Jätevesien vaikutuksia kalatalouteen seurataan silloisen Turun ka- lastuspiirin kirjeellään 14.12.1990 nro 338/71TuK1990 hyväksymän, myöhemmin täydennetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tark- kailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti. Tark- kailuohjelmaan kuuluvat neljän vuoden välein tehtävä kalastus- tiedustelu ja kalojen käyttökelpoisuuden aistinvarainen arviointi sekä vuosittaiset kalastuskirjanpito ja haukien elohopeapitoisuuden seu- ranta.

POIKKEUSTILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Mahdolliset ylisuuret jätevesivirtaamat voidaan johtaa mereen puhdistamon ohi konevälpän kautta. Puhdistamon erilaisista toimintahäi- riöistä saadaan hälytykset, joiden nojalla tarvittaessa voidaan käyn- nistää korjaustoimet. Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan kemikaalilainsäädännön ja kemikaalien käyttöturvallisuus- tiedotteiden määräyksiä ja ohjeita sekä turvalliseksi tunnettuja työta-

(13)

poja. Porin Vedellä on käytössä jatkuvan kehityksen kohteena oleva toimintajärjestelmä, joka käsittää laatu-, ympäristö- ja työturvallisuus- järjestelmät.

KORVATTAVAT HAITAT

Porin kaupunki on muiden Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajien ohella maksanut jätevesien laskusta vuosina 1968-1985 aiheutuneista vahingoista sekä vuoden 1986 alusta lähtien aiheutuneista ja tulevaisuudessakin aiheutuvista vahingoista kertakaikkiset korvaukset korkoineen Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille vesiylioikeuden päätöksen 29.12.1994 nro 259/1994 mukaisesti.

Hakija pitää Porin kaupungin nykyistä kalanhoitomaksua, 154 000 mk eli 25 900,94 € kohtuuttoman suurena jäteveden puhdistustason parannuttua ja vesistöön johdetun kuormituksen vähennyttyä 1990- luvun aikana merkittävästi. Hakija katsoo, että kohtuullinen kalatalousmaksu Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoiden osalta olisi 5 000 €.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y. on tehnyt selvityksen (päivätty 14.11.2002) Porin alueen ammattikalastajille vuosina 1999 - 2001 aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Selvitys sisäl- tää aikaisemmin käytettyjen arviointiperusteiden mukaisen, kalasta- jakohtaisen laskelman Porin kaupungin (Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamot) ja kuuden muun Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajan jätevesien aiheuttamasta yhteisestä korvattavasta hai- tasta ja sen osittelusta kyseisten seitsemän kuormittajan kesken. Yh- teensä 12 Porin edustan ammattikalastajalle pyydysten likaantumi- sesta aiheutuneesta lisätyöstä ja saaliin arvon alentumisesta esi- tettävät korvaukset ovat kyseiseltä kolmen vuoden ajalta yhteensä 5 798 euroa, josta Porin kaupungin (Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamot) osuudeksi esitetään 49 %.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa Porin kaupungissa ja Merikarvian kunnassa 12.8.-25.9.2003.

Kuuluttamisesta on ilmoitettu Satakunnan Kansa –sanomalehdessä 12.8.2003. Lisäksi kuuluttamisesta on erikseen ilmoitettu tiedossa oleville asianosaisille.

(14)

Lausunnot

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 §:n nojalla pyytä- nyt hakemuksesta lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskuksel- ta, Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Porin kaupungin ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuoje- luviranomaisilta sekä Porin kaupungilta ja Merikarvian kunnalta.

1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut lausunnos- saan, että puhdistamolla on vuosina 2000-2002 saavutettu vaadittu tulos BOD7ATU-arvon ja fosforin osalta kaikkina puolivuosijaksoina.

Vuonna 1998 fosforinpoistoteho jäi vaadittua huonommaksi ja vuoden 1999 ensimmäisellä puolivuosijaksolla vaadittu jäteveden käsit- telytulos jäi savuttamatta puhdistamon korjaustöiden vuoksi.

Ympäristökeskus on viitannut Kokemäenjokilaakson vesihuollon ke- hittämissuunnitelmaan ja esittänyt, että Suomen Kuitulevy Oy:n ja Porin Veden Pihlavan jätevesien yhteiskäsittelyllä normaalikuormit- teisessa biologis-kemiallisessa puhdistamossa olisi ilmeisesti saavu- tettavissa alle 20 mg/l:n typpipitoisuus, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 ^oC.

Ympäristökeskus on pitänyt riittävänä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n tekemää selvitystä jätevesien (Porin Ve- den Luotsinmäen ja Pihlavan jätevedenpuhdistamot) mahdollisesta vaikutuksesta Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen FI0200079, 27.5.2003. Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa selvityksen johtopäätöksistä, joiden mukaan Porin Veden jäteveden las- kulupien jatkamiselle ei ole Natura-alueen säilyvyyden kannalta es- tettä, koska jätevesillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen luontoar- voihin.

Viitaten myös valtioneuvoston periaatepäätökseen 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristöministeriön 30.3.2000 hyväksymään vesiensuojelun toimenpideohjelmaan vuoteen 2005 ympäristökeskus on katsonut, että huolimatta yhdyskuntien jätevesien vähäisestä osuudesta Kokemäenjoen typpiainevirtaa- maan verrattuna, valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998 sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) sovelta- minen edellyttävät tehokkaan typenpoiston toteuttamista Pihlavan jä- tevedenpuhdistamolla, mikäli jätevesiä ei johdeta Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Tehokas puhdistustulos erityisesti fosforin ja kiintoaineen osalta tulee varmistaa myös jälkisuodatuksella tai sitä vastaavalla muulla jälkikäsittelymenetelmällä.

Minimiravinnetestit Porin edustan merialueella vuonna 1999 ovat osoittaneet, että typpi voi olla ajoittain fosforia merkittävämpi levä- tuotannon minimitekijä Pihlavanlahdella (Kolpan tarkkailupisteellä) ja että ulkomerellä (Ahlaisten saariston Iso-Plokan tarkkailupisteellä)

(15)

sekä fosfori että typpi olivat levätuotannon minimitekijöitä kaikilla tut- kimuskerroilla kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa vuonna 1999.

Pihlavan alueen jätevedet on lausunnon mukaan ryhdyttävä johtamaan Luotsinmäen keskuspuhdistamolle yhden vuoden kuluessa keskuspuhdistamon laajentamisen ja tehostamisen valmistumisesta tai Pihlavan puhdistamoa on tehostettava vastaavaan ajankohtaan mennessä.

Ympäristökeskuksen esittämien lupavaatimusten mukaiset, vesis- töön johdettavan jäteveden pitoisuuden enimmäisarvot ja jäteveden käsittelytehon vähimmäisarvot mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna ovat vuoden 2008 loppuun asti seuraavat:

Pitoisuus Käsittelyteho

BOD7ATU 20 mg O2/l 90 %

CODCr 125 mg O2/l 75 %

Kiintoaine 35 mg /l 90 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 %

Mikäli jätevesiä ei ryhdytä johtamaan Luotsinmäen puhdistamolle, Pihlavan puhdistamoa olisi saneerattava ja tehostettava vuoden 2008 loppuun mennessä ja vuoden 2009 alusta lukien vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden enimmäisarvojen ja jäteveden käsittelytehon vähimmäisarvojen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien olisi typen osalta vuosikeskiarvona laskettuna ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna oltava seuraavat:

BOD7ATU 15 mg O2/l 95 %

CODCr 60 mg O2/l 90 %

Kiintoaine 15 mg /l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 %

Typpi - 70 %

Puhdistamon saneeraus- ja tehostussuunnitelma olisi toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä.

2) Varsinais-Suomen TE-keskus on viitannut Porin Veden Luot- sinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta anta- maansa lausuntoon ja esittänyt pitävänsä parhaana vaihtoehtona asumajätevesien käsittelylle Porin seudulla alueellisen keskuspuhdistamon rakentamista. Mikäli tämä ei toteudu ja puhdistamo jatkaa toimintaansa, mereen johdettavia päästöjä on rajoitettava samoin lu- paehdoin kuin Luotsinmäellä: BOD7ATU 95 % ja 10 mg O2/l, fosfori 95

% ja 0,3 mg P/l, kiintoaine 90 % ja 15 mg/l, kokonaistyppi 70 % ja typen poisto siten toteutettuna, että myös ammoniumtyppipäästö vä- henee.

(16)

Lisäksi TE-keskus on esittänyt, että kalatalousmaksu ja kalataloudel- lisia vaikutuksia koskeva tarkkailu määrättäisiin Luotsinmäen puhdistamoa koskevassa ympäristöluvassa yhteisinä kumpaakin kyseistä Porin Veden puhdistamoa koskevina.

3) Porin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Pihla- van puhdistamon typenpoiston taso ei edusta parasta käyttökelpois- ta tekniikkaa. Puhdistuksen tehostamisen toteuttamatta jättämistä ei voida perustella osoittamalla muualta tulevaa kuormitusta. Todeten valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 edellyttävän yli 10 000 asukkaan jätevedenpuhdistamois- sa vähintään 70 %:n keskimääräistä typenpoistoa siellä, missä typpi minimiravinteena todennäköisesti säätelee purkuvesistön rehevyyttä, lautakunta on esittänyt, että tässä tapauksessa purkuvesistönä voidaan pitää Selkämerta. Lisäksi Suomen Itämeren suojeluohjelman mukaan typenpoiston on täytettävä valtioneuvoston päätösten vaatimukset, jolloin tulee huomioon otetuksi myös toimeenpantavan ve- sipuitedirektiivin edellyttämän vesien hyvän ekologisen tilan saavut- tamiseksi tarvittavat ravinteiden poistovaatimukset.

Lautakunta on esittänyt, että Porin Vesi velvoitetaan johtamaan Pih- lavan viemäröintialueen Luotsinmäen alueelliselle keskuspuhdistamolle. Porin Veden esittämään aikatauluun ei lautakunnalla ole huomautettavaa.

4) Porin kaupungin terveyslautakunta on esittänyt, että lautakun- nalla ei ole hakemuksesta terveydensuojelullisesti huomautettavaa.

5) Porin kaupunginhallitus on todennut, ettei kaupunginhallituksel- la ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

Muistutukset ja mielipiteet

6) AA (Sirkkala RN:o 1:133 ja 1:325, Lyttylä) on vaatinut, että Ko- kemäenjoen alajuoksulle ei sallita mitään lisäkuormitusta ja että jäte- vedet pitkällä tähtäyksellä johdetaan Luotsinmäen keskuspuhdistamolle, jonka kapasiteettia vastaavasti nostetaan ja tehoa paranne- taan. Muistuttaja on katsonut, että Kokemäenjoen luonnollinen pur- kautuma mereen on jo vuosikymmeniä kärsinyt Reposaaren rauta- tien ja maantien pengerryksistä, jotka muodostavat liettymistä edis- tävän padon. Liettymistä sekä vesi- ja matalikkokasvillisuutta edistä- vää lisäkuormaa ei tule sallia eikä myöskään veden laadun huonon- tamista alueen laajan virkistyskäytön vuoksi.

7) Ammattikalastaja BB on kertonut, että hänen kalansaaliinsa on vähentynyt vuosina 1999 - 2001 Mäntyluodon ja Reposaaren välisel- lä Etelänselällä ja siihen läheisesti liittyvillä alueilla. Saaliin vähenty- minen on johtunut Kokemäenjoen mukana kulkeutuneista jätteis- tä/saasteista ja rehevöittävistä yhdisteistä, jotka ovat haitanneet jo- kisuun edustan kalojen lisääntymistä, karkottaneet kaloja ja lianneet pyydyksiä aiempaa pahemmin. Muistuttaja on kertonut kuivatta-

(17)

neensa pyydyksiä puhdistuksen helpottamiseksi, mutta tästä on ollut seurauksena hengenahdistusta ja muun muassa keuhkoputken tu- lehdus. Alueen kaloissa on esiintynyt myös makuvirheitä, jotka ovat entisestään alentaneet kalastuksen kannattavuutta. Alueella on esiintynyt myös kalakuolemia aiempaa enemmän ja kalat ovat kuol- leet pyydyksiin aiempaa nopeammin, minkä vuoksi muistuttaja on joutunut kokemaan pyydyksiä useammin. Haitta on merkittävästi suurempi kuin edeltäneinä lupajaksoina. Muistuttaja pitää hänelle ehdotettua 5 402 euron korvausta vuosilta 1999 - 2001 liian alhaisena.

8) Ammattikalastaja CC on katsonut jätevesien aiheuttaneen muu- toksia muistuttajan kalavesien kalakannoissa. Vähempiarvoiset kalat kuten särki ovat huomattavasti lisääntyneet ja samanaikaisesti siika, lohi ja taimen ovat siirtyneet ulommaksi rannikosta, jolloin pyyntimat- kat ovat pidentyneet. Kyseinen selkeä muutos on tapahtunut viime vuosien aikana ja haitta on merkittävästi suurempi kuin edeltäneinä lupajaksoina. Muistuttaja pitää hänelle ehdotettua 187 euron korvausta vuosilta 1999 - 2001 liian alhaisena.

9) DD ja EE (Jäkäläkallio RN:o 1:48 ja Jäniskallio 1:50, Sådö) ovat katsoneet, että Porin Veden tulee tehostaa nykyistä jätevesien käsit- telyä eikä ottaa lisää jätevesiä puhdistettavakseen. Myöskään Pihla- van ja Kaanaan jätevesiä ei tule ryhtyä johtamaan Luotsinmäen puhdistamolle, koska Pihlavan puhdistamo on ainoa Porin Veden kunnolla toimiva puhdistamo.

10) Rankkuu VIII kalastuskunta / yhteisalueen osakaskunta (876:3, Rankku) on todennut, että vesialueen nykyistä ravinnekuor- mitusta ja raskasmetallipäästöjä tulee mahdollisuuksien mukaan edelleen vähentää, jotta Kokemäenjokeen nouseva siika, taimen, merilohi ja muu arvokala, samoin nahkiainen, voidaan rajoituksitta hyödyntää ihmisravinnoksi ilman jätevesipäästöjen pääasiassa aihe- uttamia makuhaittoja.

11) Rankkuun huvilakiinteistöt ja Kirrinnokan auto- ja venepaik- kaosuuskunta (Kirrinnokka RN:o 1:294, Lampaluoto), FF (Vä- hänokka RN:o 10:109, Rankku ja GG:n kuolinpesä, Kaijakari RN:o 10:110, Rankku), HH ja II (Etelänokka RN:o 10:66 ja Leppäniemi RN:o 10:31, Rankku), JJ (Pinolaakso RN:o 10:116, Rankku), KK ja LL (Ruohokari RN:o 10:105, Rankku), MM Leppälehto RN:o 10:114, Rankku), NN (Kotipiha RN:o 2:368, Rankku), NN ja OO (Kaislaranta RN:o 10:72, Ahvenvesi RN:o 10:106 ja Pohjannokka RN:o 10:98, Rankku), PP, QQ sekä RR ja SS (Siikakari RN:o 10:89, Rankku), TT (Paukkukari RN:o 10:44, Rankku), UU ja VV (Kuusirinne RN:o 10:112, Rankku), XX ja YY (Kauniskari RN:o 2:216, Rankku), ZZ ja ÅÅ (Kulikkala RN:o 10:74, Rankku), ÄÄ (Ororei RN:o 14:111, Lam- paluoto), ÖÖ (Pinolaakso 2 RN:o 10:117, Rankku) ja OO (Pohjaran- ta RN:o 2:230, Kellahti) ovat tehneet samansisältöisen yhteisen muistutuksen kuin Rankkuu VIII kalastuskunta / osakaskunta (muis-

(18)

tutus 11) ja vaatineet lisäksi veden laadun tarkkailua puolueettoman elimen toimesta ja tarkkailun tehostamista varsinkin talvikaudella.

12) BA (Tervaniemi RN:o 1:357, Lyttylä) on vaatinut täyttä korvausta kiinteistönsä arvon alenemista. Muistuttajan mukaan Pihlavan puhdistamosta aiheutuva kalakannan heikkeneminen ja veden samen- tuminen heikentää olennaisesti kiinteistön virkistyskäyttömahdolli- suuksia ja siten alentaa sen arvoa.

13) CA on todennut Pihlavanlahden pohjoispuolen ranta-asukkaana, että Pihlavanlahtea on rehevöitetty jo vuosikymmeniä. Lahti olisi saatava puhtaaksi ja veden virtausta olisi lisättävä ruoppaamalla ja kaisloja poistamalla.

14) Lynaskerin yhteisalueen osakaskunta (RN:o 876:4, Rankku) on todennut, että osakaskunnan vesialue, kuten koko Pihlavanlahti on jatkuvasti rehevöitynyt, mikä näkyy varsinkin ruohottumisena ja kaislikoitumisena. Rehevöityminen vaikeuttaa alueen kalastus- ja virkistyskäyttöä. Lupia myönnettäessä on tarkistettava, että puhdis- tamojen kapasiteetit riittävät. Puhdistamoiden toiminnan valvontaa voisi tarkentaa ja valvontatuloksista tiedottaa entistä paremmin.

15) DA (vesialueet Kotirinne RN:o 1:298 ja 1:424, Lyttylä) on huo- mauttanut, että lupaehtoja tarkistettaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti vesistöhaittojen edelleen vähentämiseen. Muistuttaja on korostanut muun muassa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja puhdistamon valvonnan, kunnossapidon ja huoltotoimien merkitystä haittojen vähentämisessä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on 3.12.2003 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen ja muistutusten johdosta.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta (1) hakija on esittänyt, että voimassa olevan jäteveden laskuluvan raja-arvoja ja puhdistustuloksen laskentatapaa ei tule muuttaa ennen puhdistamo- laajennuksen valmistumista seuraavista syistä:

- Puhdistamo on rakennettu sellaiseksi, että sillä pystytään täyttä- mään voimassa olevan jäteveden laskuluvan raja-arvot, mutta ei välttämättä tiukempia.

- Lupaehtojen kiristäminen merkitsisi tehostustoimenpiteiden toteuttamista välittömästi ilman perusteellisempaa tutkimusta ja suunnitte- lua.

- Puhdistamon tehostustöiden aikana puhdistamoa ei välttämättä pystytä ajamaan optimaalisesti ja yksilinjainen puhdistusprosessi saatetaan joutua pitämään, välppäystä lukuun ottamatta, ajoittain poissa käytöstä, jolloin ainakin nykyistä tiukempia raja-arvoja on lä- hes mahdoton saavuttaa.

(19)

- Fosforin raja-arvon muutos arvosta 1,0 mg P/l arvoon 0,7 mg P/l ei ole perusteltua purkuvesistön kannalta, koska vastaava fosforipääs- tön vähennys on pieni Kokemäenjoen mukanaan tuomaan fosfori- määrään verrattuna. Viime vuosien tulokset ovat osoittaneet, että puhdistamon toimiessa normaalisti raja-arvo 0,7 mg P/l saavutetaan, mutta muun muassa laajennustöiden vuoksi sitä ei ole syytä asettaa vaatimukseksi.

- Kiintoaineelle ei tulisi asettaa raja-arvoja samoista edellä mainituis- ta syistä ja koska kiintoaineella ei ole vaikutusta Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden kiintoainemääriin.

Hakija on pitänyt ympäristökeskuksen esittämiä, vuoden 2009 alusta voimaan tulevia tiukempia raja-arvoja perusteettomina seuraavista syistä:

- Ympäristökeskuksen esittämät CODCr-arvot ovat liian tiukat eivätkä perustu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hakija on pitänyt valtioneuvoston päätöksen 365/1994 mukaisia arvoja 125 mg O2/l ja 75 % riittävinä.

- Myös BOD7ATU-arvot ovat liian tiukat, koska puhdistamoa joudutaan ajamaan korkeilla tila- ja lietekuormilla ja koska viemäröintialueella on vanhaa sekaviemäröintiä ja puhdistamon tulovirtaaman vaihtelut ovat suuret.

- Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailun vuoden 2002 vuosiyhteenvedon mukaan jokialueelle nykyisin kohdistuva orgaaninen kuormitus ei juurikaan vaikuttanut happipitoisuuksiin, vaan happitilanne oli hyvä sekä joen ylä- että alajuoksulla. Jotta happipitoisuus purkuvesistössä laskisi 0,1 mg O2/l, BOD7- kuormituksen olisi oltava vähintään 2 t O2/d. Pihlavan puhdistamon keskimääräinen BOD7ATU-päästö oli vuonna 2002 0,034 t O2/d.

- Verraten puhdistamon kiintoainepäästöä Kokemäenjoen mukana tulevan kiintoaineen määrään hakija pitää ympäristökeskuksen esi- tystä kiintoaineen pitoisuuden ja poistotehon raja-arvoiksi ylimitoitet- tuna. Kokemäenjoen kiintoainepitoisuuden keskiarvo Porin kaupungin alapuolisessa näytteenottopisteessä oli 12 mg/l vuonna 2002.

Fosforipitoisuuden raja-arvon asettamisella voidaan varmistaa myös pienehkö puhdistamolta lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus.

- Hakijan mukaan ympäristökeskus ei ole ottanut huomioon haja- kuormituksesta peräisin olevaa fosforin määrää esityksessään fosforia koskeviksi raja-arvoiksi. Hakija on pitänyt raja-arvon 0,3 mg P/l ja jälkikäsittelyn vaatimista perusteettomina.

- Typen poistoa koskevassa ympäristökeskuksen esityksessä ei ole hakijan mielestä otettu riittävästi huomioon purkuvesistön ominai- suuksia ja sitä, että minimiravinnetestien mukaan typpi oli vain het- kellisesti Kolpan tarkkailupisteessä fosforia merkittävämpi levätuo- tannon minimitekijä. Vuonna 2002 Pihlavan puhdistamolta johdetut jätevedet aiheuttivat vain 0,14 %:n lisäyksen Kokemäenjoessa vir- taavaan typpimäärään.

(20)

Varsinais-Suomen TE-keskuksen (2) esittämän typenpoistovaatimuksen johdosta hakija on viitannut Lounais-Suomen ympäristökes- kuksen lausunnon johdosta esittämäänsä.

Porin kaupungin ympäristölautakunnan (3) lausunnon johdosta hakija on todennut, että ympäristölautakunnan esittämin perusteluin ha- kijaa ei ole syytä suoraan velvoittaa johtamaan Pihlavan viemäröinti- alueen jätevedet Luotsinmäen keskuspuhdistamolle, vaikkakin hakija jatkaa asian selvittämistä. Typenpoistovaatimuksen johdosta hakija on viitannut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta esittämäänsä.

AA:n (6) muistutuksen johdosta hakija on todennut, että Kokemäen- joen alajuoksulle ei aiheudu jätevesistä johtuvaa lisäkuormitusta kummassakaan Pihlavan jätevedenpuhdistamolle nykyisin johdettavien jätevesien käsittelyvaihtoehdossa. Typenpoisto Luotsinmäen keskuspuhdistamolla on nykyisinkin korkeatasoista vastaavan tyyp- pisiin puhdistamoihin verrattuna. Hakijan käsityksen mukaan lupaehtoja ei voida tiukentaa se vuoksi, että veden virtaamatilanne jäteve- den purkualueella on mahdollisesti muuttunut hakijasta riippumatto- mien toimenpiteiden vuoksi.

BB:n (7) ja CC:n (8) muistutusten johdosta hakija on todennut, että hakemukseen liitetty, ammattikalastajille aiheutuneita haittoja koskeva korvausesitys on laadittu samoin perustein kuin aikaisemmatkin esitykset ottaen huomioon saadut saaliit, lisätyö pyydysten likaantu- misesta, kalojen maku- ja hajuvirheet sekä kohonneiden elohopeapi- toisuuksien vaikutus kalasta saatavaan hintaan.

DD:n ja EE:n (9) muistutuksen johdosta hakija on esittänyt, että Luotsinmäen keskuspuhdistamolla on vuosina 2000-2002 yhdeksä- nä vuosineljänneksenä kahdestatoista saavutettu kaikki voimassa olevan jäteveden laskuluvan puhdistusvaatimukset. Orgaanisen aineen puhdistustehon vaatimus on 90 %. Puhdistustulos on ylittänyt 95 % 11 vuosineljänneksenä kahdestatoista. Luotsinmäen puhdistamon ilmastusvaihetta tehostettiin heinä-lokakuussa 2003, jotta puhdistamolla olisi mahdollista käsitellä aiempaakin paremmin puhdistamolle tuleva kasvanut jätevesikuorma.

Pihlavan puhdistamo on vanha ja vaatisi käyttökuntoisena pitämi- seksi tulevina vuosina verrattain suuria saneerausinvestointeja.

Mahdollisen typenpoiston ja todennäköisesti kiristyvien lupaehtojen edellyttämät tehostustoimenpiteet vaatisivat Pihlavan puhdistamolla mittavia investointeja. Jätevedenpuhdistuksen käyttökustannukset laskettuna käsiteltävää jätevesikuutiometriä kohti ovat pienemmät suurella puhdistamolla kuin pienillä Pihlavan puhdistamon tyyppisillä laitoksilla.

Rankkuu VIII kalastuskunnan / yhteisalueen osakaskunnan (10) se- kä Rankkuun huvilakiinteistöjen ja Kirrinnokan auto- ja venepaikka- osuuskunnan (11) muistutusten johdosta hakija on todennut osallis-

(21)

tuneensa ja osallistuvansa edelleen vesistövaikutusten yhteistarkkai- luihin. Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajat, Porin kaupunki mukaan lukien, ovat maksaneet kertakaikkiset korvaukset rantakiinteis- töjen ja vesialueiden omistajille, joten muistuttajille ei ole syytä myöntää oikeutta korvausvaateen jättämiseen jatkossa.

BA:n (12) muistutuksen johdosta hakija on todennut Kokemäen alajuoksun jätevesikuormittajien maksaneen kertakaikkiset korvaukset rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille. Korvaus on maksettu myös muistuttajan kiinteistön osalta.

CA:n (13) muistutuksen johdosta hakija on esittänyt, että Kokemäen- joen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2002 mukaan jätevesillä ei ole vaikutusta Kokemäenjoen ja Pihla- vanlahden kiintoainemääriin, vaan ne vaihtelevat valumatilanteesta ja eroosiosta riippuen. Vuonna 2002 puhdistamolta johdetun kiintoaineen määrä oli noin 0,016 % Kokemäenjoessa virtaavan kiintoaineen määrästä.

Lynaskerin yhteisalueen osakaskunnan (14) muistutuksen johdosta hakija on todennut lähettäneensä puhdistamon toiminnasta paikalli- sille tiedotusvälineille lehdistötiedotteen pääsääntöisesti kahdesti vuodessa puolivuosiraportin valmistuttua. Myös on tiedotettu merkit- tävien tehostus- ja saneeraustöiden yhteydessä tehtävistä toimenpi- teistä.

DA:n (15) muistutuksen johdosta hakija on todennut osallistuneensa ja tulevansa edelleen osallistumaan vesistövaikutusten yhteistarkkai- luihin. Puhdistusprosessi ei normaalisti toimiessaan juurikaan aiheuta hajuja. Puhdistamolietteet viedään Luotsinmäen puhdistamolle.

MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätök- sellä nro 43/2004/1 myöntänyt ympäristöluvan Porin Veden Luot- sinmäen jätevedenpuhdistamolle. Päätös sisältää kalatalousmaksua ja ammattikalastuskorvauksia koskevat määräykset myös Pihlavan puhdistamon osalta. Päätös koskee myös Luotsinmäen lietteenkäsit- telykentällä suoritettavaa Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoiden kuivatun lietteen seostamista, joka päätöksen mukaan on lopetetta- va viimeistään 31.12.2007.

(22)

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Porin kaupungin Pih- lavan kaupunginosassa sijaitsevalle Porin Veden Pihlavan jäteve- denpuhdistamolle ympäristöluvan.

Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien ja lietteiden käsittelyyn puhdistamolla ja käsitellyn jäteveden johtamiseen Pihlavanlahteen.

Jäteveden johtamisesta on aiheutunut ammattikalastukselle vahinkoa. Vahingon korvaamisesta vuosilta 1999 – 2001 ja menettelystä myöhempien vahinkojen osalta annetaan jäljempänä määräykset.

Lupamääräykset

Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin

1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis- kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että jätevesi- ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Mikäli puhdistamon käyttöä jatketaan vuoden 2008 jälkeen, jäteve- den käsittelyä on tehostettava viimeistään 31.12.2008 siten, että lu- pamääräyksen 2) mukainen, 1.1.2009 alkaen vaadittava käsittelytu- los saavutetaan. Puhdistamon laajentamisen ja uusimisen lisäksi jä- teveden biologis-kemiallista käsittelyprosessia on tällöin täydennet- tävä hyvän selkeytystuloksen varmistavalla jälkikäsittelyllä tai käsit- telytulos ja ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan mukaan lukien vähintään vastaavalla tavalla. Käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vii- meistään 31.12.2006.

2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta hakijan viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettujen, mereen johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvojen on 31.12.2008 saakka täytettävä seuraavat vaatimukset:

enintään vähintään

mg/l %

BOD7ATU, O2 20 90

CODCr, O2 125 75

Fosfori, P 0,7 90 Kiintoaine 35 90

(23)

1.1.2009 lukien yllä mainitulla tavalla, mutta neljännesvuosikeskiar- vona lasketun käsittelytuloksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

enintään vähintään

mg/l %

BOD7ATU, O2 10 95

CODCr, O2 60 90

Fosfori, P 0,3 95 Kiintoaine 15 -

Lisäksi kokonaistypen poistotehon on 1.1.2009 lukien oltava vähin- tään 70 % muutoin yllä mainitulla tavalla, mutta vuosikeskiarvona laskettuna.

Mereen johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot pää- töksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna, typen osalta kuitenkin vasta 1.1.2009 lukien.

Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin ras- kasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita.

Päästöt ilmaan

3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajuhaitan välttämiseksi hajupäästö- jä aiheuttavat työvaiheet ulkona on mahdollisuuksien mukaan tehtä- vä sellaisina ajankohtina, jolloin asutukselle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen.

Melu

4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät.

Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päiväsaikaan klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöaikaan klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).

Viemäriverkon ja puhdistamon käyttö ja hoito

5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa.

Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdol-

(24)

lisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoi- minnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vas- tuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lou- nais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle.

Viemäriverkon kunnostus

6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesi- viemäreihin mahdollisimman tehokkaasti estetään. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Po- rin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kui- vatusvesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaiku- tuksista.

Kaikissa puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus- ja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekiste- röivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti.

Poikkeavat jätevedet

7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverk- koon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avul- la ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittä- villä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen es- tämiseksi.

Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jäte- vesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla.

Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemä- rilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston pää- töksen 365/1994 7 §:n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset.

Puhdistamolietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8) Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitok- sessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaa-

(25)

vassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että puhdistamoliete mahdollisuuksien mukaan toimitetaan hyötykäyttöön. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ja lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle niiden tarpeellisiksi katsomat tiedot.

9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset.

10) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätök- sessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.

Varastointi

11) Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa ja maaperän taikka pinta- tai pohjavesien pi- laantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

Häiriö- ja muut poikkeustilanteet

12) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poik- keavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Lou- nais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristö- toimistolle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Riskinhallinta

13) Luvan saajan on toimitettava puhdistamotoimintaa ja viemäröin- tiä koskeva tarkistettu riskinhallintasuunnitelma Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaisille vuoden 2005 loppuun mennessä. Suunnitelma on pidettä- vä ajan tasalla.

Käyttö- ja päästötarkkailu

14) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, lupamääräysten mukaisesti tarkistetulla tavalla.

Puhdistamolle ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään yhdet kokoomanäytteet joka kuukausi. Puhdistamolle tulevan jäteveden näyte on otettava siten, että se ei sisällä puhdistamossa suoritettavan lietteenkäsittelyn rejektejä.

(26)

Maanviljelyksessä käytettävän, puhdistamolta poistettavan puhdistamolietteen laatu on tutkittava puhdistamolietteen käytöstä maanvil- jelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaisesti.

Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti.

Käyttö- ja päästötarkkailun näytteenottokertoja on lisättävä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen.

Tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetut käyt- tö- ja päästötarkkailujen ohjelmat on toimitettava tiedoksi Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmia voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eikä tarkkailun kattavuutta.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

15) Jäteveden vaikutuksia Kokemäenjoen edustan merialueen tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja jäteveden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Varsinais- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina muiden kuormittajien kanssa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti.

Toiminnan aiheuttama melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on mitattava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla kertaluonteisesti vuoden sisällä tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja tarvittaessa myöhemminkin, jos toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia.

Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailusuun- nitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Varsinais-Suomen TE- keskukselle ja muiden vaikutusten tarkkailusuunnitelmat on toimitettava hyväksyttäviksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Kirjanpito

16) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneis- ta, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kir- janpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta

(27)

tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen las- kentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta.

Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa:

- puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä puhdistamon energian ja kemikaalien kulutukset mukaan lukien sekä huoltotoimista,

- puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely mukaan lukien,

- puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta,

- muiden jätteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä

- mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty.

Raportointi

17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Merialueeseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen TE-keskukselle.

Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisil- le valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovi- ta. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvo- miseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioi- miseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla.

Mereen johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämien parametrien osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös kyseisten päätös- ten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.

Kalatalousmaksu

18) Luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava Varsinais-Suomen TE-keskukselle edellä kohdassa "Merkin- tä" mainitussa Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa- päätöksessä määrätty kalatalousmaksu.

(28)

Toiminnan lopettaminen

19) Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen mahdollista puhdistamon käytön lopettamista toimitettava ympä- ristölupavirastolle suunnitelma vesien, ilman, maaperän ja maise- man suojelua sekä jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaisten määräys- ten antamiseksi. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle.

KORVAUKSET

Ammattikalastajakorvaukset vuosilta 1999 – 2001

Luvan saajan on maksettava ammattikalastajille jätevesistä johtuvan pyydysten likaantumisen aiheuttamasta lisätyöstä ja saaliin arvon alenemisesta vuosilta 1999 – 2001 edellä kohdassa "Merkintä" mainitussa Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätök- sessä määrätyt korvaukset. Korvaukset ja korot on maksettava sa- notussa päätöksessä määrätyllä tavalla.

Ammattikalastajakorvaukset vuoden 2001 jälkeiseltä ajalta

Luvan saajan on pyrittävä sopimaan ammattikalastajien kanssa jäte- vedestä vuoden 2001 jälkeen aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta. Ellei sopimukseen päästä, luvan saajan on vii- meistään 31.5.2005 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus ammattikalastajille vuoden 2001 jälkeen aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen kertakaikkiseksi korvaamiseksi.

Ennakoimattomat vahingot

Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomi- oonottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toiminto- jen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai eri- tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumis- ta toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista anne-

(29)

tussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoi- tettu kaavan vastaisesti.

Toiminnasta ei aiheudu ammattikalastukselle aiheutuvan vahingon lisäksi muuta sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaan- tumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Päätöksessä on otettu huomioon mahdollisuudet Porin kaupungin ja lähikuntien yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien käsittelyn keskittämi- seen, millä tehokkaimmin voidaan vähentää alueen vesiin johdettavien ja myös muiden ympäristöpäästöjen kokonaismääriä.

Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään mukaan lukien vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästö- jen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin.

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Lupamääräyskohtaiset perustelut

Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksis- sä 1) ja 2) on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristömi- nisteriön 30.3.2000 hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005.

Lupamääräysten 1) ja 2) määräajoissa ja lähivuosien käsittelyvaati- muksissa on otettu huomioon, että jätevesien käsittelyn mahdollinen keskittäminen Luotsinmäen keskuspuhdistamolle edellyttää Luot- sinmäen puhdistamon huomattavaa laajentamista ja tehostamista sekä siirtoviemärin rakentamista. Mikäli keskittämishanke toteute- taan, Pihlavan puhdistamon väliaikaiseen tehostamiseen ei ole sanottavia mahdollisuuksia.

Riippumatta puhdistamolta Pihlavanlahteen johdettavien päästöjen suhteellisesta määrästä Kokemäenjoen koko ainevirtaamaan verrattuna vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä edel- lyttää korkeatasoisen selkeytystuloksen varmistavalla jälkikäsittelyllä täydennettyä tehokasta biologis-kemiallista tai vastaavaa käsittelyä toimintavarmassa ja kapasiteetiltaan riittävässä puhdistamossa. Jä- tevesien vaikutusalueella typpi on fosforin ohella perustuotantoa rajoittava ravinne, joten myös tehostettu typen poisto on tarpeen jäte- veden käsittelyssä. Mikäli Pihlavan puhdistamon käyttöä ei lopeteta, puhdistamon kapasiteettia on lisättävä ja käsittelymenetelmää pa- rannettava.