Yhtiöjärjestyksen asiallinen muuttaminen

Yhtiöjärjestyksen muuttamisella tarkoitetaan suppeassa mielessä vain yhtiö-järjestyksen sanamuodon muuttamista. Yhtiöyhtiö-järjestyksen muuttamisella voidaan laajemmassa mielessä tarkoittaa kuitenkin myös sellaisia toimia, joilla osake-yhtiön tarkoitetun toiminnan, osake-yhtiön tarkoituksen ja toimialan, toteutumista tosiasiallisesti, ts. yhtiön toiminnassa reaalimaailmassa, muutetaan. Tämän mu-kaan yhtiöjärjestyksen muuttamista merkitsee myös sellainen oikeustoimi tai tosiasiallinen toimi, joka on funktionaalisesti eli tosiasialliselta vaikutukseltaan samanarvoinen yhtiöjärjestyksen sanamuodon muuttamisen kanssa (kun olete-taan, että yhtiöjärjestyksen sanamuodon muuttamisen jälkeen yhtiön todellinen toiminta vastaa yhtiöjärjestyksen sanamuotoa).³⁹⁴ Seuraavassa sellaisesta toimes-ta, jolla muutetaan yhtiön todellisen toiminnan alaa yhtiön tarkoituksen ja toimialan vastaisesti yhtiöjärjestyksen sanamuotoa muuttamatta, käytetään nimi-tystä "yhtiöjärjestyksen asiallinen muuttaminen" ja sen tuloksena syntyvästä asiantilasta nimitystä "yhtiöjärjestyksen asiallinen muutos".³⁹⁵ Oikeustoimi, joka

yhtiön purkamisesta oli rinnastettava päätökseen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Yhtiön koko omaisuuden muuttaminen rahaksi oli rinnastettava päätökseen yhtiön purkamisesta, ja päätös tällaisesta omaisuuden luovuttamisesta oli tehtävä yhtiöjärjestyksen muuttamisjärjestyksessä.

Siten, jos yhtiökokous päättää muuttaa yhtiön koko omaisuuden rahaksi, sellainen päätös on tehtävä siinä järjestyksessä kuin yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on säädetty, koska tällainen päätös sisältää yhtiön toiminnallisen tarkoituksen asiallisen muuttamisen. Hakulinen, LM 1947 s. 113. Ks. myös s. 111-114. Vrt. myös toteamus, että liiketoiminnan myynti merkitsee yhtiöjärjestyksen mukaisen toimialamääräyksen täydellistä muutosta, teoksessa af Schultén, Kommentaari I, s. 561 alav. 77).

396 Timm, AG 1980 s. 179; ks. myös Mertens, AG 1978 s. 310.

397 Voitaneen olettaa, että tyypillinen ei-ammattimainen osakesijoittaja sijoittaa varojaan osakkeisiin pariksi vuodeksi ja sitä pitemmäksi ajaksi.

398 Immonen toteaa, ottamatta kuitenkaan varsinaisesti kantaa kysymykseen yhtiöjärjestyksen asiallisesta muuttamisesta, että yhtiöjärjestystä pitäisi muuttaa silloin, "jos tosiasiallinen toiminta on pitkään selvästi ristiriidassa yhtiöjärjestykseen merkityn toimialan kanssa, koska yhtiöjärjestyksestä tulisi käydä ilmi tosiasiallinen toimiala eikä vain lavea hypoteettinen toimiala", Immonen, Liiketoiminnan yhtiöittäminen s. 67.

on ristiriidassa yhtiön tarkoituksen tai toimialan kanssa, edellyttää, että yhtiöjärjestystä samalla muutetaan niin, että tämä ristiriita poistuu. Sellaisen oikeustoimen ei tarvitse olla ristiriidassa toimialalausekkeen sanamuodon kanssa sellaisenaan, toisin kuin asianlaita on, kun oikeustoimi tapahtuu esimerkiksi toimialalausekkeessa mainitun elinkeinoalan ulkopuolella. Mikäli hallitus tai toimitusjohtaja panevat yksinään toimeen oikeustoimen, joka merkitsee yhtiö-järjestyksen asiallista muuttamista, he ylittävät oikeutensa toimia yhtiön puolesta.

Osakkeenomistajan oikeussuoja pääomansijoittajana edellyttää kirjoittajan käsityksen mukaan sitä, että yhtiöjärjestyksen toimialalausekkeen sanamuodon tulee vastata yhtiön tosiasiallista toimintaa ja tämän toiminnan muotoa³⁹⁶ siten, että yhtiön tosiasiallinen toiminta ja sen muoto eivät saa olla pysyväisluonteisesti ristiriidassa yhtiön yhtiöjärjestyksestä ilmenevän yhtiön tarkoituksen ja toimialan kanssa. Tätä kantaa voidaan perustella sillä, että osakkeenomistajan on voitava luottaa siihen, että yritys, johon hänen varojaan on sijoitettu, pysyy toiminnan luonteeltaan samana yrityksenä, johon hän alunperin varojaan sijoitti (edellyttäen, että yhtiön tarkoitusta ja toimialaa ei yhtiöjärjestyksen muuttamisel-la sitten erikseen muuteta). Myös potentiaalisten osakesijoittajien, jotka harkitsevat yhtiön osakkeiden ostamista, varsinkin ei-ammattimaisten sijoittajien, on voitava luottaa siihen, että yhtiön tuleva toiminta tulee vastamaan kauppare-kisteristä saatavasta yhtiön yhtiöjärjestyksessä olevasta toimialalausekkeesta ilmenevää yhtiön tarkoitusta ja toimialaa.³⁹⁷ Ei voitane siis lähteä esimerkiksi siitä, että osakeyhtiön hallitus voisi myydä yhtiön koko liikeomaisuuden ja sijoittaa siitä saadut käteisvarat pysyvästi korkoa tuottamaan rahamarkkinoille, jonka jälkeen yhtiö ei enää toimisi itse asiassa tosiasiallisesti millään elinkei-noalalla, ilman, että yhtiöjärjestyksen toimialalauseketta tarvitsisi muuttaa.³⁹⁸

399 Yhtiön sallitun toiminnan eri määräyksistä, ks. kapp. 4.3.1 edellä.

400 Taxell, Aktieägarens rättsskydd s. 117, ks. myös Koski, Konserni s. 82-83.

401 Yhtiön liiketoimintaa välittömästi palvelevasta omaisuudesta käytetään myös nimitystä

”liikeomaisuus”.

402 Oikeustoimi voi olla yhtiön toimialamääräyksen vastainen myös, jos liiketoiminnan luovutusta koskevan sopimuksen ehdoilla rajoitetaan yhtiön mahdollisuutta harjoittaa toimialamääräyksensä mukaista liiketoimintaa tai niillä velvoitetaan yhtiö toimimaan toimialamääräyksensä vastaisesti.

Mäntysaari, DL 1999 s. 78.

403 Dotevall s. 221.

Kysymyksessä yhtiöjärjestyksen asiallisesta muuttamisesta on siten osaltaan myös kysymys siitä, toteutuuko se yhtiön tarkoitus ja toimiala, jonka osakkeen-omistajat odottavat toteutuvaksi, ts. yhtiöjärjestyksen toimialalauseke ei saisi siten olla sijoittajien odotusten kannalta harhaanjohtava.

Yhtiöjärjestyksen asiallinen muutos voi olla tuloksena oikeustoimista, joissa yhtiö on osallisena ja jotka ovat ristiriidassa yhtiön voitontuottamistarkoituksen, yhtiön toimialan mukaisen liiketoiminnan tai toimialalausekkeessa määriteltyjen muiden yhtiön toimintamuotojen tai toiminnan määritysten kanssa.³⁹⁹

Osakeyhtiön voitontuottamistarkoituksen kanssa ristiriidassa voivat olla oikeustoimet, joissa yhtiö on osallisena ja joiden seurauksena kolmas henkilö saa kokonaan tai osaksi oikeuden yhtiön liiketoiminnan tuottamaan voittoon.

Tällaisia oikeustoimia voivat olla yhtiön solmimat voitonjako- ja voitonsiir-tosopimukset kolmannen osapuolen kanssa.⁴⁰⁰ Voitonjako- ja voitonsiirtosopi-muksia käsitellään yksityiskohtaisesti myöhemmin kappaleessa 6.

Toimialan asiallinen muuttaminen toteutuu tilanteessa, jossa yhtiö luovuttaa pysyväisluonteisesti koko liiketoimintaa välittömästi palvelevan omaisuutensa, ts. käyttö- ja vaihto-omaisuuden tai pelkästään käyttöomaisuuden.⁴⁰¹⁴⁰² Yhtiön omaisuuden luovutusta, joka on ristiriidassa yhtiöjärjestyksen toimialamääräyk-sen kanssa, käsitellään oikeustapausten valossa seuraavassa kappaleessa 4.3.2.2.

Oikeudellista kriteeriä osakeyhtiön todellisen toiminnan pysyväisluonteiselle muuttamiselle, joka edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista, käsitellään yksi-tyiskohtaisesti kappaleessa 5.1.6.

Osakeyhtiön liikeomaisuuden myynti voi kuitenkin tietyin edellytyksin tapahtua ilman asian käsittelemistä yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksen muut-tamista koskevassa järjestyksessä. Yhtiön johdon katsotaan voivan myydä tai muutoin lakkauttaa sellaisia yhtiön liiketoiminnan haaroja, jotka tuottavat tappiota.⁴⁰³ Tappiollisen toiminnan jatkaminen voisi olla ristiriidassa osakeyhtiön voitontuottamistarkoituksen kanssa. Toisaalta yhtiön koko omaisuuden myynti

404 Ks. NJA 2000 s. 412-413. Pohjoismaisesta oikeuskäytännöstä tässä suhteessa ja liikeomaisuuden myynnille esitettyjen liiketaloudellisten perustelujen merkityksestä ks. UfR 1943 s. 448 ja NJA 1967 s. 313.

405 Toiviainen, Toimitusjohtajan asema s. 306. Myös Immonen ja Taxell katsovat yhtiö-kokouksella olevan valta supistaa yhtiöjärjestystä muuttamatta yhtiön toimialaa, Immonen, Liiketoiminnan yhtiöittäminen s. 67 ja Taxell, Organisation s. 46.

406 Mäntysaari toteaa sellaisen liikkeen luovutuksen suhteen, joka ei edellytä yhtiöjärjestyksen toimialamääräyksen muuttamista ja toteaa, että sellaisesta liikkeen luovutuksesta päättäminen kuuluu Suomessa hallituksen, eikä yhtiökokouksen tehtäviin. Mäntysaari, DL 1999 s. 79 ja 83-84.

407 Asiaa käsitellään myöhemmin konsernimuodostuksen ja yhteisyritysten perustamisen yhteydessä kappaleissa 5.1 ja 6.

voinee vain poikkeuksellisesti olla yhdenmukainen yhtiön tarkoituksen ja toimialan kanssa.⁴⁰⁴

Suomalaisessa osakeyhtiöoikeudellisessa kirjallisuudessa on esiintynyt käsi-tys, että myös yhtiökokous voi päättää supistaa yhtiön todellisen toiminnan alaa sellaisissa tapauksissa, joissa toiminnan supistaminen ei edellytä yhtiöjärjestyk-sen muuttamista. Osakeyhtiön yhtiöjärjestykyhtiöjärjestyk-sen toimialalausekkeesta ilmenevät yhtiön tarkoitusta ja toimialaa koskevat määräykset ovat kompetenssinormeja.

Toiviainen toteaa tämän pohjalta, että toimialalausekkeen määräykset sääntelevät ehdottomina käyttäytymissääntöinä yhtiön tarkoituksen ja kaikki sen toteuttami-sessa sallitut toimintatavat eli yhtiön asioiden piirin sellaisena kuin se saa laa-jimmillaan olla. Hänen mukaansa edelleen: "Tästä syystä osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestystä muuttamatta yhtiökokouksen päätöksellä supistaa yhtiön toimialamääräyksestä johtuvan hallinnon alaa sillä tavalla, että osaa niistä toi-mintamuodoista, jotka yhtiön tarkoitus ja toimiala sallivat, ei harjoiteta, tai asettamalla niiden harjoittamiselle ehtoja."⁴⁰⁵ Tähän voidaan mielestäni kuitenkin tehdä ensinnäkin se huomautus, että Suomen osakeyhtiölain (OYL 8:6, 1 §) mukaan yhtiön hallinto ja yhtiön toiminnan organisointi lyhyellä tähtäimellä kuuluvat hallituksen eikä yhtiökokouksen tehtäviin.⁴⁰⁶ Toiseksi, vaikka mainittu toimivalta periaatteessa yhtiökokouksella tunnustettaisiinkin olevan, tällä toi-mivallalla ei olisi kirjoittajan käsityksen mukaan paljon todellista merkitystä osakeyhtiöiden toiminnassa, koska osakkeenomistajilla ei yleensä ole sellaisia tietoja yhtiön toiminnan kannattavuudesta ja kulloisistakin olosuhteista mark-kinoilla sillä elinkeinoalalla, jolla yhtiö toimii, että he voisivat suunnitella lyhyellä aikavälillä yhtiön johtoa paremmin yhtiön toimintaa.

Saksassa myös osakeyhtiön toiminnan organisoinnin muuttaminen voi mer-kitä yhtiöjärjestyksen asiallista muuttamista, yhtiön tarkoituksen ja toimialan vastaista menettelyä.⁴⁰⁷

408 Jälkimmäisestä tapauksesta, ks. OLG Düsseldorf, Urt. 9.12.1993, WM 1994, s. 337 ss.

Rajanvedosta sen ja § 179a AktG (ent. § 361 AktG) säännöksen soveltamisalaan kuuluvan tapauksen välillä, ks. WM 1994, s. 337, s. 342-343.

409 Ks. Koski, Konserni s. 83-84. Vrt. af Schultén, Kommentaari I s. 561 alav. 77).

410 KKO 1925 II 20, KKO 1925 II 178, KKO 1925 II 677, KKO 1929 I 33 ja KKO 1935 II 125.