4 PERUSTEET OSAKKEENOMISTAJIEN PÄÄTÖSVALLALLE YRITYSRAKENTEENPÄÄTÖSVALLALLE YRITYSRAKENTEEN
4.2 Osakesijoittajalla olevan riskin muuttuminen
Osakkeenomistajan sijoitusta yhtiöön koskevan riskin muuttumista on pidetty asiallisena perusteena edellyttää yhtiökokouksen päätös osakeyhtiölaissa sää-detyille osakeyhtiön toimintaa muuttaville toimille, sulautumiselle toisen yhtiön kanssa355 ja yhtiön toimialan muuttamiselle.356
Suomessa osakeyhtiölain 2 luvun 3 §:n 3) -kohdassa on säädetty, että yhtiö-järjestyksessä on mainittava yhtiön toimiala. Saksassa § 23 Abs. 3 Nr. 2 AktG säännös edellyttää, että yhtiön toimiala on ilmaistava tarkoin yhtiöjärjestykses-sä.357 Yhtiön toimiala rajaa yhtiön johdon toimivallan johtaa yhtiön toimintaa ja tehdä yhtiön puolesta oikeustoimia.358 Yhtiön toimialan ulkopuolelle menevä oikeustoimi voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen.359 Lakiin kirjatulla vaati-muksella, että yhtiön toimiala on mainittava osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä, on tarkoitus suojata osakeyhtiön olemassa olevien ja tulevien osakkeenomistajien sijoituspanosta yhtiön toiminnassa tulevaisuudessa ilmeneviltä uusilta riskeiltä.360 Toiseksi yhtiön toimialan kirjaamisella yhtiöjärjestykseen yhtiön toiminnan painopiste pyritään tekemään tunnetuksi yhtiön velkojille ja muille kolmansille osapuolille, joiden kanssa yhtiöllä on liiketoimia.361 Keskeinen elementti yhtiö-järjestyksen toimialalausekkeessa on yksi tai useampi elinkeinoala, tiettyjen tuotteiden tai palveluiden tuottaminen (yhtiön "toimiala" taloustieteellisessä terminologiassa), jolla yhtiö toimii. Kullakin elinkeinoalalla on sille ominainen
362 Tässä tarkoitetaan yrityksen tuotteiden ja palveluiden kysynnän vaihtelusta aiheutuvaa liiketoiminnan riskiä. Kysynnän vaihtelu vaikuttaa yrityksen liikevaihtoon ja tulokseen. Liike-riskiä voidaan mitata yrityksen liikevoiton vaihtelevuudella. Liikeriski on luonteeltaan toimi-alasidonnaista. Esimerkiksi metsäteollisuudessa liikeriski on voimakkaiden suhdannevaihteluiden vuoksi ollut perinteisesti suuri, kotimaassa toimivan elintarviketeollisuuden liikeriski voidaan taasen olettaa vähäiseksi. Kallunki-Niemelä s. 159, toimialan liikeriskistä ks. myös s. 159-160.
363 Rapakko s. 108. Toisaalta pelkkä odotus kannattavuuden parantumisesta voisi antaa yhtiön johdolle lähes rajattoman vallan laajentaa tai supistaa yhtiön toimialaa.
364 Rapakko s. 108.
365 Rapakko s. 110-111.
366 Ruotsissa Åhman toteaa, että Ruotsin osakeyhtiölain toimialamääräystä koskevalla sään-nöksellä on tämä tarkoitus. Åhman s. 703. Ottaen huomioon, että Suomen ja Ruotsin osake-yhtiölait ovat syntyneet yhteispohjoismaisen lainvalmistelun tuloksena kirjoittaja ei näe syytä, miksi Suomessa OYL 2 luvun 3 §:n 3)-kohdan säännöksellä olisi jokin muu tarkoitus.
367 Toisaalta rajanvedossa hallituksen ja yhtiökokouksen toimivallan välillä yhtiön toimialan supistamisessa ja laventamisessa on oikeustieteessä ja oikeuskäytännössä käytetty muitakin kriteerejä, kuten muutoksen laajuutta ja pysyvyyttä toimialan supistamisessa. Näitä kriteereitä käsitellään myöhemmin kappaleissa 4.3.2.1 ja 5.1.
liiketoiminnan harjoittamiseen kohdistuva riski, joka ilmenee eri aloilla yritysten erilaisena voittojen ja tappioiden heilahteluna.362
Yritysjohdon ensisijaisena tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiö toimii kannattavasti. Tästä syystä hallituksen ja yritysjohdon ei katsota tietyin edel-lytyksin ylittävän vielä toimivaltaansa, kun se supistaa tai laventaa yhtiön tosi-asiallista toimialaa yhtiöjärjestyksen kirjattuun toimialaan, toimialalausekkeen sanamuotoon, verrattuna silloin, kun yhtiön toiminnan kannattavuus sitä vaatii.
Yhtiökokouksen ottaminen mukaan päätöksentekoon tulee kysymykseen vasta sitten, kun toimialan muutos on olennainen. Kun yritysjohto odottaa suunnittele-vansa yhtiön toimialan laventamisen tai supistamisen yleensä aina parantavan yhtiön kannattavuutta, ts. kysymyksessä olevan investoinnin tai disinvestoinnin tuotto-odotus on positiivinen, toimialan muutoksen olennaisuuden kriteeriksi ei voitane asettaa pelkästään odotusta yhtiön kannattavuuden parantumisesta.363 Siten toimialan muutoksen olennaisuudelle on asetettava muita kriteerejä. Kes-keisenä seikkana tässä suhteessa voidaan pitää sitä, millä riskitasolla toimialan laajentamista merkitsevä investointi tapahtuu.364 Rapakko katsoo, että toimialan laventaminen tai muuttaminen on ilmeisestikin yhtiöoikeudellisesti sallittava, jos osakkeenomistajien kantama riski ei olennaisesti muutu.365 Kirjoittajan mielestä tämä kriteeri on perusteltu, kun Suomen OYL 2 luvun 3 §:n 3)-kohdan säännöksellä oletetaan olevan sama tarkoitus kuin § 23 Abs. 3 Nr. 2 AktG sään-nöksellä Saksassa: suojata osakkeenomistajan odotusta, että hänen sijoitukseensa liittyvä riski ei yritysjohdon toimenpiteiden johdosta muutu.366367
368 Nial, Festskr. s. 341. Båvestam, joka viittaa Nialin edellä mainittuun artikkeliin, lausuu, että poikkeuksellisissa yhtiötä koskevissa asioissa hallituksella voi olla velvollisuus viedä asia yhtiökokouksen ratkaistavaksi, ts. yhtiökokouksella voi tällöin olla lakiin kirjoittamaton yksinomainen toimivalta. Båvestam, JT 2001-02 s. 255, vrt. s. 254. Taxell kuvaa tällaisia toimia termeillä "osedvanliga" ja "extraordinära". Taxell, Kompetens s. 249 vrt. s. 243.
369 Taxell, Kompetens s. 243 ja s. 248-249.
370 Taxell, Kompetens s. 249.
371 Hallituksen toimivallan rajausongelmasta yhtiön normaaliin liiketoimintaan kuulumattomissa toimissa Saksassa, ks. Westermann, ZGR 1984 s. 358.
372 Nial, Festskr. s. 341, vrt. Båvestam, JT 2001-02 s. 254-255.
373 Nial, Festskr. s. 341.
Osakkeenomistajan sijoitukseen kohdistuvan riskin muuttumisesta on poh-joismaissa haettu perusteita edellyttää johdon suunnittelemaan toimeen yhtiö-kokouksen suostumus myös sellaisissa toimissa, joita ei ole osakeyhtiölaissa erikseen niitä koskevilla säännöksillä säädetty yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluviksi. Yhtiökokouksen suostumuksen hankkiminen hallituksen yhtiön puo-lesta toteuttamaan oikeustoimeen on perusteltavissa silloin, kun kysymys on yhtiön normaaliin liiketoimintaan kuulumattomasta epätavallisesta tai poik-keuksellisesta yhtiön ja sen osakkeenomistajien kannalta merkittävästä toi-mesta.368 Arvioitaessa milloin on kysymys sellaisesta toimesta, on kiinnitettävä huomiota oikeustoimen taloudelliseen merkitykseen yhtiön kannalta sekä siihen, sisältyykö oikeustoimeen erityisiä tai huomattavia riskejä yhtiölle.369 Oikeustoi-meen liittyvää riskiä ei sinänsä voida pitää perusteena edellyttää oikeustoiOikeustoi-meen yhtiökokouksen suostumus, koska osakeyhtiön toteuttamiin tavanomaisiinkin liiketoimiin sisältyy aina liiketoiminnallista riskiä. Kysymys on tapauksista, joissa on olemassa ei aivan kaukainen riski, että oikeustoimen vaikutuksilla tulee olemaan sellainen paino ja merkitys yhtiölle, että ne merkitsevät olennaista poikkeamista siitä, mikä on tavanomaista yhtiössä.370371 Nial on kuitenkin sillä kannalla, että hallituksen toimintavapauden turvaaminen yhtiön toiminnassa edellyttää, että ainoastaan todella poikkeukselliset toimet, joilla syvästi puututaan yhtiön toimintaolosuhteisiin, otetaan pois hallituksen päätösvallasta.372 Poik-keuksellinen toimi, joka yleensä edellyttäisi yhtiökokouksen suostumusta, olisi esimerkiksi yhtiön siirtyminen harjoittamaan sille kokonaan uutta, mahdollisesti riskipitoista toimintaa, siinäkin tapauksessa, että yhtiön toimiala olisi yhtiö-järjestyksessä muotoiltu niin väljästi, että se sanamuotonsa puolesta vielä kattaisi sellaisen toiminnan.373 Rapakko katsoo, että osakeyhtiön johdon toimivallan rajausongelma tulee ratkaista osakkeenomistajien kantaman riskitason
analy-374 Rapakko s. 109.
375 OECD Principles I. B.
376 OECD Principles IV. A. 2., 5. ja 7. kohdat. Periaatteiden soveltamisohjeiden mukaan olennaisiin näköpiirissä oleviin riskeihin kuuluvat mm. kysymyksessä olevalle toimialalle luonteenomaiset riskit. OECD Principles s. 39.
377 Konsernimuodostusta ja fuusionkaltaisia yritysjärjestelyjä käsitellään kappaleissa 5.1 ja 6.
378 Tästä tarkoituksesta käytetään seuraavassa termiä "voitontuottamistarkoitus".
379 OYL 2:3,1 §:n 3 kohta.
380 Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio s. 880, Villa, Rahoitusvälineet s. 15-16 ja KM 1969: A 20 s. 162.
”Voiton tuottaminen osakkeenomistajille” on OYL 12:1 §:n 2 momentissa käytetty ilmaisu.
Kyläkallio ym. tulkitsevat osakeyhtiölakia siten, että osakeyhtiön normaali tarkoitus on taloudellisen
soinnilla, eli tällöin sillä perusteella, merkitseekö muutos yhtiön toiminnassa osakkeenomistajien investoinnin luonteen olennaista muutosta.374
OECD:n julkaisemissa corporate governance -periaatteissa lausutaan, että osakkeenomistajilla tulisi olla oikeus osallistua sellaisiin päätöksiin, jotka mer-kitsevät perusteellista muutosta yhtiössä (”decisions concerning fundamental corporate changes”), ja heidän tulisi saada riittävästi niitä koskevaa tietoa.375 Yhtiön antaman olennaisen tiedon tulisi olla ajankohtaista ja tarkkaa ja koskea muun muassa yhtiön toiminnalle asetettuja tavoitteita, olennaisia ennalta todettavia riskitekijöitä sekä yrityksen hallinnon rakenteita ja toimintamuotoja (”governance structures and policies”).376
Osakkeenomistajan kantaman riskin muuttumista on pidetty perusteena edellyttää yhtiökokouksen suostumus myös osakeyhtiölain säännöksillä erikseen sääntelemättömiin yritysrakenteen muutoksiin, joilla yhtiön toiminta organisoi-daan uudelleen.377