Liikkeen luovutus määräajaksi

Saksalaisessa oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että osakeyhtiön hallitus ei saa yksinään päättää yhtiön puolesta sopimusjärjestelyistä, joilla on olennainen ja kestävä vaikutus yhtiöön ja sen yhtiöjärjestyksestä ilmenevän toimialan mukai-seen toimintaan. Vaikka hallituksen johdolla yhtiön toiminta voikin lyhytaikai-sesti supistua, määräaikaiseksi tarkoitettu yhtiön toimialan supistaminen ei kuulu osakeyhtiön hallituksen toimivaltaan eikä siten hallituksen yksinään päätettäväk-si. Perusteena tälle nähdään se, että yhtiön liikeomaisuutta koskevissa määrä-aikaisissa sopimusjärjestelyissä yhtiön ulkopuoliset tahot pääsevät määräämään yhtiön ja sen omaisuuden hallinnasta. Saksassa vallitseva kanta on, että

osake-427 Wahlers s. 149. Ks. myös Mertens, AG 1978 s. 310-311, Timm, AG 1980 s. 180 ja Gessler, FS Stimpel s. 783. Götz edustaa asiassa eri kantaa, Götz, AG 1984 s. 91. Osakeyhtiön liikkeen vuokrauksesta tai muutoin luovuttamisesta toiselle oikeushenkilölle on Saksassa säädetty § 292 Abs. 1 Nr. 3 AktG säännöksessä.

428 Koski, Konserni s. 83.

429 Koski, Konserni s. 83.

430 af Schultén, Kommentaari I s. 560. Kyläkallio ym. lausuvat, että yhtiön toimiala ei ”yleensä”

rajoita kaikkien osakkeenomistajien oikeutta yksimielisinä päättää oikeustoimista, jotka menevät yhtiön toimialan ulkopuolelle. Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio s. 142.

431 Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio s. 572 ja HE 27/1977 s. 58-59.

yhtiön koko liikkeen vuokraus on yhtiön toimialamääräyksen vastainen toimi, jollei toimialamääräyksen sanamuoto sitä kata.⁴²⁷

Liikkeen vuokralleantosopimuksessa vuokralleottaja ryhtyy sopimuksen nojalla omissa nimissään ja omaan lukuunsa harjoittamaan yhtiön liiketoimintaa.

Sopimuksessa liikkeen antamisesta hoidettavaksi liikkeen hoidettavaksi saanut sopimuskumppani ryhtyy omaan lukuunsa harjoittamaan luovuttajayhtiön liike-toimintaa, joko omissa nimissään tai sopimuskumppaninsa valtuutuksen perus-teella tämän nimissä.⁴²⁸ Koski rinnastaa yllä mainitut liikkeen luovutussopimuk-set yhtiön liiketoiminnan lopettamiseen ja sen koko omaisuuden myymiseen, ja katsoo, että tällaiset järjestelyt edellyttävät Suomessa yhtiöjärjestyksen toimialamääräyksen vastaavaa muuttamista.⁴²⁹

4.3.2.4 Päätöksentekomenettely

Suomessa perinteisesti vallinneen kannan mukaan yhtiökokous voi hyväksyä yhtiöjärjestystä muuttamatta yhtiön edustajan tekemän, yhtiötä muutoin sito-mattoman, yhtiön tarkoituksen tai toimialan kanssa ristiriidassa olevan toimen kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.⁴³⁰ Yhtiökokouksen päätöksen voi yhtiön asioissa korvata kaikkien osakkeenomistajien yhtiökokouksen ulko-puolella tekemä yksimielinen päätös.⁴³¹ Kannan puoltajat ovat vedonneet useisiin Suomen korkeimman oikeuden ratkaisuihin, joissa yhtiön kaikki osakkeenomis-tajat ovat hyväksyneet yhtiön tarkoituksen ja toimialan kanssa ristiriidassa olleen toimen. Viimeaikaisimpia näistä ratkaisuista ovat KKO 1970 II 82 ja 1986 II 136, joissa on kysymys osakeyhtiön antamasta vakuudesta velkojalle toisen henkilön velasta ja ratkaisu KKO 1992:190, jossa osakeyhtiön hallitus antoi takauksen pankille toisen henkilön velasta. Ratkaisussaan 1992:190 korkein oikeus lausui päätöksensä perusteluissa, että "Yleisten osakeyhtiöoikeudellisten periaatteiden mukaan, joista oikeuskäytännön ilmauksina ovat ratkaisut KKO

432 Tapauksessa raastuvanoikeus, joka ratkaisussaan päätyi samaan lopputulokseen kuin korkein oikeus, kiinnitti päätöksensä perusteluissa huomiota myös kolmannen osapuolen, tapauksessa takauksen saaneen pankin, vilpittömään mieleen.

433 Nial-Johansson, Associationsrätt s. 136 ja Toiviainen, Osakeyhtiön hallituksesta s. 248; vrt.

Suomen osakeyhtiölain 9: 15 §.

434 Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio s. 572; yhtiölle vahinkoa aiheuttavan oikeustoimen osalta, vrt.

myös s, 143. Sellaisesta poikkeamisesta yhtiöjärjestyksestä, josta aiheutuu tai voi aiheutua vahinkoa yhtiölle, ks. kuitenkin Mäntysaari, DL 1999 s. 72 ja 74-76.

435 HE 69/2000 s. 14.

436 Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio s. 572.

437 Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio s. 573.

438 HE 69/2000 s. 14.

439 Näin Toiviainen, Toimitusjohtajan asema s. 306-309, Toiviainen, Osakeyhtiön hallituksesta s. 248-249, Toiviainen, Toimitusjohtajan informointivelvollisuus s. 36 ja Huttunen, Yhtiökokouksesta s. 404.

Epäsuorasti voidaan myös päätellä Johanssonin olevan tällä kannalla, ks. Johansson, Bolagsstämma

1970 II 82 ja 1986 II 136 osakeyhtiö voi pätevästi tehdä myös toimialaansa kuulumattomia sopimuksia, jos kaikki osakkeenomistajat suostuvat niihin".⁴³² Perusteluksi tälle kannalle voidaan esittää se periaate, että yhteisössä kulloinkin jäseninä olevien henkilöiden suojaksi asetetut säännöt voidaan yleensä yksit-täistapauksissa syrjäyttää, jos ne osapuolet, joiden oikeudesta on kysymys, siihen suostuvat.⁴³³ Kyläkallio ym. toteavat, että osakkeenomistajat saavat yksimielisellä päätöksellään yhtiötä sitovasti yleensä syrjäyttää sellaiset osakeyhtiölain sään-nökset ja yhtiöjärjestyksen määräykset, jotka on säädetty tai määrätty pelkästään yhtiön ja/tai osakkeenomistajien suojaksi.⁴³⁴

Osakeyhtiölain 9:1a §:ssä (Laki osakeyhtiölain muuttamisesta 15.12.2000 / 1094), joka tuli voimaan 1.4.2001, on säädetty päätöksen muotovaati-muksia koskevasta menettelystä, jolla osakkeenomistajat voivat yhtiö-kokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Yksimielisyyden tulee tällöin koskea sekä kokouksen muotovaati-musten syrjäyttämistä että varsinaista päätöksentekoa.⁴³⁵ Yksimielisten osakkeenomistajien päätös voidaan toisaalta ilmaista myös yhtiökokouk-sen pöytäkirjan muodossa.⁴³⁶ Yksimielisten osakkeenomistajien päätöksen laatiminen OYL 9:1a §:ssä säädetyllä tavalla tai yhtiökokouksen pöytäkirjan muodossa ei ole päätöksen pätevyyden edellytys. Tällaisen päätöksen olemassaolo voidaan osoittaa myös muilla todistuskeinoilla.⁴³⁷ Yksimielisten osakkeenomistajien päätös voi ilmetä myös jostain muusta asiakirjasta. Päätös voi olla kirjoitettu esimerkiksi kaupparekisterin ilmoituskaavakkeelle tai tilinpäätöksen yhteyteen.⁴³⁸

Toisen, vaihtoehtoisen kannan mukaan yhtiökokous ei voi yhtiöjärjestystä muuttamatta pätevästi hyväksyä yhtiön tarkoituksen ja/tai toimialan kanssa ristiriidassa olevaa tointa edes siinäkään tapauksessa, että yhtiön kaikki osak-keenomistajat hyväksyisivät tällaisen toimen.⁴³⁹ Kannan perusteeksi on nähty

s. 30-33.

440 Toiviainen, Osakeyhtiön hallituksesta s. 248-249 ja Toiviainen, Toimitusjohtajan asema s. 306.

441 Toiviainen, Osakeyhtiön hallituksesta s. 248-249, Toiviainen, Toimitusjohtajan asema s. 306 ja Johansson, Bolagsstämma s. 30-33. Mäntysaaren mukaan koko yhtiöjärjestyksellä suojataan osakkeenomistajia, yhtiötä ja kolmansia osapuolia. Mäntysaari, DL 1999 s. 72.

442 Vrt. Mäntysaari, DL 1999 s. 71.

443 Nial-Johansson, Associationsrätt s. 136 ja Johansson, Bolagsstämma s. 30. Vrt. Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio s. 572.

444 Johansson, Bolagsstämma s. 30-31; vrt. Taxell, Om aktierätt vid bolagsstämma s. 9.

445 Taxell, Organisation s. 34 ja Johansson, Bolagsstämma s. 31-32.

446 Johansson ilmaisee asian näin: "När det gäller regler som har till syfte att skydda borgenärer eller framtida aktieägare torde det vara omöjligt att personifiera skyddskretsen, varför ett samtycke till ett regelbrott knappast kommer i fråga", Johansson, Bolagsstämma s. 30-31.

vaatimus yhtiörekistereistä ilmenevien tietojen luotettavuudesta ja osakeyhtiön muidenkin intressitahojen kuin yhtiössä tietystä toimesta päätettäessä osakkeen-omistajina olevien henkilöiden tarvitsema oikeussuoja.⁴⁴⁰ Näitä muita intressi-tahoja, joita kaupparekisteristä ilmenevällä yhtiön toimialamääräyksellä on tarkoitus suojata, ovat paitsi yhtiö itse, sen sisäiset etutahot sekä ulkoisista etutahoista yhtiön velkojat ja potentiaaliset osakkeenomistajat.⁴⁴¹ Siten oikeus-toimi, joka on yhtiön tarkoituksen tai toimialan vastainen, tulee päteväksi vasta, kun yhtiökokous on tehnyt päätöksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ja yhtiö-järjestyksen muutos on tullut voimaan.⁴⁴²

Joidenkin intressenttien suojaksi asetetusta säännöstä voidaan poiketa, jos kaikki ne intressentit, joita suojasäännös koskee, suostuvat siihen.⁴⁴³ Osakeyh-tiölain säännöksiin sovellettuna tämä merkitsee sitä, että jostakin osakeyhOsakeyh-tiölain säännöksestä voidaan pätevästi poiketa kaikkien osakkeenomistajien suostumuk-sella siinä tapauksessa, että säännöksen tarkoituksena on suojata ainoastaan yhtiössä päätöksentekohetkellä olevia osakkeenomistajia.⁴⁴⁴ Tyypillinen esi-merkki tällaisesta osakeyhtiölain säännöksestä on kokouskutsua yhtiökokoukseen koskeva säännös (OYL 9:10,1 §). Yhtiökokouksen päätöksessä oleva virheel-lisyys korjaantuu, vaikka yhtiökokoukseen ei olisi lähetetty kutsua tai kun lähetetty kokouskutsu ei täytä sitä koskevia sääntöjä, jos kaikki osakkeenomista-jat hyväksyvät tämän puutteellisuuden.⁴⁴⁵ Kun taasen kysymys on säännöksestä, jonka tarkoituksena on suojata yhtiön velkojia ja potentiaalisia osakkeenomista-jia, kaikkien säännöksen suojapiiriin kuuluvien intressenttien antama suostumus säännöksestä poikkeamiseen ei ole käytännössä mahdollista, koska kaikkia näitä intressenttejä ei voida tunnistaa eikä tavoittaa.⁴⁴⁶

Kun kysymys on yhtiöjärjestysmääräyksestä poikkeamisesta, osa yhtiöjärjes-tysmääräyksistä on luonteeltaan sellaisia, että ne voidaan ohittaa kaikkien

osak-447 Tällaisia yhtiöjärjestysmääräyksiä ovat mm. määräykset kutsusta yhtiökokoukseen. Vrt. myös edellytys jonkin yhtiökokouksen itsensä tekemän päätöksen suhteen, että yhtiökokouksen päätöksessä olevan virheen tulee koskea ainoastaan yksittäisten osakkeenomistajien oikeutta, jotta kaikkien osakkeenomistajien suostumus pätevöittäisi yhtiökokouksen lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisen päätöksen. af Schultén, Kommentaari II s. 129.

448 Selostetulla kannalla sen kysymyksen suhteen, voidaanko yhtiöjärjestysmääräyksistä poiketa kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella, on Mäntysaari, ks. Mäntysaari, DL 1999 s. 72, 74 ja 76. Muissa tapauksissa, joissa yhtiömääräyksestä poikkeamisesta voi aiheutua vahinkoa yhtiölle, Mäntysaari kytkee kysymyksen ratkaisun siihen, tunnustetaanko puhtaan (itsenäisen) yhtiöintressin olemassaolo Suomen oikeudessa. Puhtaan yhtiöintressin, ts. osakkeenomistajien ja kolmansien osapuolten intressistä puhdistetun intressin olemassaolon tunnustaa Suomessa Toiviainen, ks. Toiviainen, Toimitusjohtajan asema s. 167-168 ja 171-173. Kielteisellä kannalla puhtaan yhtiöintressin olemassaoloon on Mäntysaari, mistä seuraa, että hänen mukaansa se seikka, että yhtiöjärjestysmääräyksestä poikkeamisesta voi aiheutua yhtiölle vahinkoa, ei sellaisenaan ole este sille, että yhtiöjärjestysmääräys voidaan ohittaa kaikkien osakkeenomis-tajien suostumuksella. Mäntysaari, DL 1999 s. 74-75. Toisaalta oikeustoimi on yhtiöintressin vastainen silloin, kun se on lainvastainen. Toiviainen, Toimitusjohtajan asema s. 303. Rat-kaisussa NJA I 1980 s. 311 panttaussitoumusta pidettiin pätemättömänä yhtiön vapaan pääoman määrän ylittävältä osalta sillä perusteella, että se oli ristiriidassa osakeyhtiölain yhtiön varojen jakamista koskevien säännösten kanssa. Mikäli oikeustoimi on tehty vastoin osakeyhtiölain pakottavia säännöksiä, se ei voine tulla yhtiötä sitovaksi edes kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Vrt. Toiviainen, e.m.t. s. 309 alav. 311. Toisaalta korkeimman oikeuden enem-mistön kanta ratkaisussa 1986 II 136 oli, että vaikka yhtiö oli vastoin OYL 12:7 §:ää luovuttanut yhtiön kiinteistöön kiinnitetyn velkakirjan pankille vakuudeksi toimitusjohtajan sitoumuksesta pankille, panttaus sitoi siitä huolimatta yhtiötä ja sen konkurssipesää, kun yhtiön kaikki osakkeenomistajat olivat panttauksen hyväksyneet. Kysymyksestä ks. myös Toiviainen, Toi-mitusjohtajan asema s. 309 alav. 311) ja s. 311-312.

keenomistajien suostumuksella, joitakin yhtiöjärjestysmääräyksiä taasen ei voida ohittaa edes kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Ratkaisevaa tässä suhteessa on, ketä kulloinkin kysymyksessä olevalla yhtiöjärjestysmääräyksellä suojataan ja kenelle yhtiöjärjestysmääräyksen rikkomisesta voi aiheutua vahinkoa. Yhtiöjärjestysmääräyksiä, jotka voidaan ohittaa kaikkien osakkeen-omistajien suostumuksella, ovat sellaiset yhtiöjärjestysmääräykset, joiden rikkomisesta ei voi aiheutua välillisestikään vahinkoa kolmannelle osapuolelle taikka yhtiölle.⁴⁴⁷ Yhtiöjärjestysmääräystä on sen sijaan muutettava, jos siitä poikkeamisesta aiheutuu tai voi aiheutua vahinkoa ylipäänsä jollakin tavalla kolmannelle osapuolelle taikka yhtiölle sillä tavalla, että osakkeenomistaja tai kolmas osapuoli saisi yhtiöjärjestysmääräyksestä poikkeamisesta etua yhtiön kustannuksella osakeyhtiölain yleislausekkeessa (OYL 9:16 §) tarkoitetulla tavalla.⁴⁴⁸

Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen kaupparekisteriin kirjattavan toimialamääräyk-sen tarkoituktoimialamääräyk-sena on suojata osakkeenomistajien lisäksi yhtiön velkojia, poten-tiaalisia osakkeenomistajia ja muita kolmansia osapuolia. Toimialamääräys kuuluu siten niihin yhtiöjärjestyksen määräyksiin, joiden rikkomisesta voi

449 Mäntysaari, DL 1999 s. 72. Silloin, kun toimialamääräyksen rikkomisesta voi aiheutua vahinkoa kolmannelle osapuolelle, yhtiökokouksen yksimielisesti tekemä toimialamääräyksen vastainen päätös on pätemätön, eikä päätös pätevöidy kolmen kuukauden määräajassa.

Mäntysaari, DL 1999 s. 73.

450 Johansson, Bolagsstämma s. 33.

451 Korkeimman oikeuden uudemmassa oikeuskäytännössä, ratkaisut KKO 1996:18 ja KKO 1998:47, on viitteitä siihen suuntaan, että kysymyksessä, voidaanko toimialamääräystä ohittaa kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella, korkein oikeus olisi panemassa painoa sille seikalle, voiko toimialamääräyksen rikkomisesta aiheutua vahinkoa kolmannelle osapuolelle. Ks.

myös Mäntysaari, DL 1999 s. 73-74.

aiheutua vahinkoa kolmannelle osapuolelle.⁴⁴⁹ Sen, joka lainaa yhtiölle varoja, tulee voida luottaa siihen, että näitä varoja ei käytetä johonkin muuhun, mah-dollisesti riskipitoisempaan, toimintaan kuin mitä toimialamääräyksestä il-menee.⁴⁵⁰ Lainanantajat hankkivat yleensä ennen lainanantopäätöstä luottotiedot lainaa hakeneesta yhtiöstä. Luottotiedot perustuvat yleensä yhtiön toimialaa koskevien tietojen osalta kaupparekisteristä saataviin tietoihin. Myös osakeyhtiön potentiaalisten osakkeenomistajien, esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien, on voitava luottaa kaupparekisteristä saataviin tietoihin. Jos yhtiön toiminnan todellinen ala on muuttunut, potentiaalisten osakkeenomistajien on voitava saada myös siitä luotettava tieto. Mikäli potentiaaliset osakkeenomistajat lukevat kaupparekisteritietojen lisäksi yhtiön vuosikertomuksia, he tutustuvat yleensä vain yhtiön viimeisimpään vuosikertomukseen ja jos he eivät ole ammattimaisia osakesijoittajia, heille ei välttämättä aina selviä pelkästään siitä, että yhtiön toiminnan todellinen ala onkin vuosikertomuksen julkaisemisen jälkeen jo muuttunut.

Kun osakeyhtiön liiketoiminnassaan käyttämä varallisuus muuttuu siten, että yhtiön toiminta on sen jälkeen tosiasiallisesti pysyväisluonteisesti ristiriidassa toimialalausekkeen sanamuodon kanssa, kysymyksessä on yhtiön toimialan asiallinen muuttaminen, jollei toimialalausekkeen sanamuotoa muuteta. Tämä asiantila, pysyväisluonteinen ristiriita yhtiön todellisen toiminnan ja kaupparekis-teriin merkityn yhtiön toimialan välillä, on kolmansien osapuolten, yhtiön velkojien ja potentiaalisten osakkeenomistajien kannalta harhaanjohtava ja voi aiheuttaa heille sen vuoksi vahinkoa.⁴⁵¹ Tällöin ei mielestäni voida lähteä siitä, että yhtiöjärjestyksen toimialamääräyksen sanamuotoa ei tarvitsisi muuttaa ja että oikeustoimen pätevyyden edellytykseksi riittää vain se, että kaikki yhtiössä oikeustoimesta päätettäessä osakkeenomistajina olevat henkilöt hyväksyvät oikeustoimen. Toimialan asiallinen muuttuminen merkitsee yhtiön toimintaedel-lytysten muuttumista pitkällä tähtäimellä. Jos taasen oikeustoimella, joka on ristiriidassa yhtiöjärjestyksen toimialalausekkeen kanssa ei ole kuitenkaan vaikutusta yhtiön toimintaedellytyksiin pitkällä tähtäimellä, voidaan paremmin

452 Vrt. tässä yhteydessä Mäntysaaren lausuma, jonka mukaan, jos toimialamääräyksen rikkomisesta ei yhtiön taloudellinen asema huomioon ottaen voi aiheutua vahinkoa kolmannelle osapuolelle eikä yhtiö ryhdy harjoittamaan jatkuvasti toimialamääräyksensä vastaista liike-toimintaa, ei ole syytä estää osakkeenomistajia poikkeamasta toimialamääräyksestä yksi-mielisellä päätöksellään. Mäntysaari, DL 1999 s. 73.

453 Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio s. 572.

454 Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio s. 572. Yhtiön sitovuudesta kaikkien osakkeenomistajien yhtiöjärjestyksen vastaiseen päätökseen, ks. KKO 1984 II 171.

455 Ks. ratkaisu HHO 4.11.1987 S 1986/325, jossa osakkeenomistajien yksimielisesti tekemä yhtiöjärjestyksen vastainen päätös, jolla sovittiin rakennuksen korjausvelvollisuuden jakautu-misesta tulevaisuutta silmällä pitäen, ei sitonut yhtiön uutta osakkeenomistajaa.

hyväksyä ajatus, että oikeustoimi sitoo yhtiötä, jos kaikki osakkeenomistajat ovat sen hyväksyneet, koska tällöin, kun kysymyksessä on vain tilapäinen poikkeama yhtiön tarkoituksesta ja toimialasta, yhtiön kaupparekisteriin kirjattua toimiala-määräystä ei voida vielä sanoa harhaanjohtavaksi yhtiön tulevan toiminnan suhteen, eikä siitä ole siten siinä suhteessa vahinkoa kolmansille osapuolille, yhtiön velkojille ja potentiaalisille osakkeenomistajille.⁴⁵² Tällainen tilapäinen poikkeama yhtiön tarkoituksesta ja toimialasta on kysymyksessä esimerkiksi silloin, jos yhtiön edustaja antaa yhtiön puolesta takaussitoumuksen kolmannen henkilön velasta, eikä sellaisen takaussitoumuksen antaminen palvele yhtiön toimialan mukaista liiketoimintaa. Tilapäistä poikkeamista yhtiön tarkoituksesta ja toimialasta voidaan kutsua tilapäiseksi toimialan ylitykseksi, erotuksena toimialan asiallisesta muuttamisesta, eikä se sitoakseen oikeudellisesti yhtiötä edellytä välttämättä yhtiöjärjestyksen toimialamääräyksen muuttamista, jos kaikki osakkeenomistajat ovat oikeustoimen hyväksyneet eikä toimialamääräyk-sen muuttamatta jättämisestä aiheudu kolmansille osapuolille, esimerkiksi yhtiön velkojille, vahinkoa.

Kyläkallio ym. toteavat, että kaikkien osakkeenomistajien päätös hyväksyä poikkeaminen yhtiöjärjestyksen määräyksistä ei merkitse yhtiöjärjestyksen muuttamista, vaan yleensä vain senkertaista poikkeamista yhtiöjärjestyksen määräyksistä.⁴⁵³ Tällainen päätös ei yleensä sido päätökseen osallistuneita osakkeenomistajia eikä itse yhtiötä, vaan nämä voivat vaatia yhtiöjärjestyksen noudattamista, jos myöhemmin tulee uudelleen esille samanlainen asia.⁴⁵⁴ Osakkeenomistajien yhtiöjärjestyksen vastainen päätös ei sido myöskään yhtiön uutta osakkeenomistajaa, jollei yhtiöjärjestystä ole päätöstä vastaavasti muu-tettu.⁴⁵⁵

Puoltamani tulkintasuositus oikeasta päätöksentekomenettelystä yhtiössä yhtiön todellisen toiminnan pysyväisluonteisen muuttamisen tapauksessa ei ole ristiriidassa Suomen korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön kanssa. Toiviainen johtaa korkeimman oikeuden ratkaisusta 1974 II 9 oikeusohjeen, jonka mukaan

456 Toiviainen, Toimitusjohtajan asema s. 308-309.

457 Näin korkeimman oikeuden lausumien osalta ratkaisussa KKO 1974 II 9 kirjoittajan lisäksi myös af Schultén, Kommentaari I s. 561, vrt. s. 561 alav. 77).

458 Ks. Toiviainen, e.m.t s. 309-310.

osakkeenomistajat eivät voi yksinäänkään tehdä yhtiötä sitovasti yhtiöjärjestystä muuttamatta yhtiökokouksessa sellaista päätöstä, joka on ristiriidassa yhtiön tarkoituksen tai toimialan kanssa.⁴⁵⁶ Tästä ratkaisusta ei mielestäni kuitenkaan sinänsä voida johtaa sellaista oikeusohjetta. Itse asiassa korkein oikeus on tapauksessa vain todennut yhtiön menettelystä, että se on yhtiön tarkoituksen ja toimialan vastaisena yhtiötä sitomaton, mutta korkein oikeus ei lausunut mitään siitä, miten päätös yhtiössä olisi pitänyt tehdä, jotta se olisi tullut yhtiötä sitovaksi.⁴⁵⁷ Myöskään ratkaisuissa KKO 1963 II 27 ja 1966 II 95, joihin Toiviainen myös vetoaa kantansa tueksi,⁴⁵⁸ korkein oikeus ei vastaavasti lausunut oikean päätöksentekomenettelyn osalta mitään, vaan totesi ainoastaan, että tapa, jolla oikeustoimesta yhtiössä päätettiin oli yhtiötä sitomaton, koska oikeustoimi oli yhtiön tarkoituksen ja toimialan vastainen. Siten korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä voidaan todeta ainoastaan, että se ei ole ristiriidassa sellaisen kannan kanssa, että oikeustoimesta, joka on ristiriidassa yhtiön tarkoituksen ja toimialan kanssa, ei voida joissakin tapauksissa yhtiötä sitovasti päättää yhtiöjärjestystä muuttamatta edes kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.

Toisaalta Toiviaisen kanta on ristiriidassa niiden korkeimman oikeuden ratkai-sujen kanssa, joissa korkein oikeus on lausunut, että yhtiön tarkoituksen ja toimialan vastainen oikeustoimi sitoi yhtiötä, vaikka oikeustoimen yhteydessä yhtiöjärjestystä ei ollut muutettu, kun yhtiön kaikki osakkeenomistajat olivat sen hyväksyneet. Tätä oikeuskäytäntöä ei voida sivuuttaa silloin, kun kysymys on Suomessa voimassa olevasta oikeudesta. Näissä ratkaisuissa on kuitenkin kysymys tilapäisestä toimialan ylityksestä edellä tarkoitetussa mielessä, ks. KKO 1970 II 82 (vakuus), 1986 II 136 (panttaus) ja 1992: 190 (takaus), eikä yhtiön todellisen toiminnan pysyväisluonteisesta muuttamisesta. Siten nämäkään korkeimman oikeuden ratkaisut eivät ole ristiriidassa puoltamani tulkintasuosi-tuksen kanssa.

Kun kysymyksessä on vain tilapäinen, ajallisesti suhteellisen nopeasti ohi menevä poikkeama yhtiön tarkoituksesta ja toimialasta, jolla ei ole vaikutusta yhtiön toimintaedellytyksiin pitkällä tähtäimellä, on järkevää, että yhtiöjärjestyk-sen muuttamismenettelyyn ei tarvitse ryhtyä, koska muutoin tällaisessa tapauk-sessa yhtiöjärjestystä pitäisi muuttaa ennen oikeustointa ja taas jälleen sen jäl-keen, kun oikeustoimi on toteutettu, jotta yhtiöjärjestys vastaisi jälleen ennalleen palautunutta asiaintilaa yhtiön toiminnassa. Kyläkallio ym. ovat sillä kannalla,

459 Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio s. 761.

460 Vrt. Ruotsin osalta Åhmanin kanta, että yhtiöjärjestysmääräys voidaan syrjäyttää kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella ainoastaan siltä osin kuin yhtiöjärjestysmääräyksen syrjäyttämisellä ei ole tulevaisuuteen ulottuvaa vaikutusta, Åhman s. 660.

461 Käsitteestä ”yhtiön edustaja” Suomen osakeyhtiölaissa, ks. HE 89/1996 s. 109.

että yhtiökokous ei kuitenkaan voi päättää yhtiöjärjestystä muuttamatta yhtiön tarkoituksesta ja toimialasta poikkeavasta oikeustoimesta sellaisella ääntenenem-mistöllä, jolla yhtiöjärjestystä olisi voitu muuttaa, ts. OYL 9:14 §:n 1 mom:ssa säädetyllä määräenemmistöllä, vaan oikeustoimeen on tällöin aina hankittava kaikkien osakkeenomistajien suostumus.⁴⁵⁹ Periaate, että yhtiön tarkoituksen ja toimialan vastainen oikeustoimi, johon on ryhdytty yhtiöjärjestystä muuttamatta, sitoo yhtiötä ainoastaan, jos kaikki osakkeenomistajat ovat sen hyväksyneet, on kuitenkin hankala suurten julkisten osakeyhtiöiden kannalta, joissa on paljon osakkeenomistajia. Jos yhtiössä on esimerkiksi 10 000 rekisteröityä osakkeen-omistajaa, siitä, että yhtä näistä ei tavoiteta tai siitä, että yksi osakkeenomistaja vastustaa oikeustointa, seuraa, että vaikutukseltaan tilapäisissäkin, ajallisesti nopeasti ohi menevissä yhtiön toimialan ylitystapauksissa yhtiöjärjestyksen muuttamismenettelyyn on aina ryhdyttävä, jos oikeustoimi halutaan toteuttaa, koska mainitun laista oikeustointa ei voida yhtiötä sitovasti yhtiöjärjestystä muut-tamatta hyväksyä sellaisella osakkeenomistajien ääntenenemmistöllä, jolla yhtiö-järjestystä olisi voitu muuttaa.

Jos osakeyhtiön hallitus haluaa toteuttaa yhtiön tarkoituksesta ja toimialasta poikkeavan oikeustoimen, hallitus voi valita, esittääkö se yhtiökokoukselle yhtiö-järjestystä muutettavaksi oikeustointa vastaavasti vai, hankkiko se oikeustoimeen kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen. Tätä valintamahdollisuutta ei kirjoittajan kannan mukaan esitetyillä perusteilla kuitenkaan pitäisi olla, vaan yhtiöjärjestyksen toimialamääräystä olisi muutettava silloin, kun oikeustoimella muutetaan pysyväisluonteisesti yhtiön todellisen toiminnan alaa ja puututaan pysyväisluonteisesti yhtiön toimintaedellytyksiin pitkällä aikavälillä.⁴⁶⁰