Analogisen tulkinnan tarve

Yritysjärjestelyt, joilla olennaisesti muutetaan yrityksen rakennetta eivät kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan eikä siten ole itsestään selvää, että tällaisten yritysjärjestelyjen osalta hallituksen ja yhtiökokouksen välisessä toimivallanjaossa tulisi noudattaa pelkästään tavanomaisen liiketoiminnan hoita-mista koskevia sääntöjä.

Suomessa lain soveltaja ei ole ilman muuta oikeutettu eikä velvoitettu sovel-tamaan laintulkinnassa e contrario -päättelyä taikka analogiamenetelmää. Ne eivät ole luonteeltaan lain soveltajaa ehdottomasti sitovia ratkaisuargumentteja, vaan vain mahdollisia, sallittuja laintulkintamenetelmiä.⁷²⁷ Analogiaratkaisua puoltaa asiallinen yhdenmukaisuus lain soveltamisessa, mikä on tärkeä oikeu-denmukaisuuden toteuttamisen ja rationaalisuuden kannalta, vastakohtaispäätel-mää puolestaan ratkaisujen ennustettavuus, ts. oikeusvarmuusnäkökohta.⁷²⁸

Vaikka analogiapäätelmän käyttö on perusteltava kussakin yksittäisessä lainsoveltamistapauksessa, analogiapäätelmän valinnalle vastakohtaispää-telmän sijasta on esitetty myös eräitä yleisiä suuntaviivoja, jotka ohjaavat lain soveltajan harkintaa.⁷²⁹ Kun on kysymys melko vanhan lain

sovelta-730 Makkonen s. 125. Oikeusvarmuuden vaatimuksella on huomattava merkitys niin ikään oikeudessa, ja siten on tärkeää, että analogiapäätelmää in malam partem käytetään rikos-lainsäädännön soveltamisessa erittäin suurella varovaisuudella, Alanen s. 161-163, ks. myös Makkonen s. 125 ja Peczenik s. 89-90. Analogiapäätelmää on käytettävä varoen myös poikkeusluontoisiin säännöksiin nähden varsinkin silloin, jos kysymys on jostakin haitallisesta seuraamuksesta. Tällainen seuraamus on esimerkiksi verorasituksen lisääntyminen, jota ei saa analogian käytöllä aiheuttaa. Makkonen s. 125.

731 Lehrberg s. 84 ja Taxell, Rätt och demokrati s. 293.

732 Peczenik-Aarnio-Bergholz s. 191-192, Peczenik s. 76 ja 107 ja Taxell, Rätt och demokrati s. 293;

eri tyyppisistä aukoista lainsäädännössä, ks. Peczenik s. 76-78.

733 Peczenik-Aarnio-Bergholz s. 197 ja Peczenik, Juridikens teori och metod s. 55.

734 Alanen s. 163.

735 Peczenik-Aarnio-Bergholz s. 195.

misesta, analogian käyttöä pidetään oikeutetumpana ja perustellumpana kuin silloin, kun kysymys on suhteellisen uudesta ja ajan tasalla olevasta lainsäädännöstä. Jälkimäisessä tapauksessa lainsäätäjän katsotaan pyrki-neen normeerattavan asiakokonaisuuden perusteelliseen kartoittamiseen.

Toisaalta, kun oikeusvarmuuden kannalta on tärkeää, että säännöstä so-velletaan suppeasti, ei analogian käyttö tule kysymykseen. Näin on asia prosessioikeudellisten säännösten osalta.⁷³⁰

Analogiapäätelmän käytöllä on erilainen merkitys eri oikeuden aloilla.

Yksityisoikeudessa, jossa on suuria lainsäädännöllisiä aukkoja, analogialla on suhteellisen suuri merkitys.⁷³¹ Analogian, lainanalogian ja oikeusanalogian teh-tävänä on juuri ns. aukkojen täyttäminen lainsäädännössä.⁷³² Analogiaratkaisu on sallittu erityisesti dispositiivisissa siviilioikeudellisissa tapauksissa, mikäli selvät syyt eivät ole sitä vastaan.⁷³³ Voidaan sanoa, että analogian käyttö tarkoi-tuksenmukaisesti sovellettuna ei vaaranna oikeusvarmuutta, vaan on tehokas keino laintulkinnassa.⁷³⁴ Tämä johtuu siitä, että analogian käytöllä edistetään lainsäätäjän tarkoituksen (ration) ja oikeuden sisäisen yhtenäisyyden toteutumis-ta, ja siitä, että oikeusaukon täyttäminen tällä tavalla on tehokkaampaa ja vä-hemmän kustannuksia vaativaa kuin erityisin lainsäädännöllisin toimin to-teutettuna.

Analogiapäätelmän käytön edellytykseksi asetetaan olennaisuusvaatimus oikeussäännöksessä säännellyn tapauksen ja sen tapauksen samankaltaisuuden välille, johon analogiaa harkitaan käytettäväksi. Oikeussäännöstä voidaan soveltaa analogisesti ainoastaan olennaisesti samankaltaisiin tapauksiin.⁷³⁵ Analogiaratkaisussa vaadittavalle tapausten samankaltaisuudelle ei ole kuiten-kaan esitettävissä täsmällisiä sääntöjä. Analogiaratkaisu tapahtuu ratkaistavassa tapauksessa esiintyvien vastakkaisten intressien punninnalla. Esillä olevan

736 Makkonen s. 124.

737 Lehrberg s. 144-145. Teleologisesta laintulkinnasta, ks. kapp. 2.4.1 edellä.

738 Vrt. Henze, BB 2001 s. 60 ja Gessler, FS Stimpel s. 780.

739 Gessler, FS Stimpel s. 780, samoin Mertens, AG 1978 s. 312.

740 Hakulinen, LM 1947 s. 111-113 ja 117.

tilanteen kokonaisarvostus määrää analogiapäätelmän käytön.⁷³⁶ Huomattakoon, että Ekelöfin puoltama teleologinen tulkinta tulee kysymykseen silloin, kun on tehtävä ratkaisu e contrario ja analogiapäätelmän välillä. Menetelmää käy-tettäessä valitaan se ratkaisu, joka johtaa samaan kokonaistulokseen kuin lain soveltaminen selvissä tapauksissa, ts. lain perimmäisen päämäärän (ändamål) toteutumiseen.⁷³⁷

Yhtiökokouksen toimivallan ulottamista analogisesti laissa erikseen sään-telemättömiin yritysjärjestelyihin voidaan perustella sillä, että osakeyhtiölainsää-däntö ei ole pysynyt niiden eri oikeudellisten ja taloudellisten yritysmuotojen perässä, joita liike-elämässä on otettu käyttöön. Ei voida myöskään pitää mielekkäänä sitä, että lainsäädännöllä pyrittäisiinkään sääntelemään yksityiskoh-taisesti kaikkia mahdollisia yritysjärjestelyjä, eikä lainsäädäntö todennäköisesti aina voisikaan pysyä kaikkien uusien yritysjärjestelymuotojen perässä.⁷³⁸ Siten uusien yritysjärjestelymuotojen oikeudellisen sääntelyn hahmottaminen voimassa olevan oikeuden pohjalta jää ennen kaikkea oikeuskäytännön ja oikeustieteen tehtäväksi.⁷³⁹

Analogiapäätelmälle nähtiin olevan käyttöä yhtiökokouksen toimivallan johtamiseksi Suomessa vuoden 1895 osakeyhtiölain voimassaoloaikana.

Hakulinen oli sillä kannalla, että vaikka lakitekstissä ei ollut nimenomaista säännöstä menettelystä päätettäessä yhtiö purkamisesta, yhtiökokouksen päätös yhtiön purkamisesta oli tehtävä samassa järjestyksessä kuin, mitä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta oli säädetty, koska päätös yhtiön purkamisesta sisälsi asiallisesti yhtiön tarkoituksen ja toimialan muuttamisen.⁷⁴⁰ Hakulinen perusteli kantaansa vaadittavasta menettelystä päätettäessä yhtiön purkamisesta lisäksi argumentum a fortiori -argumentoinnilla: Kun osakkeenomistajan kannalta vähämerkityksisiin yhtiöjärjestyksen muutoksiin, kuten esimerkiksi yhtiön toiminimen muuttamiseen, vaaditaan yhtiökokouksen päätös laissa säädetyllä määräenemmistöllä, vielä suurempi syy on vaatia noudatettavaksi samaa päätöksentekomenettelyä, kun yhtiökokouksessa päätetään yhtiön pur-kamisesta, joka on päätöksenä merkitykseltään itse asiassa vieläkin

741 Hakulinen, LM 1947 s. 113 ja 115. Argumentum a fortiori -argumentoinnista analogiapäätelmän yhteydessä, ks. Peczenik s. 96-98.

742 Lutter, FS Barz s 210-211, Mertens, AG 1978, s. 312, ks. myös Ulmer, AG 1975 s. 16.

743 Lutter, FS Barz s. 211, Mertens, AG 1978 s. 312. Vrt. Bergströmin ja Samuelssonin toteamus:

”Regelsystemet bör inte analyseras isolerat från… beteendemässiga effekter.” Bergström-Samuelsson, Aktiebolagets grundproblem s. 31.

744 Näistä tekijöistä, ks. kapp. 3.4 edellä.

suurempaa luokkaa kuin pelkästään päätös yhtiön tarkoituksen muuttami-sesta.⁷⁴¹

Yhtiökokouksen toimivallan tulkitsemista analogisesti osakeyhtiölain säännösten nojalla ulottumaan kirjaintulkinnan tuloksena olevan toimivallan ylitse yritysrakenteen muutosta koskevissa ratkaisuissa voidaan puolustaa erilaisten yritysjärjestelyvaihtoehtojen moninaisuudella. Kun osakeyhtiön hallitus voi panna toimeen sellaisia osakeyhtiölaissa erikseen sääntelemättömiä yritys-järjestelyjä, joilla päästään samaan taloudelliseen tulokseen kuin laissa nimen-omaan säännellyillä yritysjärjestelyillä, voidaan väittää, että osakeyhtiössä hallituksen ja yhtiökokouksen toimivallanjako tulisi määräytyä itse asiassa funktionaalisten, eikä yksinomaan muodollisten kriteerien avulla.⁷⁴² Tällaisia laissa erikseen sääntelemättömiä yritysjärjestelyjä ovat esimerkiksi erilaiset fuusionkaltaiset yritysjärjestelyt yhtiöiden välillä. E contrario -päätelmän teke-minen niiden osakeyhtiölain säännösten nojalla, joissa yritysjärjestelyistä päät-täminen on erikseen säännelty yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvaksi, antaisi hallitukselle mahdollisuuden valita, tietyn liiketaloudellisen tarkoituksen tote-uttamiseksi, sellaisen yritysjärjestelymuodon, jota ei tarvitsisi viedä yhtiökokouk-sen päätettäväksi, mutta jolla kuitenkin päästäisiin samaan taloudelliseen lopputulokseen kuin osakeyhtiölaissa nimenomaisesti säännellyllä, yhtiökokouk-sen päätösvaltaan kuuluvalla yritysjärjestelymuodolla. Tällöin hallitus saisi itse asiassa itse päättää toimivallanjaosta sen ja yhtiökokouksen välillä. Tämä johtaisi sellaiseen tosiasialliseen toimivallanjakoon, vallan keskittymiseen hallitukselle yhtiökokouksen kustannuksella, joka ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.⁷⁴³

Yhtiökokouksen ”kirjoittamatonta toimivaltaa” voidaan tarkastella myös transaktiokustannusten ja muiden yhtiösopimuksen syntymisprosessissa vai-kuttavien tekijöiden kannalta.⁷⁴⁴ Mainituista tekijöistä johtuen lakitekstissä yhtiökokouksen toimivaltaan luettujen päätösten kanssa analogiset päätökset, ts. päätökset, joilla on osakkeenomistajan kannalta samankaltaisia taloudellisia vaikutuksia kuin edellisillä päätöksillä, eivät tule yleensä osakeyhtiön perus-tamiskirjan ja yhtiöjärjestyksen määräyksillä säännellyiksi.

745 Osakemarkkinoiden epätäydellisyydestä osakeyhtiön perustamisasiakirjojen ehtojen hinnoittelussa, ks. kapp. 3.4 edellä.

746 Näitä sijoittajan päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä on käsitelty edellä kappaleessa 3.4.

747 ”Kohtuullisuus ex post” -standardista täydentävänä normina yhtiösopimuksen osapuolten välisen suhteen sääntelyssä, ks. kapp. 3.4 edellä. Ratkaisuista yhtiön toiminnan aikana, joilla valtaa siirtyy osakkeenomistajilta yhtiön johdolle, ks. kapp. 3.1 ja 3.5 edellä.

Yhtiökokouksen toimivallan ulottamista analogisesti kirjaintulkinnan tuot-tamaa tulosta ulommaksi voidaan kirjoittajan mielestä perustella myös olet-tamuksella, että sijoittajat eivät ota osakkeiden hinnoittelussa huomioon moni-mutkaisia yhtiösopimuksen ehtoja, mukaan lukien ne ehdot, jotka koskevat hallituksen ja yhtiökokouksen välistä toimivallanjakoa⁷⁴⁵, eivätkä tiedosta osak-keen hinnanasetannan yhteydessä sellaisia mahdollisia yksittäisiä tapahtumain-kulkuja tulevaisuudessa, jotka toteutuessaan yhdessä yhtiösopimuksen ehtojen kirjaimellisen tulkinnan kanssa mahdollisesti johtavat osakkeen arvon alene-miseen. Mainittu käyttäytyminen johtuu sijoittajalla olevasta epätäydellisestä tiedosta, tiedon hankkimisen ja sopimusten laatimisen aiheuttamista kustannuk-sista sekä sijoittajan käyttäytymisestä sijoituspäätöksen tekoajankohtana ns.

rajallisen rationaalisuuden mukaisesti.⁷⁴⁶ Voidaan siis sanoa, että riski tällaisen osakkeenomistajan kannalta haitallisen tapahtumainkulun ja sen seurausten toteutumisesta sijoittajan olisi pitänyt ottaa huomioon osakkeen hintaa alentavana tekijänä ex post tiedon valossa tarkasteltuna, mutta koska tapahtumainkulku on ollut odottamaton, tai ainakin epätodennäköinen sijoituspäätöksen tekohetkellä, mainittua riskiä ei ole otettu sopimuksen teossa eikä osakkeen hinnanasetannassa huomioon.

Jos jokin osakkeenomistajan kannalta haitallinen tapahtumainkulku, esi-merkiksi tosiasiallinen vallan painopisteen siirtyminen yhtiökokoukselta halli-tukselle, jota seuraisi hallituksen toiminnan valvontamahdollisuuksien heik-keneminen ja hallituksen toiminnan tehottomuuden lisääntyminen, mitä ei ole voitu ottaa vielä sijoituksen tekohetkellä huomioon, tosiasiassa toteutuisi, tästä tapahtumainkulusta seuraava osakkeen arvon alentuminen voitaisiin korjata yhtiökokouksen toimivaltasäännösten analogisella tulkinnalla, jolla yhtiökokouk-sen toimivalta palautettaisiin vastaamaan laissa tarkoitettua hallitukyhtiökokouk-sen ja yhtiökokouksen välisen toimivallanjaon perusrakennetta ja osakkeenomistajan alkuperäisiä odotuksia yhtiökokouksen toimivallan suhteen, jotka ovat olleet osakkeen hinnanasetannan perustana. Tämä sisältää itse asiassa ajatuksen yhtiö-sopimuksen ehtojen "kohtuullistamisesta ex post" hallituksen ja yhtiökokouksen toimivallanjaon suhteen⁷⁴⁷, ts. kun ex ante odottamaton tapahtumainkulku myö-hemmin toteutuu, kirjaimellisia yhtiösopimuksen ehtoja "korjataan" ”jälkikäteen”

vastaamaan osakkeenomistajan sijoituspäätöksen perustana olleita odotuksia

748 Vrt. Easterbrook-Fischel, CLR 1989 s. 1428. Täydentävistä normeista, joista englannin kielessä käytetään termiä ”default rules”, ja jotka kattavat sellaisia asioita, joista yhtiösopimuksessa ei erikseen sovita, ks. kapp. 3.2 edellä.

749 Timonen, Corporate Governance s. 79.

750 Ks. kappale 4.4.4 edellä.

751 Kustannustehokkuuden kannalta kokonaisuudessaan on toisaalta otettava huomioon yhtiökokousten järjestämisen aiheuttamat kustannukset.

752 Vrt. Mertens, AG 1978 s. 312, ks. myös Peczenik s. 93-94 ja Alanen s. 164.

hallituksen ja yhtiökokouksen välisestä toimivallanjaosta. Tällöin yhtiökokouk-sen ”kirjoittamaton toimivalta” toimii yhtiösuhdetta sääntelevään sääntelyrat-kaisuun, nimenomaisten sopimusehtojen ja oikeudellisten normien muodosta-maan kokonaisuuteen, alunperin sisältyvänä täydentävänä normistona.⁷⁴⁸

Voidaan sanoa, että yhtiökokouksen ”kirjoittamaton toimivalta” vastaa osakkeenomistajien yleisiä odotuksia yhtiökokouksen toimivallasta. Sillä voidaan kattaa laissa erikseen yhtiökokouksen päätösvaltaan sisällytettyjen tapausten kanssa analogiset tapaukset, jotka eivät tule osakeyhtiön perustamiskirjan ja yhtiöjärjestyksen määräyksillä säännellyiksi.

Yhtiökokouksen ”kirjoittamatonta toimivaltaa” voidaan tarkastella myös puhtaasti yhtiön johdon toiminnan valvonnan järjestämisen näkökulmasta. Yri-tyksen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kannalta keskeisiä ovat sellaiset päätöstilanteet, joita ei ole otettu huomioon yhtiöjärjestyksessä tai muussa sopimuksessa.⁷⁴⁹ Osakkeenomistajien osallistumisella yrityksen liiketoimintaa ja rakennetta koskevaan päätöksentekoon on kuitenkin merkitystä keinona johdon toiminnan tehokkuuden valvonnassa, muiden valvontamekanismien vaikutusten epätäydellisyydestä johtuen. Osakkeenomistajat voivat vaikuttaa ja osallistua tähän päätöksentekoon sekä epämuodollisissa että muodollisissa puitteissa.⁷⁵⁰ Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu yhtiökokouksen yrityksen rakenteen muutoksia koskeva ”kirjoittamaton toimivalta”, jonka puitteissa johdon on toimittava vuorovaikutuksessa osakkeenomistajien kanssa. Toimiessaan vakioehtojen tapaan yhtiösopimusta täydentävänä säännöstönä ja koskiessaan keskeisiä yrityksen rakenteen muutoksia, se on transaktiokustannusten kannalta kustannustehokas keino valvoa johdon toiminnan tehokkuutta.⁷⁵¹

Yhtiökokouksen toimivallan ulottaminen sen toimivallan ylitse, joka on tuloksena osakeyhtiölain säännösten kirjaimellisesta tulkinnasta, on kuitenkin perustettava aina positiiviseen oikeuteen.⁷⁵² Yhtiökokouksella ei ole mitään yleistä toimivaltaa ottaa erityisen merkittäviä asioita itsensä päätettäväksi, sillä

753 Lutter toteaa asian näin: "Bei der Aktiengesellschaft hat die Hauptversammlung der Aktionäre keine allgemeinen sondern nur besonders normierte Zuständigkeiten. Sie ist nicht mehr allgemein zuständig zur Mitwirkung an 'bedeutenden Entscheidungen', ist nicht mehr das Zentralorgan der Gesellschaft sondern eines von drei Gesellschaftsorganen, die nicht hierarchisch einander zugeordnet sind. Daher ist die Hauptversammlung auch nicht etwa berechtigt, Gegenstände von besonderer Bedeutung zur eigenen Entscheidung an sich zu ziehen". Lutter, FS Barz s. 209. Saksassa tämä näkemys nojaa erityisesti § 119 Abs. 2 AktG säännökseen, jonka sanamuodon mukaan yhtiökokous voi päättää yhtiön liiketoimintaa koskevista kysymyksistä vain, jos hallitus sitä pyytää niin tekemään.

Asiallisesti samalla kannalla yhtiökokouksen toimivallan suhteen on Schmidt, ks. Schmidt, Gesellschaftsrecht s. 837-838.

Taxell ilmaisee asian Suomen osakeyhtiölain osalta näin: "Enligt ABL kan bolagsstämman ... inte tillskansa sig en generell behörighet". Taxell, Organisation s. 99.

754 Makkonen s. 131-132 ja 123 ss.; Peczenik s. 75 ja 78-85. Peczenik ym. jakavat suppean tulkinnan vielä kahteen tyyppiin, joista he käyttävät nimityksiä ”en restriktiv tolkning” ja ”en reducerande tolkning”. Peczenik-Aarnio-Bergholz s. 188-189. Lehrberg käyttää näistä kahdesta suppean tulkinnan lajista nimityksiä ”en restriktiv tillämpning” ja ”ett reduktionsslut”. Lehrberg s. 83 ja 85. Lehrberg erottaa erillisenä lajina analogista tulkintaa tulkinnan, josta hän käyttää nimitystä ”institutanalogi”. Lehrberg s. 84.

755 Lutter, FS Stimpel 1985 s. 836 vrt. s. 840-842 ja 845.

756 Lakitekstissä olevat "aukot" voidaan jaotella "aukkoihin" praeter legem, ns. teknisiin aukkoihin,

"aukkoihin" intra legem ja contra legem ja ns. lainsäädäntöaukkoihin. Peczenik s. 99, 107-108, vrt.

s. 76-78. Aukkotyypeistä ks. myös Makkonen s. 122-123.

on ainoastaan erikseen normeerattu toimivalta.⁷⁵³ Mainittua näkemystä yhtiö-kokouksen toimivallasta voidaan perustella mielestäni oikeusvarmuuden vaatimuksella.

Suomessa ja Ruotsissa sallittuja laintulkintamenetelmiä, joilla tulkintatulos voidaan ulottaa kirjaintulkinnan tuottamaa tulosta ulommaksi ovat laaja tulkinta, suppea tulkinta, lainanalogia ja oikeusanalogia.⁷⁵⁴ Jos yhtiökokouksen toimi-valtaa koskeva tulkintatulos johdetaan analogisesti osakeyhtiölaissa olevien yhtiökokouksen toimivaltaa koskevien pakottavien säännösten avulla, kysymys on periaatteessa yksittäistapaukseen sovellettavasta niin ikään pakottavasta, vaikkakin tulkinnalla johdetusta normista. Tämä tarkoittaa sitä, että silloin, kun yhtiökokouksen toimivalta päättää tietyn tyyppisestä, lakitekstissä nimenomaises-ti sääntelemättömästä yritysrakenteen muutoksesta johdetaan analogisesnimenomaises-ti edellä tarkoitetulla tavalla, kysymys on hallituksen alistamisvelvollisuudesta, velvolli-suudesta alistaa asia itse asiassa osakeyhtiölain säännösten perusteella yhtiö-kokouksen ratkaistavaksi.

Systeemirationaaliselta katsantokannalta yhtiökokouksen ”kirjoittamattomassa toimivallassa” kysymys on osakeyhtiölain kirjoitetuissa toimivaltasäännöksissä olevasta "aukosta", joka voidaan lain systemaattisella tulkinnalla yksittäisessä ratkaisutilanteessa täyttää.⁷⁵⁵ Systemaattisen tulkinnan tehtävä on kirjoitetussa laissa olevien "aukkojen" täyttäminen ja menetelmänä tällöin on etupäässä ana-logiapäätelmä.⁷⁵⁶

757 Saksalaisessa kirjallisuudessa käytetään termiä "Konzernbildungskontrolle". Wahlers s. 39 ja Martens, ZHR 1983 s. 425. Emmerich ym. ovat korvanneet termin ”Konzernbildungskontrolle”

termillä ”Gruppenbildungskontrolle”, jolla on sama edellä mainittu merkityssisältö. Emmerich-Sonnenschein-Habersack s. 100-101.

758 Emmerich-Sonnenschein-Habersack s. 100. Tästä oikeudellisen suojan lajista käytetään saksalaisessa oikeuskirjallisuudessa termiä "Konzerneingangsschutz", Wahlers s. 39 ja Timm, NJW 1987 s. 978 ss..

759 Emmerich-Sonnenschein-Habersack s. 100-1001 ja Wahlers s. 39.

5 KONSERNIMUODOSTUS JA