Yhteistyön taloudellis-toiminnallisen ja sosiaalisen ulottuvuuden integrointi

Aikaisemmin määriteltiin taloudellis-toiminnallisen merkityksen perusteella neljä eri-laista toimittajasuhdetta: kilpailutettava, etuoikeutettu toimittaja, sopimuksellinen mittaja ja strateginen kumppani. Näistä tässä tutkimuksessa jätetään kilpailutettava toi-mittaja tarkastelun ulkopuolelle. Etuoikeutetun toitoi-mittajan strateginen merkitys

asia-kasyritykselle esitettiin vähäiseksi, kun taas sopimuksellisen toimittajan ja strategisen kumppanin merkitys on keskimääräistä suurempi. Kun nämä liitetään pohdintaan yhteis-työn sosiaalisesta ulottuvuudesta, voidaan löytää perustelu siihen, miksi taloudellisesti vähäistä merkitystä olevalla etuoikeutetulla toimittajalla on erityinen paikkansa toimi-tusketjussa. Selitys löytyy juuri tällaisen toimittajan sosiaalisista siteistä asiakasyrityk-sen toimijoihin. Toisaalta taas sopimukselliasiakasyrityk-sen toimittajan asema määrittyy enemmän-kin strategisen merkittävyyden kuin sosiaalisten siteiden kautta. Strategisen kumppanin taloudellinen merkitys on puolestaan niin merkittävä, että yhteistyösuhteessa voidaan olettaa olevan myös sosiaalista sidoksisuutta, jotta yhteistyön jatkuvuus varmistetaan molemmin puolin. Seuraavassa liitetään sosiaalisen ulottuvuuden näkökohdat kuhunkin yhteistyön muotoon sekä rakenteellisten että relationaalisten tekijöiden kautta.

3.5.1 Etuoikeutettu toimittaja ja yhteistyön sosiaalinen ulottuvuus

Etuoikeutetulla toimittajalla oletetaan olevan vahvoja siteitä asiakasyritykseen. Nämä vahvat siteet ovat kumpaakin toimijaosapuolta sitovia verkostosuhteita. Nämä puoles-taan liittyvät sekä toimijoiden kognitioihin että käyttäytymiseen. Toimijoille (yksilöille) muodostuu ryhmäidentiteetti, jolloin yhteinen toiminta koetaan tärkeänä ja se edelleen vahvistaa vastavuoroisuuden normia. Ryhmäidentiteetti on erityisesti yksilöihin liittyvä käsite, jolloin tällaisen muodostuminen voidaan liittää erityisesti sellaisiin yhteistyösuh-teisiin, joissa yhteistyö perimmältään perustuu juuri läheisiin henkilökohtaisiin suhtei-siin.

Koska suhteessa painottuvat henkilökohtaiset sosiaaliset suhteet voidaan myös luotta-muksen ajatella olevan perustaltaan pääosin yksilöiden välistä, sekä kognitiivisena että erityisesti tunnepohjaisena. Lisäksi ryhmäidentiteetti vaikuttaa siten, että osapuolet ovat moraalisesti sitoutuneet yhteistyöhön ja pyrkivät parantamaan käytäntöjään ja myös en-tistä merkityksellisemmin toteuttamaan yhteistä toimintaa. Luottamus on pääosin yksi-löiden välistä kognitiivista ja tunneperäistä luottamusta sekä ryhmäidentiteettiä rakenta-vaa. Tiedon jakaminen on avointa ja toimintaan sitoutuminen on moraalista.

3.5.2 Sopimuksellinen toimittaja ja yhteistyön sosiaalinen ulottuvuus

Sopimuksellisella toimittajalla ajatellaan olevan vain heikkoja siteitä asiakasyrityksen toimijoihin, vaikka sen taloudellis-toiminnallinen merkitys asiakkaalle onkin keskimää-räistä suurempi. Osapuolten toimintaa ohjaavat rationaalisen toimijan valinnat, eikä täl-lainen toimija koe erityistä tarvetta sosiaalisille henkilökohtaisille suhteille, vaan pyrkii tässä aivan samoin kuin muissakin yhteistyösuhteissaan panostamaan päätöksenteossaan ja toiminnassaan taloudelliseen tehokkuuteen ja kustannus-hyöty -analyyseihin. Heikot siteet toimijoiden välillä luovat yhdistäviä verkostoja, jolloin toimijoiden välillä voidaan olettaa olevan joitain siteitä, mutta nämä siteet eivät sido osapuolia, eikä toimijoille muodostu mitään erityistä ryhmäidentiteettiä. Yhdistävien verkostojen kautta toimijat (yksilöt) toimivat yhteistyössä, mutta yhteistyö ei aseta mitään erityistä sosiaalista nor-mia, joka sitoisi käyttäytymistä muulla tavoin kuin taloudellisella sidoksella. Tällaiset yhdistävät verkostot sallivat osapuolten osallistumisen muihinkin verkostoihin.

Koska suhteessa ei ole erityisiä henkilökohtaisia sosiaalisia siteitä, oletetaan luottamuk-sen olevan lähinnä organisationaalista kognitiivista ja laskelmoivaa luottamusta ja sitou-tumisen pääosin pragmaattista. Toimittajan luotettavuutta todennäköisesti arvioidaan sellaisilla mittareilla kuin toimitusvarmuus tai virheellisten toimitusten määrä tai muut vastaavat mittarit. Tällöin myös oleellista on yhteisten prosessien rakentaminen näitä tukemaan. Koska suhteessa ei esiinny mitään erityisiä normeja, ei ole olemassa mitään arvoperustaista luottamustakaan. Luottamus on organisaationaalista kognitiivista ja las-kelmoivaa ja sitoutuminen pragmaattista.

3.5.3 Strateginen kumppani ja yhteistyön sosiaalinen ulottuvuus

Koska strategisessa kumppanuudessa on kyse taloudellis-toiminnallisesti erityisen mer-kittävästä yhteistyöstä, voidaan olettaa, että yhteistyössä on kehitettävä myös sosiaalisia suhteita, jotta yhteistä toimintaa voidaan kehittää ja toteuttaa menestyksellisesti. Tällai-sessa suhteessa todennäköisesti esiintyy molempia edellä kuvattuja sosiaalisten verkos-tojen piirteitä.

Näin strategisessa kumppanuudessa voidaan yhteistyön sekä taloudellis-toiminnallisesta merkittävyydestä että sosiaalisesta intensiteetistä johtuen päätellä olevan sekä vahvoja että heikkoja sosiaalisia siteitä, koska organisaatioiden rajapintatoiminnoissa todennä-köisesti yhteisen toiminnan tärkeyden vuoksi on useita henkilöitä ja ryhmiä. Suhteessa voidaan ajatella olevan erityistä panostusta myös yhteiseen kehittämiseen. Näin mukana olevien henkilöiden ja ryhmien välille syntyy erilaisia suhteita. Sellaisia yhteistyösuhtei-ta, joissa on sekä heikkoja että vahvoja siteitä eri henkilöiden ja eri ryhmien välillä, ku-vaa välittävät verkostot. Tällaiset verkostot kuvattiin edellisen kahden verkostotyypin (sitovien ja yhdistävien) yhdistelmiksi. Yhteistyökontekstissa edellytyksenä tällaisten verkostojen synnylle on, että yhteistyösuhteen rajapintatoiminnoissa on mukana useita henkilöitä ja ryhmiä kummaltakin yhteistyöosapuolelta.

Joidenkin henkilöiden välillä kehittyy vahvoja siteitä, jotka tukevat esimerkiksi ryh-mäidentiteetin muodostumista. Tämä myös vahvistaa heidän välillään vastavuoroisuu-den normia. Toisilla henkilöillä on heikkoja siteitä keskenään ja nämä siteet eivät sinän-sä aseta toimijoiden käyttäytymiselle mitään erityistä normia. Vahvojen siteiden kautta informaatio siirtyy toimijoiden välillä laajasti, mikä onkin tarpeen yhteistyösuhteen ta-loudellis-toiminnallisen merkittävyyden vuoksi. Toisaalta heikot siteet asettavat tiettyjä rajoitteita tiedon jakamiselle. Luottamusta tällaisessa yhteistyösuhteessa onkin monen-laista. Sosiaalisesti intensiiviset henkilökohtaiset suhteet todennäköisesti auttavat yksi-löiden välisen sekä kognitiivisen että tunnepohjaisen luottamuksen rakentumista. Toi-saalta organisaatioiden välille muodostuu organisationaalista kognitiivista luottamusta.

Taloudellis-toiminnallinen merkittävyys kuitenkin tuo mukaan myös laskelmoivaa luot-tamusta rationaalisesti toimivien toimijoiden välille aivan samoin kuin edellisessä sopi-muksellisen toimittajan tapauksessa.

Myös sitoutumisen oletetaan olevan monenlaista tällaisessa strategisesti merkittävässä suhteessa. Toisaalta suhteen osapuolet voivat sitoutua moraalisesti yhteistyöhön, jolloin he pyrkivät kehittämään niin yhteistyösuhdetta kuin yhteistyökäytäntöjäänkin. Toisaalta yhteistyön osapuolet voivat sitoutua myös pragmaattisesti arvioimalla yhteistyön kus-tannuksia ja hyötyjä taloudellisten seikkojen kautta.

Taulukossa 1 esitetään yritystenvälinen yhteistyö suhteen taloudellis-toiminnallisen merkityksen ja sosiaalisen intensiteetin nelikenttänä edellä olevan teoreettisen tarkaste-lun perusteella. Tämä toimii seuraavassa luvussa perustana, kun erilaisia yhteistyösuh-teita pyritään mallintamaan oppimisen konteksteina integroiden oppimisen ja yhteistyö teoriataustat.

Taulukko 1. Yhteistyön taloudellis-toiminnallisen ja sosiaalisen ulottuvuuden