Tämän analyysin perusteella vaikuttaa sille, että ohjauksen oppikirjojen kuvituksen tehtävänä on tehdä kirjoista miellyttävämpiä lukea ja samalla esitellä lukijalle hieman esimerkiksi eri alojen työympäristöjä ja työtehtäviä. Oppikirjojen kuvitus voi auttaa oppilaita ymmärtämään ja kenties muistamaan paremmin joitakin asioita, mutta oppilaanohjauksessa ei tämän tutkielman tulosten perusteella ole välttämätöntä kiinnittää huomiota kuvitukseen. Kuvitus on tehty helpoksi, eikä se herätä juurikaan kysymyksiä ilman syvällisempää tarkastelua.
Kuvatut ammatit ovat pitkälti tunnistettavissa ja työtehtäviltään perinteisiä. Kaikista kuvista ei voi päätellä onko kuvan hahmo tekemässä töitä vai viettämässä vapaa-aikaa, sillä he esiintyvät kuvissa kannettavien tietokoneiden kanssa joko ilman taustaa tai jossakin muussa kuin työympäristössä (esimerkiksi KUVA XV/ KUVA C.2) Näistä kuvista voisi esimerkiksi oppitunneilla keskustella kouluissa oppilaiden kanssa ja pohtia työnteon mahdollisuuksia eri paikoissa.
KUVA XV / KUVA C.2 (Heikkinen ym. 2018, 147; kuvat Kauppi).
Työelämään liittyvissä kuvissa on niin nais- kuin mieshahmoja tekemässä erilaisia tehtäviä.
Aineistossa on muutamia kuvia sosiaali- ja terveysalalta, kasvatusalalta sekä tekniikan ja tietojenkäsittelyn sekä tietotekniikan aloilta, jotka ovat Suomessa segregoituneimpia aloja sukupuolen mukaisesti (Tilastokeskus 2018, 24). Tuutti (2012, 59–60) löysi Pro gradu -tutkielmassaan niin sukupuolta purkavia kuin rakentavia kuvia sosiaali- ja terveysalan sekä
sähkö- ja automaatioalan kuvituksesta. Tekniikan alan mainoskuvista jotkin oli suunnattu naisille, mutta sosiaali- ja terveysalan kuvista yksikään ei ollut suunnattu miehille (Emt.
2012, 62). Tämän tutkielman aineistossa on sekä miehiä että naisia sosiaali- ja terveysalan tehtävissä, ainoassa kuvassa kasvatusalalta (KUVA B.5 (Hiekkataipale ym. 2019, 157;
kuvat: Salakka)) nainen toimii opettajana. Tekniikan aloihin liittyvissä kuvissa pääosa henkilöhahmoista on miehiä, mutta myös joitakin naisia on kuvattu.
Aineisto vaikuttaa joiltakin osin rikkovan perinteistä sukupuolisidonnaista alakuvausta, mutta pääosin henkilöt työskentelevät perinteisissä sukupuolensa mukaisissa tehtävissä.
Aineistoon kuuluu kuitenkin myös useita sukupuoleltaan neutraaleja henkilöhahmoja tai hahmoja, joiden sukupuolta ei voi nähdä. Tutkielman tuloksissa huomattavaa on, että sekä johtavalla tasolla että alemmissa tehtävissä on kuvattu niin miehiä kuin naisia. Näin ei ollut vielä Tainion ja Teräksen (2010, 92) tutkimuksessa, jolloin oppilaanohjauksen kuvituksessa menestyvät hahmot olivat ainoastaan miehiä. Myös Variksen (1997) Pro gradu -tutkielmassa selvisi, että ohjauksen oppikirjojen kuvat jatkoivat sukupuolijaon mukaista ammattien rakentamista.
Rodullistetut on kuvattu työelämäkuvituksessa erilaisissa tehtävissä ja näin ollen rodullistettuja henkilöhahmoja sekä rakennetaan että puretaan kuvituksessa. Kirja sisältää kuvia eritaustaisista ihmisistä, mutta esimerkiksi aasialaistaustaisia ei näytä olevan yhtäkään. Rodullistetuista suurin osa on naisia. Rodullistetut, erityisesti mustat naiset (black women), olivat intersektionaalisuuden käsitteen käyttöönottajan Crenshaw´n kiinnostuksen kohde (Staunæs & Søndergaard 2011, 46). Rodullistettujen kuvissa näkyvät yhteistyön elementit vahvistavat kulttuuriseen moninaisuuteen positiivisesti suhtautuvaa yhteiskunnallista diskurssia. Rodullistettujen hahmojen kuvaaminen vaihtelee kuitenkin kirjoittain, Opastin- sekä Futurix -kirjoissa ei ole kuvattuna työelämälukujen yhteydessä yhtäkään rodullistettua henkilöhahmoa. Rodullistettujen määrän vaihtelun kirjoittain ovat huomanneet myös Reddy-Best ym. (2018, 287) tutkimuksessaan.
Kuvissa uskonto näyttäytyy osana naisten elämää vaatetuksen ja asusteiden muodossa.
Uskonnollisuus vaikuttaa kuuluvan hahmon olemukseen, mutta sitä ei erikseen alleviivata.
Esimerkiksi muslimien käyttämää huivia kuvaamalla tuodaan esiin uskontojen moninaisuutta ja arkisuutta. Miesten kohdalla uskontoon kuuluminen ei ole välttämättä
yhtä näkyvää kuin naisilla. Uskonnollisuus yhdistyy toisessa kuvassa (KUVA X / KUVA E.17 (Hiekkataipale ym. 2018, 50; kuvat: Kolehmainen)) rodullistettuun naishahmoon.
Oppikirjojen kuvituksesta on mahdollista löytää erilaisia hahmoja, mutta esimerkiksi vammaisia tai muita henkilöitä, joilla on haasteita terveyden kanssa, ei ole lainkaan työelämää koskevien lukujen kuvituksessa. Tämän perusteella voidaan ajatella, ettei ohjauksen oppikirjoissa ajatella olevan tarvetta käsitellä esimerkiksi vammaisuutta työelämässä muusta kuin lääkärin potilaan näkökulmasta. Myös Bernabé-Villodre ja Martínez-Bello (2018, 503) selvittivät musiikkikasvatuksen oppikirjojen tutkimuksessaan, että vammaisia oli kuvattu vähän. Kuvituksessa ei päästä purkamaan käsityksiä vammaisuudesta tai muista terveydellisistä haasteista, kuvituksen puutteen vuoksi.
Olemassa olevia käytäntöjä toisinnetaan vammaisuuden näkymättömyyden suhteen.
Terveydellisten haasteiden vähäisen kuvaamisen ohella myöskään seksuaalisuutta ei juurikaan kuvata. Koulumaailmassa seksuaalisuuden ja sukupuolen käsitteitä ajatellaan kenties olevan tarpeellista käsitellä lähinnä biologian ja terveystiedon tunneilla, joten muissa aineissa niiden ei tarvitse näkyä. Seksuaalisuutta ja esimerkiksi eri perhemuotoja ei juurikaan näkynyt kuvituksessa. Muutamassa kuvassa on kuvattu ydinperheitä, joilla jatketaan perinteisen perhemallin rakentamista. Ylipäätään aihetta ei pidetä yleisesti olennaisena ammatinvalinnan suhteen.
Luokan näkökulmasta monissa kuvissa uusinnetaan kulttuurisia käsityksiä matalampaa ja korkeampaa koulutustasoa edustavista ihmisistä. Korkeakoulutetut näyttäytyvät kuvituksessa länsimaalaisina, vaaleaihoisina nuorina, jotka keskittyvät työnsä kohteeseen.
Matalamman koulutuksen töissä työtehtäviä tehdään käsillä ja näiden töiden tekijät ovat nuorempia kuin korkeampaa koulutusta vaativia töitä tekevät. Työssä käytettävä pukeutuminen on molemmilla ryhmillä asia, josta työnteon voi tunnistaa. Työvaatteet voivat luoda ammattiylpeyttä, sillä ne päällä edustetaan omaa ammattikuntaa.
Intersektionaalisuudessa keskiössä ovat risteävät erot, jotka vaikuttavat toisiinsa ja toimivat yhdessä (Collins & Bilge 2016, 11). Tämän tutkielman perusteella ohjauksen oppikirjojen kuvituksessa ei juurikaan ole esitetty hahmoja, joilla olisi osatekijöitä
useammasta vähemmistöryhmästä. Tästä poikkeuksena ovat rodullistetut naiset, joita oli rodullistettuja miehiä enemmän. Risteävien tekijöiden vähyys voi johtua siitä, että kuvituksessa katsotaan tarpeelliseksi esittää esimerkiksi rodullistettuja hahmoja moninaisuuden edistämiseksi. Samalla saatetaan tietoisesti varoa useampien vähemmistöryhmien esittämistä yhdessä henkilöhahmossa.
Kuvituksen perusteella toimijuuden kenttä näyttää vaihtelevalle tietyn ihmisryhmän sisällä.
Esimerkiksi naisia ja rodullistettuja on kuvattu erilaisissa, toisistaan poikkeavissa töissä. Ne vähemmistöt, joita kirjassa on kuvattu, esitetään monenlaisissa yhteyksissä ja töissä.
Vähemmistöt, joita ylipäätään esitetään vähemmän mediassa, jäävät myös ohjauksen oppikirjojen kuvituksessa näkymättömäksi.
7 POHDINTA
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia ohjauksen oppikirjojen kuvitusta kuvattujen henkilöhahmojen moninaisuuden näkökulmasta. Tutkielman tekemistä ja aiheen rajaamista ohjasivat oma kiinnostukseni niin visuaaliseen kulttuuriin kuin ihmisten tasa-arvoisuuteen. Ohjauksen oppikirjojen kuvitusta tutkimalla pääsin hyödyntämään kiinnostuksen kohteitani myös tieteellisessä kontekstissa. Intersektionaalisuus valikoitui tutkimuksen teoriapohjaksi ja se muodosti hyvän kokonaisuuden käyttämäni semioottisen kuva-analyysin kanssa. Tutkielmaa tehdessäni näkemykseni oppikirjojen kuvituksen tuottamista samaistumisen mahdollisuuksista ja erilaista tulevaisuuskuvista on syventynyt ja kehittynyt. Kiviniemi (2015, 80) kuvaileekin tutkimuksen tekemisen tutkijan omana oppimisprosessina, jossa tutkijan käsitys tutkimusaiheesta laajenee ja syvenee.