Ohjauksessa käytettävien materiaalien kuvitusta ei ole juurikaan tutkittu aiemmin ja olikin kiinnostavaa selvittää, millaista kuvitusta ohjauksen oppikirjoissa käytetään.
Tulevaisuudessa tutkimusaiheen parissa voisi työskennellä esimerkiksi oppilaita ja ohjaajia haastattelemalla. Haastattelut voisivat koskea esimerkiksi kuvien merkittävyyden kokemusta niin oppijan kuin ohjaajan näkökulmista. Lisäksi voitaisiin tutkia sitä, kuinka ohjauksen kentällä tai vaihtoehtoisesti eri oppiaineissa hyödynnetään kuvitusta ja millaista kuvitus on.
LÄHTEET
Tutkielman analyysissä käyttämäni ohjauksen oppikirjat:
Heikkinen, R., Kutvonen, N. & Valutie, L. 2018. Futurix 7–9: Oppilaanohjaus (1.–2.
painos). Helsinki: Otava.
Hiekkataipale, J., Kattelus, M., Kauttu, P., Siippainen, M. & Vanninen, P. 2019.
Lukiosuunta: Kurssit 1–2. (9.–11. painos). Helsinki: Sanoma pro.
Hiekkataipale, J., Kauttu, P., Puittinen, S. & Siippainen, M. 2018. Opoa!: Yläkoulun oppilaanohjaus (1. painos). Helsinki: Edukustannus.
Niemi, P., Humalamäki, A. & Japisson, A. 2015. Reitti 7–9: Oppilaanohjaus (1.–3.
painos). Helsinki: Otava.
Vesivalo, A. & Värtö, A. 2018. Opastin: Oppilaanohjaus 7–9 (3.–4. painos). Helsinki:
Sanoma pro.
Muut lähteet
Ahjopalo-Nieminen, T. 1999. Kuvittajan keinot Helsinki: Kirjayhtymä.
Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi, M-L., Sarparanta, T., Shemsedini, G., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI).
Julkaisut 22:2019
Anttila, P. 2000. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta: Taito-, taide- ja muotoilualojen tutkimuksen työvälineet. Artefakta 2. Helsinki. Akatiimi.
Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Artefakta 16. Hamina:
Akatiimi.
Apple, M. W. 2013. Knowledge, Power, and Education: The Selected Works of Michael W.
Apple. New York: Routledge
Atchison, A. 2017. Where Are the Women? An Analysis of Gender Mainstreaming in Introductory Political Science Textbooks. Journal of Political Science Education, 13(2), 185–199.
Banks, M. 2001. Visual methods in social research. London: SAGE.
Bernabé-Villodre, M. & Martínez-Bello, V. 2018. Analysis of gender, age and disability representation in music education textbooks: A research update. International Journal of Music Education, 36(4), 494–508.
Buikema, R. & Zarzycka, M. Visual Cultures. Feminist Perspectives. Teoksessa R.
Buikema, G. Griffin & N. Lykke (eds.) Theories and Methodologies in Postgraduate Feminist Research. Researching Differently. New York: Routledge. 119-134.
Collins, P. H. & Bilge S. 2016. Intersectionality. Cambridge: Polity Press.
Crenshaw, K. 1991: Mapping the Margins: Intersectionality, Identity Politics, and Violence against Women of Color. Stanford Law Review (43), 1241–1299.
Fassin, É. 2015 (Sexual) whiteness and national identity: race, class and sexuality in colour-blind France. Teoksessa K. Murji & J. Solomos (eds.) Theories of Race and Ethnicity. Contemporary Debates and Perspectives. Cambridge: Cambridge University Press. 233–250.
Haavisto, C. & Kivikuru, U. 2009. Sulkevat sanat, avoimet kuvat. Teoksessa S. Keskinen, A. Rastas & S. Tuori (toim.) En ole rasisti, mutta… Maahanmuutosta,
monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino & Nuorisotutkimusverkosto Hatva, A. 1987. Kuva – hyvä renki, huono isäntä. Porvoo: Urex.
Hatva, A. 1993. Kuvittaminen. Helsinki: Rakennustieto.
Hatva, A. 2009. Merkityksen välittäminen kuvan avulla. Tampere: Tampereen yliopisto.
Hatva, A. 2018. Fotorealistinen pilvilinna. Kuvitus ja mielikuvat. Helsinki: IKÄÄN KUIN – as if.
Heinonen, J-P. 2005. Opetussuunnitelmat vai oppimateriaalit. Peruskoulunopettajien käsityksiä opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien merkityksestä opetuksessa.
Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2002. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Jääskeläinen, L., Hautakorpi, J., Onwen-Huma, H., Niittymäki, H., Pirttijärvi, A.,
Lempinen, M. & Kajander, V. 2015. Tasa-arvotyö on taitolaji. Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Helsinki: Opetushallitus.
Kananen, J. 2008. Kvali. Kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet. Jyväskylä:
Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 93.
Karkulehto, S., Saresma, T., Harjunen, H. & Kantola, J. Intersektionaalisuus metodologiana ja performatiivisen intersektionaalisuuden haaste. Naistutkimus 4/2012. 16–27.
Khan, M. 2019 Daylight Nightmare: A Contending Pressure to Defend and Negotiate Canadian-Muslim Identity on the School Landscape. Teoksessa L. Jewett, F. Calderon-Berumen & M. Espinosa-Dulanto (eds) Critical Intersections in contemporary
curriculum and pedagogy. United States: Information Age Publishing. 21–37.
Kiviniemi, K. 2015. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (toim.) Laadullinen tutkimus prosessina. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.
Jyväskylä: PS-kustannus. 74–88.
Lado, A. 2012. Teaching beginner ELLs using picture books: Tellability. Thousand Oaks, California: Corwin Press.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609. Suomen säädöskokoelma.
(Luettu 8.9.2019)
Larja, L. & Sutela, H. 2015. Työllisyys. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisella – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä. Teoksessa T. Nieminen, H. Sutela & U. Hannula (toim.). Ulkomaista
syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 71–82.
Lehtonen, J. 1995. Seksuaalivähemmistöt koulussa. SETA-julkaisujen osa 6. Helsinki:
Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry.
Lykke, N. 2010. Feminist studies: A guide to intersectional theory, methodology and writing. New York: Routledge.
McCormick, W. 2016. Disarming the Nuclear Family. Creating a classroom book that reflects the class. Teoksessa A. Butler-Wall, K. Cosier & R. Harper (eds) Rethinking sexism, gender, and sexuality. Milwaukee, Wisconsin: A Rethinking Schools
Publication. 126–129.
Mikander, P. 2016. Westerners and others in Finnish school textbooks. Helsinki:
University of Helsinki.
Mikkilä-Erdmann, M., Olkinuora, E. & Mattila, E. 1999. Muuttuneet käsitykset oppimisesta ja opettamisesta: Haaste oppikirjoille. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen
aikakauskirja, 30(5). 436–449.
Moilanen, P. & Räihä, P. 2015. Merkitysrakenteiden tulkinta. Teoksessa R. Valli & J.
Aaltola (toim.) Laadullinen tutkimus prosessina. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.
näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus. 52–73.
Oksanen, J. 2018. Eettinen kuvankäyttö: miten viestiä kuvilla tasa-arvoisesti ja monimuotoisesti. Lehtikuva-blogi. 18.1.2018.
http://blogi.lehtikuva.fi/2018/01/eettinen-kuvankaytto-visuaalinen-viestinta (Luettu 8.4.2020)
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki:
Opetushallitus.
Opetushallitus. 2019. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Helsinki:
Opetushallitus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2010. Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:18. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.
Paikkala, M. 2017. Uhri, sankari tai pahis – miten vähemmistöjä käsitellään mediassa?
Suomen tietotoimisto. 16.11.2017. https://stt.fi/vahemmistot-mediassa/ (Luettu 8.4.2020)
Raittila, P., Nikunen, K., Pöyhtäri, R. & Hiltunen, A-K. 2007.Yhteenvetoa – miten eteenpäin etnisyyttä koskevien mediatekstien vastaanoton tutkimisessa. P. Raittila
(toim.) Keskusteluja etnisyydestä mediassa. Suomalaisten, maahanmuuttajien ja tutkijoiden tulkintoja. 131–141.
Rask, S., Bergbom, B. & Teräsaho, M. 2020. Kenen tarinaa valitsemasi kuva kertoo? THL-blogi. 2.4.2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://THL-blogi.thl.fi/kenen-tarinaa- https://blogi.thl.fi/kenen-tarinaa-valitsemasi-kuva-kertoo/ (Luettu 8.4.2020)
Rauhankasvatusinstituutti. 2016. Koulu vailla vertaa. Opas yhdenvertaisuuden suunnitteluun. https://rauhankasvatus.fi/wp-
content/uploads/2018/02/yhdenvertaisuus_opas_web.pdf (Luettu 8.9.2019)
Reddy-Best, K., Choi, E. & Park, H. 2018. Race, Colorism, Body Size, Body Position, and Sexiness: Critically Analyzing Women in Fashion Illustration Textbooks. Clothing and Textiles Research Journal, 36(4), 281–295.
Rossi, L-M. 2015. Muuttuva sukupuoli: Seksuaalisuuden, luokan ja värin politiikkaa.
Helsinki: Gaudeamus.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. Sosiaalinen konstruktionismi. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L5_6.html (Luettu 7.4.2020)
Saaristo, K. & Jokinen, K. 2013. Sosiologia. Helsinki: Sanomapro
Sebeok, T. A. 2001. Signs: An introduction to semiotics. Toronto: University of Toronto Press.
Seppä, A. 2012. Kuvien tulkinta. Menetelmäopas kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin tulkitsijalle. Helsinki. Gaudeamus.
Smits, T. & Janssenswillen, P. 2020. Multicultural teacher education: a cross-case exploration of pre-service language teachers’ approach to ethnic diversity.
International Journal of Qualitative Studies in Education, 33(4), 421–445.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Tasa-arvobarometri 2017. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Staunæs, D. & Søndergaard, D. M. 2011. Intersectionality. A Theoretical Adjustment. In R. Buikema, G. Griffin & N. Lykke (Ed.) Theories and Methodologies in Postgraduate Feminist Research. Researching Differently. New York: Routledge. 45–59.
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2014. Työolot 2013. Nuoret kokevat aiempaa enemmän ikäsyrjintää työssä. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.tilastokeskus.fi/til/tyoolot/2013/02/tyoolot_2013_02_2014-05-15_tie_001_fi.html (luettu 27.3.2020)
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2019. Eduskuntavaalit. Ehdokkaat ja valitut 2019, 1.
Ehdokkaiden ja eduskuntaan valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2019.
Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/evaa/2019/02/evaa_2019_02_2019-04-29_kat_001_fi.html (luettu 24.11.2019)
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2020a. Palkkarakenne. Miesvaltaisilla toimialoilla suurimmat ansiot vuonna 2018. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/til/pra/2018/pra_2018_2020-03-20_tie_001_fi.html (luettu 27.3.2020)
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2020b. Työvoimatutkimus. Helsinki: Tilastokeskus.
https://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2020/01/tyti_2020_01_2020-02-25_tie_001_fi.html (luettu 23.3.2020)
Suoranta, J. 2015. Populaarikulttuurin tuotteiden analyysia. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (toim.) Laadullinen tutkimus prosessina. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.
Jyväskylä: PS-kustannus. 294–301.
Sutela. 2015. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Ulkomaalaistaustaisten työsuhteet usein määrä- tai osa-aikaisia – ammattirakenne selittää suuren osan eroista.
Teoksessa T. Nieminen, H. Sutela & U. Hannula (toim.). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 83–110.
Sutela, H. & Larja, L. 2015. Koulutusrakenne. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja. Teoksessa T. Nieminen, H. Sutela & U.
Hannula (toim.). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014.
Helsinki: Tilastokeskus. 29–42.
Sutela, H. & Lehto, A-M. 2014. Työolojen muutokset 1977–2013. Helsinki: Tilastokeskus.
Suomen virallinen tilasto.
Tainio, L. & Teräs, T. 2010. Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa.
Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2010:8.
Tate, S. A. 2015. Performativity and ‘raced‘ bodies. In K. Murji & J. Solomos (Ed.) Theories of Race and Ethnicity. Contemporary Debates and Perspectives. Cambridge:
Cambridge University Press. 180–197.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Sukupuolten tasa-arvo. Intersektionaalisuus ja sukupuoli. Tasa-arvotiedon keskus.
https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sukupuolentutkimus/intersektionaalisuus-sukupuolentutkimuksessa (katsottu 8.9.2019)
Tilastokeskus. 2018. Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_sts_201800_2018_1972 2_net.pdf (luettu 23.11.2019)
Tuutti, E. 2012. Sukupuoli segregoituneiden alojen koulutusmainonnan kuvissa. Itä-Suomen yliopisto.
Töyssy, S., Vartiainen, L. & Viitanen, P. 2009. Kuvataide: Visuaalisen kulttuurin käsikirja.
Porvoo. WSOY.
Varis, E. 1997. Ammattikuvia oppilaanohjauksen kirjojen kuvituksessa. Joensuu:
Joensuun yliopisto.
Väänänen, A., Toivanen, M. & Koskinen, A. 2015. Osana työyhteisöä.
Ulkomaalaistaustaiset palkansaajat kokevat työpaikan sosiaalisen kanssakäymisen pääosin myönteisesti, mutta ryhmät eroavat toisistaan arvioissaan. Teoksessa T.
Nieminen, H. Sutela & U. Hannula (toim.). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 111–120.
Woyshner, C. & Schocker, J. 2015. Cultural Parallax and Content Analysis: Images of Black Women in High School History Textbooks, Theory & Research in Social Education 43(4). 441–468.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Suomen säädöskokoelma. (Luettu 8.9.2019)