Eettisestä näkökulmasta tutkielman toteuttaminen kuva-analyysina on useista muista kvalitatiivisista analyysimenetelmistä poikkeava ratkaisu. Kuva-analyysin toteuttaminen julkisesti saatavilla olevasta aineistosta ei vaadi erinäistä anonymiteetin huomioimista tai esimerkiksi haastateltavien tietosuojakäytänteiden käsittelemistä. Tässä tutkielmassa en ole käsitellyt arkaluontoisia tietoja, eikä tutkimuksen kohteenani ole henkilöitä tai muita tunnistettavissa olevia asioita, joiden anonymiteettia tulisi turvata ja tietoja käsitellä erityisen luottamuksellisesti.
Tutkimusten luotettavuutta arvioitaessa käytetään usein reliaabeliuden ja validiuden käsitteitä, erityisesti kvantitatiivisen tutkimuksen parissa (Hirsjärvi ym. 2002, 214).
Anttilan (2005, 517) mukaan reliabiliteetilla käsitetään laadullisessa tutkimuksessa yleensä aineiston käsittelyn ja analyysin luotettavuus, eli vaihe, jossa siirrytään empiirisestä aineistosta analyysin kautta tulkintaan. Laadullisessa tutkimuksessa validiudella voidaan tarkoittaa kuvauksen ja siihen liitettyjen tulkintojen yhteensopivuutta (Hirsjärvi ym. 2002, 213–214).
Anttila (2000, 401) pitää kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta tarkasteltaessa olennaisena pohtia sitä, millainen tutkimuksen strategia on validi ja pohdittava millaista tietoa halutaan saavuttaa. Keskeistä olisi myös pohtia, sitä mikä on se ”totuus”, mihin tutkimuksella pyritään. Yksi tärkeä kriteeri olisi se, että tutkimuksen ”oikea tieto” vastaisi käsitystä todellisuudesta. (Anttila 2000, 401.) Laadullisessa tutkimuksessa tulisi kiinnittää huomiota aineistosta nousevien käsitteiden ja teoreettisten käsitteiden väliseen suhteeseen, jonka tulisi olla looginen (Anttila 2000, 408). Tässä tutkielmassa käyttämäni teoreettinen ydinkäsite, intersektionaalisuus, muodostaa tutkimuskohteeni eli ohjauksen oppikirjojen kuvituksen sekä analyysimenetelmän kanssa loogisen kokonaisuuden.
Tutkielmassani pidän luotettavuuden kannalta keskeisenä erityisesti analyysivaiheen sekä johtopäätösten tekemisen avaamista, sillä aineiston hankkiminen oli yksinkertainen prosessi. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden tarkastelussa kiinnitetään huomiota aineiston käsittelyyn ja analyysiin. Aineiston tulisi olla tutkimuksen kommentoijien
saatavilla ja tarkastettavissa ja raporttia tehdessä tulisi ottaa huomioon analyysin arvioitavuus ja uskottavuus. Tutkimuksen arvioitavuus toteutuu siten, että lukijalla on mahdollisuus seurata tutkijan toteuttamaa päättelyä ja kritisoida sitä. Uskottavuudesta taas viestii, että tutkijan tekemät päättelyt voivat uskottavasti päätyä tutkimuksessa esitettyihin tulkintoihin. (Anttila 2000, 408.) Konnotatiivisen analyysiprosessin luotettavuutta kasvattaa myös käyttämieni käsitteiden avaaminen. Käsitteiden avaaminen auttaa lukijaa ymmärtämään tulkintojen tekemistä ja tuloksiin päätymistä.
Semioottisessa kuva-analyysissa tutkijan tulkinnat kuvista ja niissä olevista merkityksistä ovat keskeisessä roolissa. Semiotiikan yhtenä haasteena onkin Leissin, Klinen ja Jhellyn mukaan analyysin laatu, joka riippuu tulkitsijan taidoista sekä tutkimustulosten avaamatta jääminen (Seppä 2012, 179–180). Voin hyödyntää tutkielmani luotettavuuden itsearvioinnissa omaa tietämystäni kuvien analysoinnista, kirjallisuudesta sekä kulttuurissamme olevista semioottisista koodeista. Luotettavuuden rakentumisessa edellytyksenä on vuoropuhelu oman tutkielman ja muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten kanssa (Moilanen & Räihä 2015, 67). Tässä tutkielmassa vuoropuhelu rakentuu erityisesti kummankin tuloskappaleen yhteenvedoissa sekä pohdintaluvussa.
Tutkielmassani ei ole riskiä siihen, että ymmärtäisin väärin esimerkiksi haastateltavan sanomisia, mutta kuvia on mahdollista tulkita monin eri tavoin. Semioottisessa kuva-analyysissa merkkien tulkintaan vaikuttavat yksilön ympäröivä kulttuuri sekä tämän oma kokemushistoria (Seppä 2012, 134). Tämän vuoksi ihmiset kiinnittävät huomiota eri asioihin ja tekevät myös erilaisia tulkintoja samaa kuvaa analysoidessaan. Mietin, voinko ymmärtää kuvia niin sanotusti väärin, kun pyrin noudattamaan kuvia analysoidessani yhteisesti yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme jaettuja tulkintoja, mutta tulkintoihini vaikuttavat myös omat henkilökohtaiset kokemukseni. Varmastikin analyysissa on kohtia, joissa toiset olisivat tulkinneet kuvat eri tavoin. Uskon kuitenkin tehneeni kuvista tulkinnat, joista monet voivat pääosin olla yhtä mieltä kanssani.
Tutkimuksen tekijän tulee kuvata aineiston hankkimisen sekä johtopäätösten tekemisen prosessit huolellisesti ja laatia raportti, jonka avulla lukija pystyy arvioimaan tutkimuksen luotettavuutta (Moilanen & Räihä 2015, 63). Raportissa tulisi myös kuvailla tutkimusprosessia ja sen kehityskulkua niin tutkijan, aineistonkeruumenetelmän kuin
tutkimuskohteena olevan ilmiön suhteen (Kiviniemi 2015, 86). Tutkielmassa olen pyrkinyt tarkkaan ja huolelliseen raportointiin, jotta lukijan olisi mahdollista arvioida raportin avulla tutkielman tekemistä ja saavutettuja tuloksia. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa täsmällinen selostus tutkimuksen toteuttamisesta ja sen eri vaiheista parantaa luotettavuutta (Hirsjärvi ym. 2002, 214).
Kiviniemi (2015, 86–87) käsittää tutkimusraportin olevan tutkijan tuottama tulkinnallinen konstruktio ja siten ainutlaatuinen. Tutkija tulkitsee aineistoaan ja raportoi tulkinnoistaan omalla tavallaan. Tämän vuoksi toinen tutkija saattaisi luokitella saman aineiston eri tavoin ja painottaa enemmän joitakin muita aineiston ulottuvuuksia. Tulkinnallisuuden vuoksi tutkijan olisikin tärkeää pystyä osoittamaan tulkintojensa johdonmukaisuus ja uskottavuus sekä tuloksiensa perustelut lukijalle, tulkintojen todenperäisyyttä voi kuitenkin olla mahdotontakin osoittaa. (Emt., 86–87.) Tutkielmaa tehdessäni pyrin objektiiviseen analyysiin ja tulkintaan, siten että tutkielmani tulokset olisivat yleispäteviä ja yleisesti hyväksyttävissä olevista tulkinnoista lähtöisin, ja erityisesti pyrin avaamaan tämän raportissani. Tulkinnallisuuden tiedostaminen on osa tutkimuksen luotettavuuden käsittämistä.
Tutkielmani aineisto on julkinen ja periaatteessa kenellä tahansa on mahdollisuus tutustua analyysini kohteena oleviin kuviin tai toisintaa tämä tutkimusasetelma. Aineisto sinänsä ei siis ole minun tekemäni, vaan olemassa minusta riippumatta. Aineiston syntymiseen eivät vaikuta omat havaintoni tai se, kuinka taltion esimerkiksi haastattelut tai havainnot.
(Suoranta 2015, 297.) Verrattuna useisiin muihin kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruun menetelmiin oma aineistoni pysyy samana riippumatta tutkijasta. Sain aineistokseni yhtä lukuun ottamatta kaikki löytämäni ohjauksen oppikirjat. Pohdin, onko sillä merkitystä, että en siten käsittele kaikkia tämänhetkisiä ohjauksen oppikirjoja.
Aineistona olevien kirjojen kuvitus on keskenään erilaista, enkä voi tietää millaista kuvitusta viimeinen kirja olisi mukanaan tuonut. Toisaalta tästäkin aineistosta on mahdollista löytää yhdistäviä tekijöitä ja saavuttaa saturaatio.
Aineistoa analysoitaessa Moilasen ja Räihän (2015, 58) mukaan teoria toisaalta mahdollistaa aineiston erilaisen tarkkailun, mutta se rajaa myös joitakin näkökulmia pois.
Tämän vuoksi merkitysten kuvaamisen tulisi olla riippumatonta teoriasta. Tätä seuraavassa
teoreettisessa syventämisvaiheessa teoriaa tarvitaan (Emt., 58). Omassa tutkielmassani analyysin luokittelun perusteet nousivat osaltaan aineistosta ja osaltaan intersektionaalisuuden teoriasta. Mikäli käytössäni ei olisi ollut joitakin valmiiksi määriteltyjä tekijöitä, analyysin tekeminen olisi ollut erilaista. Kuvakokonaisuuden analyysin toteuttamiseksi ei olisi ollut yhtä selkeää ja johdonmukaista menetelmää, joka nyt ohjasi aineiston luokittelua. Toisaalta aineistosta olisi voinut nousta esiin muita asioita kuin tässä tarkastelussa.
Tulosluvuissa esittelen tulosten ohessa perusteluni sanallisesti ja osin kuvallisesti. Suoritin analyysin konnotatiivisena kuva-analyysina. Käytännössä kävin jokaisen työelämä-kuvituksen kuvan läpi saman kolmivaiheisen mallin mukaisesti. Anttilan (2000, 256–257) mukaan objektiivisuuden saavuttamista edesauttaa jonkinlaisen koodijärjestelmän käyttäminen, sillä tällöin työskentely ei ole intuitiivista. Koinkin kaavamaisen analyysin toteuttamisen edesauttavan johdonmukaista toimintaa. Myös koko oppikirjojen kuvituksen käsitteleminen Excel-muotoiseen taulukkoon teki työskentelystä järjestelmällistä ja harkittua.