Julkinen sektori on yleisesti alkanut hyödyntää yksityisiä toimijoita julkisten palveluiden tuot-tamisessa uuden julkisjohtamisen mukaisesti. Kuitenkin useissa tapauksissa oletetut hyödyt ei-vät välttämättä toteudu. Sipilän vuoden 2015 hallitusohjelmassa ostopalveluiden lisääminen nähtiin strategisena tavoitteena työnvälityksessä.
Uusi julkisjohtaminen on muuttanut paljon julkisen sektorin tapaa toimia. Länsimaissa on ko-ettu, että ei ole mahdollista lisätä rahankäyttöä julkiseen toimintaan vaan tavoitteena on ollut saada sama tai parempi tulos tehokkaammalla toiminnalla. Uusi julkisjohtaminen on vaikutta-nut varsinkin johtamisoppeihin. Julkiset toimijat ovat ottaneet mallia yritysten johtamistavoista.
Mallin mukaisesti poliitikot päättävät tavoitteet ja budjetin. Johtajat päättävät, miten rahat käy-tetään ja tavoitteisiin päästään. Virastot nähdään budjettivastuullisina toimijoina.
Nykyisin julkisjohtaminen perustuu enemmän vapaaehtoisuuteen ja vastuunjakamiseen. Johta-jat toimivat ammattijohtajien tavoin. Kehittämällä johtamista pyritään pois turhasta byrokrati-asta ja toiminta pyritään tekemään joustavaksi. Henkilöstöltä odotetaan myös tuloksellisuutta.
Virastoille on tuotu omat tuottavuus- ja tulostavoitteet joiden saavuttamisesta saa usein palk-kion.
Julkisten palveluiden tuottamistaon pyritty uudistamaan tuomalla joustavammat palvelut muun muassa lisäämällä verkkopalveluita ja ottamalla eri sektorit mukaan palveluiden tuottamiseen.
Toisaalta julkisia toimijoita on pyritty kannustamaan kilpailemiseen ja tehostamiseen. Julkiset toimijat kilpailevat niin toisia julkisia toimijoita että yrityksiä vastaan. Uuteen julkisjohtami-seen liittyy myös julkisten yritysten roolin muutos, joka on vaikuttanut varsinkin julkisiin yri-tyksiin vesi-, energia- ja kuljetusalalla.
Uusi julkisjohtaminen on kuitenkin tuonut myös omat ongelmansa. Sitä on kritisoitu siitä, että siinä otetaan liikaa mallia yksityisen sektorin johtamisesta, joka ei suoraan siirry julkiselle puo-lelle. Monet julkiset palvelut soveltuvat huonosti panos-tuottoajatteluun, koska tietyt palvelut on pakko tuottaa hinnasta välittämättä. Lisäksi julkista sektoria koskevat lait eivät ole uudistu-neet samalla kuin uusi johtamistapa on tullut. Virkamiehiä koskee virkamies- ja hallintolaki, jotka ovat välillä ristiriidassa tehostamistavoitteiden kanssa.
Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena olevaa palvelua voidaan pitää uuden julkisjohta-misen mukaisena kumppanuushankkeena, jossa yksityinen toimija ottaa osan riskeistä ja onnis-tuessaan saa osansa tuotosta. Toisaalta tässä tutkimuksessa ei tarkistella kuinka paljon eri toi-mijat jakavat toisilleen tietoja, joka on tärkeä osa yhteistyöhankkeita.
Julkisten palveluiden hankkimista muilta kuin viranomaisilta voidaan tarkastella ainakin johta-mis-, talous-, yhteiskunta tai oikeustieteen kannalta. Tässä tutkimuksessa näkökulma perustuu pääasiassa johtamis- ja taloustieteeseen. Pientä pohdintaa käytiin myös hallintolain ja poliittis-ten tieteiden avulla.
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, onko palvelu vaikutukseltaan positiivinen. Suurilla asiakasmäärillä tässä tutkimuksissa palvelu ei näyttänyt hyötyjä. Palvelun asiakkaat jopa työl-listyivät hitaammin, kuin pelkkiä TE-toimiston palveluita saavat. Tässä tutkimuksessa ei pys-tytty kuitenkaan tutkimusasetelmasta johtuen tekemään täysin varmoja johtopäätöksiä tulok-sista. Toisena tavoitteena oli löytää ne asiakassegmentit, mitkä hyötyisivät eniten palvelusta.
Tähän ei löytynyt varmaa vastausta. Keskiarvovertailulla eniten hyötyivät 55–64-vuotiaat. Hei-dänkin kohdalla työllistymisen kulut vastasivat julkisen sektorin saamaa hyötyä. Muiden tut-kittujen segmenttien kohdalla palvelun vaikutus oli negatiivinen. Tavoitteena oli myös löytää työllistymistä edistäviä toimia. Kuitenkaan palveluntuottajien välille ei tässä tutkimusmateri-aalilla saatu tilastollista eroa tuloksissa, joka olisi mahdollistanut tarkemman tarkastelun käy-tetyille menetelmille.
Tämän tutkimuksen tulokset vastaavat aiempia kansainvälisiä tutkimuksia (mm. Rehwald ym.
2017, Bennmaker ym. 2013, Krug & Stephan, 2016 ja Sundin 2015), joissa ei ole löydetty juurikaan hyötyä yksityisen työnvälityksen käytölle omana työnä tuetun palvelun sijaan.
Vaikka kaikkiin tutkimuskysymyksiin ei saatu tilastollisesti varmaa tulostan, niin tutkimus kui-tenkin tuo pohjaa jatkotutkimuksille. Vastaava tutkimus tulisi tehdä satunnaistetulla otoksella, jossa palveluun ilmoittautuneista otetaan otos, joka jää TE-toimiston palveluihin. Tällöin pys-tytään tuloksien perusteella selvittämään tehokkuuserot. Lisäksi tässä tutkimuksessa löydettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat työllistymisen todennäköisyyteen, kuten ikä, työttömyysetuuden maksaja ja palvelulinja. Tätä pystytään hyödyntämään sekä TE-toimiston työn suunnittelussa että mahdollisten ostopalveluiden kohdentamisessa.
Usein käytetään yksityisen toimijan mahdollisuutta toimia joustavasti, kun haetaan perusteluja yksityisen toimijan käyttöön tehtävissä, jotka ennen on kuulunut viranomaisille. Tosin yksityi-nen toimija hoitaessaan julkista tehtävää, kuten työnvälitystä, joutuu noudattamaan samoja la-keja kuin viranomainen. (PL 124§; HL 3§) Tämä asettaa viranomaisen toiminnassa ja johtami-sessa kysymyksen, miksi viranomainen ei voisi toimia vastaavasti joustavasti.
Niin yksityisen kuin julkisen sektorin työntekijöiden tavoitteiden priorisoinnilla on merkitystä henkilöasiakkaiden kannalta. Mikäli tärkein tavoite työntekijöille on vain täyttää avoinna oleva työpaikka työttömällä henkilöllä, on riskinä, että työntekijät esineellistävät työnhakija-asiak-kaat ja unohtavat heidän tavoitteet ja tahdon. Tällainen tutkimustulos saatiin Saksassa niiden työntekijöiden osalta joiden tehtävänä oli palvella työnantaja-asiakaita ja täyttää avoimia paik-koja työttömillä. (Sowa, ym. 2015)
Yksi asia, joka jää tästä ja aiemmista tutkimuksista puuttumaan, on se, että kuinka hyvin yksit-täistä ryhmää koskevat tulokset skaalautuu koskemaan koko työttömien joukkoa. Mikäli yhden työntekijän, toimijan tai ryhmän tehostunut työllistyminen heikentää muiden työttömien työl-listymistä, niin suuressa mittakaavassa työttömyyden lasku ei ole tehostunut. Tosin jos samat työttömyysjaksot saadaan lyhyemmiksi ja työpaikat nopeammin täytettyä, on sillä vaikutusta julkiseen ja yksityiseen talouteen.
Suomen pankin (2018) arvion mukaan Suomen työllisyys alkaa olla lähellä rakenteellista tasoa.
Työttömyyden lasku on johtunut heidän arvion mukaan siitä, että virta työttömyyteen on pie-nentynyt ja työpaikkojen määrä on noussut. Tämä on kuitenkin suhdanneriippuvaista eikä ole pienentänyt juurikaan työttömyyden kovaa ydintä. Mikäli muutosta ei tehdä, heidän arvioin mukaan rakennetyöttömyys pienenee vain pitkän nousukauden tullessa. Rakennetyöttömyyden syntyyn ei ole vielä TE-toimistot pystyneet vastaamaan. Yksityisillä palveluntuottajilla voisi olla mahdollisesti omat ratkaisunsa rakennetyöttömien auttamiseksi.
LÄHTEET
Aaltio, E. (2013). Hyvinvointivaltio, Baumolin tauti ja väärät lääkkeet. Poliittinen talous, 1, p.
13.
Ackroyd, S., Kirkpatrick, I. & Walker, R. (2007). PUBLIC MANAGEMENT REFORM IN THE UK AND ITS CONSEQUENCES FOR PROFESSIONAL ORGANIZATION: A COM-PARATIVE ANALYSIS. Public Administration, 85(1), pp. 9-26.
Afonso, A. & Fernandes, S.(2006). Measuring local government spending efficiency: Evidence for the Lisbon region. Regional Studies, 40(1), pp. 39-53.
Afonso, A., Schuknecht, L & Tanzi, V. (2010). Public sector efficiency: Evidence for new EU member states and emerging markets. Applied Economics, 42(17), pp. 2147-2164.
Aho, S. (2008). Miksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden mitattu vaikuttavuus on keskimäärin alhainen?: Työllistyvyyden parantamispyrkimysten arvioinnin keskeisten ongelmien tarkaste-lua. Hallinnon tutkimus, 27(4), p. 7.
Alonso, J, Clifton, J. & Diaz-Fuentes, D. (2015). The impact of New Public Management on efficiency: An analysis of Madrid's hospitals. Health policy, 119(3), pp. 333-340.
Alonso, J., Clifton, J. & Diaz-Fuentes, D. (2016). Public private partnerships for hospitals: Does privatization affect employment? Journal of Strategic Contracting and Negotiation, 2(4), pp.
313-325.
Andersson, C., Månsson, J. & Sund. K. (2014). Technical efficiency of Swedish employment offices. Socio-Economic Planning Sciences, 48(1), pp. 57-64.
Andrews, R., Beynon, M. & Genc, E. (2017). Strategy Implementation Style and Public Service Effectiveness, Efficiency, and Equity. Administrative Sciences, 7(1), p. 4.
Andrews, R. & Entwisle, T. (2013). Four Faces of Public Service Efficiency: What, how, when and for whom to produce. Public Management Review, 15(2), pp. 246-264.
Andrews, R.& Van de Walle, S. (2013). New Public Management and Citizens' Perceptions of Local Service Efficiency, Responsiveness, Equity and Effectiveness. Public Management Re-view, 15(5), pp. 762-783.
Almog-Bar, M. (2018). Civil Society and Nonprofits in the Age of New Public Governance:
Current Trends and Their Implications for Theory and Practice. Nonprofit Policy Forum, 8(4), pp. 343-349.
Alonso, J. Clifton, J. & Diaz-Fuentes, D. (2015). The impact of New Public Management on efficiency: An analysis of Madrid's hospitals. Health policy, 119(3), pp. 333-340.
Althin, R., Behrenz, L., Färe, R., Grosskopf, S. & Mellander, E. (2010). Swedish employment offices: A new model for evaluating effectiveness. European Journal of Operational Research, 207(3), pp. 1535-1544.
Asatryan, Z., Heinemann, F & Pitlik, H. (2017). Reforming the public administration: The role of crisis and the power of bureaucracy. European Journal of Political Economy, 48(C), pp. 128-143.
Asogwa, B. E. (2013). Electronic government as a paradigm shift for efficient public services.
Library Hi Tech, 31(1), pp. 141-159.
Autioniemi, J. (2017). Kohti hyvää hallintoa, kohti yleistä etua? Tiedepolitiikka : Edistykselli-nen tiedeliitto ry:n julkaisu, 42(1), pp. 7-15.
Axelsson, K., Melin, U & Lindgren, I. (2013). Public e-services for agency efficiency and citi-zen benefit — Findings from a stakeholder centered analysis. Government Information Quar-terly, 30(1), pp. 10-22.
Baker, N. B. (2016). Transaction Costs in Public–Private Partnerships: The Weight of Institu-tional Quality in Developing Countries Revisited. Public Performance & Management Review, 40(2), pp. 431-455.
Bao, G., Wang, X., Larsen, G. & Morgan, D. (2013). Beyond New Public Governance: A Value-Based Global Framework for Performance Management, Governance, and Leadership.
Administration & Society, 45(4), pp. 443-467.
Barlow, J., Roehrich, j. & Wright, S. (2013). Europe sees mixed results from public-private partnerships for building and managing health care facilities and services. Health affairs (Pro-ject Hope), 32(1), p. 146-154.
Bennmarker, H., Grönqvist, E. & Öckert, B. (2013). Effects of contracting out employment services: Evidence from a randomized experiment. Journal of Public Economics, 98(C), pp.
68-84.
Bernhard, S. & Wolff, J. (2008). Contracting out placement services in Germany: Is assignment to private providers effective for needy job-seekers? IDEAS Working Paper Series from RePEc.
Boll, J. & Hoeberg, L. (2013). Performance Management and Evaluation in the Danish Public Employment Service. New Directions for Evaluation, 2013(137), pp. 57-67
Boussabaine, H. A. (2014). Risk pricing strategies for public-private partnership projects. Ho-boken: Wiley-Blackwell.
Bovaird, T. & Loeffler, E. (2012). From Engagement to Co-production: The Contribution of Users and Communities to Outcomes and Public Value. VOLUNTAS: International Journal of Voluntary and Nonprofit Organizations, 23(4), pp. 1119-1138.
Bright, L. (2008). Does public service motivation really make a diferrent on the job satisfaction and turnover intentions of public employees? American Review of Public Administration, 38(2), pp. 149-166.
Brookes, S. (2011). Crisis, confidence and collectivity: Responding to the new public leader-ship challenge. Leaderleader-ship, 7(2), pp. 175-194.
Burgess, S. & Ratto, M. (2003). The Role of Incentives in the Public Sector Issues and Evi-dence. Oxford Review of Economic Policy, 19(2), pp. 285-300.
Carvalho, C. & Brito, C. (2012). Assessing Users' Perceptions on how to Improve Public Ser-vices Quality. Public Management Review, 14(4), pp. 451-472.
Choi, J. (2016). New Public Management or Mismanagement? The Case of Public Service Agency of Indonesia. Journal of Government and Politics, 7(1), pp. 104-127.
Chowdhury, A, Chen, P. & Tiong, R. (2011). Analysing the structure of public–private part-nership projects using network theory. Construction Management and Economics, 29(3), pp.
247-260.
Christensen, T. & Laegreid, P. (2001). NEW PUBLIC MANAGEMENT: The effects of con-tractualism and devolution on political control. Public Management Review, 3(1), pp. 73-94.
de Bruijn, H. (2002). Performance measurement in the public sector: Strategies to cope with the risks of performance measurement. International Journal of Public Sector Management, 15(7), pp. 578-594.
Di Pietro, L, Mugion, R. & Renzi, M. (2013). An integrated approach between Lean and cus-tomer feedback tools: An empirical study in the public sector. Total Quality Management &
Business Excellence, 24(7-8), pp. 899-917.
Eestilä, M. (2015). Kiitä ja kannusta. Suomen Eläinlääkärilehti. 1/2015. pp. 3.
Filander, K. (1999). Julkisen sektorin kehittämispuhe ja vastarinnan strategiat. Yhteiskuntapo-litiikka, 64(4), pp. 352-358.
Guo, H. & Ho, A. (2018). Support for contracting-out and public-private partnership: Exploring citizens’ perspectives. Public Management Review, pp. 1-21.
Hallituksen esitys. (2018). Hallituksen esitys vuoden 2019 budjetiksi. Valtionvarainministeriö Hallitusohjelma. (2015). Ratkaisujen Suomi Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma. Hallituksen julkaisusarja 10/2015
Finn, D. (2012) Sub-contracting in public employment services: review of research findings and literature on recent trends and business models, the european commission mutual learning programme for public employment services, DG employment.Social Affairs and Inclusion
Finn, D. (2010). Outsourcing Employment Programmes: Contract Design and Differential Pri-ces. European Journal of Social Security, 12(4), pp. 289-302.
Frey, B., Homberg, F. & Osterloh, M. (2013). Organizational Control Systems and Pay-for-Performance in the Public Service. Organization Studies, 34(7), pp. 949-972.
Hainmueller, J., Hofmann, B., Kurg, B. & Wolf, K. (2016). Do Lower Caseloads Improve the Performance of Public Employment Services? New Evidence from German Employment Offi-ces. Scandinavian Journal of Economics, 118(4), pp. 941-974.
Hardill, I. & Dwyer, P. (2011). Delivering Public Services in the Mixed Economy of Welfare:
Perspectives from the Voluntary and Community Sector in Rural England. Journal of Social Policy, 40(1), pp. 157-172.
Hartley, J. (2018). Ten propositions about public leadership. International Journal of Public Leadership, 14(4), pp. 202-217.
Hatry, H. (2013). Sorting the Relationships Among Performance Measurement, Program Eva-luation, and Performance Management.(Report). New Directions for EvaEva-luation, 2013(137), p.
19.
Haveri, A. (2003). Verkostokunta on mahdollisuus, uhka ja haaste. Kuntalehti, 31(2), pp. 85-86.
Hauner, D. & Kyobe, A. (2010). Determinants of Government Efficiency. World Development, 38(11), pp. 1527-1542.
Hendesron, J. & Seden, J. (2017). What we want from social care managers? Aspirations and realities. Teoksessa: Chandler, J., Dent, M. & Barry, J. (toim.). Questioning the new public management (First edition.). Abingdon, Oxon ; New York, NY, USA: Routledge.
Herranen, O. (2015). Uusi julkisjohtaminen ja valtion tuottavuusohjelman kova ydin. Hallinnon tutkimus, 34(1), pp. 27-42.
Hilmer Pedersen, K. & Johannsen, L. (2018). New Public Governance in the Baltic States:
Flexible Administration and Rule Bending. Public Performance & Management Review, pp. 1-20
Hintsa, R. (2011). Hyvä hallinto ja uusi julkisjohtaminen kunnallisen tietojohtamisen lähtökoh-tina. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Hjerppe, R. & Virén, M. (2000). Tuottavuuden kasvu julkisessa sektorissa: Unohdettu mutta sitäkin tärkeämpi kiistakysymys. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 96(3), pp. 428-440 Ibsen, C., Larsen, T. Madsen, J. & Due, J. (2011). Challenging Scandinavian employment re-lations: The effects of new public management reforms. The International Journal of Human Resource Management, 22(11), pp. 2295-2310.
Ho, A. (2007). Citizen participation in performance measurement. Teoksessa: Box R. (toim.) Democracy and public administration. Armonk, N.Y.: M.E. Sharpe
Howlett, M., Kekez, A. & Poocharoen, O. (2017). Understanding Co-Production as a Policy Tool: Integrating New Public Governance and Comparative Policy Theory. Journal of Compa-rative Policy Analysis: Research and Practice, 19(5), pp. 487-501.
Hwang, J. & Akdede, S. (2011). The influence of governance on public sector efficiency: A cross-country analysis. The Social Science Journal, 48(4), pp. 735-738.
Höglund, L., Holmgren, C., Mårtensson, M & Svärdsten, F. (2018). Strategic Management in the Public Sector: How Tools Enable and Constrain Strategy Making. International Public Ma-nagement Journal, pp. 1-28.
Jahn, E. & Ochel, W. (2007). Contracting-out employment services: Temporary agency work in Germany. Journal of European Social Policy, 17(2), pp. 125-138.
Jamali, D. (2007). A study of customer satisfaction in the context of a public private partnership.
International Journal of Quality & Reliability Management, 24(4), pp. 370-385.
Jones, S. (2017). Uses and limitations of performance measurement in the civil service: An assesment from the Singapore and New Zealand expereriences. Teoksessa: Chandler, J., Dent, M. & Barry, J. (toim). Questioning the new public management (First edition.). Abingdon, Oxon ; New York, NY, USA: Routledge.
JTYPL (2012) 916/2012. Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista.
Jylhäsaari, J. (2009) Johtamisen muutos kuntien perusterveydenhuollon organisaatioissa.
Tietoista uudistamista vai realiteetteihin sopeutumista? Acta Wasaensia 212. Vaasa: Vaasan yliopisto
Kari, M. (2016). Työttömyyden kustannukset, työttömyysturvan vaikutus työmarkkinakäyttäy-tymiseen ja työvoimapalvelut. Palkansaajien tutkimuslaitos. Työpapereita: 305.
Ke, Y., Wang, S., Chan, A. & Lam, P. (2010). Preferred risk allocation in China’s public–
private partnership (PPP) projects. International Journal of Project Management, 28(5), pp.
482-492.
Keers, B. & Van Fenema, P. (2018). Managing risks in public-private partnership formation projects. International Journal of Project Management, 36(6), pp. 861-875.
Kela. (2018). Tilastokatsaus: Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 % vuonna 2017.
Verkossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201803013640 Viitattu: 31.1.2019
Kelly, R. M. (1998). An inclusive Democratic polity, representative bureaucracies, and the new public management.(Symposium: Leadership,, Democracy, and the New Public Management).
Public Administration Review, 58(3), p. 201
Keränen, O. (2017). Roles for developing public–private partnerships in centralized public pro-curement. Industrial Marketing Management, 62, pp. 199-210.
Kirkpatrick, I., Sturdy, A., Reguera, A., Blanco-Oliver, A. & Veronesi, G. (2018). The impact of management consultants on public service efficiency. Policy & Politics.
Klijn, E. & Teisman, G. (2003). Institutional and Strategic Barriers to Public—Private Part-nership: An Analysis of Dutch Cases. Public Money & Management, 23(3), pp. 137-146.
Knuth, M. (2014). Broken Hierarchies, Quasi‐markets and Supported Networks – A Gover-nance Experiment in the Second Tier of G ermany's Public Employment Service. Social Policy
& Administration, 48(2), pp. 240-261.
Koivumäki, J. (2005). Uusi julkisjohtaminen ja työelämän muutokset 1990-luvulla: Läheni-vätkö julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajien työelämäkokemukset? Hallinnon tutkimus, 24(3), p. 14-31
Koppenjan, J. Koliba, C. (2013). Transformations Towards New Public Governance: Can the New Paradigm Handle Complexity? International Review of Public Administration, 18(2), pp.
1-8.
Korkein hallinto-oikeus. (2015). KHO:2015:133. Vuosikirjapäätökset. Helsinki.
Korkman, S. (2011). Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta? [Helsinki]: Taloustieto
Lumijärvi, I. (2008). Johtamisen merkitys tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä.
Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 36(4), p. 6.
Krug, G.& Stehphan G. (2016). Private and Public Placement Services for Hard-to-Place Unemployed: Results from a Randomized Field Experiment. ILR Review, 69(2), pp. 471-500.
Kulovaara, K. (2014). Kapitalismin kolmas henki ja managerialismi uuden hallinnan ideolo-giana. Politiikka : Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu, 56(2), pp. 116-131.
Lane, J. & Wallis, J. (2009). Strategic management and public leadership. Public Management Review, 11(1), pp. 101-120.
Lane, J. (2000). New public management. London ; New York: Routledge.
Liegl, B. (1998). The Fallacies of New Public Management -Can they still be prevented in the Austrian Context?
Ludwig‐Mayerhofer, W., Behrend, O & Sondermann, A. (2014). Activation, Public Emplo-yment Services and their Clients: The Role of Social Class in a Continental Welfare State.
Social Policy & Administration, 48(5), pp. 594-612.
Lähdesmäki, K. (2003). New public management ja julkisen sektorin uudistaminen: Tutkimus tehokkuusperiaatteista, julkisesta yrittäjyydestä ja tulosvastuusta sekä niiden määrittelemistä
valtion keskushallinnon reformeista Suomessa 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Vaasa:
Vaasan yliopisto.
Lähdesmäki, K. (2011). NEW PUBLIC MANAGEMENT JULKISJOHTAMISEN UUDISTAJANA – YHÄ KESTOSUOSIKKI REFORMEISSA? Teoksessa: Hyyryläinen, E. &
Viinamäki, O. (toim). Julkinen hallinto ja julkinen johtaminen: Juhlakirja professori Ari Sal-misen 60-vuotispäivän kunniaksi. Vaasa: Vaasan yliopisto. 75-87.
Maczulskij, T. (2016). Työttömyyskassoihin kuulumattomilla on suuri työttömyysriski. Talous
& yhteiskunta, 44(3), pp. 44-49.
Maibom, J., Rosholm, M. & Svarer, M. (2017). Experimental Evidence on the Effects of Early Meetings and Activation.(Report). Scandinavian Journal of Economics, 119(3), p. 541.
Mansikka, T. & Niemi, J. (2017). Uusi julkisjohtaja virkarikosepäiltynä: New Public Manage-ment -johtajuuden ja virkamiesjohtajuuden identiteetit tuomioiden ja syyttämättä jättämispää-tösten perusteluissa. Lakimies : Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen aikakauskirja, 115(3), p. 15.
Malbon, E., Carey, G. & Reeders, D. (2018). Mixed accountability within new public gover-nance: The case of a personalized welfare scheme in early implementation. Social Policy and Administration,
Metcalfe, L. (1993). Public management: from imitation to innovation. Teoksessa Kooiman, J.
(toim.) Modern governance: New government-society interactions. London ; Newbury Park, Calif.: Sage.
Morse, R., Buss, T. & Kinghorn, C. (2007). Transforming public leadership for the 21st cen-tury. Armonk, N.Y.: M.E. Sharpe, Inc.
Mouraviev, N. & Kakabadse, N. (2014). “Rules of engagement”. Journal of Management De-velopment, 33(6), pp. 551-563.
Nahavandi, A. & Corbett, L. (2018). Leaping into public leadership. International Journal of Public Leadership, 14(4), pp. 218-231.
Nenonen, T. & Kajanoja, J. (2012). Paltamon Työtä kaikille -kokeilun prosesseja, haasteita ja onnistumisia 2009-2012: Työllisyys, terveys ja hyvinvointi : Paltamon työllistämismallin arvi-ointitutkimus 2009-2013. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Newman, J. (2017). Governing public-private partnerships. Montreal ; Kingston ; London ; Chicago: McGill-Queen's University Press.
Nummenmaa, L. (2004). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Tammi.
Oikeuskanslerinvirasto. (2018). Viranomaisen vastuu neuvonnasta ja asiakirjan siirrosta.
OKV/2011/1/2017. Helsinki
Onrubia-Fernández, J. & Fuentes, A. (2017). How costly are public sector inefficiencies? A theoretical framework for rationalising fiscal consolidations. Economics, 11(35), pp. 1-20.
Oosi, O. (2016). Osataanko yksityistä palvelutuotantoa hyödyntää työnvälityksessä? Työpoliit-tinen aikakauskirja, 59(1), pp. 40-50.
Page, M. (2016). Public leadership. International Journal of Public Leadership, 12(2), pp. 112-128.
Pana, E. & Nisulescu, I. (2015). PUBLIC PRIVATE PARTNERSHIP OFFERS NO MAGIC SOLUTIONS, BUT A METHOD FOR RESOLVING COMMUNITY NEEDS. Annals of the University of Oradea: Economic Science, 25(1), pp. 295-303.
Peters, G., 2011. COMPARATIVE PUBLIC ADMINISTRATION: AFTER NEW MANAGE-MENT, WHAT? Teoksessa: Hyyryläinen, E. & Viinamäki, O. (toim). Julkinen hallinto ja jul-kinen johtaminen: Juhlakirja professori Ari Salmisen 60-vuotispäivän kunniaksi. Vaasa: Vaa-san yliopisto. 75-87.
Pitkänen, S., Mertala, S. & Ala-Kauhuluoma, M. (2016). TE-palveluissa vahvistettava kokei-luista kumppanuuksiin perustuvaa monikanavaisuutta ja yhteiskehittämistä. Työpoliittinen ai-kakauskirja, 59(1), pp. 5-11.
Pollitt, C. & Bouckaert, G. (2011). Public management reform: A comparative analysis : new public management, governance, and the neo-Weberian state (3rd ed.). Oxford ; New York:
Oxford University Press.
Raivio, K. (2002). Voiko tehokkuus nakertaa ammatti- ja sosiaalietiikkaa? Yhteiskunta-politiikka, 67(2), pp. 172-175.
Rehwald, K. Rosholm, M. & Svarer, M. (2017). Do public or private providers of employment services matter for employment? Evidence from a randomized experiment. Labour Economics, 45, pp. 169-187
Reid, L. (2014). Adding value through new public leadership. International Journal of Leader-ship in Public Services, 10(4), pp. 233-242.
Roehrich, J. K., Lewis, M. & George, G. (2014). Are public–private partnerships a healthy option? A systematic literature review. Social Science & Medicine, 113(C), pp. 110-119.
Sabau-Popa, L. (2012). ADVANTAGES AND RISKS OF USING THE PUBLIC-PRIVATE PARTNERSHIP IN ROMANIA. Annals of the University of Oradea: Economic Science, 1(2), pp. 505-510.
Saint‐Martin, D. (1998). The New Managerialism and the Policy Influence of Consultants in Government: An Historical–Institutionalist Analysis of Britain, Canada and France. Govern-ance, 11(3), pp. 319-356.
Schubert, T. (2009). Empirical observations on New Public Management to increase efficiency in public research—Boon or bane? Research Policy, 38(8), pp. 1225-1234.
Sinisammal, J., Leviäkangas, P., Autio, T. & Hyrkäs, E. (2016). Entrepreneurs ' perspective on public-private partnership in health care and social services. Journal of Health Organization and Management, 30(1), pp. 174-191.
Sowa, F., Reims, N. & Theuer, S. (2015). Employer orientation in the German public emplo-yment service. Critical Social Policy, 35(4), pp. 492-511.
Suomen Pankki. (2018). Työttömyys lähellä rakenteellista tasoaan. Euro & talous, 26(3), pp.
47-49.
Sund, K. (2015). Did the Introduction of Private Contractors Improve Turnover to Employment in the Swedish Labor Market? Journal of Labor Research, 36(4), pp. 389-408.
Sund, K. (2015). Did the Introduction of Private Contractors Improve Turnover to Employment in the Swedish Labor Market? Journal of Labor Research, 36(4), pp. 389-408.