VIHDINTIE JA HAAGAN LIIKENNEYMPYRÄ

Vihdintien, nykyisen seututien 120, linjaus liittyy sekä valtatien 1 (Helsinki-Turku), valtatien 2 (Helsinki-Pori) että valtatien 3 (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Vaasa) historiaan. Kaikkiin mainittuihin kaupunkeihin johtavat reitit kulkivat vielä 1930-luvulla samaa mutkittelevaa väylää pitkin Haagan kauppa-lan eteläpuolitse. Nykyisessä Haagassa sen palasia ovat Vanha Turun maantie ja Vanha viertotie.

1930-luvun aikana maantietä alettiin oikaista Helsingin ja Haagan kauppalan alu-eilla. Vuoden 1932 ilmakuvassa on rakenteilla nykyisen Mannerheimintien suo-ristettu linjaus nykyiseen Vihdintien risteykseen saakka. Vuonna 1935 Helsingin Sanomat uutisoi ns. Haagan mutkien oikaisusta⁴⁹, mikä merkitsi nykyisen Vihdintie-Pitäjänmäentie-linjauksen rakentamista. Vuoden 1940 opaskarttaan em. linjaus on merkitty nimellä Läntinen puistotie, joka periytyy Saarisen suun-nitelmasta. Kiinnostavaa tässä linjauksessa on, että se poikkeaa Aminoffin kaava-luonnoksen mukaisesta linjauksesta, joka olisi kulkenut vieläkin suorempaa reit-tiä: ensin seitsemän säteittäiskadun yhtymäpisteeseen, Länsi Ympyrään, ja siitä suoraan Pitäjänmäkeen. Näyttääkin siltä, että 1935 toteutetussa linjausratkaisussa varauduttiin kaavaluonnoksen mukaisen korttelirakenteen rakentamiseen myö-hemmin – nykyisen Pitäjänmäentien linjaus seurailee kaavaluonnoksen mukaisia Ratsumestarintie- ja Ulko ympyrä -nimisiä katuja. Korttelirakenteen täydentymi-seen varautumitäydentymi-seen viittaa myös HS:n uutitäydentymi-seen liitetty suunnitelmakuva, jossa on hahmoteltu rakennettavan tielinjauksen lisäksi myös Länsi Ympyrä. Vuoden 1935 tieoikaisu lienee näin ollen pikaisella aikataululla turvallisuusnäkökohtien takia⁵⁰ tehty taloudellinen väliaikaisratkaisu. Tämä nykyinen Vihdintie-Pitäjänmäentie-linjaus jäi kuitenkin pysyväksi, mahdollisesti sodan ja vuoden 1946 alueliitoksen myötä tapahtuneen uudelleenkaavoittamisen takia.

49 HS 4.1.1935 Turun valtaväylää oikaistaan.

50 ibid.

Vuonna 1938 valtatieksi 2 nimettiin reitti Helsingistä Poriin. Tie erkani val-tatiestä 1 Nummen Saukkolassa. Myös valtatie 3 kulki Helsingistä Haagan läpi Pitäjänmäkeen asti samaa väylää pitkin. Vuosina 1942-1957 rakennettiin koko-naan uusi kakkostie reitille Helsinki-Hämeenkylä-Forssa-Pori, mikä tarkoitti nykyisestä liikenneympyrästä kohti pohjoista lähtevän Vihdintien osuuden rakentamista. Jo vuoden 1940 opaskartassa on hahmoteltu tämän tien erkane-minen ”Läntisestä puistotiestä” paikassa, jonka viereen reilun vuosikymmenen päästä huoltoasema rakennettiin. Vuoden 1943 ilmakuvassa em. tien alkupää on rakenteilla. Vuoden 1950 ilmakuvassa rakennustyöt eivät ole sotavuosien takia edenneet – rautatien ylittävää siltaa ei vieläkään ole rakennettu ja liikennöinti ei ole alkanut. Vuoden 1956 ilmakuvassa Vihdintien Helsingin puoleinen osuus on käytössä ja huoltoasemarakennus on rakennettu sen ja nykyisen Pitäjänmäentien risteykseen.

On siis huomattava, että huoltoaseman rakentamisen aikaan sekä Turkuun että Poriin, ja lyhyen aikaa mahdollisesti myös Hämeenlinnaan⁵¹, suuntautuva tieliikenne kulki sen sivuitse. Sijainti oli näin ollen valtakunnallisen liikenteen kannalta erittäin otollinen. Liikennemäärät olivat kuitenkin jatkuvassa kasvussa, ja uusia ulosmenoteitä alettiin rakentaa. Valtatie 3 linjattiin pian kulkemaan nykyistä Hämeenlinnanväylää pitkin. Jo vuoden 1952 Etelä-Haagan asemakaavan selostuksessa oli mainittu, että Turuntielle oli suunnitteilla uusi linjaus Haagan ulkopuolelta⁵². Vuonna 1956 alettiinkin rakentaa valtatien 1 uutta linjausta, Tarvontietä, Munkkivuoren eteläpuolelle. Tie valmistui vuonna 1962 maamme ensimmäiseksi moottoritieksi.⁵³ Poriin johtavan valtatien 2 alkupää taas todet-tiin liikenteellisesti epäturvalliseksi, ja se linjattodet-tiin uudelleen 1970-luvun alussa erkanemaan valtatiestä 1 Vihdin Palojärven kohdalla⁵⁴. Kakkostien alkupää

51 Vuoden 1950 ilmakuvassa nykyisen Hämeenlinnanväylän alkupää on rakenteilla, vuoden 1956 ilmakuvassa käytössä. KMP ortokuvat 1950 & 1956.

52 Asemakaavan 3261 selostus, s. 4.

53 Grönroos 1, Valtatie 1. Tietä oli vuoden 1960 yleiskaavan, jonka suunnittelu oli aloitettu jo 1953, mukaan tarkoitus jatkaa Pikku Huopalahden yli Pasilaan asti. Mm.

vuoden 1964 ilmakuvassa näkyvät jäljet Tarvontien ja Huopalahdentien risteysalueen keskellä lienevät muistumaa tästä aikomuksesta. KMP ortokuva 1964.

54 Grönroos 1, Valtatie 2.

39

Helsingistä Vihtiin saakka muutettiin nykyiseksi seututieksi 120. Näin huolto-aseman liikenteellinen asema oli muuttunut valtakunnallisesta seudullista liiken-nettä palvelevaksi.

Vihdintien ja Pitäjänmäentien risteys on vuosien varrella ollut monenlaisen suun-nittelun kohteena. Vielä vuoden 1945 kiinteistökarttaan on merkitty Eliel Saarisen suunnitelmaan pohjautunut kiinteistöjako ja toteutumaton Länsi Ympyrä -ris-teys, jossa nykyiset Vihdintie, Pitäjänmäentie, Huopalahdentie ja Eliel Saarisen tie ja kaksi muuta katua olisivat yhtyneet nykyistä liikenneympyrää hieman pohjoisempana. Vuonna 1952 vahvistetussa asemakaavassa, joka on risteyksen alueella osittain edelleen voimassa, paikkaan esitettiin uudenlainen tasoristeys-järjestely. Vuoden 1956 ilmakuvassa Eliel Saarisen tien linjausta on alettu raken-taa sen mukaisesti tien nykyisen linjauksen pohjoispuolelle. Huopalahdentie on samassa ilmakuvassa rakennettu vanhalle Turun maantielle asti, ja vuoteen 1960 mennessä lienee valmistunut osuus Pitäjänmäentielle asti⁵⁵.

Tämän pidemmälle asemakaavan saneleman tasoristeyksen rakentaminen ei edennyt. Oletettavasti havahduttiin siihen, että autoliikenteen räjähdysmäisesti kasvettua se olisi ollut vaarallinen. 1960-luvun alussa risteykseen päätettiinkin rakentaa liikenneympyrä. Tommi Lindh mainitsee risteysaluetta koskevan vuo-den 1961 suunnitelman Ehdotus Vihdintien ja Pitäjänmäentien risteyksen järjes-telyksi (nro 4987), jonka mukaan liikenneympyrä lienee toteutettu⁵⁶. Suunnitelma esiteltiin Helsingin Sanomissa vuonna 1962. Uutisesta selviää, että risteykseen rakennetaan kiertosaareke ”selvittämään sitä liikennesirkusta, jonka piirissä ajoneuvot tätä nykyä tässä viiden tien risteyksessä kieppuvat”.⁵⁷ Suunnitelman mukaisesti Eliel Saarisen tien linjausta siirrettiin etelämmäs, ja aiottu

poh-55 MML Peruskartta nro. 2034 03, 1960.

56 Lindh 1996, s. 14.

57 HS 9.11.1962 65 mmk:n liikenneympyrä – Halkaisija 120 metriä.

Vielä vuoden 1945 kiinteistökartassa on näkyvissä pääosin Saarisen suunnitelman mukainen korttelijako, mutta Pohjoinen puistotie kortteleineen on poistunut, mahdollisesti soisen maaston takia (vrt. kartta s. 22).

Vanha Turun maantie mutkittelee kuvassa alhaalla, suoristettu tielinjaus halkoo aluetta keskeltä.

Nykyisten liikenneympyrän ja huoltoaseman tontin paikat on tekijä merkinnyt kuvaan punaisella.

Helsingin karttapalvelu, kiinteistökartta 1945 © Helsingin Kaupunki, kuvankäsittely tekijän.

40

joisempi linjaus, jota oli jo alettu rakentaa, on nykyään metsikön läpi kulkeva polku. Liikenneympyrä valmistui vuonna 1964, vaikka sitä koskevaa virallista asemakaavaa ei koskaan ole vahvistettu. Vanha Pitäjänmäentien linjaus hahmot-tuu nykyäänkin kevyen liikenteen väylien linjauksissa liikenneympyrän lounais-puolella, ja Vihdintien vanha linjaus ympyrän läpi hahmottui vielä vuoden 1997 ilmakuvassa metsittymättömänä kohtana. Liikenneympyrän voi nähdä olevan Eliel Saarisen suunnitelmaan sisältyneen Länsi Ympyrän henkinen perillinen – se toteutui samankokoisena mutta fyysisesti hieman eri paikkaan. Länsi Ympyrässä yhdistyvistä seitsemästä säteittäisyhteydestä viiden voi katsoa toteutuneen.

Suomen suurin liikenneympyrä osoittautui kuitenkin riittämättömäksi liiken-nemäärien kasvaessa 1960-luvulla. Vuonna 1970 Helsingin Sanomat otti kantaa sen ongelmiin peräti pääkirjoituksessaan⁵⁸. Jo tässä kirjoituksessa viitataan val-misteilla olleisiin eritasoliittymäsuunnitelmiin sekä suunnitelmaan uudelleen-linjata moottoritieksi kehitettävä valtatie 3 Vihdintietä pitkin. Liikenneympyrän ongelmista kertoo lisäksi se, että 1971 Helsingin Sanomat raportoi poliisin jou-tuneen ohjaamaan autoja jopa jalkakäytävälle ympyrän ruuhkien purkamiseksi.⁵⁹ Ympyrän liikenteen kaoottisuus tulee hyvin havainnollisella tavalla ilmi myös vuoden 1976 lyhytelokuvassa Robinson Crusoe Jr., jossa päähenkilön auto sam-muu liikenneympyrän keskelle eikä päähenkilö pääse ympyrästä pois ja lopulta eksyy ympyrän keskellä olevaan metsikköön. Elokuvan helikopterikuvassa näyt-täytyy paitsi ympyrän runsas liikenne, myös huoltoasemarakennuksen sijainti Vihdintien varren rakennusryhmän päätteenä, tuolloin vielä rakentumattoman Haagan puiston vieressä.⁶⁰

Liikenneympyrän ongelmia lähdettiin ratkomaan, ja vuonna 1973 Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti KM Insinööritoimisto Oy:lla

suun-58 HS 22.2.1970 Noiduttu ympyrä (pk.).

59 HS 2.6.1971 Ihmeentekijöitä Vihdintiellä – Tuhat autoa sovitetaan sadan auton ympyrään.

60 Robinson Crusoe Jr. 1976.

nitelman, jossa selvitettiin kuusi eri vaihtoehtoa risteyksen ongelmien ratkaisemi-seksi liikenneympyrän purkamisella ja uuden eritasoliittymän rakentamisella.⁶¹ Suunnitelma ei toteutunut, ja jo seuraavana vuonna Helsingin Sanomat uutisoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitetystä toisenlaisesta suunnitelmasta, jossa liikenneympyrä olisi muutoin jäänyt pääosin entiselleen mutta Vihdintie olisi kai-vettu n. kuuden metrin syvyyteen alittamaan ympyrä.⁶²

Suunnitelmat eivät edenneet ilmeisesti siksi, että 1970-luvun öljykriisi pysäytti moottoritierakentamisen lähes kymmeneksi vuodeksi. Myös Hämeenlinnan moottoritien linjaukseen liittyvä problematiikka ratkesi viimeistään vuonna 1975, jolloin Hämeenlinnanväylän alkupää rakennettiin nelikaistaiseksi.⁶³ Lisäksi valtatien 2 alkupään muuttaminen seututieksi 1970-luvun alussa vähensi liiken-nepaineita ympyrässä. Nämä tekijät yhdessä lienevät vaikuttaneen siihen, että eritasosuunnitelmista luovuttiin. Pienempiä turvallisuutta lisääviä muutoksia kuitenkin tehtiin, sillä vuonna 1984 Helsingin Sanomat uutisoi liikenneympyrän turvallisuuden parantamisesta muuttamalla se liikennevalo-ohjatuksi ja kevyen liikenteen väylien kaivamisesta Huopalahdentien ja Vihdintien pohjoiseen suun-tautuvan osan ali⁶⁴. Pitäjänmäentien alittava yhteys oli toteutettu jo aiemmin.

Vuoden 1988 ilmakuvassa mainitut uudet järjestelyt ovat rakenteilla. Näin huol-toaseman ympäristön liikennejärjestelyt olivat toteutuneet nykyisenkaltaisiksi.

Liikenneympyrää tulevaisuudessa muuttavat ja liikenteen sujuvuutta sekä lii-kenneturvallisuutta koettelevat hankkeet ovat rakenteilla oleva Raide-Jokeri, jonka linjaus kulkee liikenneympyrän halki autojen kanssa samassa tasossa, sekä Vihdintien bulevardisointisuunnitelma, jossa koko liikenneympyrä, sellaisena kuin se nyt on, poistuisi, ja tilalle rakentuisi asuin- ja toimistorakennuksia.

61 HKA KSV Dh:55 Vihdintien / Pitäjänmäentien liittymä, parantamissuunnitelma 25.9.1973.

62 HS 5.4.1974 Parannussuunnitelma: Vihdintie johdetaan Haagan ympyrän alta.

63 Grönroos 1, Valtatie 3; KMP ortokuva 1976.

64 HS 31.8.1984 Vihdintien liittymän turvaksi liikennevalot.

41

HKM KS. Rista Simo SER, 12.10.1970.

4

HKM KS. Rista Simo SER, 12.10.1970.

1

42

1932

Alue on rahkasuota ja metsää.

KMP Ortokuva 1932 © Puolustusvoimien Tiedustelukeskus 2014.