MALLINTAMISEN RESURSOINTI
3.3.1 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ
Suunnittelun lähtökohdat
Suunnitelman lähtökohtana oli kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvok-kaan, alueensa vanhinta säilynyttä rakennuskantaa edustavan ja asemakaavalla suojellun huoltoasemarakennuksen korjaaminen ja säilyttäminen. Tavoitteena oli löytää liiketaloudellisesti kannattava peruste korjata rakennus arkkitehtoniset ja historialliset arvot huomioiden. Suunnitelmaa ei tehty yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa, vaan hypoteettisena, itsenäisenä muutosehdotuksena, jonka ensisijainen tarkoitus oli tutkia historiatietoja sisältävän tietomalli mahdollisuuk-sia muutossuunnittelussa yleisellä tasolla.
Suhde muuttuvaan kaupunkirakenteeseen
Suunnitelmassa on otettu huomioon huoltoaseman ympäristön todennäköinen kehittyminen lähitulevaisuudessa. Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardisoi-missuunnitelman osana Vihdintien liikenneympyrä tulee uudistumaan täysin ja muuttumaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueiksi. Huoltoaseman poh-joispuolelle on kaavailtu koulua tai päiväkotia. Kaavaillut rakennusmassat on havainnollistettu sijoittuminen kaupunkirakenteeseen -kaaviossa sekä asemapiir-roksessa, ja niiden lähteinä on käytetty alueen suunnittelun pohjaksi vuonna 2019 vahvistettua asemakaavaluonnosta16 sekä Helsingin kaupungin ja Tietoa Finland Oy:n laatimaa kaavaluonnosta havainnollistavaa näkymäkuvaaϭϳ.
16 sŝŚĚŝŶƟĞŶũĂ,ƵŽƉĂůĂŚĚĞŶƟĞŶďƵůĞǀĂƌĚŝŬĂƵƉƵŶŬŝ͕ŬĂĂǀĂƌƵŶŬŽ͘
17 HU 26.2.2019.
Liikenneympyrän alueen tarkemman asemakaavan valmistelu on tätä kirjoi-tettaessa käynnissä, joten käsillä olevalla muutossuunnitelmalla on perusteltua ottaa kantaa myös tulevan asemakaavan tarkempaan sisältöön. Kaavaluonnoksen mukaista suunnitelmaa ehdotetaan parannettavaksi huoltoaseman lähiympäris-tön osalta: Vihdintien varren olemassa olevaa yhtenäistä talorivistöä jatketaan kohti liikenneympyrää, ja liikenneympyrän alueen rakennusmassoja muokataan siten, että Vihdintie ”sukeltaa” kaavaluonnoksessa suunniteltua sulavammin uuteen urbaaniin liikenneympyrään. Ehdotetut toimenpiteet rajaisivat katutilaa selkeämmin, yhtenäistäisivät kaupunkikuvaa ja sitoisivat uuden suunnitelman paremmin olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Suunnitelmassa säilyvä huoltoasemarakennus toimisi kaupunkikuvaa keventävänä elementtinä asuin-kerrostalojen välissä.
Tontti
Huoltoaseman tontilla säilyy nykyinen huoltoasemarakennus. Nykyiset mittari-katos ja jätemittari-katos rakennuksen luoteispuolella puretaan. Mittarikatoksen paikalle rakennetaan kuusikerroksinen asuin- ja liikerakennus, jonka pohjakerrokseen sijoitetaan katutilaa elävöittäviä julkisia toimintoja. Uudisrakennus täydentää ja sijoittuu luontevaksi osaksi kaavailtua Vihdintien bulevardisoimissuunnitelmaa.
Lisäksi uuden kerrostalon rakennuttamisella tontille saadaan huoltoasemara-kennuksen korjaamisen kuluja merkittävästi katettua – kyseessä olisi siis myös rakennussuojelua edistävän toimenpide. Uudisrakennuksen ja huoltoasemara-kennuksen väliin syntyy elävää, torimaista kaupunkitilaa, joka luodaan viihtyi-säksi viheristutuksin ja lämpimin pintamateriaalein. Keittiön huoltopiha sijoittuu rakennuksen koillissivulle, ja entisen konttorisiipeen järjestetään toinen huolto-yhteys.
3.3 MUUTOSSUUNNITELMA
123
Sijoittuminen kaupunkirakenteeseen 1:5000.
Olemassa olevat rakennukset mustalla, suunnitellut rakennusmassat vihreällä, ehdotukseen sisältyvä uusi rakennus punaisella.
Helsingin kaupungin ja Tietoa Finland Oy:n laatima havainnekuva Vihdintien liikenneympyrän mahdollisesta tulevasta rakenteesta. Huoltoasema kuvassa oikealla.
HU 26.2.2019.
9,
9 9
,,,
9,
,9 9,
Asemapiirros 1:1000.
Olemassa olevat rakennukset rasterilla, uudet valkoisella.
Hu ol H H topi
ha
124
Huoltoasemasta Haagan hubiksi
Huoltoasemarakennuksen ympäristö on muuttumassa luonteeltaan urbaanim-maksi. Nykyinen autokorjaamo- ja -pesutoiminta sekä polttonesteiden jakelu eivät ole perusteltuja uudessa kaupunkimaisessa viitekehyksessä, raideliikenteen solmukohdan vieressä.
Visiossa entinen huoltoasema muutetaan koko ympäröivää yhteisöä palvelevaksi
”hubiksi”, haagalaisten yhteiseksi työ- ja kokoontumistilaksi. Tarkoituksena on luoda tiloja, jotka tarjoavat aloitteleville yrityksille puitteet visioida, kehittää ja esitellä toimintaansa sekä harrastaa tuotteiden myyntiä. Kyseessä on eräänlainen startup-yritysten kehto. Rakennuksen tiloja voi pienellä kynnyksellä vuokrata vaihteleviksi ajanjaksoiksi. Maantasokerroksen ylähallin läpi on kulkuyhteys kauppakujaa, ”basaaria” pitkin, josta käsin yritysten toimintaa sekä kehiteltyjä ja myytäviä tuotteita voi tarkastella ja ostaa. Rakennuksen pajatila soveltuu myytä-vien tuotteiden kuten korujen ja puisten esineiden kehittelyyn ja pienimuotoiseen valmistukseen. Lisäksi rakennuksessa toimii paitsi rakennuksessa työskenteleviä henkilöitä, myös koko ympäröivää asuinaluetta palveleva ravintola.
Tilaratkaisu
Rakennukseen ei sovellettu valmista tilaohjelmaa, vaan tilaratkaisun lähtökoh-tana olivat rakennuksen ja sen ympäristön ominaisuudet. Suunnitelmassa kes-kityttiin maantasokerrokseen ja erityisesti alkuperäisen autojen huoltohalliin (ylähalli). Kellari käsiteltiin vain viitteellisesti.
Rakennuksen teräsbetoniset tukikehät korjataan piikkaus-paikkauskorjauksella, mikä mahdollistaa rakennuksen alun perin tärkeimmän tilan, ylähallin palautta-misen avoimeksi tai muunneltavaksi tilaksi. Tila toimii rakennuksen sydämenä.
Siihen on sisäänkäynnit kahdesta suunnasta, Vihdintien puolelta entisestä auto-ovesta, sekä luoteispäädystä nykyisen myymälätilan sisäänkäynnin kohdalta.
Rakennuksen luontainen sisäkattokorkeuden vaihtelu mahdollistaa erilaisia ratkaisuja salin eri osiin. Koillissivun matalaan osaan sijoitetaan muunneltavaa, kevyin lasiseinin jaettua työtilaa. Tilat toimivat myös puoteina, jotka aukeavat basaariksi nimetylle keskikäytävälle. Käytävän toisella puolella sijaitsee avointa työ- tai näyttelytilaa. Ylähallin toisessa päädyssä sijaitsee avoin ravintolatila, jonka terassi levittäytyy rakennuksen aurinkoiselle lounaissivulle. Ravintolan keittiö sijaitsee ravintolasalin takana entisissä pikahuoltokäytävissä. Ylähallin ja keittiötilan jakava, säilynyt lasiseinä konservoidaan. Keittiön jätekatos sijoitetaan rakennuksen äärimmäiseen nurkkaan, nykyisen pesukäytävän päähän, ja huolto järjestetään rakennuksen koillissivulta. Optiona on rakentaa rakennuksen kaak-koispäätyyn drive-in-kaista.
Entisessä konttorisiivessä sijaitsee avoin pajatila, jossa voi suorittaa tuotekehi-tystä kuten käsi- ja puutöitä, sekä WC-tilat. Vihdintien puoleiselle seinustalle, rekonstruoitavan lasiseinän taakse, sijoitetaan myymälätila, jossa voidaan myydä paitsi elintarvikkeita, myös rakennuksessa toimivien yritysten valmistamia tuot-teita.
Kellarikerrokseen voidaan sijoittaa alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko autojen pysäköintitilaa, joka voi toimia myös tontille ehdotettavan uudisra-kennuksen parkkihallina, työhuoneina tai ulosvuokrattavana tilana. Esimerkkejä tilan soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin ovat mm. kuntosali ja bändikämpät.
Kellarin nykyisten sosiaalitilojen käyttötarkoitus säilyy ennallaan.
125
Pysäköintitila max. 23 AP TAI työhuoneita TAI ulosvuokrattava tila, esim. kuntosali tai bändikämpät Maantasokerroksen pohjakaavio 1:500.
Kellarin pohjakaavio 1:500.
Arkkitehtuurista ja restaurointifilosofiasta
Rakennukseen sovelletaan sekä entistäviä, konservoivia, rekonstruoivia että uudistavia toimenpiteitä. Säilyttäviä ja palauttavia toimenpiteitä sovelletaan eniten rakennuksen kaupunkikuvalliseen merkitykseen eli julkisivuihin, ja sisätiloista maantasokerroksen entiseen autohalliin, joka alkujaan oli rakennuksen tärkein ja arkkitehtonisesti vaikuttavin tila ja jonka ehdoilla rakennuksen koko raken-neratkaisu alkujaan syntyi. Ylähalli palautetaan avoimeksi, tasaisesti valaistuksi tilaksi, jonka rehellisesti näkyviin jätetyn rakenneratkaisun konstruktivistinen estetiikka nostetaan arvoonsa. Rakennuksen säilyneet rakennusosat kuten alku-peräiset ikkunat ja pikahuoltokäytävien lasiseinät konservoidaan. Lounaissivulle rekonstruoidaan alkuperäiset lasitiili-ikkunat ja konttorisiiven lasiseinä.
Rakennuksen suurin arkkitehtoninen arvo ei perustu alkuperäiseen tilajärjestyk-seen vaan arkkitehtuurille voimakkaasti leimansa antavaan rakenteellisuuteen.
Siksi alkuperäisten tilojen ortodoksista palauttamista ei ole katsottu perustel-luksi. Oleellisena periaatteena on ollut palauttaa rakennuksen konstruktivistinen henki, jota ilmentää puhtaimmillaan rakennuksen avoin, tasaisesti valaistu, kor-keudeltaan vaihteleva ylähalli. Rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta, joka muodostaa tärkeän osan suomalaisen moottoriarkkitehtuurin ja Volkswagen-automerkin historiaa, voidaan tuoda esiin esimerkiksi teettämällä seinille suu-rennoksia arkkitehtuurivalokuvaaja Heikki Havaksen 1950-luvulla ottamista, Arkkitehtuurimuseolla säilyneistä komeista valokuvista, joita on esitelty tämän diplomityön osassa 2 Rakennushistoriaselvitys.
126
Enscape-näkymä ylähallista. Vrt. alkuperäisasuun ja nykytilaan sivuilla 92-93.
127
Enscape-näkymä ylähallista. Vrt. alkuperäisasuun s. 62.
128
Lounaissivu 1:200.
Tererassi ekonstruoitava lasiseinän
Rekonnstruoitava lasiseinä Rekonstruoitavat ikkunat
Rekonstruoitavat ikkunat
Rekonstruoiitava lasitiili-ikkuuna
Konservoitavat ikkunat Rekonstruoitavat
auto-ovet