2.5 HUOLTOASEMAN RAKENTAMINEN
2.5.3 PÄÄPIIRUSTUKSET JA TILARATKAISU
Lehtiuutisten perusteella rakennusta suunniteltiin keväästä 1953 lähtien. Ei ole tiedossa, mitä kautta Aarno Ruusuvuori valikoitui huoltoaseman suunnitteli-jaksi, ja missä vaiheessa suunnitelmat olivat hänen astuessaan mukaan projektiin.
Luonnosvaiheista ei ole säilynyt materiaalia, joten mittakaavaan 1:100 laaditut pääpiirustukset ovat tiedossa olevista piirustuksista varhaisimpia. Rakennuksen nimi on niissä yksinkertaisesti ”huoltoasema”. Piirustukset on allekirjoitettu 9.5.1954 ja vahvistettu 19.8.1954. Ne toteutuivat pieniä myöhempiä tarkennuksia lukuun ottamatta sellaisinaan.
Pääpiirustuksissa rakennuksen massoittelu on ratkaistu vastoin asemakaavan määräämää rakennusalaa: päämassa on edelleen Vihdintien suuntainen, mutta kohti Vihdintietä työntyvä siipi on sijoitettu lähelle rakennuksen luoteispäätyä eikä päämassan keskelle. Asemakaava määräsi rakennuksen yksikerroksiseksi, mikä toteutuukin pääjulkisivussa Vihdintien puolella, jossa rakennusmassa las-keutuu pientalomaiseen mittakaavaan. Rakennuksen takajulkisivu sen sijaan on rinneratkaisun ansiosta osittain selvästi kaksikerroksinen, maantasosta räystäs-linjaan mitattuna lähes seitsemän metriä korkea. Vaikuttaakin siltä, että raken-nuttaja on halunnut maksimoida rakennuksen bruttoalan asemakaavamääräyksiä joustavasti tulkitsemalla. Rakennusoikeuden suuruutta neliömetreinä ei tiettä-västi määrätty asemakaavassa, mikä mahdollisti em. joustavuuden. Rakennuksen lattiapinta-ala on n. 2000 m2 ja tilavuus n. 8000 m3.
Rakennuksen takaosaa ja samalla koko ulkoista hahmoa hallitsee rakennuksesta ulos työntyvä teräsbetonikehien sarja. Kehät jakavat rakennuksen pitkittäissuun-nassa kymmeneen 4,5 metrin moduuliin, joskin kaakkoispäädyn pienempien betonikehien jäsentämät kaksi reunimmaista moduulia on erotettu muista yli-määräisellä 1,35 metrin kaistaleella. Moduulimitta on Ruusuvuoren julkisissa rakennuksissa yleisesti käyttämä78 75 cm kerrottuna kuudella.
78 Ruusuvuori 1992, s. 53.
Tilaratkaisun osalta sekä maantaso- että kellarikerrosta hallitsevat suuret hallit – ylempi on nimetty korjaushalliksi ja alempi autohalliksi. Ympäröivän maaston korkeusasemat on määritetty maantäytön avulla siten, että ajoyhteys ylähalliin on Vihdintien puolelta ja alahalliin rakennuksen takaa koillissivulta.
Rakennuksen tärkein tila on maantasokerroksen korjaushalli. Se on avoin, yhte-näinen ja korkeudeltaan vaihteleva, pohjaltaan suorakaiteen muotoinen tila.
Mitoiltaan halli on n. 37 m x 17 m ja korkeimmasta kohdastaan lähes kuusimet-rinen, matalimmasta n. 3,5-metrinen. Kantavan rakenteen ansiosta hallissa on tasainen valaistus eikä lainkaan liikennettä haittaavia pilareita, sillä koillissivun matalampi katto on ripustettu kehien varaan. Koillissivu ja luoteispääty ovat koko pituuksiltaan ikkunarivistöä, ja lounaissivullakin on useita ikkunoita. Lisäksi tilaan lankeaa ylävalo sen koko pituudelta kattoikkunoista, sekä lounaissivun katonrajassa olevista lasitiili-ikkunoista.
Ylähallin vieressä sen kaakkoispuolella sijaitsevat pikahuoltokäytävät: pesukäy-tävä viisto- ja yleisnostureineen sekä voitelukäypesukäy-tävä monttuineen. Käytävien lat-tiatasot ovat 20 cm hallin lattiaa alempana. Ajo kumpaankin tapahtuu Vihdintien puolelta, ja poistuminen rakennuksen takaa.
Maantasokerroksen kohti Vihdintietä työntyvään matalaan siipeen on sijoitettu myynti- ja varaosavarastotilat; huoltopäällikön, työnjohdon ja esimiehen toimis-tohuoneet sekä keittiö- ja ruokailutilat. Keittiö ja kaksi WC:tä etuhuoneineen erottavat miehistön ja konttorihenkilökunnan ruokailutilat toisistaan. Miehistön ruokailutilan ja korjaushallin väliin sijoittuu kerrosten välinen kaksivartinen por-ras sekä halliin avautuva WC-tila.
Kellarin autohalli ei ole yhtenäistä avointa tilaa, vaan sitä jäsentävät välipohjaa kannattelevat, kahden moduulin välein sijoitetut pilariparit. Hallissa on ikkunat sekä koillissivulla että luoteispäädyssä. Autohallin lisäksi kellarikerroksessa sijait-sevat tekniset tilat, varastotilat ja sosiaalitilat. Maantasokerroksen voitelukäy-tävän alla on voitelumonttu ja sen vieressä öljyvarasto sekä kompressorihuone.
55
Pääpiirustuksia: Asemapiirustus ajojärjestelyineen sekä maantasokerroksen ja kellarin pohjapiirustukset.
Tarkemmat pääpiirustukset esitellään luvussa Nykytila ja säilyneisyys. HRV PK.
Öljyvarastossa ja autohallissa näyttää sijaitsevan pumput yläkerran hydraulisille nostureille. Vihdintietä kohti työntyvän matalan siiven alla sijaitsevat autohallin varastotila ja WC sekä 45 cm autohallin lattiatasoa ylempänä olevat miesten ja naisten puku- ja pesuhuoneet sekä öljybaarin varasto ja sähkökaappi. Lisäksi siellä sijaitsevat kattila- ja pumppuhuoneet, joiden lattia on 60 cm autohallin lat-tiatasoa alempana.
Poikittaissuuntaisesta leikkauskuvasta ilmenee, että ala- ja välipohjat ovat beto-nisia ja pitkittäissuuntaisilla palkeilla varustettuja. Katon sekundäärirakenteiden merkintätapa viittaa kevytbetoniin, vaikka todellisuudessa on käytetty kourumai-sia betonielementtejä, MJ-palkkeja. Myöhemmässä, Arkkitehtuurimuseon arkis-tossa säilyneessä leikkauskuvassa, joka mahdollisesti esiteltiin Suomi rakentaa -näyttelyssä vuonna 1958, MJ-palkit ovat selvästi nähtävissä.
56
Julkisivuista ovat ST1:n arkistossa säilyneet Ruusuvuoren 6.10.195483 päiväämät, mittakaavaan 1:50 laaditut kaakkoispäädyn ja lounaissivun piirustukset, joissa ei ole virallista hyväksymisleimaa. Näissä sekä muutamissa detaljipiirustuk-sissa rakennuksen nimi on muuttunut muotoon ”VW-huolto”, mikä voi viitata lopullisen rakennuttajan määrittymiseen tässä vaiheessa, kuten luvussa 5.2 on spekuloitu. Lounaisjulkisivussa näyttäisi tapahtuneen pieniä muutoksia piipussa ja syöksytorvissa. Shell-mainostekstiä tai katon pieniä hormeja ei ole merkitty tähän piirustukseen – valokuva-aineiston perusteella voidaan todeta, että ensin toteutettiin katonharjan Volkswagen-teksti ja Shell-teksti vasta tämän jälkeen ja pääpiirustuksissa määriteltyä pienemmällä kirjainkoolla. Kaakkoispäädyn julkisivupiirustuksessa Ruusuvuori on korjannut pääpiirustuksiin tekemänsä ja rakennusvalvonnan seulan läpi päässeen virheen, jossa kolme pienempää kehärakennetta olivat jääneet piirtämättä. Lisäksi kaakkoispäätyyn on katonra-jaan lisätty mahdollisesti katon tuulettumista varten kenttä, jonka materiaaliksi on määrätty harva laudoitus, sekä seinään uusia pieniä tuuletusaukkoja. Nämä kaakkoispäädyn muutokset ovat näkyvissä valmiista rakennuksesta otetussa valokuvassa. Myös luoteispäädyn katonrajaan toteutettiin valokuvien perusteella vastaava laudoituskenttä.
Rakenteiden mitat ja materiaalit ovat työpiirustuksissa täsmentyneet. Kantavat rakenteet ovat betonia. Kellarin maanvastaiset seinät ovat 230-350 mm betoni-seiniä, joiden sisäpuolella on 50-75 mm tuuletusrako ja 100-130 mm sisäver-hoilu. Ulkoseinissä on sisäpuolella 130 mm kantava betonikerros ja ulkopuolella eristeenä 150-170 mm kevytbetonikerros84. Lisäksi lämmöneristeenä tiedetään käytetyn mineraalivillaa ja korkkia85. Konttorisiiven lounaissivu on kokonaan lasiseinää. Osastoivat väliseinät ovat 100 mm betoniseiniä tai 130 mm kalkkihiek-katiiliseiniä. Pesu- ja voitelukäytävien väliseinät ovat lasiseiniä. Muut väliseinät ovat 100-150 mm kevytrakenteisia seiniä.
83 Lounaissivun päiväys epävarma.
84 Maantasokerroksen työpohjan kuulakärkikynämerkinnässä puhutaan Betocelistä, rakennusselostuksessa Siporexista.
85 Arkkitehtitoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy 2019.
2.5.4 RAKENTAMISVAIHE
Rakennuslupaa anottiin 20.7.1954, ja se myönnettiin 19.8.1954. Rakennusluvan anoja on Volkswagen Auto Oy79. Aluksi maanpintaa nostettiin siirtomaalla, koska tontti sijaitsi suolla. Lehtiuutisten mukaan rakennustyöt alkoivat jo heinäkuussa, ja rakennuksen jokainen ”pilari” on viety peruskallioon saakka, mikä paikoin merkitsi kaivautumista jopa 10 metrin syvyyteen80. Maaperä rakennuksen ympä-rillä koostuu Vihdintien puolella kolmen-neljän metrin täyttökerroksesta, jonka alapuolella on luonnonmaana turvetta. Rakennuksen kellarin alla on savea.81
Rakennusvalvonnan loka- ja/tai marraskuussa 1954 hyväksymät työpiirustuk-set, kellari- ja maantasokerroksen pohjat, on Ruusuvuori päivännyt 12.9.1954 ja 15.9.1954. Näissä rakennuksen nimi on muuttunut muotoon ”autohuoltoasema”.
Rakennusvalvonnan digitoidut kappaleet näistä piirustuksista ovat erittäin epä-selviä, mutta selvemmät kappaleet ovat säilyneet ST1:n arkistossa. Näistä ilmenee, että suunnitelmaan tehtiin työpiirustusvaiheessa joitakin pienehköjä muutoksia:
säännöllinen, matemaattinen runko sai hieman joustaa käytännön tarpeiden edessä, kun kellarikerroksessa tehtiin pilarimuutoksia: autohallin pohjoisinta pilaria siirrettiin metrin kohti koillisseinää, todennäköisesti helpottamaan ajoa halliin ja sieltä pois, ja osa sosiaali- ja teknisten tilojen pilareista ja väliseinistä vaihtoi hieman paikkaa. Myös joitakin sisäovimuutoksia tehtiin kellariin, ja rakennuksen hormi käännettiin peilikuvaksi. Maantasokerroksessa näyttää tapahtuneen merkittävä käyttötarkoituksen muutos: Konttorisiivessä myymälän vieressä olevan tilan huonemerkintä on muuttunut konttorihenkilökunnan ruo-kailutilasta ”kahvibaariksi”. Tämä viittaa siihen, että huoltokorjaamossa päätettiin panostaa asiakaspalveluun enemmän kuin alun perin oli ajateltu – käyttötarkoi-tuksen voinee hahmottaa liukuneen hieman kauemmaksi täysiverisestä korjaa-mosta, lähemmäs huoltoasemaa82.
79 HRV LA Rakennusluvan Ha-776-54 puollettu anomus 19.8.1954.
80 SSD 23.4.1955 Uusi korjaamo Volkswagenille; US 24.2.1955 Uudenaikainen huoltokorjaamo avannut ovensa Haagassa.
81 Arkkitehtitoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy 2019.
82 Konttorisiiven tilaohjelma muistuttaa läheisesti Kaija ja Heikki Sirénin Shell-tyyppiasemia (1956).
57
Huoltoasema rakenteilla. Julkisivujen kevytbetoniharkot ovat vielä vailla rappausta. Etualan valtateiden 1 ja 2 tienviitat kielivät rakennuksen liikenteellisesti otollisesta sijainnista. MFA, valokuvaaja Heikki Havas.
58
Työpiirustusvaiheesta ei ole tiedossa leikkausta, mutta pääpiirustuksen leik-kauksissa ollut vesikattoa kannattavan kevytbetonisen sekundäärirakenteen on täytynyt rakentamisvaiheessa vaihtua taitelaatan muotoisiksi MJ-palkeiksi – vielä rakennusselostuksessa puhutaan vesikaton lämmöneristykseen käytet-tävistä raudoitetuista 20 cm paksuista kevytbetonilaatoista86. Kehittäjänsä Matti Janhusen mukaan nimetyt MJ-palkit olivat yksiä ensimmäisiä sarjavalmisteisia betonielementtejä ja niiden tuotanto oli alkanut vuonna 1953. MJ-palkit erottuvat Arkkitehtuurimuseolla säilyneessä leikkauskuvassa, joka mahdollisesti esiteltiin vuoden 1958 Suomi Rakentaa -näyttelyssä. MJ-palkkien yläpuolella on lämmö-neristeenä käytetty mineraalivillaa ja korkkia87.
Alkuperäinen, päiväämätön rakennusselostus on säilynyt ST1:n arkistossa.
Selostus on laadittu SAFA:n Standardoimislaitoksen julkaisemien ohjeiden mukaan. Siinä ilmaistaan, että rakennuttaja on VW-Auto Oy. Rakennus mää-ritellään autohuoltoasemaksi huolto-, korjaamo-, konttori- ja aputiloineen.
Sopimuspiirustuksiksi määritellään arkkitehdin laatimat piirustukset 1:100 sekä konstruktöörin peruspiirustus 1:50. Työ on jaettu kolmeen urakkaan: 1) rakennusurakka, 2) lämpö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtotyöt sekä 3) sähkötyöt.
Rakennuspiirustukset laatii arkkitehti Aarno Ruusuvuori88, rakennepiirustukset laatii insinööri Olli Sainio, sähkösuunnitelman laatii insinööritoimisto Risto Mäenpää, ja lämpö-, vesi-, ja viemäritöiden sekä ilmanvaihtotöiden suunnitelman laatii insinööri Nils E. Lindberg. Suomen Sosialidemokraatin uutisessa lämpö- ja vesijohtotöiden suunnittelijaksi tosin mainitaan insinööri Vasiljeff ja sähkötöiden teknikko Jumppanen89.
86 ST1 EHS Rakennusselostus 1954, s. 14.
87 Arkkitehtitoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy 2019.
88 Ruusuvuoren puhelinnumeroksi on merkitty 66 282, mutta numeron eteen on kuulakärkikynällä lisätty kolmas ”6”. Herää kysymys, onko kyseessä virheen korjaus, vaiko mielenilmaus vaativan työnjohtajan maineessa ollutta Ruusuvuorta kohtaan. Tästä luonteenpiirteestä on kirjoittanut mm. Arkkitehtitoimisto Livady Oy (2014, s. 22).
89 SSD 30.1.1955 VW-huoltokorjaamo valmistuu Haagaan.
Betonivalujen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota: ”Kaikki rakennuksen sei-nät [tarkoittanee ulkoseiniä] ja kantavat rakenteet valetaan betonista, joten beto-nitöiden huolellisen ja systemaattisen suorituksen tulee olla lähimpänä tavoitteena rakennustyötä organisoitaessa. Tässä yhteydessä huomautetaan, että betonista valettuja seiniä ei yleensä mikäli ei toisin määrätä tulla rappaamaan, joten valu on suoritettava erikoisen huolellisesti.” Piiloon jäävien betonipintojen muotteihin määrätään käytettäväksi puolipuhtaita sahalautoja, näkyviin tulevien pintojen muotteihin pontattuja sahalautoja. Eri betoniosista selostus määrää: ”Betonista valetaan kaikki perustukset, pannuhuoneen painelaatta, kattiloiden alustat, seinät ja portaat välitasoineen, pukkiholvivälipohja ja kantava (pukkiholvi) kellarinlaatta tasoituskerroksineen, savupiipun päällystelaatta, täytemaan tukiseinät, - - sekä kellarin alaslaskettu katto.” Rakennuksen tukimuurit määrätään valettaviksi sääs-töbetonista ja perustettavaksi kantavaan maakerrokseen saakka.
Konttorisiiven väliseinät olivat kevyitä ja niiden yläosat olivat ikkunaa:
”Konttorisiiven kevyet väliseinät tehdään rankorakenteisina höylätystä puu-tavarasta. Rungon väleihin kiinnitetään listoilla molemmin puolin kovalevy.
Äänieristyksenä riippuva lasivillamatto. Seinien yläosat n. 2 m korkeudelta lasia.”
Lämmöneristys toteutettiin rakennusselostuksen mukaan 15 cm Siporex-kevytbetonilevyillä kaikkialla paitsi yläkerran autohallin koillisseinässä, jossa kevytbetonia on 20 cm. Vuonna 2018 tehtyjen tutkimusten perusteella on osoit-tautunut, että lämmöneristeenä on käytetty myös mineraalivillaa ja korkkia90.
Rappauksista selostus määrää: ”Kaikki ulkorappaukset suoritetaan rappausverkkoa käyttäen.” ”Ulkorappaus suoritetaan erikoisella huolella. - - Rappaus suoritetaan kolmessa vaiheessa, joista viimeinen kerros tehdään roiskerappauksena arkkitehdin hyväksymän mallin mukaan. Ikkunain ja ovien pielet tehdään sileiksi.” ”Julkisivujen rapatut pinnat maalataan kahteen kertaan hyvin sammutetusta ja siivilöidystä kal-kista, valoa ja kalkkia kestävillä väreillä väritetyllä maalilla tasaisesti peittyvästi.”
90 Arkkitehtitoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy 2019.
59
”Sisäpinnoista rapataan vain kattojen kehien väliset pinnat [=MJ-palkit], konttori-siiven betoniseinät, WC:itten sekä puku- ja pesuhuoneitten seinät.”
Rakennuksen märkätiloissa ja voitelumontun lattiassa määrätään käytettäväksi Pukkilan pieniä 4-kulmaisia kaakelilaattoja valkoisilla sementtisaumoilla. Myös hallien autopaikat määrättään merkittäväksi laatoilla. Porrashuoneen tasot ja askelmat määrätään tehtäväksi sementtimosaiikista mahdollisimman karkealla kivirouheella. Konttorisiiven kaikkiin tiloihin varastoa lukuun ottamatta määrä-tään muovimassalattiat. Maalauksiin määrämäärä-tään pellavaöljymaaleja ja vatkosmaa-lia (bindol ja bindoplast).
Muita poimintoja rakennusselostuksesta: ”Vesikatto tehdään sinkitystä pellistä kaksinkertaisin saumoin.” ”Autohallien oviin asennetaan pitkävartiset takorautasa-ranat.” ”Ikkunat tehdään mäntypuusta.” ”Palo-ovet tehdään pellitettyinä.” ”Myynti- ja näyttelypöydät tehdään metallirungolla lasista ja puusta, samoin baaritiski.”
”Varastotilojen väliin asennetaan n. 500 kg tavarahissi91, jonka hankkii urakoitsija.”
Urakoitsijana toimi Novo-Rakennus Oy92 ja rakennustöiden vastuunalaisena yleisenä työnjohtajana rakennusmestari Tauno Olavi Vartiainen93. 29.1.1955 vie-tettiin harjannostajaisia, joissa lehtiuutisen mukaan urakoitsijan edustaja totesi rakentamisen sujuneen ”henkisen ja ruumiillisen työn edustajien erinomaisella yhteistyöllä varsin hyvin”94. Rakennus vihittiin käyttöön 22.4.195595.
Tontilla suoritettiin kaksi osaloppukatselmusta, 17.2.1955 ja 17.3.1955, ja lop-pukatselmus 11.8.1955. Siinäkään rakennusta ei vielä tyystin hyväksytty, vaan kehotettiin seuraavaa: ”Pantava istutukset kuntoon ennen 1 p:ää lokakuuta 1956”.
Piirustusmateriaalin perusteella sähkötöitä lienee suoritettu vielä vuonna 195696.
91 Kirjoittajalla ei ole varmuutta, mihin hissiin tällä viitataan.
92 SSD 30.1.1955 VW-huoltokorjaamo valmistuu Haagaan.
93 ST1 EHS Ote pöytäkirjasta 19.8.1954.
94 SSD 30.1.1955 VW-huoltokorjaamo valmistuu Haagaan.
95 SSD 23.4.1955 Uusi korjaamo Volkswagenille.
96 ST1 EHS Kellarin ja maantasokerroksen sähköpiirustukset (pohjat), leima 18.3.1956.
Viranomaisten suorittama ravitsemisliikkeen tarkastus toimitettiin 12.4.1956.
Tarkastuspöytäkirjassa todetaan mm. seuraavaa: ”Keittiö: uudenaikainen sisustus ja valoisa, keittiössä kumimattolattia, seinät ja katto betonia.” ”Yleisön tarjoilu- ja ruokailuhuoneet: ravitsemishuone pinta-alaltaan 18 m2 (103 m3); tilaa 18 henki-lölle, laattalattia, katto ja seinät maalaamattomasta betonista”. ”Yleiset muka-vuuslaitokset: on kaksi, erikseen naisille ja miehille.” ”Tuuletuslaitteet: koneellinen”.
Tarkastajat eivät olleet rakennukseen täysin tyytyväisiä, ja ehdottivat seuraavia muutoksia: ”Ilmastointi on järjestettävä siten, että autotehtaalta tulevat hajut eivät tule ravitsemusliikkeeseen. Seinät on maalattava öljyväreillä pesunkestäviksi.
Jääkaapit on siirrettävä toiseen sopivampaan paikkaan. Sisäovi on joko poistet-tava tai muutetpoistet-tava ulospäin avautuvaksi. Tehtaaseen menevä ovi on suljetpoistet-tava.”
Myös yleisten tilojen poistumisteiden mainittiin olevan liian kapeita (80 cm).
Loppulausunnossa rakennus ehdotettiin hyväksyttäväksi III luokan kahvilaliik-keeksi oikeudella tarjoilla ruoka-annoksia ehdolla, että korjaukset suoritetaan ja ehdolla, että sisäasiainministeriö vapauttaa ovien leventämisestä.97
97 ST1 EHS Tarkastuspöytäkirja 12.4.1956.
MJ-palkkien asennus tapahtui miesvoimin. Huom! Kuvan kohde ei ole Etelä-Haagan Shell.
Janhunen 2007, s. 81. Orig. Matti Janhusen arkisto.