7 DISKUSSION
7.3 Vidare forskning
Forskning inom detta tema kan fortsättas vidare ur olika perspektiv. En idé för vidare forskning är att utnyttja intervju som metod, men det kunde bli ännu mer fruktbärande om intervju användes i samband med enkät. Då skulle det vara meningsfullt med ett mindre antal informanter, men å andra sidan kunde forskaren få djupare information med hjälp av intervju. Det skulle ge forskaren möjlighet att ställa tilläggsfrågor samt informanten kunde också ge mer djupgående svar och komplettera sina svar vid behov.
Det framgick relativt tydligt i resultaten att speciellt de svenskspråkiga verkar vara onöjda med undervisningen i finska (se t.ex. s. 26). Jag anser att de svenskspråkigas attityder till och motivation att studera finska kunde forskas i vidare, och särskilt deras tankar omkring undervisningen kunde redogöras för, eftersom det verkade vara en viktig faktor i deras attityder till och motivation att studera finska. Detta kunde kartläggas med en enkät, en intervju eller en kombination av de två.
Ett annat alternativ skulle vara att kartlägga även lite äldre människor än gymnasister, t.ex. 30–40-åriga som redan varit i arbetslivet, och se hurdana attityder de har till det andra inhemska språket. En klar majoritet av gymnasisterna är säkra på att de behöver det andra inhemska språket i arbetslivet och det driver motivation hos dem, och på grund av detta kunde det vara intressant att se, vad arbetsåldriga anser om det andra inhemska språket och dess nödvändighet i arbetslivet. I motsats till detta kunde det också vara intressant att undersöka hurdana attityder till och motivation t.ex. eleverna i femteklassen har, dvs. eleverna som först håller på att börja studera det andra
inhemska språket. På så sätt kunde det redogöras för hurdana attityder eleverna möjligen har redan på förhand – det finns nämligen bevis att barnen socialiseras in i omgivningens normer och det är just föräldrar som förmedlar olika (språk)attityder till barnet (Gardner 1985: 111; Bijvoet 2013: 126). En sådan här undersökning skulle ge ännu mer nya perspektiv till temat till och med före studiernas början.
63
Attityder och motivation är mycket omfattande teman, som innehåller talrika perspektiv att forska i. Troligen några av de lämpligaste metoderna är just enkät och intervju, men undersökningens innehåll kan vara nästan vad som helst. Enligt min åsikt är attityder och motivation värda att forska i, eftersom då får vi veta vad som verkligen motiverar våra elever. På så sätt kan vi lärare ta attityder och motivation till hänsyn i
undervisningen och kultivera dem vidare.
64
LITTERATUR
Abrahamsson, N. 2009. Andraspråksinlärning. Lund Studentlitteratur AB.
Alanen, R. 2011. Kysely tutkijan työkaluna. I: Kalaja, P., Alanen, R. & Dufva, H.
(red.): Kieltä tutkimassa. Tutkielman laatijan opas. Helsingfors: Finn Lectura. 146–
161.
Bijvoet, E. 2013. Språkattityder. I: Eva Sundgren (Red.) Sociolingvistik. Stockholm:
Liber.
Deci, E. & Ryan, R. 2017. Self-Determination Theory: Basic Psychological Needs in Motivation, Development and Wellness. New York: The Guilford Press.
Deprez, K. & Persoons, Y. 1987. Attitude. I: Ammon, U., Dittmar, N. & Mattheiers, K. J. (Red.) Sociolinguistics. An International Handbook of the Science of Language and Society. Vol 1. Berlin & New York: Walter de Gruyter. S. 125-132.
Edwards, J. 1982. Language attitudes and their implications among English speakers. I: Ryan, E. B. & Giles, H. (Red.), Attitudes towards Language Variation.
London: Edward Arnold.
Einarsson, J. 2009. Språksociologi (2:a uppl.). Andra upplaga. Lund.
Studentlitteratur.
Finlands officiella statistik (FOS): Befolkningsstruktur [e-publikation].
ISSN=1797–5387. 2018, Tabellbilaga 1. Befolkningen efter språk 1980–2018.
Helsinki: Statistikcentralen.
https://www.stat.fi/til/vaerak/2018/vaerak_2018_2019-03-29_tau_001_sv.html (hämtad 2020-03-17)
65
Fishbein, M. & Ajzen, I. 1975. Belief, Attitude, Intention and Behaviour: An Introduction to Theory and Research. Reading. MA: Addison-Wesley.
Forskningsetiska delegationen. 2019.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_
ohje_2019.pdf (hämtad 2020-5-15)
Gardner, R.C. 1985. Social Psychology and Second Language Learning: The Role of Attitudes and Motivation. London: Arnold.
Gardner, R.C. & Lambert, W.E. 1972 Attitudes and Motivation in Second-Language Learning. Rowley, Mass.: Newbury House.
Geber, E. 2010. Den obligatoriska svenskan i Finland – en historisk analys. Magma pm 1. http://magma.fi/den-obligatoriska-svenskan-magma-pm-1/ (hämtad 2020-01-13)
Grunderna för gymnasiets läroplan. 2019. Utbildningsstyrelsen.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/grunderna_for_gymnasiets_laro plan_2019.pdf (hämtad 2020-4-9)
Gustafsson, A. W., Holm, L., Lundin, K., Rahm, H., & Tronnier, M. (Red.) (2016).
Svenskans beskrivning 34: Förhandlingar vid trettiofjärde sammankomsten. Lund den 22–24 oktober 2014. (Lundastudier i nordisk språkvetenskap. Serie A; Vol.
74). Lund: Språk- och litteraturcentrum, Lunds universitet.
https://portal.research.lu.se/portal/files/9055633/SveBe_34_webb.pdf (hämtad 2019-10-22)
Gymnasielag 714/2018.
66 Justitieministeriet.
https://oikeusministerio.fi/sv/finska-och-svenska-spraket (hämtad 2020-9-2)
Kantelinen, R. 1995. Ruotsin kielen opiskelumotivaatio ammatillisessa koulutuksessa. Joensuu. Joensuun yliopisto.
Koivuranta, E., Rinta-Tassi, M., Tolkki, K. 2019. Tuleeko ruotsista taas pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa? Lukiolaiset: "Käsittämätöntä", opettajat: "Upeaa!"
Yle. https://yle.fi/uutiset/3-10812242 (hämtad 2020-01-13)
Kommunförbundet. 2018. Svensk- och tvåspråkiga kommuner.
https://www.kommunforbundet.fi/sites/default/files/media/file/2018-10-svensk-och-tvasprakiga-kommuner.pdf (hämtad 2020-10-7)
Lag om grundläggande utbildning 628/1998.
Neuendorf, K. 2017. Defining Content Analysis. Andra upplaga. Thousand Oaks.
SAGE Publications, Inc.
Nissilä, M. & Tikkanen, T. 2021. Kieltenopetus kuihtuu – mikä neuvoksi? Opettaja.
https://www.opettaja.fi/tyossa/kieltenopetus-kuihtuu-mika-neuvoksi/?fbclid=IwAR228JHiAqmOYdx4t0cSTNmr5buHmrgIpkrpUrc50bw81T7l6P lF_T1cRlc (hämtad 2020-4-24)
Norrby, C. & Nilsson, J. 2015. Enkät. I: Sally Boyd & Stina Ericsson (Red.) Sociolingvistik i praktiken. Lund Studentlitteratur AB.
Palviainen, Å., & Jauhojärvi-Koskelo, C. 2009. Mitt i brytpunkten: Finska
universitetsstudenters åsikter om svenskan. I: L. Collin, & S. Haapamäki (Red.), Svenskan i Finland 11. Föredrag vid elfte sammankomsten för beskrivningen av
67
svenskan i Finland, Åbo den 16-17 maj 2008 (pp. 125-133). Skrifter från svenska institutionen vid Åbo Akademi (7). Åbo: Åbo Akademi.
Reinikainen, S. 2017. Universitetsstuderandenas språkliga jaguppfattning
gällande svenska och deras motivation att studera svenska. Joensuu. Itä-Suomen yliopisto.
Språklag 423/2003.
Studentexamensnämnden. 2007. Ylioppilastutkinto 2006.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tilastot/tilastojulkaisu (hämtad 2020-9-4)
Studentexamensnämnden. 2020.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/ext/stat/FS2020A2011T2010.pdf (hämtad 2020-9-4)
Statistikcentralen.
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaera k_pxt_11rd.px/ (hämtad 2021-6-5)
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsingfors: Tammi. rev. uppl. E-bok.
Uotila, Sanna 2004. Ruotsin kielen opiskelumotivaatio lukiossa. I: Kantelinen, R. &
Kettunen, S. (Red.) Ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Joensuu: Joensuun yliopisto, 53–59.
Valli, R. 2018. Aineistonkeruu kyselylomakkeella. I: Valli, R. (Red.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. 5. rev. uppl. 92–116.
68
Valli, R. & Perkkilä, P. 2018. Sähköinen kyselylomake ja sosiaalinen media aineistonkeruussa. I: Valli, R. (Red.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. 5. rev. uppl. 117–128.
BILAGA 1. ENKÄT FÖR DE FINSKSPRÅKIGA
KYSELYTUTKIMUS LUKIOLAISTEN ASENTEISTA JA MOTIVAATIOSTA RUOTSIN OPISKELUA KOHTAAN
Hei!
Olen ruotsin kielen opiskelija Itä-Suomen yliopistosta ja teen pro gradu -tutkielmaani liittyen lukiolaisten asenteisiin ja motivaatioon ruotsin opiskelussa.
Vastaaminen kyselyyn on täysin vapaaehtoista, ja voit keskeyttää kyselyn tekemisen milloin tahansa. Vastauksia käytetään vain tutkimuksessa, ja ne tuhotaan tutkimuksen valmistuttua.
Vastaaminen tapahtuu anonyymisti. Vastaamalla kysymyksiin annat luvan käyttää vastauksiasi tässä tutkimuksessa.
VÄITTÄMÄT (VALITSE MIELESTÄSI SOPIVIN VAIHTOEHTO) Täysin 1. Mielestäni ruotsi on kiva
oppiaine.
2. Arvostan ruotsin kielen asemaa Suomen toisena virallisena kielenä.
3. Kaveripiirissäni arvostetaan hyvää kielitaitoa ruotsissa.
4. Mielestäni ruotsin opiskelun pitäisi olla vapaaehtoista.
5. Ruotsi on tärkeä kieli, vaikka se ei olekaan maailmankieli.
6. Uskon, että ruotsin kielen osaamisesta on minulle hyötyä tulevaisuudessa.
7. Saan arvostusta muilta ihmisiltä (esim. kavereilta, vanhemmilta), jos osaan hyvin ruotsia.
8. Haluan osata ruotsia, jotta voin keskustella ruotsiksi
ruotsinkielisten ihmisten kanssa.
9. Minulle on tärkeää saada hyviä arvosanoja ruotsista.
10. Olen hyvä ruotsissa.
11. Pärjään suomen kielellä kaikissa arkisissa asioissa. En tarvitse
ruotsin kieltä.
12. Jos saisin valita, opiskelisin mieluummin jotain toista kieltä ruotsin tilalla.
13. Suhtaudun Ruotsiin,
ruotsalaisiin ja suomenruotsalaisiin positiivisesti.
14. Voin erottua esimerkiksi
työnhaussa positiivisesti, jos osaan ruotsia.
15. Kattava kielitaito on hyvä asia.
16. Kaikkien suomalaisten tulisi osata ruotsia.
17. Muiden ihmisten (esim.
kavereiden, vanhempien) mielipiteet ruotsista vaikuttavat omiin mielipiteisiini ruotsista.
18. Ruotsin kieli on tärkeä osa Suomen historiaa ja kulttuuria.
19. Toisen kotimaisen kielen pitäisi olla vapaavalintainen aine
ylioppilaskirjoituksissa.
20. Mielestäni kaikkien
suomalaisten tulisi osata sekä suomea että ruotsia.
AVOKYSYMYS
Kerro omin sanoin tekijöistä, jotka vaikuttavat asenteisiisi ja motivaatioosi opiskella
ruotsin kieltä.
TIETOJEN LÄHETYS Kiitos vastauksistasi!
BILAGA 2. ENKÄT FÖR DE SVENSKSPRÅKIGA
ENKÄT OM GYMNASISTERS ATTITYDER TILL OCH MOTIVATION ATT STUDERA FINSKA Hej!
Jag studerar svenska språket vid Östra Finlands universitet och jag gör min pro gradu -avhandling, som handlar om gymnasisters attityder till och motivation att studera finska.
Ditt deltagande i undersökningen är helt frivilligt och du kan när som helst avbryta deltagandet utan närmare motivering. Dina svar används bara i undersökningen och svaren förstörs efter avhandlingen har blivit färdig.
Det är helt anonymt att svara på enkäten. Genom att svara på frågorna ger du lov att använda dina svar i undersökningen.
PÅSTÅENDEN (VÄLJ DET ALTERNATIV SOM BESKRIVER DIG BÄST.) Helt
1. Jag tycker att finska är ett trevligt skolämne.
2. Jag uppskattar finskans status som officiellt språk.
3. Goda kunskaper i finska uppskattas i min vänkrets.
4. Jag tycker att det borde vara frivilligt att studera finska.
5. Finska är ett viktigt språk, även om det inte är ett världsspråk.
6. Jag tror att jag har nytta av finska i framtiden.
7. Jag får respekt av andra människor (t.ex. kompisar, föräldrar) om jag kan finska.
8. Jag vill kunna finska för att kunna tala på finska med finskspråkiga människor.
9. Det är viktigt för mig att få bra betyg i finska.
10. Jag är bra på finska.
11. Jag klarar mig på svenska i alla vardagliga saker. Jag behöver inte finska.
12. Om jag kunde välja, skulle jag studera något annat språk i stället för finska.
13. Jag har en positiv uppfattning om finnar och Finland.
14. Jag kan ha en fördel t.ex. i arbetslivet, om jag kan finska.
15. Det är bra att kunna flera språk.
16. Jag tycker att alla finländare borde kunna finska.
17. Andra människors (t.ex.
kompisar, föräldrar) åsikter påverkar mina åsikter om finska.
18. Jag tycker att svenska spelar en viktig roll i Finlands historia och kultur.
19. Det andra inhemska språket borde vara ett frivilligt ämne i studentskrivningar.
20. Jag tycker att alla finländare borde kunna både svenska och finska.
EN ÖPPEN FRÅGA
Berätta med egna ord om de faktorer som påverkar dina attityder till och motivation att
studera finska.
TIETOJEN LÄHETYS Tack för dina svar!
BILAGA 3. TIETOSUOJASELOSTE
TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN
TIETOSUOJASELOSTE
Laatimispvm: 6.5.2021
Tietosuojaseloste sisältää ne tiedot, jotka tulee kertoa tutkittaville käsiteltäessä henkilötietoja tieteellisessä tutkimuksessa sekä käsittelytoimista tehtävän selosteen tiedot.
Informointivelvoitteesta säädetään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) artikloissa 12–14 ja käsittelytoimista tehtävästä selosteesta artiklassa 30. Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen.
Tietosuojaselosteen avulla voidaan huolehtia rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuudesta.
Osoitusvelvollisuus on keskeinen periaate tietosuoja-asetuksessa ja tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä.
Tietosuojaseloste voi toimia myös pohjana tutkittaville annettavan informaation laatimiseen.
1. Tutkimuksen nimi
Finsk- och svenskspråkiga gymnasieelevers attityder till och motivation att studera det andra inhemska språket
2. Tutkimuksen rekisterinpitäjä
Hannele Tirkkonen
3. Tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako
Hannele Tirkkonen
4. Tutkimuksen vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä
Hannele Tirkkonen
5. Tutkimuksen suorittajat
Hannele Tirkkonen
6. Tietosuojavastaavan yhteystiedot
-
7. Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa
Hannele Tirkkonen
8. Tutkimuksen luonne ja kestoaika
☒ Kertatutkimus ☐ Seurantatutkimus
Tutkimuksen kestoaika (kuinka kauan henkilötietoja käsitellään): 5 vuotta
Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen:
☒ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto hävitetään
☐ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto arkistoidaan
☐ ilman tunnistetietoja
☐ tunnistetiedoin
Mihin aineisto arkistoidaan ja miten pitkäksi aikaa: elomake.uef.fi/Webropol tutkimuksen kestoaika
9. Mikä on henkilötietojen käsittelytarkoitus?
Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on tieteellinen tutkimus.
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa suomen- ja ruotsinkielisten lukiolaisten asenteita ja motivaatiota opiskella toista kotimaista kieltä.
10. Millä perusteella henkilötietoja käsitellään?
Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tässä tutkimuksessa käsittelyperuste on:
☒ yleistä etua koskeva tehtävä/rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö, tarkemmin:
☒ tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi
☐ tutkimusaineistojen ja kulttuuriperintöaineistojen arkistointi
☐ rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttaminen mikä oikeutettu etu on kyseessä:
☒ rekisteröidyn suostumus
☐ rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen säädökset:
Tutkimuksessa käsitellään erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia henkilötietoja tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja . Niiden käsittelylle tarvittava erityisperuste on:
☐ yleisen edun mukainen arkistointitarkoitus, tieteellinen tai historiallinen tutkimus, tilastointi
☐ rekisteröidyn nimenomainen suostumus
☐ tärkeä yleinen etu koskeva syy lainsäädännön nojalla
☐ kansanterveyteen liittyvä yleinen etu
11. Mitä henkilötietoja tutkimusaineisto sisältää?
Aineisto sisältää tietoa osallistujien asuinpaikasta, mutta asuinpaikkaa ei nimetä tutkimuksessa.
12. Mistä lähteistä henkilötietoja kerätään?
Henkilötietoja kerätään tutkimukseen seuraavista lähteistä:
☒ Suoraan tutkimukseen osallistuvilta
☐ Haastattelu
☐ Videointi
☒ Sähköinen kyselylomake (eLomake tai vastaava)
☐ Postissa lähetettävä kyselylomake
☐ Muu tapa, mikä:
☐ Muualta kuin tutkimukseen osallistuvilta, mistä ja mitä tietoja:
☒ Tutkittavalla ei ole velvollisuutta toimittaa tarvittavia henkilötietoja, osallistuminen on vapaaehtoista
13. Tietojen siirto/luovuttaminen tutkimusryhmän ulkopuolelle
Tietoja ei siirretä/luovuteta tutkimusryhmän ulkopuolelle.
14. Tietojen siirto/luovuttaminen EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Tietoja ei siirretä/luovuteta EU:N tai ETA:n ulkopuolelle.
15. Automatisoitu päätöksenteko
Ei automatisoitua päätöksentekoa.
16. Henkilötietojen suojauksen periaatteet
Tutkimuksen osalta on tehty eettinen ennakkoarviointi:
☐ Kyllä
Puoltavan lausunnon antanut tutkimuseettinen toimikunta:
☒ Ei
Tietojärjestelmissä käsiteltävät tiedot on suojattu seuraavasti:
☒ käyttäjätunnuksella ☒ salasanalla ☐ käytön rekisteröinnillä ☐ kulunvalvonnalla (fyysinen tila)
☐ muulla tavoin, miten:
Pseudonymisointi ja anonymisointi:
Tieteellisessä tutkimuksessa on tarpeellista säilyttää tutkimusaineistot, jotta
tutkimustulokset voidaan verifioida ja jo kerättyjä tutkimusaineistoja voidaan käyttää jatkotutkimukseen ja uusiin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistot anonymisoidaan tai pseudonymisoidaan aina, kun se on mahdollista. Tutkimustulokset julkaistaan siinä
muodossa, ettei yksittäinen henkilö ole yleisesti tunnistettavissa. Erityistapauksissa esim., kun haastatellaan kuvataiteilijoita heidän teoksistaan, voi olla perusteltua ilmaista tekijät.
Tässä tutkimuksessa:
☐ Aineisto anonymisoidaan aineiston perustamisvaiheessa (kaikki tunnistetiedot poistetaan täydellisesti, jotta paluuta tunnisteelliseen tietoon ei ole eikä aineistoon voida yhdistää uusia tietoja)
☐ Suorat tunnistetiedot poistetaan aineiston perustamisvaiheessa (pseudonymisoitu aineisto, jolloin tunnistettavuuteen voidaan palata koodin tai vastaavan tiedon avulla ja aineistoon voidaan yhdistää uusia tietoja)
☒ Aineisto sisältää vain epäsuoria tai pseudonyymejä tunnistetietoja
☐ Aineisto analysoidaan suorin tunnistetiedoin, koska (peruste suorien tunnistetietojen säilyttämiselle):
Suojatoimet arkaluonteisten tietojen osalta:
☒ Tutkimussuunnitelma
☒ Tutkimuksen vastuuhenkilö, kuka: Hannele Tirkkonen
☒ Henkilötietoja käsitellään ja luovutetaan vain tutkimustarkoituksiin ja toimitaan siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille
☐ Tutkimuksen osalta on tehty tietosuojan vaikutustenarviointi
17. Tutkimukseen osallistuvan oikeudet ja niiden mahdollinen rajoittaminen
Rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen mukaan oikeus:
• saada tietoa henkilötietojen käsittelystä, ellei laissa ole erikseen säädettyä poikkeusta
• tarkastaa itseään koskevat tiedot
• oikaista tietojaan
• poistaa tietonsa (ei sovelleta, jos käsittelyperuste on lakisääteinen tai yleisen edun mukainen tehtävä)
• rajoittaa tietojensa käsittelyä
• vastustaa tietojensa käsittelyä, jos käsittelyperuste on yleinen tai oikeutettu etu
• pyytää itse toimittamiensa henkilötietojen siirtämistä rekisterinpitäjältä toiselle, jos käsittelyperuste on suostumus
• peruuttaa antamansa suostumus
• henkilötietojen oikaisua/poistoa/käsittelyn rajoitusta koskeva rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuus
• olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi (rekisteröity voi sallia automaattisen päätöksenteon suostumuksellaan)
• tehdä valitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä
Rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan ottamalla yhteyttä tutkimuksen yhteyshenkilöön tai tietosuojavastaavaan. Lisätietoja rekisteröidyn oikeuksista antavat tutkimuksen
yhteyshenkilö ja/tai tutkimuksen tietosuojavastaava.
Jos henkilötietojen käsittely tutkimuksessa ei edellytä rekisteröidyn tunnistamista ilman lisätietoja eikä rekisterinpitäjä pysty tunnistamaan rekisteröityä, niin oikeutta tietojen tarkastamiseen, oikaisuun, poistoon, käsittelyn rajoittamiseen, ilmoitusvelvollisuuteen ja siirtämiseen ei sovelleta.
Tutkimukseen osallistuvan oikeuksista poikkeaminen on tarpeen ja perusteltua, jos
tutkimuksella on yleisen edun mukaiset tarkoitukset ja tutkimukseen osallistuvan oikeudet todennäköisesti estävät tarkoitusten saavuttamisen tai vaikeuttavat sitä suuresti ja tällaiset poikkeukset ovat tarpeen näiden tarkoitusten täyttämiseksi.
☒ Rekisteröidyn oikeuksista ei poiketa tässä tutkimuksessa
Seuraavista rekisteröidyn EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista oikeuksista tullaan todennäköisesti poikkeamaan tässä tutkimuksessa:
☐ Rekisteröidyn oikeus saada tietoa henkilötietojen käsittelystä (informointivelvoite)
☐ Rekisteröidyn oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot
☐ Rekisteröidyn oikeus tietojensa oikaisemiseen
☐ Rekisteröidyn oikeus käsittelyn rajoittamiseen
☐ Rekisteröidyn oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä Perustelut rekisteröidyn oikeuksista poikkeamiselle:
Seuraavat suojatoimet on toteutettu tässä tutkimuksessa, jotta tutkimukseen osallistuvan oikeuksista voidaan poiketa:
☒ Henkilötietojen käsittely perustuu tutkimussuunnitelmaan.
☒ Tutkimuksella on vastuuhenkilö tai siitä vastaava ryhmä.
☒ Henkilötietoja käytetään ja luovutetaan vain historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka muuta yhteensopivaa tarkoitusta varten sekä muutoinkin toimitaan niin, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille.
☐ Tutkimuksessa käsitellään ns. arkaluonteisia tietoja ja siitä on tehty
vaikutustenarviointi, joka on toimitettu tietosuojavaltuutetun toimistoon ennen käsittelyn aloittamista.