Kuten edellä esitetystä voidaan päätellä, on ilmeistä, että verkkoviestinnässä ja siten myös verkkolehdissä on käynnissä eräänlainen ristiaallokko, jossa keske-nään ristiriitaiset impulssit kohtaavat ja pyrkivät voittamaan alaa. Kaksi vaikutus-suuntaa tuntuu erityisesti kilpailevan keskenään: verkkoviestinnän globaalisuus-pyrkimykset ja journalismin kansalliseen kulttuuriin liittyvät käytänteet.
Toisaalta verkko ja tekniikka ovat kansainvälisiä, millä on verkkosivuihin tasa-päistävä ja yhtenäistävä vaikutus. Tästä voi olla seurauksena eräänlainen kulttuu-rinen konvergenssi. Näin verkossa toimimisella olisi vaikutusta kansallisiin kult-tuureihin, joilla olisi taipumus muuttua kansainvälisten mallien mukaisesti, jolloin omalle kulttuurille alun perin ominaiset piirteet voisivat jopa kadota ja korvautua vieraalla vaikutteella.
Toisaalta on todettu, että kun yhä suurempi osa maailmaa ottaa internetin käyt-töön, angloamerikkalainen vaikutus vähenee, ja internetistä tulee monikulttuuri-nen yhteisö, jossa vallitsee samanlaimonikulttuuri-nen kulttuurimonikulttuuri-nen rikkaus kuin koko maail-massa muuten. Esimerkiksi Kiinan ja Intian voimakas tulo internetiin on
vähentä-nyt englanninkielisten verkkosivujen suhteellista määrää koko internetissä ja mahdollisesti myös niiden ylikansallista vaikutusta.
Sitä, kumman vaikutussuunnan voima on suurempi esimerkiksi suomalaisissa verkkolehdissä, ei osata vielä sanoa. Sen sijaan voidaan jo todeta, että vaikutuk-sen voima riippuu siitä, minkälaisesta toiminnasta on kyse. Jos pyrkimys on saa-vuttaa mahdollisimman laaja ja kansainvälinen kohderyhmä, verkkoviestinnän globaalien käytänteiden vaikutus lienee vahvempi. Jos taas tavoitteena on suunna-ta viesti selvästi määritellylle pienelle kohderyhmälle, kansallinen vaikutus ja ryhmän odotukset voivat selvästi määrätä verkkolehden sisällön ja ulkoasun.
Kuviossa 1 on mallinnettu niitä kontekstuaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat verk-kolehtien sisältöön ja ulkoasuun (vrt. Koskela 2006a). Kuviota voidaan käyttää apuna pohdittaessa eri vaikutussuuntien painoarvoa verkkolehdissä. Konteksti ymmärretään tässä artikkelissa laajasti viestintätilanteena, ja kontekstuaaliset teki-jät ovat näin ollen varsin yleisiä viestintätilanteessa vaikuttavia tekijöitä. Nämä tekijät ovat monella tavalla toisistaan riippuvaisia, eikä niitä ole helppo erottaa toisistaan edes analyyttisiin tarkoituksiin, kuten tässä artikkelissa pyrin tekemään.
Esimerkiksi kansalliseen kulttuuriin liittyvät piirteet ja journalistiset käytännöt ovat usein vahvasti sidoksissa toisiinsa.
Kuvio 1. Verkkolehtien kontekstitekijät
Journalismi
Verkkoviestintä Journalistiset
käytännöt
Journalistiset tekstilajit
Käytännöt ja periaatteet Verkossa esiintyvät tekstilajit
Verkkolehti Globali- soitumi-nen
Kulttuu-riset piirteet
Kuten kuviossa 1 on esitetty, sanomalehtien verkkosivujen sisältöön, muotoon ja kieleen vaikuttavat kyseisen kulttuurin mallit siitä, millaista viestintää lehdistöl-tä odotetaan. Odotuksia teksteille asettavat sekä toimittajat itse etlehdistöl-tä myös lehdet toimituspolitiikassaan. Samoin myös vastaanottajilla on omat odotuksensa: ollak-seen kiinnostavia verkkolehtien välittämien tekstien pitää olla ainakin jossain määrin odotusten mukaisia sekä sisällöltään, muodoltaan että kielellisiltä piirteil-tään.
Paitsi oman kulttuurin mallit ja odotukset verkossa vaikuttavat kuitenkin myös globalisoituvan viestinnän mallit. Verkkoviestintä noudattaa usein kaupallista logiikkaa (ks. esim. Sullivan 1999), ja sen muodot ovat varsin vakiintuneet (ks.
esim. Stengers ym. 2004). Esimerkiksi odotuksenmukainen sivustorakenne tukee käytettävyyttä ja palvelee näin sivujen käyttäjää (Nielsen 1993).
Verkkolehtien kulttuuripiirteisiin vaikuttaa siis kaksi ”normia”. Voidaankin väit-tää, että yleensä verkkolehden sivuston muoto edustaa verkkoviestintää ja sisältö journalismin perinnettä. Kieli puolestaan heijastaa molempia, mistä johtuukin, että verkkosivujen kieli voi olla varsin heterogeenista (ks. esim. Chyi & Sylvie 2001; Koskela 2006b). Verkkoviestinnästä vaikutteita antavat verkolle tyypilliset tavat esittää asioita ja verkkoviestinnän käytännöt ja periaatteet, joissa muoto on keskeinen. Tekstien syntyyn puolestaan vaikuttavat myös journalistiset rutiinit ja käytännöt, joissa tekstit syntyvät, sekä erilaiset journalistiset tekstilajit, jotka ovat osittain kulttuurikohtaisia eli kansallisia.
Verkkolehdissä nämä erilaiset vaikutteet kohtaavat. Vertailemalla eri kulttuureista peräisin olevia verkkolehtiä tai verkkolehtiä, joilla on erilaiset kohderyhmät, voi-taisiinkin pohtia, mikä vaikutussuunta kunkin verkkolehden sivuilla on voimak-kaampi. Kiinnostavaa olisi myös pohtia, mistä kullekin vaikutussuunnalle annettu painoarvo johtuu ja mikä vaihtelua lopulta määrittää.
4 Pohdinta
Verkkolehtien kulttuuripiirteitä on tutkittu vähän. Tähän on monia syitä, joista yksi on se, että kulttuurieroja on eri kansallisuuksia edustavien verkkolehtien si-vuilta vaikea erottaa. On siis vaikea tietää, mikä kahden eri kulttuuria edustavan lehden erojen takana on. Erot voivat johtua erilaisesta kulttuurista, mutta yhtä hyvin niiden takana voi olla kyseisen sanomalehden taloudellisen panostuksen määrä tai toimituksellinen linja.
Nykyinen verkkoviestinnän kulttuuripiirteiden tutkimus perustuu varsin vahvasti Hofsteden ja Hallin kulttuurimalleihin, eikä varsinaista omaa mallia juuri verkko-viestinnän ja vielä vähemmän verkkolehtien kulttuuripiirteiden tutkimukseen ole olemassa. Epäilemättä Hofsteden ja Hallin mallit yleisyydessään antavat moni-puolisia soveltamismahdollisuuksia, mutta ne asettavat myös rajoituksia sille, miten asioita voidaan käsitellä, lähestyä ja myös mitata.
Tästä syystä olen tässä artikkelissa esittänyt yleisluontoisen tulkintamallin eri vaikutussuuntien pohdinnan lähtökohdaksi. Malli kattaa erilaisia kontekstitekijöi-tä, joilla on vahva yhteys toisiinsa: verkkoviestinnän piirteet ja globaali vaikutus kietoutuvat toisiinsa kuten myös kansallinen kulttuuri ja journalismi. Näiden vai-kutussuuntien keskinäinen painoarvo taas ratkaisee sen, minkälainen lukijalle internetissä tarjottu verkkolehti on. Jatkossa mallia on syytä kehittää spesifim-mäksi siten, että se kattaisi paremmin myös erilaisten verkkolehtien tilanteet ja erottaisi ehkä myös muotoon, sisältöön ja kieleen liittyvät vaikutukset toisistaan.
Tässä vaiheessa mallia voidaan kuitenkin jo soveltaa kulttuurimalleja hyödyntä-vän analyysin tukena.
Lähteet
Barber, W. & Badre, A. (1998). Culturability: The Merging of Culture and Us-ability. Conference Proceedings of the 4th Conference on Human Factors & the Web, Baskin Ridge NJ, USA. Saatavissa: http://research.microsoft.com/users/
marycz/hfweb98/barber/index.htm.
Callahan, E. (2005). Cultural similarities and differences in the design of univer-sity websites. Journal of Computer-Mediated Communication 11, 1. [Siteerattu:
28.3.2006]. Saatavissa: http://jcmc.indiana.edu/vol11/issue1/callahan.html
Chyi, H. I. & Sylvie, G. (2001). The Medium is Global, the Content is Not: The Role of Geography in Online Newspaper Markets. Journal of Media Economics 14, 4, 231–248.
Engebretsen, M. (2001). Nyheten som hypertekst. Tekstuelle aspekter ved møtet mellom en gammel sjanger og ny teknologi. Kristiansand: IJ-forlaget.
Ha, L. & James, E. L. (1998). Interactivity in Business Web Sites: A Content Analysis. Proceedings of the 1998 AEJMC Conference. Saatavissa: http://list.
msu.edu/archives/aejmc.html.
Hall, E. T. (1976). Beyond Culture. New York: Anchor Press.
Hall, E. T. (1990). The Hidden Dimension. New York: Anchor Press.
Han, K. (2003). Cultural Differences in Cyberspace: Do Traditional Cultural Di-mensions Fit into Web Communication Contexts? Artikkeli: The 53rd Annual Conference of the International Communication Association, 23.–27.3.2007, San Diego, California.
Hofstede, G. (1984). Culture’s Consequences: International Differences in Work-Related Values. Cross-Cultural Research and Methology Series. Vol. 5. Abridged edition. Newbury Park: SAGE Publications.
Hofstede, G. (1991). Cultures And Organizations – Software of The Mind. New York: McGraw Hill.
Heinonen, A. (1999). Journalism in the Age of the Net. Changing Society, Chang-ing Profession. Acta Universitatis Tamperensis 685. Tampere: Tampere Univer-sity Press.
Heinonen, A. (2002). Joukkotiedotuksesta moniviestintään. (Teoksessa: Media muuttuu. Toim. Aimo Ruusunen. Helsinki: Gaudeamus. 160–183).
Holsanova, J. (2007). Användares interaktion med multimodala texter. (Teokses-sa: Ett vidgat textbegrepp. Toim. Britt-Louise Karlsson & Anna-Malin Gunnars-son. Uppsala: Uppsala universitet. 41–58).
Ihlström, C. (2004). The Evolution of a New(s) Genre. Gothenburg Studies in Informatics. Report 29. Göteborg: Göteborgs universitet.
Koskela, M. (2006a).Verohallintoa verkossa. Viranomaistekstien muutospainei-den tarkastelua. (Teoksessa: Kieli ja teknologia, Talous ja kieli IV. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-76. Toim. Tuija Nikko & Pekka Pälli. Helsinki:
Helsingin kauppakorkeakoulu. 107–126).
Koskela, M. (2006b). Writer-oriented Authorities on the Web: Features of Reader-orientation on Tax Authorities’ Websites. (Teoksessa: Explorations in Specialized Genres. Toim. Vijay K. Bhatia & Maurizio Gotti. Bern, Berlin etc.:
Peter Lang. 177–199).
Lundberg, J. (2004). Shaping electronic news. A case study of genre perspectives on interaction design. Linköping Studies in Science and Technology. Dissertation No 918. Linköping: Linköpings universitet.
Marcus, A. (2005). User Interface Design and Culture. (Teoksessa: Usability and Internationalization of Information Technology. Toim. Nuray Aykin. Mahwah:
Lawrence Erlbaum Associates. 51–78).
Nerone, J. & Barnhurst, K. G. (2001). Beyond Modernism: Digital Design, Americanization and the Future of Newspaper Form. New Media & Society 3, 4, 467–482.
Nielsen, J. (1993).Usability Engineering. New York: Academic Press.
Robbins, S. S. & Stylianou, A. C. (2002). A Study of Cultural Differences in Global Corporate Web Sites. Journal of Computer Information Systems 42, 3–9.
Salo-Lee, L. (1996). Ei-kielellinen viestintä. (Teoksessa: Me ja muut: kulttuurien-välinen viestintä. Toim. Liisa Salo-Lee, Raija Malmberg & Raimo Halinoja. Hel-sinki: Yleisradio. 58–71).
Schmid-Isler, S. (2000). The language of digital genres – a semiotic investigation of style and iconography on the World Wide Web. Proceedings of the 33rd Ha-waii International Conference on System Sciences 2000. [Siteerattu: 28.3.2006].
Saatavissa: http://csdl2.computer.org/comp/proceedings/hicss/2000/0493/03/
04933012.pdf.
Stengers, H., De Troyer, O., Baetens, M., Boers, F. & Mushtaha, A. N. (2004).
Localization of Web Sites: Is there still a need for it? Esitelmä: International Workshop on Web Engineering. Hypertext 2004. [Siteerattu: 30.3.2006].
Saatavissa: www.ht04.org/workshops/WebEngineering/ HT04WE_Stengers.pdf Sullivan, J. (1999). What are the functions of corporate home pages? Journal of World Business 34, 2, 193–210.