Aineisto koostui 1950-luvun käyttöohjeista, jotka dokumentoivat seuraavia kotita-louskoneita: sähköliesi (1952 Slev), pesukone (1953 UPO), pöytäkangaspuut (1953 Normalo), pesukone (1954 Helkama), ompelukone (1954 FREIA/Konetuote Oy), pikakeitin (1957 KOPE), jääkaappi (1958 Frigi-daire/Multor), käsivatkain (1958 Kenwood), grilli (1959 POPULAR/SKS Suoma-lainen Kone) ja jääkaappi (1959 Bolinder/Rosenlew). Vaikka edellä läpikäydyt vaiheittaisen ja kuvailevan tiedon ominaisuudet vaikuttavat selkeiltä, niiden erot-taminen toisistaan jopa näin pienessä aineistossa ei ole kovin yksinkertaista. Esi-merkiksi jonkin toiminnan tulos voidaan määritellä vaiheittaiseksi tiedoksi, mutta tekstissä saatetaan myös luonnehtia tätä toiminnan tulosta selittämällä laitteen toimintaa (Karreman, Ummelen & Steehouder 2005: 330). Aineisto käytiin läpi lause lauseelta ja kappale kappaleelta käyttäen edellä esiteltyjä
informaatiotyyp-pien piirteitä kriteerinä. Näin aineistosta muodostui informaatiotyyppiblokkeja, joiden pituudet vaihtelivat yhdestä lauseesta useisiin kappaleisiin. Analyysistä kävi ilmi, että kuvaileva informaatiotyyppi dominoi aineistoa selvästi. Dokumen-taatio oli suunniteltu ja toteutettu tuoteorientoituneesti silloinkin, kun käyttäjän olisi pitänyt suorittaa jokin tehtävä, kuten esimerkissä 1:
(1) Kenwood Minor’iin liittyvä seinäteline kiinnitetään seinään mahdolli-simman lähelle pistorasiaa. Sekoitin, vispilät ja sähköjohto ripustetaan teli-neeseen kuvan osoittamalla tavalla. (Käsivatkain, Kenwood 1958)
Esimerkin 1 kaltaisissa ohjeissa käytettiin passiivia ja epäsuoraa tyyliä, vaikka sisällöllisesti ne antavat käyttäjälle ohjeen toimia tietyllä tavalla. Aineistosta ha-vaittiin myös äkillisiä siirtymiä vaiheittaisen ja kuvailevan informaatiotyypin vä-lillä, mikä saattaa vaikeuttaa tuotteen käyttöä ja tekee dokumentaatiosta epäyhte-näistä, kuten esimerkissä 2:
(2) Lämmittäkää uuni sekä ylä- että alaelementillä 325-350°:een. Senjäl-keen gratineerataan ainoastaan yläelementti kytkettynä. (Sähköliesi, Slev 1952)
Kuvailevan tiedon yliedustus ei sinänsä ole tuloksena mitenkään yllättävä, mutta kysymys liittyy johdannossa mainittuun laajempaan ja periaatteelliseen teknisen viestinnän kysymyksenasetteluun. Kansainvälisen teknisen viestinnän kirjallisuu-desta saamme lukea, että alalla on tapahtunut siirtymä tuoteorientoituneesta do-kumentoinnista käyttäjä- ja tehtävälähtöiseen kirjoittamiseen. Tällaisesta siirty-mästä ei kuitenkaan Suomen osalta ole mitään tekstuaalista evidenssiä. Onkin mielenkiintoista tutkia laajempaa materiaalia käyttäen, milloin tällainen siirtymä on tapahtunut, jos sellaista on tapahtunut lainkaan. Näinkin voi olla, koska näh-däkseni teknisen viestinnän suomalaisessa kentässä on kaksi rinnakkaista linjaa, joita voitaisiin ehkä sanoa jo perinteiksi. Ensimmäistä ja vanhempaa perinnettä voitaisiin kutsua insinööriperustaiseksi dokumentoinniksi: monilla insinöörikou-lutuksen saaneilla dokumentointi on ollut ja on osa heidän työtehtäviään, ja alan ammattilaisia on myös siirtynyt puhtaasti dokumentointitehtäviin. Toista, uudem-paa perinnettä voisi kutsua humanistiperustaiseksi dokumentoinniksi: ohjelmisto-dokumentaation nousun myötä noin 1980-luvulta lähtien englanti on noussut yhä tärkeämmäksi dokumentointikieleksi suomalaisissa yrityksissä, jotka etsivät hu-
manistisen koulutuksen saaneita kieliammattilaisia teknisen viestinnän tehtäviin.1 Vaikka kuvailevan tiedon ylivalta aineistossa oli selkeä, siitä havaittiin joitakin tyylielementtejä, jotka hieman tasapainottivat tilannetta parantaen ohjeiden käy-tettävyyttä. Näitä olivat 1) käyttäjän korostunut puhuttelu ja rohkaisu, 2) suostut-telu ja motivointi ja 3) käyttäjän profilointi. Esimerkissä 3 käyttäjä on läsnä pu-huttelun ja rohkaisun kautta:
(3) Olemme toimittaneet tämän opaskirjasen voidaksenne ennen FREIA’n käyttöä tutustua uuteen ystäväänne, josta tulee sitä pitempiaikaisempi, mitä huolellisemmin sitä hoidatte ja ompelette sillä OIKEIN. Tämä kirjanen opastaa Teidät perusteellisesti FREIA’n salaisuuksiin, jotka - kuten tulette huomaamaan - eivät olekaan niin monimutkaiset, kuin alussa ehkä tuntui.
(Ompelukone, FREIA/Konetuote Oy 1954)
Kaiken kaikkiaan käyttäjän puhuttelussa käytetään eniten monikon toista persoo-naa nykykäytännöstä poiketen, mutta kolmessa dokumentissa esiintyy epäjoh-donmukaisesti sekä te- että sinä-muotoa.
Toinen tyylielementti on suostuttelu ja käyttäjän motivointi toimia tietyllä tavalla (ks. esimerkit 4 ja 5):
(4) Mitä voitte itse tehdä ennenkuin kutsutte Frigidaire-asentajan. Jos Frigi-daire-jääkaappiinne tulee jotain häiriöitä, teette itsellenne palveluksen tar-kistaessanne ensin, jos häiriö mahdollisesti on Teidän korjattavissanne.
Monien vuosien kokemus on osoittanut, että näin on asianlaita ollut häm-mästyttävän monessa huoltoilmoitustapauksessa. Jos noudatatte alla olevia neuvoja, kun kaappinne tuntuu olevan epäkunnossa, säästytte turhilta ku-luilta ja vaivoilta. (Jääkaappi, Frigidaire /Multor 1958)
(5) KOPE-pikakeitin on täysin vaaraton mikäli käyttöohjetta seurataan.
Huolimattomassa hoidossa varsinainen venttiili saattaa tukkeutua ja paine nousta liian korkeaksi, mutta tällöin kannessa oleva varmuusventtiili avau-tuu ja päästää liian paineen pois. (Keitin, KOPE 1957)
Näissä esimerkeissä käyttäjää suostutellaan noudattamaan käyttöohjeessa annettu-ja neuvoannettu-ja kertomalla, mitä hyvää tai huonoa siitä seuraa.
1 Suomen tekniset dokumentoijat ry:n (STD) piirissäkin on keskusteltu siitä, kuinka nämä kaksi perinnettä eivät meillä vielä kohtaa, esimerkiksi STD:n jäsenkunta edustaa paljolti jälkim-mäistä perinnettä, ja yritykset suosivat pääasiassa vain jommankumman perinteen edustajia, vaikka monipuolisten tiimien käytössä olisi löydettävissä synergiaetuja.
Kolmas tyylielementti on käyttäjän profilointi esimerkin 6 tapaan:
(6) Olette nyt Bolinder-jääkaapin omistaja. Keittiössänne on apulainen, joka palvelee Teitä väsymättä päivästä toiseen kaikkina vuodenaikoina. Yhä use-ammat perheenemännät ovat jo todenneet miten jääkaappi helpottaa talous-työtä ja säästää aikaa. (Jääkaappi, Bolinder/Rosenlew 1959)
Tässä aineistossa profilointi siis ilmeni käytännössä suorana kommenttina siitä, että tuotteen käyttäjä on perheenemäntä.
4 Lopuksi
Vaikka informaatiotyyppien valinta aineistossa ei tue käyttäjän tarpeita niin hyvin kuin voisi, käyttäjän rohkaisun, suostuttelun ja motivoinnin sekä profiloinnin käyttö tyylielementteinä osallistavat käyttäjää tutkitussa dokumentaatiossa. Nämä osallistavat keinot parantavat käyttöohjeiden käytettävyyttä ja tasapainottavat tuoteorientoitunutta dokumentointistrategiaa. Nähtäväksi jää, missä vaiheessa, jos lainkaan, tämä strategia muuttuu suomalaisissa kotitalouskoneiden käyttöohjeissa.
Lähteet
Darwin Information Typing Architecture (DITA) (2001). A research note by Namahn. [Siteerattu: 2.10.2007]. Saatavissa: http://www.namahn.com/resources/
notes.htm.
Ganier, F. (2004). Factors Affecting the Processing of Procedural Instructions:
Implications for Document Design. IEEE Transactions on Professional Commu-nication 47, 1, 15–26.
Hackos, J. T. & Stevens, D. M. (1997). Standards for Online Communication.
New York: John Wiley & Sons.
Information Mapping™ (2001). A research note by Namahn. [Siteerattu:
2.10.2007]. Saatavissa: http://www.namahn.com/resources/notes.htm.
Karreman, J., Ummelen, N. & Steehouder, M. (2005). Procedural and Declarative Information in User Instructions: What We Do and Don’t Know About These Information Types. IEEE International Professional Communication Conference Proceedings, 328–333.
Markel, M. (1996). Technical Communication. Situations and Strategies. 4. pai-nos. New York: St. Martin’s Press.
Pohjola, T. (2007). Miltä tieto näyttää? Informaatiotyypit ja niiden visuaalinen asu käyttöoppaissa. Tampereen yliopisto. Kieli- ja käännöstieteiden laitos. Pro gradu -työ. [Siteerattu: 4.1.2008]. Saatavissa: http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.
phtml?id=17172.
Price, J. & Korman, H. (1993). How to Communicate Technical Information. A Handbook of Software and Hardware Documentation. Reading, Mass: Addison-Wesley.
Purho, V. (2000). Heuristic Inspections for Documentation - 10 Recommended Documentation Heuristics. Usability Interface 6, 4. [Siteerattu: 20.9.2007]. Saata-vissa: http://www.stcsig.org/usability/newsletter/0004-docsheuristics.html.
Schriver, K. A. (1997). Dynamics in Document Design. Creating Texts for Read-ers. New York: John Wiley & Sons.
Van der Meij H. & Gellevij, M. (2004). The Four Components of a Procedure.
IEEE Transactions on Professional Communication 47, 1, 5–14.