Lukijoiden antamat kommentit tai arviot teoksesta Internetissä eivät otannassa mukana olleen aineiston perusteella ole kovin yleisiä. Asiaa tarkasteltiin kymme-nestä teoksesta, jotka löydettiin Linda-tietokannasta asiasanalla ”estetiikka” ja joista oli Internetissä välittäjän tai kustantajan tekemä esittely tai vastaava tieto.
Vain kahteen näistä kymmenestä liittyi (marraskuussa 2007) arvostelijan tai mui-den lukijoimui-den arviointia.
Amazon.comin sivuille1 on koottu materiaalia Susan Sontagin vuonna 2007 il-mestyneestä postuumista esseekokoelmasta. Sivuilla on joukko lehdistä ja muista lähteistä poimittuja arviointeja sekä kahden yksityishenkilön kirjoittamat arvoste-lut, joissa teoksen laatua ilmaistaan tähtien määrällä ja joista voi löytää teoksen tieteenalan ja joitakin teemoja. Lukijat ovat edelleen voineet arvioida arvostelijoi-den/esittelijöiden tekstien hyödyllisyyttä itselleen. Toisen arvioinnin on
1 http://www.amazon.com/At-Same-Time-Essays-Speeches/dp/0374100721
nut lukeneensa 16 henkilöä, toisen kahdeksan, ja nämä kaikki ovat pitäneet arvi-oita hyödyllisinä. Arviointeja olisi voinut myös kommentoida, mutta sitä ei ole kukaan tehnyt (tarkastettu 11.2.2008). Kun ajatellaan Amazon.comin potentiaa-listen käyttäjien määrää, on kai tulkittava, että vuorovaikutteinen sisällönkuvailu ei vielä ole kovin yleistä.
Toinen on Tammen kustantama Ajattele, filosofoi -teos, joka on ilmestynyt 2006 (toimittaneet Juha Räikkä ja Helena Siipi). Kirjan esittely on mm. Tampereen yliopiston Granumin ja BookPlus Kirjamaailman sivuilla. Lisäksi verkosta löytyy ainakin yksi perusteellinen arviointi kirjasta1. Kun Googlen avulla koettaa löytää lisää lukijoiden arviointia, päätyykin nopeasti informaatioammattilaisten tekemi-en toistojtekemi-en asiasanaviidakkoon eli esimerkiksi kirjastoluetteloon2, jossa teoksen sisältöä on kuvattu seuraavasti:
bioetiikka ; bioetik ; estetiikka ; estetik ; etiikka ; etik ; feminism ; feminism
; filosofi; feminismi ; feminismi ; filosofia ; filosofi ; filosofia ; filosofisk psykologi ; kielifilosofia ; kunskapsteori ; metafysiikka ; metafysik ; mie-lenfilosofia ; oikeusfilosofia ; religionsfilosofi ; rättsfilosofi ; samhällsfilo-sofi ; språkfilosamhällsfilo-sofi ; tahto; tahto ; filosofa ; tietoteoria ; uskonnonfilosamhällsfilo-sofia ; vilja ; vilja ; filosofi ; yhteiskuntafilosofia.
8 Päätelmiä
Sellaisen sisällönkuvailun tuottaminen, joka palvelisi hyvin kaikkia käyttäjiä, on tuskin saavutettavissa edes yksittäisissä tapauksissa. Tiedon tuottajien ja hakijoi-den tekemiä sisällönkuvailuja tieteellisten heimojen sisällä kannattaisi kuitenkin tutkia tarkemmin. Vaarana heillä samoin kuin informaatioammattilaisilla ovat erilaiset vinoutumat asenteissa ja taustaoletuksissa tai käsityserot tieteenalojen järjestyksestä ja merkityksestä.
Toisaalta käyttäjien aktivoiminen osallistumaan sisällönkuvailuun voisi edistää sitä, että sisällönkuvailu palvelisi erilaisia tarpeita, eri hakutyylejä ja persoonalli-suudeltaan erilaisia hakijoita. Tällöin on kuitenkin ratkaistava ainakin, miten akti-vointi yleensä tapahtuisi (muutenkin kuin teknisesti) ja vielä niin, että työn laatu
1 http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2007/04/muut/lukulamppu.html
2 http://abilita.fi/fredrika/webform4.aspx?bid=9512655276%20%20%20%20&kcode=&bcode
=&acode=
ja kate luettelossa pysyy tasaisena. Tavallinen asiakas ei välttämättä halua tai osaa
”tehdä kirjaston työtä”, joten olisi löydettävä käyttäjäryhmiä, kuten tekijät ja ar-vioijat (julkaisevat tutkijat), joita voisi profiloida ryhminä. Tässä tulisivat kysee-seen tieteelliset heimot. Esimerkiksi Huvila ja Widén-Wulff (2006) ovat sovelta-neet Belkinin fasettipohjaista tiedonhakukäyttäytymisen luokittelua kahteen eri-laiseen tutkimusasetelmaan ja kohdejoukkoon luokittelun tietyistä puutteista huo-limatta onnistuneesti. Sillä tai jollakin vastaavalla luokittelulla voisi olla potenti-aalia tiedonkäyttäjäryhmienkin analyysiin. Informaatioammattilaisten tekemään kehykseen voisi tehdä näistä virtuaalisia kirjastohuoneita samaan tapaan kuin tiedeyhteisön asiantuntemuksella on totuttu valitsemaan fyysisiä kirjoja konkreet-tiseen tilaan. Kehikko voisi täydentyä siten, että informaatikot tiedonhaun sijasta alkavat tehdä ontologioita asiakkaiden tarpeisiin. Joka tapauksessa on huolehdit-tava siitä, että kirjastojen luetteloilla säilyy riittävä stabiilius ja luotettavuus, mikä edellyttää sisällönkuvailuun osallistuvien tunnistettavuutta (esim. Tuominen 2007).
Kirjastoluetteloilla ja niiden sisällönkuvailulla on edelleen oma paikkansa infor-maation löytymisessä. Luetteloiden ongelmat korostuvat yhteisluetteloissa, jos sisällönkuvailun yhtenäisyyteen ei panosteta tarpeeksi. Kirjastoille on haaste ra-kentaa vuorovaikutteisuutta hyödyntäviä luetteloita, joissa niiden molemmat ydin-tavoitteet toteutuvat. Sisällönkuvailu on kallista ja hidasta. Siksi päällekkäistä työtä pyritään välttämään. Toisaalta mitä useampaan tarkoitukseen käytetään sa-maa sisällönkuvailua, sitä enemmän on jo lähtökohtaisesti tehtävä kompromisse-ja. Fasetti- tai hierarkiamalli toimii huonosti silloin, kun tilanteet ovat hyvin eri-laisia, eli tieto rakentuu eri tiedontarvitsijaryhmien mielestä hyvin eri tavoilla.
Mitään universaalia ja pysyvää tieteiden järjestelmää ei siinä mielessä ole.
Lähteet
Bade, D. (2007). Colorless green ideals in the language of bibliographic descrip-tion: making sense and nonsense in libraries. Language & Communication 27, 1 54–80.
Breeding, M. (2007). Thinking about your next OPAC. Computers in libraries 27, 4, 28–30.
Chowdhury, G. G. & Chowdhury, S. (2007). Organizing information from the shelf to the web. London: Facet Publishing.
College students´ perceptions of libraries and information resources (2006). Dub-lin, Ohio: OCLC.
Danskin, A. (2007). ”Tomorrow newer knows”: the end of cataloguing. IFLA journal 33, 3, 2005–2009.
Gross, T. & Taylor, A. G. (2007). What have we got to lose? The effects of con-trolled vocabulary on keyword searching results. College & research libraries 66, 3, 212–230.
Heinström, J. (2002). Fast surfers, broad scanners and deep divers: personality and information seeking behaviour. Åbo: Åbo Akademi University Press.
Huvila, I. (2006). The ecology of information work: a case study of bridging ar-chaeological work and virtual reality based knowledge organisation. Åbo: Åbo Akademi University Press.
Huvila, I. (2007). Sähköpostiviesti 14.9.2007.
Laaksonen, P. (2000). Yleisradion toimittajien ja ohjelmapalvelutyöntekijöiden tiedontarpeet ja tiedonhankinta. Tampereen yliopisto. Informaatiotutkimuksen laitos. Pro gradu -työ.
Lönnqvist, H. (2003). Humanistiska forskningsprocesser och informationssökare:
typologier för informationssökande forskare. Tampere: Tampereen yliopisto.
Olson, H. A. (2002). The power to name: locationg the limits of subject represen-tation in libraries. Dortrecht: Kluwer.
Palonen, V. (2006). Verkkodokumenttien funktionaalinen luettelointi: teoriat ja normistot dokumenttien tunnistamisen ja yhteenliittämisen tukena. Tritonia 7.
Vaasa: Tritonia. Saatavissa: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/lisuri00040.pdf.
Rowley, J. & Farrow, J. (2000). Organizing knowledge: an introduction to man-aging access to information. 3. painos. Aldershot: Gower. Saatavissa:
https://jykdok.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?SC=Title&SEQ=
20071116160536&PID=4OeD9XdPtQ3lWOAwEmhwTyPcnAxo&SA=Organizi ng+knowledge+an+introduction+to+managing+access+to+information.
Rumsey, S. (2004). How to find information: a guide for researchers. Maiden-head: Open University Press.
Savolainen, R. (2007). Source preferencess in the context of seeking problem-spesific information. Information Processing and Management 44, 1, 274–293.
Thompson, W. & Clark, B. F. (2006). Using Amazon.com to radically extend your library catalogue. Teacher librarian 34, 1, 30–32.
Tuominen, K. (2007). Information literacy 2.0. Signum 2007, 5, 6–12.
Huvila I. & Wíden-Wulff, G. (2006). Perspectives to the classification of infor-mation interactions: the Cool and Belkin faceted classification scheme under scru-tiny. Proceedings of the first international conference on Information interaction in context, Copenhagen. ACM International Conference Proceeding Series 176, 144–152.