Vantaan kaupungin organisaatiossa asunnottomien palvelut kuuluvat asumisen palveluihin, aikuisten ja perheiden sosiaalipalveluiden alle. Asunnottomien palveluita Vantaalla koordinoi asunnottomien sosiaalityö. Asunnottomien sosiaalityö pyrkii poistamaan asunnonsaannin esteinä olevia tekijöitä, järjestää tuettua asumista ja auttaa pysyvän asunnon saamisessa.
Asiakkaaksi otetaan henkilöt, joiden asunnottomuus on pitkäaikaisempaa (yli 6 kk) ja joiden asuttamista ei ole pystytty ratkaisemaan muissa palveluissa. Asiakkaaksi otettavalla henkilöllä tulee olla selkeä tuen tarve tai vuokravelkoja tai häätöjä, jotka estävät asunnon saannin (Vantaan kaupunki 2019; Mustaniemi & Silfverberg 2018.) Asunnottomia voidaan pyrkiä auttamaan asunnon saamisessa aikuissosiaalityön alueellisissa tiimeissä ennen asunnottomien sosiaalityöhön ohjautumista, kun asunnottomuutta on kestänyt yli kuusi kuukautta.
Asiakkuus asunnottomien sosiaalityössä voi alkaa asiakkaan omalla yhteydenotolla tai Koisonrannan palvelukeskuksen asumispäivystyksen kautta. Uusia asiakkaita ohjataan palveluun muiden viranomaisten, läheisten tai kolmannen sektorin toimijoiden kautta.
Asunnottomien sosiaalityön tiimi tekee palvelutarpeen arvion ja palvelusuunnitelman.
(Mustaniemi & Silfverberg 2018.)
Vantaan kaupunki tarjoaa erilaisia asumispalveluita asunnottomille
mielenterveysongelmaisille ja päihdeongelmaisille, joko itsetuotettuina tai ostettuina. Ne on jaoteltu asumisen luonteen, toteutuksen ja tuen tarpeen mukaan päivystykselliseen, tuettuun ja kuntouttavaan asumiseen, sekä kuntouttavaan toimintaan. Asumispalveluyksiköissä asuu yhteensä noin 400 vantaalaista mielenterveysasiakasta, päihdeongelmaista tai
pitkäaikaisasunnotonta, joista puolet ostopalveluiden yksiköissä. Kotiin vietävää tukea saa noin 350 henkilöä. (Mustaniemi & Silfverberg 2018.) Kaupungilla on ainutlaatuinen usean rakennuksen käsittävä asunnottomien palveluiden kokonaisuus Koisotiellä. Tämä sisältää palveluita asumispolun eri vaiheisiin: Koisonrannan asumispäivystys, Koisokodit, Arvi- ja Oras-yhteisöt, sekä Koison pajan kuntouttavan työtoiminnan yksikön. Lisäksi kaupungilla on yksiköitä muualla. Alueelle on suunniteltu uutta Vantaan kaupungin asumisyksikköä ikääntyneille asunnottomuuspalveluiden piirissä oleville henkilöille. (Kaijala 2019).
Akuuttiin tilanteeseen kaupunki tarjoaa Koisonrannan palvelukeskuksen asumispäivystyksen palvelut, joihin voi tulla myös päihtyneenä. Asiakas on voinut jäädä äkillisesti asunnottomaksi ja yöpaikkaa ei ole saatavilla muualta. Asumispäivystys on tarkoitettu vantaalaisille, mutta mahdollisuuksien mukaan he tarjoavat yhden yön kriisipaikan muun paikkakuntalaisille.
Tilapäisen ja turvallisen yöpymispaikan lisäksi saatavilla on apua asumiseen ja sairaan- tai päihdehoitoon pääsyyn liittyvissä asioissa. Työntekijät tekevät hoidon- tai kuntoutustarpeen arvion. Myös arviointijaksosta nimensä saaneet Arvi-asunnot sijaitsevat Koisonrannan palvelukeskuksessa. Asiakkaaksi pääsevät päihteettömään asumiseen sitoutuvat
asunnottomaksi joutuneet henkilöt. Asumisaika on 1-4kk ja toiminta on yhteisökeskeistä.
Koisokodit sitä vastoin on tarkoitettu uusiutuvaa asunnottomuutta kokeville
päihdeongelmaisille vantaalaisille. Moniammatillinen tiimi tarjoaa apua raittiuteen, asumisen taitoihin ja elämänhallintaan. Asumisaika on neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen.
Päihteettömään asumiseen sitoutuvat asunnottomat voivat hakeutua tilapäiseen tai pidempiaikaiseen asumiseen esimerkiksi Oraskoteihin, Tähkään tai Näätäkujalle. Näissä yksiköissä tarjotaan tukea elämänhallintaan ja harjoitellaan elämäntaitoja yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Pidempään asunnottomana olleet henkilöt, joilla on päihde- tai
mielenterveysongelmia, voivat hakeutua tuetumpaan Pähkinärinteen asumispalveluyksikköön.
Yksikössä tuetaan päihteettömyyttä ja yksilön toimintakyvyn vahvistumista. Tavoitteena on turvata asumisen jatkuminen. (Vantaan kaupunki 2019.) Koisonrannan palvelukeskuksessa sijaitsevat myös päivätoimintakeskus ja Koison työpaja. Näissä tarjotaan vertaistukea ja raittiutta tukevaa yhteistä toimintaa. Koison työpajalla voi suorittaa kuntouttavan työtoiminnan jakson.
Vantaan kaupunki ostaa palveluita myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Esimerkiksi kriisiasuttamista ostetaan tilapäisratkaisuna yksityiseltä sektorilta. Palvelua tarvitsee vuosittain noin 120 henkilöä. (Mustaniemi & Silfverberg 2018.) Palvelua ostetaan myös
Sininauha Oy:ltä, joka ylläpitää Sahapuiston 60-paikkaista Asunto ensin -periaatteella toimivaa asumisyksikköä.
Vantaa on ollut mukana Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat -ohjelmassa, AKU, ja kehittää ennaltaehkäisevää asumisen sosiaaliohjausta (ARA 2019). Vuonna 2019 Vantaalla oli ARAN selvityksen mukaan 272 asunnotonta, joista kasvua edelliseen vuoteen oli 19%.
Pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu laskettua ainoana kaupunkina Tampereen lisäksi.
Naisten osuus asunnottomista on ollut pitkään kasvussa ja myös Vantaalla heitä on
asunnottomista jo miltei 40%. (ARA 2020.) Taulukossa 2 näkyy pääkaupunkiseudun kuntien asunnottomuusmäärien vertailua. On hyvä ottaa huomioon, että tilastoissa eivät näy määräaikaisissa tuetuissa asumispalveluissa asuvat ihmiset.
Kunta Yksin-eläviä
Pitkäaikais-asunnottomia
Naisia Nuoria Maahan-muuttajia
Perheet Pariskunnat
Helsinki 1678 325 559 265 602 70 60
Espoo 457 168 102 86 145 48 6
Vantaa 272 14 106 28 107 3 5
Taulukko 2: Asunnottomuus pääkaupunkiseudulla (ARA 2020).
5 Tutkimuksen toteutus
Opinnäytetyötä aloitettiin ideoimaan loppukeväällä 2019. Toiveenani oli tehdä työelämän tarpeeseen tuleva tutkimus, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Toimeksiantaja opinnäytetyölle valikoitui kahdesta syystä: Tukihenkilötyö yhdistys ry:lle oli aikaisemmin tehty kaksi Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä ja minulla oli kokemusta asunnottomuustyöstä.
Tutkimustyön aihe saatiin Tukihenkilötyö yhdistys ry:ltä. Yhdistykseltä tuli pyyntö tutkia yhteistyön kehittämistä heidän ja yhteistyökumppaneiden välillä. Tutkimusongelmaa laajennettiin opinnäytetyön suunnittelun edetessä ja mukaan aineiston keruuseen otettiin yleisesti asunnottomuus Vantaalla ja Vantaan kaupungin asunnottomuustyö. Nämä niin sanotut perustiedot ja kokonaisuuden tarkasteleminen ovat keskeisiä niin opinnäytetyön kuin yhteistyön kehittämisen kannalta. Hyvinvointiteorian lisääminen tuli ajankohtaiseksi tuloksia kirjoittaessa ja analysoitaessa.
Työlle oli tarvetta, sillä hankkeiden arviointi on osa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen
avustuskeskus STEA:n vaatimuksia. Asuvaksi-hankkeelle oli siksi hyvä löytää kehityskohteita ja kartoittaa asunnottomuustyön kohderyhmää ja toimintaympäristöä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa sidosryhmille, johon opinnäytetyö-tyyppinen tutkimus sopii hyvin. Aiemmat opinnäytetyöt ”Sä et oo oikein missään järjestelmässä” – Pitkäasunnottomien kokemuksia asunnottomuudesta (Tiainen 2019) ja Hässäkästä hallituksi -Tukihenkilötyö yhdistys ry kohti Green Care -laatumerkkiä (Piirinen & Sarkkinen 2019) olivat ovat tuottaneet tietoa
pitkäaikaisasunnottomien haastatteluilla sekä raportoimalla yhdistyksen Green Care -toiminnan mahdollisuuksia. Keväällä 2020 valmistui myös kaksi raporttia Tukihenkilötyö yhdistys ry:lle. Jalkautuvan työn hankkeen selvistystyön raportti (Flinck 2020b) taustoitti jalkautuvan työn tarvetta ja Green Care -hankkeen tarveselvitys (Flinck 2020a) kartoitti luontotoiminnan tarvetta luoden samalla toimenpide-ehdotuksia tulevaan.
Koko opinnäytetyön kulun ajan pidettiin mielessä, että tarkoituksena on etsiä vastausta käytännöstä syntyneeseen kysymykseen, johon etsitään käytännön ratkaisuja. Tämän tutkimuksen välityksellä saatiin kokemukseen perustuvaa tietoa, joka tulee sekä
toimeksiantajan käyttöön, että heidän yhteistyökumppaninsa käyttöön, sekä yleiseen jakoon Theseus-järjestelmään. Opinnäytetyö tullaan esittelemään Vantaan kaupungille ja
asunnottomien sosiaalityölle, joten kerätyllä tutkimustiedolla pyritään myös tuomaan esiin asunnottomuustyön tämänhetkistä tilaa Vantaalla.