Yleisesti kaikki haastatellut totesivat asunnottomien palveluiden olevan Vantaalla hyvin järjestettyjä.
Omasta mielestäni nää palvelut on rakennettu hyvin.
Sitten kun sinne pääsee ja on asunnoton ja pääsee tuen piiriin niin sittenhän meillähän on aika hienot tuet.
Ja on mahtavaa, että on saanut joskus semmostakin palautetta, että on niinku ollut lottovoitto olla päihdekuntoutuja Vantaalla.
Asunnottomien palvelut Vantaalla muodostuvat kaupungin sosiaalityöstä ja
sosiaaliohjauksesta, kaupungin omasta palveluntuotannosta, yksityisiltä palveluntuottajilta ostetuista palveluista, sekä yhdistysten ja järjestöjen tuottamasta tuesta. Palvelukokonaisuus koettiin hyvänä.
Meille riittää tällä hetkellä et meillä on tää sosiaalityö ja sosiaaliohjaus ja sit nää järjestöt ja yhdistykset täydentää sen paketin tähän ympärille [näyttää käsillä:
keskellä sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, seuraavassa kerroksessa kaupungin ja yksityisen sektorin tukipalvelut, seuraavassa kerroksessa järjestöt ja yhdistykset].
Et me keskitytään nimenomaan sosiaalipalveluina siihen sosiaalityön ja
sosiaaliohjauksen tuottamiseen ja se lähiohjauksellinen työ on ongelmakeskeisesti tietyllä yhdistyksellä tai yrityksellä ja sit me ostetaan se palvelu. Mun mielestä tää malli on tällä hetkellä järkevä.
Asunnottomien sosiaalityö on aloittanut alkuvuodesta 2018, jolloin Koisotien oma sosiaalityöntekijän vakanssi lopetettiin. Aikaisemmin tämä oli työskennellyt Koisotien
asiakkaiden kanssa ja aikuissosiaalityö muiden asunnottomien kanssa. Muutos tarkoitti, että aikuissosiaalityön asiakkaat ohjataan asunnottomien sosiaalityöhön asunnottomuuden kestettyä yli 6 kk. Oman asunnottomien sosiaalityön yksikön koettiin olevan pääsääntöisesti hyvä asia – työntekijöillä on korkea tietotaito asunnottomuudesta, konkreettisempi mahdollisuus rakenteellisen työn tekemiseen ja mahdollisuus tehdä päätöksiä tiimissä.
Mut nyt kun meillä keskitytään just tän asunnottomuuden ytimeen, niin ne palvelut on hallinnassa meijän pienellä ryhmällä. Me pystytään keskenään miettimään mikä soveltuu kenellekki meijän asiakkaalle. Ja pystytään tällä tavalla niinku fokustamaan ja koko ajan niinku reflektoimaan sitä työskentelyä ihan eri tavalla kuin siin
vaiheessa, että yhellä sossulla on yks asunnotton ja toisella sossulla on kaks asunnotonta ja ne tekee molemmat ihan omat ratkasunsa ilman keskinäistä koordinaatioo.
Tai se työ on loogisempaa, se on keskitetympää, ollaan paremmin kartalla siitä, että mikä palvelu tuottaa minkälaista tulosta, pystytään arvioimaan, pystytään
tuottamaan sitä mitä meiltä puuttuu. Niin sillä tavalla mä koen, että tän yksikön perustaminen on ollu tosi merkittävä askel.
Työn keskittämisestä on ollut myös taloudellista hyötyä.
Ja myös siltä kannalta, että mä väitän, että me ollaan saatu
kriisimajotusvuorokausia vähenemään todella merkittävästi, et nyt meillä on se tuettu asuminen on etusijalla ja kriisimajotusta käytetään tosi harvoin.
Asumispäivystys on usein palveluista pois pudonneelle asiakkaalle ensimmäinen kontakti asunnottomuuspalveluihin. Asiakkaat ovat tervetulleita päihtymystilasta huolimatta.
Päivystyksessä kontakti voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista ja päivisin on tarjolla sosiaaliohjausta. Osa asiakkaista tulee vain yöpymään, eikä käytä muita tarjolla olevia palveluita. Päivystyksessä voidaan tarjota myös yksi hätämajoitusyö muunpaikkakuntalaisille.
Usein tilat ovat kuitenkin täynnä tai lähes täynnä.
Joo meillä on tää päivystys, johon saa tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa ja kaikille avoin niin kauan kuin petipaikkoja riittää. Kaikessa kunnossa saa tulla - ja ainut vaatimus – asunnoton vantaalainen.
Että tavallaan päivisin tapahtuu sitte, jos sä oot vähän paremassa kuosissa niin saattaa saada sitte sitä sosiaaliohjausta ja sitte. Mut jos oot vaan tällanen, joka käyttää päihteitä ja tuut iltasin niin sitte se kontakti on aika pientä.
Meijän tarkotus on et me sen verran pysäytytetään ihmistä et me päästään kärryille heidän elämäntilanteestaan ja sit saada hänelle joku asunto.
Asiakkuus alkaa usein päivystykseen tulolla, aikuissosiaalityön kautta tai yhteydenotolla asunnottomien sosiaalityöhön. Asiakkaalle tehdään palvelutarpeenarvio ja suunnitelma asuttamiseen, johon voi esimerkiksi kuulua jakso Arvi-arviointiyksikössä tai
päihdekuntoutuksessa. Palvelusuunnitelman tekoon osallistuvat sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaajat ja sosiaalihuoltolain mukaisesti myös asiakas.
(--) se tuen määrittäminen. Millä tää, minkälaisessa asumisessa tää ihminen pystyy asumaan, niin se on se ydin mitä me tehdään. Eli me tehdään tässä sitä
palvelusuunnitelmaa tässä ja mietitään että tota millasen asunnon hän pystyy pitämään.
Et mitkä ne asunnottomuuden syyt on, miten me pystytään niitä ratkaisemaan, millä tavalla niitä asumisen esteitä voidaan poistaa, ja sitten... Prosessi on siis se:
arvioidaan asiakkaan tilanne, laaditaan suunnitelma asiakkaan tilanteesta,
koordinoidaan palveluntuottajan työntekijän työ sillä tavalla, että määritellään se sisältö mitä sen asiakkaan kanssa tulee tehdä. Et se voi olla vaikka, että ylläpitää päihdehoitokontakteja, opetella itsenäinen virastoasiointi ja varmistaa yhessä maksujen maksamiset. Välillä ne on aika laajoja ja välillä suppeempia.
Asumispäivystyksessä voi kuitenkin joutua viettämään aikaa ennen asunnottomien sosiaalityön mukaantuloa. Tällöin asiakkuus on alueellisessa sosiaalityössä. Eräs haastateltava näki tässä myös positiivisen puolen: asiakkaan erityishaasteet opitaan tuntemaan ja vääriä
asutuspäätöksiä tehdään vähemmän.
Parempi ehk et tässä tulee näkyväks ne ongelmakohdat, et vaik se kestäis pidempään niin se asuttaminen olis oikein tehty.
Asiakkaille voidaan räätälöidä palvelut yksilöllisesti eri tuotteista tuen tarpeen ja
asunnottomaksi jäämisen syyn mukaan. Osa asiakkaista esimerkiksi ei pysty päihteettömään asumiseen, jolloin Asunto Ensin -periaatteen yksiköt tulevat tarpeelliseksi.
Sit siihen nyt paljo vaikuttaa et haluuko käyttää päihteitä vai ei siinä asumisessa vai ei. Ja mikä on tuen tarve. Sen mukaan sitten mietitään sitä mikä olis kellekki se järkevin jatkoasumisvaihehto.
Päivystys ja muut Koisotien palvelut ovat hyvässä kunnossa ja uudehkoja rakennuksia.
Haastatteluissa nousi päivystyksen joskus saama kritiikki siitä, että tilat ovat liian mukavat verrattuna esimerkiksi Helsingin Hietaniemenkadun asumispäivystykseen. Haastatellut uskoivat asiakkaan kunnioittavan kohtelun luovan toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja olevan yksi osa ihmisen kiinnittämisestä palveluihin.
Ei missään nimessä voi olla liian mukavaa. Ihmiset on kokenu jotain aivan niin kauheeta et sun isoin perusturva (koti) on otettu sulta pois.
Mä en usko et he sen nopeempaa sain elämän kuntoon, et he on tottunu kurjuuteen muutenkin. Päinvastoin et näytettäis jotain hyvää ja luotais jotain sellasta toivoa siihen. Meillä on siistit tilat ja näin mutta tää on silti ihmisille tosi inhottava tilanne elämässä.
Päivystyksellä koettiin olevan turhaan huono maine. Päivystyksestä käytettiin usein termiä
”märkä puoli” viitaten alkoholin käyttäjien tai muuten päihtyneiden majoittamista.
Kuntouttavilla asumispalveluilla on nykyään omaa toimintaa esittelevät Facebook-sivunsa positiivisemman viestin saamiseksi niin asiakkaille kuin ulkopuolisille.
Joo siis sellanen et ”se on sit sellanen ihan viimesijanen ja se on sit ihan kaatopaikka ja sieltä ei sit mihinkään nousta”. Tällasia mitä nyt vieläkin kuulee.
Aina sanotaan et päivystys ei oo mun juttu, niin eihän se oo kenenkään juttu! Sehän on semmonen et pitäis olla vaan hetken väliaikainen juttu missä sä voit yöpyä, käydä pesulla, pestä vaikka vaatteet. Ja saada joskus vähän jotain syötävääkin. Ja joku voi auttaa sua saamaan rahaa.
Se oli yks syy miks mä sitä kuntouttavien asumispalveluiden facebook-sivuukin niinku tavallaan. Siin oli yks niinku tavallaan et sitä imago vähän niinku kirkastamista.
Päihteettömille asiakkaille päivystyksen koettiin olevan haastava paikka. Muu kriisimajoitus ostetaan usein yksityisiltä palveluntuottajilta ja on kallista. Kriisimajoitusta tarjotaan lähinnä lapsiperheille.
Meillä ei oo tarjota päihteettömille ihmisille, asunnottomille, ikävä kyllä mitään heti. Eli kaikki tulee tohon päivystykseen, me tehään se arvio.
11-paikkaisessa Arvi-yksikössä, jossa vietetään joitain kuukausia, arvioidaan asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Arvia pidettiin kokonaistasolla erittäin hyvänä yhteisöllisen luonteensa vuoksi. Sen koettiin tukevan asumisen polkua ja antavan henkilökunnalle aikaa arvioida tulevaa asuttamismuotoa sekä asunnottomalle aikaa käsitellä omaa, mahdollisesti kriisiytynyttä, tilannettaan. Arvin rakenteeseen kuuluu ryhmiä ja muihin elämää tukeviin palveluihin tutustumista.
Moniammatillinen tiimi, sairaanhoitajaa, sosiaaliohjaajaa, meitä ohjaajia. Niil on tota tommonen viikko-ohjelma, kolme ryhmää yleensä tiistai, keskiviikko, torstai, tunnin ryhmät. Terveyteen, sosiaaliseen, etuusasiohin, päihteisiin, toipumiseen liittyvät ryhmät. Ja sitten tehään tilannearvioo ja tota, näiden päihteiden,
terveyden, sosiaalisen tilanteen osalta, joka on sitte tukena, ku mietitään jatkoasumista, mikä olis tarkotuksenmukanen jatkoasuminen kellekki.
Siin on ihan sellasia yhteisöllisiä menetelmiä, elementtejä, siis siinä Arvissa. Se on niinku tosi hieno kaupungin tällanen. Kun ei päästä laitoshoitoo niin periaatteessa tos on sellasia pieniä elementtejä niinku tommosesta, niinku tommosesta
yhteisöllisestä asumisesta.