Analyysi tuo aineiston sisältöön selkeyttä. Tavoitteena on tiivistää tutkimuksen aineisto ilman että siitä katoaa sen sisältämää tietoa. (Eskola & Suoranta 2014, 138.) Kaikissa laadullisen tutkimuksen perinteissä voidaan käyttää perusanalyysimenetelmänä sisällönanalyysia, johon muut laadullisen tutkimuksen analyysin menetelmät perustuvat (Tuomi & Sarajärvi 2009, 91) Kananen kirjoittaa kuinka analyysi ei saisi olla tutkimuksen viimeinen vaihe. Analysointi ja sen eri osat, tulisi olla mukana tutkimusprosessin eri vaiheissa. Laadullisessa tutkimuksessa aineiston ja löydösten analysointi kohdistaa tiedonkeruuta ja ohjaa tutkimusprosessia.
(Kananen 2008, 25.) Aineiston virallinen analysointi aloitettiin pian viimeisen litteroinnin ollessa valmis. Tätä ennen haastatteluissa esille tulleita asioita oli käyty läpi ohjaavan opettajan kanssa ja niistä oli keskusteltu tutkimuksen tilaajan kanssa.
Aineistoa aloitettiin käymään läpi abduktiivisen analyysin avulla. Induktiivisesta, eli
aineistolähtöisestä analyysista eroavana, tässä strategiassa aineistoa analysoidaan teoriaa tai ennalta tiedettyä apuna käyttäen (Kananen 2017, 136). Tässä tutkimuksessa käytettiin hyväksi valmiiksi muotoiltuja teemoja. Litteroitu aineisto värikoodattiin, kerättiin yhteen tiedostoon ja luokiteltiin kuhunkin tutkittavaan teemaan, jotka jaettiin edelleen alakategorioihin.
Teemat ja alakategoriat ovat nähtävissä taulukossa 3. Teemat saatiin haastattelurungosta tai laadittiin haastattelumateriaalissa esiin nousseiden asioiden perusteella. Näin saatuja
käsitteitä ja teemoittelua käytiin läpi ja pyrittiin saamaan tutkimuksellisesti miellyttävään muotoon. Aineistoa oli paljon ja oli haastavaa päättää mihin keskittyä, joten aineisto käytiin läpi useita kertoja. Käytettyjä teemoja olivat esimerkiksi ”asunnottomuuden syitä”,
”kehitysehdotuksia” ja ”työntekijyys”. Värikoodaus ja teemoittelu Word-tiedostossa todettiin riittäväksi avuksi analyysissä, eikä muita tietoteknisiä ratkaisuja todettu tarvittavan.
Taulukossa 4 on esimerkkejä haastateltavien alkuperäisistä ilmauksista, niiden teemoitteluista ja alakategorioihin jakamisesta.
Teema Alakategoriat
Asunnottomuuden kehittymisestä Suomessa Monen ongelman yhdistelmä
Yksilölähtöisyys / Yhteiskuntalähtöisyys Lisäresurssit
Rakenteellinen ongelma
Asunnottomuuden syitä Päihdeongelma
Mielenterveysongelma Muutos asunnottomuuden syissä (huumeet) Ongelmien kierre
Elämäntapa-asunnottomuus Ydinsyiden hoito
Joustava ja pitkäjänteinen työskentely Vantaan kaupungin asunnottomuuspalveluista Asunnottomien sosiaalityö
Korkea tietotaito asunnottomuudesta Asuttamisesta ja sen ylläpitämisestä Mahdollisuuksien anto
Asunto Ensin -yksikkö Onnistumiset
Haasteita (Vantaalla) Jalkautuvan työn puute
Resurssien vähyys
Yhteyden saaminen sosiaalityöntekijään
Pääteksentekovaltaisen sosiaalityön piiriin pääseminen Nopeat päätökset olisivat tärkeitä
Organisaatiomuuksen haasteet ja mahdollisuudet Palveluiden jatkuvuus
Väestön keskittyminen pk-seudulle Yksinäisyys / Yksinäisyyden pelko Kaupunki ei voi ratkaista yksinäisyyttä Aktiviteetit
Minimi ei riitä kaikille
Sopeutumattomuus asumiseen
Ylisektorinen yhteistyö Yhteistyökumppanit
Hyvät välit Matala kynnys
Uusien näkemyksien saaminen Yhteisörinki
Tiedon leviämisen hitaus Kiinnittyminen yhteiskuntaan Tukihenkilötyö yhdistys ry:n ja kaupungin yhteistyö Asuvaksi-hankkeen työntekijät
Asiointiapu
Positiivinen sisältö asiakkaiden elämään Luottamus
Vallattomuus / Vapaus Ympäristön muutos / Vaihtelu Tukihenkilötyö yhdistys ry:n ja Asuvaksi-hankkeen
tunnettavuus
Tukihenkilötyö yhdistys ry
Tukihenkilötyö yhdistys ry:n toiminnasta Resurssiongelmat Joustavuus Kehitysehdotuksia, yleensä ja yhteistyöhön Päiväkeskuksen avaaminen
Aktiviteetit Ennaltaehkäisy Korjaava työ
Tutustuminen muihin toimijoihin Tiedottaminen ja tarinoiden jakaminen asunnottomuudesta
Asunnottomien yö Rakenteellinen työ Kehitysehdotuksia asumissosiaaliseen työhön Palvelut riittämämättömät
Palveluihin pääsy nopeammin Jalkautuva työ
Kehitysehdotuksia yhteistyöhön Kokonaisvaltaisempi yhteistyö Asiakkaiden aktivoinnin lisääminen Ei päällekkäistä työtä
Taulukko 3: Aineistoin teemoittelu ja alakategoriat.
Alkuperäinen ilmaisu → Teema → Alakategoria
”Ja kyllähän siellä taustalla on aina näitä mielenterveyden ja päihteen kanssa ongelmia. Että pudotaan sitte niin sanotusti sen pohjan läpi, ettei oo enää kuin se kassi missä on ne kamppeet.”
Asunnottomuuden syitä Päihteet / Mielenterveys
”Mut kyl niinkun vantaalaisesta asunnottomuudesta sanoisin ehkä et, se on jokaisella se omanlaisensa se tarina, niit ei voi niputtaa.”
Asunnottomuuden syitä Heterogeenisuus
”Iso osa miehiä ja monella on parisuhde loppunut, elämä on kriisiytynyt, ja tota, jotenki ei saa kiinni oikein enää mistään.”
Asunnottomuuden syitä Sosiaaliset ongelmat
”Sitten kun sinne pääsee ja on asunnoton ja pääsee tuen piiriin niin sittenhän meillähän on aika hienot tuet”
Vantaan kaupungin palvelut Positiivinen palaute
”Et rakenteet on kunnossa, mut se et resursseja tarvitaan lisää.”
Haasteita Resurssit
”Sitte moni yksinäinen ihminen niinku, ne on voimattomia.”
Haasteita Yksinäisyys
”VAV:n kanssa on ollu pyrkimys kehittää esimerkiks tällasta lapsiperhehäätöjä estävää työskentelyä.”
Kehitysehdotuksia Ennaltaehkäisy
Taulukko 4: Esimerkki alkuperäisten ilmausten teemoittelusta ja kategorioinnista.
Tuloksien luokittelun edetessä päätettiin ottaa mukaan teorialähtöinen analyysi, jossa tuloksia lähestyttiin hyvinvoinninteeman kautta. Tässä tutkimuksessa tavoitteeksi muotoutui asunnottomien hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden kokonaiskuvan kokoaminen
asunnottomuustyön työntekijöiden kertomana. Analyysissä käytettiin Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksia having, being, loving, sekä Hirvilammen ja Helneen lisäämää
doing-ulottuvuutta.
Aineiston voidaan tulkita olevan riittävää saturaation eli kyllääntymisen esiintyessä. Tällöin haastateltavat eivät enää tuota tutkimusongelman kannalta uutta tietoa (Tuomi & Sarajärvi 20013, 87). Materiaalia analysoitaessa huomattiin, että samat asiat nousivat esiin eri henkilöiden haastatteluissa. Täten voidaan todeta saturaatiota esiintyneen tässä
tutkimuksessa. Aineisto hävitettiin nauhoittimelta heti sähköiseen muotoon siirron jälkeen.
Sähköiset nauhoitetiedostot ja litteroidut Word-tiedostot hävitettiin analyysin ja tuloksien ollessa valmiita.
6 Tulokset
Tutkimuksessa nousi esiin asioita, jotka vahvistavat jo tietoperustassa olevia asioita.
Tutkimuksen luonteen kannalta koettiin tärkeäksi saada juuri vantaalaisen asunnottomuustyön työntekijöiden näkemykset sisällytetyksi tuloksiin. Tästä syystä tulokset pitävät sisällään esimerkiksi heidän näkemyksiään asunnottomuuden syistä Suomessa. Tämä tieto tuo yleiskuvaa asunnottomuustyön tilasta Vantaalla.
Tulokset on ryhmitelty haastatteluteemojen mukaan luotujen teemojen ja alakategorioiden mukaan (taulukko 3). Järjestys on miltei sama kuin haastattelurungoissa (liite 2 ja 3). Ensin kerrotaan haastatteluissa esiin nousseista näkemyksistä asunnottomuuden erityispiirteistä ja syistä. Seuraavaksi siirrytään Vantaan kaupungin asunnottomuuteen ja
asunnottomuuspalveluihin, sekä niissä esiintyviin haasteisiin. Oli tärkeää tuoda esiin myös työntekijyyden puoli asunnottomuustyössä, eli millaista työskentely haastavan asiakasryhmän kanssa on. Lopussa käydään läpi Tukihenkilötyö yhdistys ry:n ja Vantaan kaupungin mennyttä ja tulevaa yhteistyötä, sekä saatuja kehitysehdotuksia. Myöhemmässä yhteenveto-osiossa näitä tuloksia tarkastellaan hyvinvoinnin kannalta.
Tutkijan kirjoittamasta tekstistä on poimittu ja lihavoitu avaintermejä, jotka kuvaavat kunkin teeman alakategorioita. Tulokset-osioita varten haastatteluista poimituista lainauksista on jätetty pois tunnusmerkinnät haastateltavien yksityisyyden turvaamiseksi. Mahdolliset
palveluyksiköiden nimet jätettiin, mutta mainitut henkilöiden nimet poistettiin. (--) -merkkiä käytettiin, jos viittaus alkaa kesken lauseen, tai lauseesta on poistettu tuloksiin liittymätöntä materiaalia. ( ) -merkin sisällä on joko haastattelijan kysymys tai muu selvennys viitauksen sisältöön. [ ] -merkillä selvennetään, jos haastateltava on esimerkiksi nauranut tai tehnyt piirroksia asian selkeyttämiseksi.