Haastatteluissa nousi esiin, että Tukihenkilötyö yhdistys ry on ainoa kaupungin palveluihin jalkautuva kolmannen sektorin organisaatio. Haastateltavat kaupungin työntekijät olivat saaneet positiivista palautetta asiakkailtaan Tukihenkilötyö yhdistys ry:stä ja olivat sitä mieltä, että yhdistys tuo positiivista sisältöä asiakkaiden elämään. Varsinkin tekemisen ja retkien järjestäminen, sekä vierailut Koisotiellä luovat kovasti kaivattua aktivitettia, mitä kaupunki ei järjestä. Kaupungin toiminnan ajatuksena on olla järjestämättä liikaa talon sisäisiä tapahtumia, vaan viedä ihmisiä ulospäin. THT:n retkien koettiin siten sopivan hyvin yhteen kaupungin toimintatavan kanssa.
Mut onko järjestöjä muita kuin toi (Tukihenkilötyö yhdistys ry)? Ei sellasta aktiivista.
Tukihenkilötyöyhdistys on täällä varmaan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita et just sen retkitoiminnan osalta.
Joo pelkästään positiivisia. Mut varmaan vaatinu, mä en tiiä miten pitkään sitä on tehty, mutta varmaan vaatinu oman aikansa tulla tohon juttelemaan ja tulla tutuks.
Asiakkaat tykkää, he kehuu tosi paljon. Just sitä et on jotain toimintaakin kun ”te ette täällä mitään järjestä”.
Tukihenkilötyö yhdistys ry:n mukaan yhteistyö Vantaan kaupungille on hyödyllistä.
Yhdistyksen työntekijät voivat joustavasti täydentää julkisia palveluita. Yhdistys myös kartoittaa osaltaan asiakaskunnan liikkumista ja tarpeita. Yhteistyö
Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa tuo tietoa niin Tukihenkilötyö yhdistys ry:lle kuin Vantaan kaupungille.
Ja sillälaillahan tää ihan on hyväksyttyä, että se menee näin pikku hiljaa, että yhteiskunta vastaa asioista tiettyyn tasoon saakka ja sitten tulee näitä kolmannen sektorin toimijoita niinku me, jotka pystyy ottamaan sitä koppia sitten näillä alueilla mihin yhteiskunta ei kykene tai mihin ei ole resursseja suoraan sanoen.
Yks tietenki on tää tiedon hankkiminen tämän Laurea-yhteistyön kautta, näiden opinnäytetöiden kautta. Samalla me varmaan omalta osaltamme kartotetaan sitä, koska maailmahan muuttuu koko ajan, että missä nää ihmiset liikkuu ja millasia tarpeita. (--) Ehkä me sitten täydennetään, juuri se on se yks. Eli tehään niitä juttuja, johon kaupungin resurssit ja voimavarat ei riitä.
Tukihenkilötyö yhdistys ry:n puolella koettiin yhteistyön alkaneen miltei alusta molemmin puolisten henkilöstövaihdosten vuoksi muutama vuosi sitten. Yhteistyö on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin ja tietoa on saatu kerättyä muun muassa asunnottomuuden pullonkauloista.
No siellä on vaihtunu ihmisiä paljon ja täällä yhdistyksessäkin on vaihtunu ihmiset niin, niin ollaan saatu uudestaan se yhteistyö vireille. Ja se on lähteny ihan kivasti vireille, sekä päihdepalvelujen (--) kanssa, ja sitten taas asumispalveluiden,
asumisyksiköiden kanssa. Että ollaan saatu yhteys vähän sinne ylemmille tahoille. Ja tätä kautta yritetään sitte saada näitä uusia hankkeita varten aiesopimukset sitten ja tota sillä lailla. Mehän niinku myöskin tavallaan tuotetaan heille tietoa, näitä opinnäytetöitä esimerkiks mitä sinäkin teet, niin sen [opinnäytetyön] juuri luovutin viime syksynä, sekä päihdepalveluille että asumispalveluille. Yks Asuvaks-hankkeen tavoitteista oli selvittää näitä pullonkauloja, näitä asunnottomuuden pullonkauloja.
Näissä niitä sitten on löytyny.
Yhdistyksen työntekijät jalkautuvat Koisonrannan asumispäivystykseen vähintään kahdesti viikossa, käyvät tuetun työtoiminnan pajalla, päiväkeskuksessa, sekä järjestävät muuta ohjelmaa sopimuksen mukaan. Tukihenkilötyö yhdistys ry:n toiminta koettiin tärkeäksi ja
yhteistyö toimivaksi. Kaupungin toimijat kertovat mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen toiminnasta kokouksissa ja ilmoitustauluilla.
(--) aamunavauksissa ja tämmösissä aina kerrotaan, että mikä on ja näin on sitten on ilmotustaulu missä on kaikki meijän ilmotukset.
Se yhteistyö on toiminu hyvin. Ja he aktiivisesti informoi. On erilaista toimintaa. On täällä. On retkiä. Niihin on helppo päästä. Haetaan jopa täältä.
Mut et ollaan täs samalla kentällä tiiviisti. No tiistaisin meil on toi talokokous niin siellä aina kerrotaan, tai [Z] on kertonu retkiä mitä ne tarjoo ja yrittäny ohjata porukkaa sinne. Ja välillä ne pitää noita leffailtoja tossa et sinne sit yrittä ohjata porukkaa. Tosi tärkeetä työtä ainaki omasta mielestä joo.
Haastateltavista useat tiesivät Asuvaksi-hankkeen työntekijät ja kokivat että he ovat helposti lähestyttäviä myös heille työntekijöinä. Tämä koettiin yhteistyötä parantavana asiana.
Just tossa mietin sitä just ennen kun tulit, että [työntekijä Y] on mun työkaveri ollut monta vuotta. Niin sil on ihan hirveen iso merkitys, että tuntee niit ihmisii.
Kun tuntee ne ihmiset niin se on niin helppoa kysyä joku asia. Siin ei oo niinku minkäänlaista kynnystä. Et voi tältä seisomalta lähtee soittaan tai laittaa WhatsApp-viestii tekstiWhatsApp-viestii tai sähköpostii ja sanoo vaikka millä lailla sen asian eikä tarvii hirveesti selitellä. Et se kynnys on niin matala.
Yhteisistä asiakkaista pidetään huolta ja tarvittaessa yhdistyjsen työntekijät jalkautuvat etsimään esimerkiksi päivystyksestä äkillisesti lähtenyttä henkilöä. Samalla lailla jalkautuvat työntekijät ovat olleet asiakkaalle asiointiapuna tai vieneet jopa päihdehoitoon.
Mut Vantaan kaupunki... Tulee heiltäkin pyyntöjä sitten joo. Et ”oottekste nähny sitä” tai jos on pitkään ollu päivystyksessä ja ettei yhtäkkiä nääkkään. Yleensä se on et on puhelinnumerot vaihtunu tai puhelin kadonnu niin sit voidaan tehdä vähän tällasta jalkautuvaa ja näin.
Joo on ne joskus jonku asiakkaan vieny hoitoon ja näin. Tai hoitanu jotain asioita.
Luottamus Tukihenkilötyö yhdistys ry:n ja asiakkaiden välillä nousi järjestön tärkeimmäksi vahvuustekijäksi. Työntekijät koettiin helposti lähestyttäviksi. Kokemusasiantuntijuuden mukana olo tiimissä ja nais-mies -työpari nähtiin hyvänä.
Joo kyl se tietysti vaikuttaa persoonatki, et molemmat on varmaan silleen et ei varmaan arkaile. Et [työntekijä X] on se oma kokemus siellä ja jotenki sellanen luonteva, et liikkuu missä tilanteessa vaa.
Se on tosi sellasia rempseitä ja se on hyvä et on mies ja nainen.
Mutta tähän työhön pitää olla tietynlainen. Että ei saa olla niin byrokraattinen ja pitää aika avoin kuitenkin niin.
Haastateltavat pitivät yhdistyksen työntekijöitä helposti lähestyttävinä ja vallan käytön puuttuminen nousi vahvasti esiin. Kaupungin työntekijöiden kirjausvelvollisuus,
viranomaisluonne ja säännöt luovat joskus haasteita asiakastyöskentelyssa ja haastateltavat kokivat ”vallattomuuden” ja vapauden olevan yhdistyksen puolella.
Tukihenkilötyö on meille sen takia että, meillähän on asiakkaita, jotka ei meihin luota koska me ollaan viranomaisia ja me joudutaan kirjaamaan ja kaikkee tällasta tylsää työtä. Et meillä pitää olla näitä kolmannen sektorin työntekijöitä, joilla ei oo kirjaamisvelvoitteita eikä tarvii omalla nimellä olla esillä eikä mitenkään niinku liittyä tähän [asumispäivystys] – niin se on ollu loistava. Ja se myös tuo semmosta iloa, et on retkiä ja tapahtumia.
Meijän on vaan pakko kirjata. Se on niinku lainsääteinen juttu. Joku karttaa sitä ja,
”mä en haluu et te tiiätte musta mitään” ja mä ymmärrän sen täysin. Koska tässä on niinku tää valta. Se vallattomuus. Se että ei oo valtaa niin sanotusti on se ydin siinä tällasessa toiminnassa.
Haastateltavien Vantaan kaupungin työntekijöiden mukaan Tukihenkilötyö yhdistys ry on onnistunut luomaan kontaktia ja osallistamaan sellaisia asiakkaita retkille, keihin he itse eivät ole saaneet kontaktia. Muutama haastateltava koki, että kolmannen sektorin työntekijöitä tarvitaan juuri tästä syystä.
Asiakkaathan kyllä tykkää näistä retkistä ihan älyttömästi. Et meilhän on oikeestaan nää, jotka on niinku vaikeimmin, et me ei saada mitään kontaktia juurikaan, niin on sit aktiivisesti ollu mukana näissä retkissä. Et tosi merkittävä.
Ja sielt on lähtenykkin ihan semmonen vakiporukkakin (retkille).
Mä nään et parhaita puolia siinä on se et voi saada kontaktin ihmisen, jonka on vaikee luottaa, tämmösel järjestöllä, et se on se ydin.
Haastateltavat totesivat luottamuksen rakentuvan usein pikkuhiljaa. Myös Tukihenkilötyö yhdistys ry tiedostaa tämän pyrkii luomaan luottamusta pitkällä tähtäimellä ja matalalla kynnyksellä.
Sen takia me käydään just monissa paikoissa, että ei se aina tuota hedelmää mutta, tai suoranaisesti, mutta se voi tuoda vaikka puolen vuoden päästä sitte. (--) Niin ei käsitäkkään kuinka pienellä voi saada sen hedelmän kypsymään.
Et nääki kaverit, hyvin mahollistahan se on, että kun ne kokee, että edes joku auttaa, niin pikku hiljaa voi joku lamppu siellä syttyä että aletaan luottamaan. Ja voi olla, että siellä, ja todennäköisesti siellä onkin, jonain päivänä onkin taas lämmin asunto mihin päästään. Mutta siinä täytyy tehdä pitkäjänteistä työtä.
Onhan meillä tässä näitä ihmisiä, jotka on tän tien käyny ja on nykyään tuetun asumisen piirissä tai sitte ihan omissa vuokra-asunnoissa.
Retkien tuoma ympäristön muutos ja vaihtelu elämässä koettiin tärkeäksi. Eri ympäristössä luotettavemmiksi tuntemilleen ihmisille puhuminen laskee kynnystä avautua vaikeistakin asioista. Työntekijä voidaan nähdä ympäristön muutoksen kautta täysin eri valossa.
(--) se ympäristön muutos on monesti se joka avauttaa sitte, et tässä ku kyselet niin se on vähän jäykempää tässä. Jos on päihdehistoriaa, niin tietysti se on
luontevampaa, jos on autossa tai metsässä.
(--) just kaupungilla on, miten sen nyt sanois, ei nyt häkissä, mutta aika rajattua se mitä sä saat tehdä. Tykkään vähän niinkun ajatella outside-the-box. Ettei oo vaan se pakollinen, vaan niinku myös tuottaa on se asiakkaan oikee kohtaaminen ja hänen kanssaan jotain mukavaa tekemistä niin se tuo lähemmäksi ja tuo sitä luottamusta.
Sitten mennään vähän pidemmälle, että voidaan ottaa jotain vähän vastuullista tehtävää siellä retkillä. Sen ei tarvi suurta olla ja pieniä juttuja. Siitä se alkaa rakentumaan.
Eräs työntekijä koki, että asiakkaille ja yhdistyksen työntekijöille oli tullut suora luottamussuhde, jolloin asiakkaan sosiaalinen piiri laajeni ja itsevarmuus parani.
Kun nää ihmiset ei oo aina sellasii, että ne, niinku on aika sellasii hiljasii ja kuuntelee vaan mitä niille sanotaan ja kokee sen semmosen, että heitä niinku ohjataan ja velvotetaan ja määrätään -ajatus. Mutta sitte [työntekijä X] ja
[työntekijä Y] suhteen ne on oikeesti niinku. (--) [työntekijä X] ja [työntekijä Y] voi tulla puhuun et ”sä olit siitä leiristä kiinnostunu?”. Et se juttu on ihan niitten välinen suoraan.
Vaikka niitä ei hirveesti olis niitä lähtijöitä niille reissuille. Mutta ne on silloin aina jokainen tosi tärkee juttu.