30
Valtiovarainministeriö
Talous- ja finanssipolitiikka Maailmantalouden kasvu lähes pysähtyi kertomusvuonna, kun Yhdysvalloista alkanut laskusuhdanne muuttui maailmanlaajuiseksi. Epävarmuutta lisä-si syyskuun 11 päivän terrori-isku ja sen jälkeiset tapahtumat, mikä on osaltaan lisä-siirtänyt kansainvälisen talouden nousuodotuksia myöhemmäksi. Yleinen taantuma on heikentänyt kasvua ja näkymiä myös Euroopassa. Yhdysvalloissa tuotannon kasvu jäi kertomusvuonna prosenttiin, Euroopassa kasvu oli vain hieman tätä nopeampaa, ja Japanissa tuotanto supis-tui. Kiinassa ja Intiassa nopea kasvu jatkui lähes ennallaan, mutta maailmantalouden heiken-tynyt tilanne kärjisti useiden rahoitusvaikeuksissa olevien kehittyvien maiden ongelmia.
Euron kurssi suhteessa dollariin vahvistui hieman edellisvuoden pohjalukemista. Korot las-kivat maailmanlaajuisesti inflaatiopaineiden hellittäessä, mitä vahvisti osaltaan raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan tuntuva aleneminen. Euroalueen keskimääräinen inflaatiovauhti ylitti vain hieman 2 prosentin tavoitetason.
EU:n jäsenvaltioiden finanssipoliittinen vakautuminen pysähtyi kertomusvuonna heikenty-neen talouskehityksen takia. EU-alueen julkisen talouden yhteenlaskettu rahoitusjäämä muodostui negatiiviseksi, mihin osaltaan vaikuttivat useiden maiden veronalennuspäätökset ja menojen lisäykset. Kasvua tukevaksi kääntynyt finanssipolitiikka perustui silti pääosin suhdanneautomatiikkaan.
Suomessa talous kasvoi kertomusvuonna keskimääräistä eurooppalaista kehitystä hitaam-min. Kasvua hidasti edellisvuosien vahvojen vientialojen tuotannon supistuminen, kotimai-nen kysyntä kasvoi edelleen tasaisesti. Myös vientiteollisuudessa tuotannon taso säilyi su-pistumisesta huolimatta korkeana ja taseet keskimäärin vahvoina, mikä luo hyvän pohjan kasvulle maailmanmarkkinoiden alkaessa uudelleen vetää. Talouskasvun tuntuvasta hidas-tumisesta huolimatta työttömyys oli vuositasolla matalampi kuin edellisvuotena.
Julkisen talouden rahoitusylijäämä suhteessa kansantuotteeseen v. 2001 aleni edellisvuoden poikkeuksellisten tekijöiden korottamalta ennätystasolta, mutta oli edelleen n. 4½ prosenttia suhteessa kansantuotteeseen.
Valtiontalous Vuoden 2001 talousarvio jatkoi hallitusohjelman mukaisen finanssipoliitti-sen linjan toteuttamista. Talousarviota tarkistettiin tuloarvioiden osalta kertomusvuonna kaksi kertaa. Tarkistukset liittyivät muun muassa tuloihin, joiden taustalla on osakekurssien kehitys viime vuosina: kurssien voimakas nousu vuosina 1999-2000 ja sitten jyrkkä lasku vuoden 2001 aikana. Ensimmäisessä lisätalousarviossa tuloarviota nostettiin, koska vuoden 2000 tulo- ja varallisuusveron tuotto oli arvioitua korkeampi sekä yhteisöjen ennakoiden täydennysmaksujen kertymä arvioitua suurempi. Kolmannessa lisätalousarviossa tuloarvioi-ta jouduttiin alentuloarvioi-tamaan lähinnä yhteisöveron osaltuloarvioi-ta yritysten heikentyneen kannattuloarvioi-tavuuden ja eräiden yritysjärjestelyjen johdosta vuodelle 2002 siirtyvien erien vuoksi. Lisätalousarvi-oissa määrärahat lisääntyivät noin 3 prosentilla suhteessa varsinaiseen talousarvioon. Meno-jen lisäyksestä puolet muodostui valtion osallistumisesta Sonera Oyj:n osakeantiin.
Vuoden 2001 kansantalouden tilinpidon mukaiseksi valtiontalouden ylijäämäksi arvioidaan noin 2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Budjettitalouden velan vähentämiseen budjetoitiin 13,8 mrd. markkaa, josta 1,5 mrd. markkaa käytettiin tulevien korkomenojen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin ja loput velan nettokuoletuksiin. Valtionvelan suh-de kokonaistuotantoon oli kertomusvuosuh-den lopussa noin 45 prosenttia.
Hallitus jatkoi ohjelmansa mukaisesti pitkäjänteisiä toimia työttömyyden alentamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Ansiotulojen verotuksen keventämisen lisäksi sekä
palkan-saajan että yksityisen työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja työeläkemaksu alenivat.
Painottamalla verokevennyksiä pieniin ansiotuloihin hallitus helpottaa rakennetyöttömyyttä, mikä on keskeinen tekijä myös köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Lisäksi köy-hyyden ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi aloitettiin aktiivisen sosiaalipolitiikan to i-menpidekokonaisuus.
Hallitus antoi maaliskuussa hallinnonaloittaiset määrärahakehykset vuosille 2002-2005.
Määrärahakehyksistä keskusteltiin eduskunnassa 9.3.2001 annetun pääministerin ilmoituk-sen pohjalta. Vuoden 2002 talousarvion valmistelussa toimittiin kertomusvuonna aiemmasta poiketen siten, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät osallistuivat talousarvioesityksen suunnitteluun jo valtiovarainministeriön ehdotuksen laatimisvaiheessa.
Kertomusvuoden keväällä valtiovarainministeriö julkaisi raportin ”Talouspolitiikan lähi-vuosien haasteista”, jossa valtiontaloutta tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Lähivuosi-kymmeninä ongelmaksi nousee väestön ikääntymisestä aiheutuva eläke- ja sosiaaliturvame-nojen kasvu, minkä takia julkiseen sektoriin tarvitaan lähivuosina kipeästi rakenteellista yli-jäämää. Osana ikääntymiseen varautumista hallitus kiirehti työttömyys- ja eläketurvauudis-tuksia valmistelleiden työryhmien ehdoeläketurvauudis-tuksia, jotka valmistuivatkin marraskuussa.
Valtion vuoden 2000 tilinpäätöksen mukaan toiminnan tuotot olivat 19,1 mrd. mk ja kulut 51,4 mrd. mk, mistä henkilöstökulut olivat 26,4 mrd. mk. Rahoitustuotot olivat 9,3 mrd. mk ja rahoituskulut 33,7 mrd. mk, siirtotalouden tuotot 8,4 mrd. mk ja kulut 116,6 mrd. mk sekä tuotot veroista ja pakollisista maksuista 187,0 mrd. mk.
Valtiolla oli taseessa 31.12.2000 kansallis- ja käyttöomaisuutta yhteensä noin 264,5 mrd.
mk ja vaihto- ja rahoitusomaisuutta 56,7 mrd. mk. Taseen loppusumma oli 321,2 mrd. mk.
Vierasta pääomaa oli 413,0 mrd. mk ja arvostuseriä 43,6 mrd. mk, joten valtion oma pää-oma oli 135,8 mrd. mk negatiivinen.
Valtion velka väheni nimellisarvoltaan liki 10 miljardia markkaa vuonna 2001. Vuoden lo-pussa valtion velka oli 367 miljardia markkaa.
Verotuksen toimeenpano Vuonna 2001 jatkettiin ansiotulojen verotuksen keventämistä to-teuttamalla runsaan 6,5 miljardin markan verokevennykset. Palkansaajille tämä merkitsi keskimäärin 1,5 %-yksikön alenemaa tuloveroasteeseen. Kevennykset painottuivat pieni- ja keskituloisiin. Vuonna 2002 toteutetaan lisäksi noin 660 miljoonan euron eli runsaan 3,9 miljardin markan kevennykset. Verojen alentaminen toteutetaan lähinnä asteikkotarkistuksin ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korottamalla.
Eduskunnalle annettiin tonnistoverotusta koskeva lakiehdotus, jonka tavoitteena on osana merenkulun tukitoimenpiteitä parantaa kotimaisten varustamojen kilpailuedellytyksiä ja vä-hentää tarvetta ulosliputuksiin. Varustamot voivat valita toiminnan tulokseen perustuvan tu-loverotuksen sijasta alusten vetoisuuteen perustuvan kaavamaisen ja tasoltaan alhaisen ton-nistoverotuksen.
Arvonlisäverotuksessa tärkein kotimainen hanke oli kuntien hankintoihin sisältyvän arvon-lisäveron palautus- ja takaisinperintäjärjestelmän uudistaminen. Tätä koskevat lainmuutok-set tulivat voimaan vuoden 2002 alusta. EU:ssa hyväksyttiin laskutussääntöjä koskeva di-rektiivi ja päästiin poliittiseen sopimukseen sähköisen kaupan verotukseen liittyvän eräiden sähköisten tuotteiden verokohtelua koskevan direktiiviehdotuksen pääperiaatteista.
Valmisteverotuksessa varauduttiin autoverotuksen mahdollisiin EU-oikeudellisiin ja ympä-ristöpoliittisiin muutoksiin, samoin osallistuttiin romuautodirektiivin kansallisen täytän-töönpanon valmisteluun. Autoverolain muuttoautosäännöksiä tarkistettiin 11.6.2001
voi-Valtiovarainministeriö osa I 32
maan tulleella lailla. Energia- ja ympäristöverotusta tarkastelleen kansallisen työryhmän työn pohjalta pienvoimaloiden tukea jatkettiin lainmuutoksella. Tupakkaverotuksessa saavu-tettiin EU:ssa poliittinen yksimielisyys direktiivistä, joka nostaa tupakkatuotteiden minimi-verotasoja yhteisössä. Valmistelussa on ollut EU:n sisämarkkinaohjelman edellyttämien al-koholi- ja tupakkatuotteiden matkustajatuontikiintiöiden muutokset. EU:n laajentumispro-sessiin osallistuttiin erityisesti hakijamaiden valmisteverotukseen pyytämien siirtymäaikojen osalta.
Verosopimusverkoston ylläpito ja kehittäminen koski erityisesti Itävallan, Makedonian, Maltan, Marokon, Singaporen ja Vietnamin verosopimuksia. Vuoden aikana julkaistiin myös päivitetty versio Taxation in Finland –julkaisusta.
Rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus lisääntyi kansainvälisten talous-näkymien heikentymisen vuoksi. Epävarmuus lisääntyi selvästi loppuvuodesta. Osakemark-kinat laskivat kuluneen vuoden aikana ja osakkeiden vaihto pieneni. Yleinen kurssilasku heijastui myös sijoitusrahastotoimintaan. Pörssiyhtiöiden ulkomaisomistajien osuus supistui hieman. Raha- ja korkomarkkinoilla näkyi selvästi yleinen korkotason lasku.
Pankkien tuloskehitys jatkui hyvänä, vaikka tulokset heikkenivätkin edelliseen vuoteen ver-rattuna. Rahoituskate kasvoi kaikilla pankkiryhmillä korkomarginaalin supistumisesta huo-limatta. Korkomarginaalin aleneminen johtui markkinakorkojen kääntymisestä laskuun.
Luottotappioita pankeille kertyi hieman enemmän kuin vuonna 2000. Luotonannon maltilli-nen kasvu jatkui ja taloudenpitäjien rahoitusasema pysyi yleisesti vakaalla pohjalla. Rahoi-tusmarkkinoiden rakennemuutoksen jatkuminen näkyi erityisesti rahoitustoimialan rakenne- ja yhteistyöjärjestelyinä.
Kuluneena vuonna Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) olivat esillä erityisesti hei-kentyneen maailmantalouden tilanteen edellyttämät toimenpiteet. Rahasto osallistui mitta-viin rahoitusjärjestelyihin Turkissa ja Argentiinassa. Lisäksi valuuttarahaston roolia vahvis-tettiin rahanpesun vastaisissa toimissa ja taistelussa terrorismin rahoitusta vastaan.
Maailmanpankissa korostettiin, että yksityisen sektorin toimintaympäristön parantaminen sekä kehitysmaiden oman kapasiteetin rakentaminen ovat keskeisiä välineitä köyhyyden vä-hentämisessä ja kehitysmaiden integroimisessa maailmantalouteen. Keskeisiä tavoitteita ovat myös kaikkien avunantajien tavoitteiden ja toiminnan yhdenmukaistaminen sekä ny-kyisten kansainvälisten organisaatioiden toiminnan tehostaminen.
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin aloitteesta perustettiin kansainvälisten rahoitus-laitosten yhteinen Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahasto, jonka tavoitteena on tukea erityisesti Luoteis-Venäjällä ja Baltian maissa toteutettavia ympäristöinvestointeja ja siten edistää Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toimeenpanoa.
Kertomusvuoden aikana Suomi toimi puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa.
Pohjoismaiden talous- ja valtiovarainministerit kokoontuivat kolmesti. Suomen kaudella käynnistettiin yhteispohjoismainen selvitys, jossa tarkastellaan väestön ikääntymisestä ai-heutuvaa rasitusta julkiselle taloudelle.
Pohjoismaiden investointipankki, jonka perustamisesta kertomusvuonna tuli kuluneeksi 25 vuotta, oli näkyvästi esillä Pohjoismaiden talous- ja valtiovarainministereiden keskusteluis-sa. Pankin roolia pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden toimeenpanossa koros-tettiin ja pidettiin tärkeänä.
Markkinoilta saatavissa olleiden lentoyhtiöiden vastuuvakuutusten tultua irtisanotuiksi syyskuun 11. päivän terrori-iskun seurauksena sovittiin lentoliikenteen jatkuvuuden
turvaa-miseksi EU:n puitteissa tilapäisestä kuukauden kerrallaan voimassa olevasta maksullisesta valtiontakuujärjestelmästä. Eduskunta valtuutti valtioneuvoston myöntämään valtiontakuita suomalaisille lentoyhtiöille niiden kolmansille osapuolille sota- ja terrorismiriskitilanteissa aiheuttamista vahingoista. Valtuudet ovat voimassa 31.3.2002 saakka.
Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka Valtioneuvosto teki 30.8.2001 periaatepää-töksen valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Se linjasi valtion toimintayksiköille yhteistä ar-voperustaa ja toimintakulttuuria sekä asetti kehittämistavoitteet. Lähtökohtana on näkemys valtionhallinnon laajasta ja moninaisesta tehtäväkentästä sekä niiden hyvästä hoitamisesta muuttuvissa olosuhteissa. Keskeistä on aktiivinen sopeutuminen toimintaympäristön globaa-liin muutokseen, talouden ja tietoyhteiskunnan kehitykseen ja ennen kaikkea väestö- ja ikä-rakenteen mittavaan muutokseen. Menestyäkseen kiristyvässä kilpailussa työvoimasta valti-on valti-on huolehdittava yleisestä kuvastaan työnantajana, tehtävien houkuttelevuudesta sekä kannustavien palkkausperusteiden ja –järjestelmien kehittämisestä. Siihen liittyy myös huo-lehtiminen henkilöstövoimavarojen lisäksi jokaisesta yksilöstä sekä kannustavasta työilma-piiristä ja ammattimaisesta johtamisesta.
Periaatepäätöksessä korostetaan henkilöstöpolitiikan asemaa osana hallinnon toimintaa ja määritetään eri toimijoiden vastuut henkilöstöpolitiikan toteutuksessa ja seurannassa. Pää-töksen pohjalta on valmisteltu valtion yhteisen työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan toiminta-suunnitelma lähivuosille, mikä ohjaa Valtion työmarkkinalaitoksen toimintaa ja sen kehit-tämistä. Päätöstä on valmisteltu ja se toteutetaan läheisessä yhteistyössä työmarkkinalaitok-sen ja valtion toimintayksiköiden kesken. Valtion työmarkkinalaitoktyömarkkinalaitok-sen toimintatapaan kuu-luu myös toimivat ja luottamukselliset suhteet valtiosektorin henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Luonnosta periaatepäätökseksi käsiteltiin myös keskushallinnon uudistamisen ministerityö-ryhmässä ja hallinnon ja aluekehityksen ministerityöministerityö-ryhmässä.
Periaatepäätöksellä arvioidaan olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia valtion arvostuk-seen ja kilpailukykyyn työnantajana sekä toimintayksiköiden henkilöstöpolitiikkaan ja – johtamiseen, ja siten koko hallinnon toimin ja palvelukykyyn. Sillä ei ole välittömiä ta-loudellisia vaikutuksia, vaan mahdolliset menojen lisäykset ratkaistaan erikseen talousar-viomenettelyn yhteydessä. Valtioneuvosto on sitoutunut arvioimaan päätöksensä toteutumis-ta vuonna 2004.
Hallinnon kehittäminen Kertomusvuonna jatkettiin valtion keskushallinnon uudistamis-työtä tavoitteena vahvistaa valtioneuvoston päätöksentekoa, terävöittää ministeriöiden ase-maa hallinnonalansa johtajina sekä vahvistaa kansalaisten hallintoa kohtaan tuntease-maa luot-tamusta. Hallitus sopi vuosille 2000-2003 ajoittuvan keskushallinnon uudistamistyön käyn-nistämisestä iltakoulussaan 24.5.2000.Useista osahankkeista koostuvaa hankekokonaisuutta on ohjannut ministerityöryhmä. Ministerityöryhmän esittämät ensimmäiset keskushallinnon uudistamista koskevat suositukset hallitus hyväksyi iltakoulukäsittelyssä 20.6.2001. Kerto-musvuonna asetettiin myös suositusten toimeenpanohankkeita kehysmenettelyn ja hallitus-ohjelman koordinoimiseksi, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä minis-teriöiden tulosohjausroolin terävöittämiseksi.
Kansallisessa palvelu- ja laatuhankkeessa edistettiin EU:n suositteleman Euroopan laatupal-kintomallin käyttöä ja palvelusitoumusten tekoa valtionhallinnossa. Valtiovarainministeriö asetti kaksivuotisen hankkeen vuonna 2000. Kertomusvuonna käynnistettiin myös hanke kehittämään vuosittain toistettavaa julkisten palvelujen laadun kehitystä mittaavaa baromet-riä. Valtion viranomaisten yhteistyöfoorumissa edistettiin ja tuettiin vaativien sähköisten asiointipalvelujen taloudellista kehittämistä. Foorumin toimesta valmisteltiin kertomus-vuonna hallinnon sähköisen asiointipalvelun viitearkkitehtuuri. Julkishallinnon verkkopal-veluita kokoavan Suomi-fi. portaalin kehittämistä jatkettiin.
Valtiovarainministeriö osa I 34
Kertomusvuonna jatkettiin valtioneuvoston keväällä 2000 valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisestä antaman periaatepäätöksen toimeenpanoa. Valtioneuvoston asettama valtion tietohallinnon johtoryhmä seurasi tietohallinnon kehittymistä sekä teki kehittämistä koske-via ehdotuksia ja aloitteita. Valtiovarainministeriön asettama tietoturvallisuuden johtoryhmä laati ohjeita ja suosituksia valtionhallinnon tietoturvallisuuden edistämiseksi. Kertomus-vuonna valmisteltiin valtioneuvoston tietohallintoyksikön perustamisen edellyttämät toi-menpiteet. Vuoden 2002 alussa valtiovarainministeriön yhteydessä toimintansa aloittavan yksikön tarkoituksena on tehostaa valtioneuvoston tietojohtamista ja siihen kootaan valtio-neuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön tietohallintotehtäviä. Valtiovaltio-neuvoston asetta-ma tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta antoi 20.6.2001 hallitukselle vuotuisen raporttin-sa Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja sen tilasta.
Ministeriöt ja virastot osallistuivat hankeyhteistyöhön ja julkisen hallinnon toimivuuden vahvistamiseen EU:n hakijamaissa ja Suomen lähialueilla. Kertomusvuonna oli käynnissä n.
30 Twinning-hanketta, joista suurin osa kohdistui lähialueille.