Opetusministeriöosa I 36
euroa vuoteen 2004 mennessä. Kehittämislaki on voimassa vuosina 2002-2005. Yliopistojen toimintamenot lisääntyivät kertomusvuonna yhteensä 403 milj. markkaa.
Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä selvitti korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen alueellista peittävyyttä ja kehittämistarpeita ja laati ehdotuksen alueellisen toi-minnan toimenpideohjelmaksi vuoteen 2006 saakka. Ulkopuolisen rahoituksen valvontaa ja hallintoa selvittänyt työryhmä esitti yliopistoille mm. ulkoisen toiminnan strategioiden ke-hittämistä sekä ohjeiden ja menettelytapojen tarkistamista.
Opintojen kulkuun kiinnitettiin yliopistoissa erityistä huomiota ja yliopistot laativat perus-tutkintoja ja -opetusta koskevat kehittämisstrategiansa. Opettajien perus-, pätevöittämis- ja täydennyskoulutuksen määrällisen ja sisällöllisen kehittämisen ohjelmaa jatkettiin. Yliopis-tojen lääkärikoulututusta laajennettiin 70:llä aloituspaikalla.
Korkeakoulutuksen kansainväliselle toiminnalle valmistui vuoteen 2010 ulottuva strategia, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä kansainvälisil-lä markkinoilla.
Aikuiskoulutus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus siirtyi laskennallisen valtionosuusjär-jestelmän piiriin 1.1.2001 voimaantulleella lailla. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta lisättiin vuoden 2001 ensimmäisessä lisätalousarviossa ammatillisen aikuiskoulutuksen jär-jestäjille suunnatulla 100 milj. markan valtionavustuksella. Poriin perustettiin ammattilentä-jiä kouluttava ammatillinen erikoisoppilaitos, jonka toiminta käynnistyy 1.1.2002.
Opetusministeriö asetti parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän selvittämään aikuiskou-lutuksen koko kentän tavoitteita, kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista sekä rahoitusta.
Työryhmän määräaika päättyy 31.1.2002. Työryhmän väliraportin ehdotukset otettiin huo-mioon valtion vuoden 2002 talousarvion valmistelussa.
Suomi osallistui OECD:n kansainväliseen aikuiskoulutuspolitiikan arviointiin. Vuoden 2001 aikana valmistuivat kansalliset arvioinnit näyttötutkintojärjestelmästä ja kansanopistoista.
Opintosetelikokeilu käynnistyi viidessä kunnassa ja sitä on tarkoitus laajentaa vuonna 2002.
Kokeilulla pyritään parantamaan kansalaisten mahdollisuuksia hankkia koulutusta tietoyh-teiskunnan perustaitojen saavuttamiseksi.
Tiedepolitiikka Julkisen tutkimuspanostuksen kehittämistä jatkettiin. Opetusministeriön osuus valtion talousarvion tutkimusrahoituksesta oli hallinnonaloista suurin, 41 %. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen myöntämisvaltuuden 135 milj. markan lisäyksellä laajen-nettiin huippuyksikköjärjestelmää ja katettiin tutkimushankkeiden yleiskustannuksia. Aka-temia valitsi uuteen huippuyksikköohjelmaan 16 uutta yksikköä vuosille 2002 - 2007.
Tutkimusrahoitusta suunnattiin tietoteollisuuteen, bioteknologiaan ja tietointensiivisen yri-tystoiminnan kannalta keskeisille aloille. Tutkimuksen hyödyntämistä tehostettiin edistämäl-lä korkeakoulujen ja elinkeinoeedistämäl-lämän yhteistyötä. Tutkijakoulujärjestelmää vahvistettiin;
vuoden 2002 talousarvion 35,7 milj. euron lisärahoituksella päätettiin käynnistää 15 uutta ja laajentaa 55 aiemmin aloittanutta tutkijakoulua. Laadullista arviointia tutkimusrahoituksen ohjauksessa lisättiin.
Toiminnan seurantaa kehitettiin toteuttamalla tiede- ja teknologiahallinnon yhteinen tilastoja ja tietolähteitä sisältävä www-tietopalvelu. Tieteellisen tiedon saattamista yleistajuiseen muo-toon edistettiin mm. osoittamalla lisäresursseja tiedonjulkistamiseen, jakamalla tiedonjulkista-misen valtionpalkinnot ja Suomen tiedepalkinto 2001.
Opintotuki Opintolainan ja korkoavustuksen myöntämisen ehtoihin valmisteltiin muutoksia valtion maksettavaksi takauksen perusteella tulevien opintolainojen määrän pienentämisek-si. Opintotuen kannustavuuden lisäämistä selvittämään asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on myös selvittää enimmäistukiajan pidentämisen edellytyksiä 180 opintoviikon laajuisten tutkintojen osalta ja edellytyksiä joustavoittaa opintolainan myöntämistä.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka Sisältötuotantohanke Opetusministeriö on halli-tusohjelman mukaisesti luonut edellytyksiä sisältötuotannon kehittämiselle mm. kartoitta-malla sisältöteollisuuden tilaa Suomessa, priorisoikartoitta-malla kulttuuriperinnön digitointiin liitty-viä kysymyksiä, tukemalla toimialan pilottihankkeita, järjestämällä alan koulutusta sekä toimimalla yhteistyössä muiden ministeriöiden ja yksityisen sektorin kanssa.
Taide- ja kulttuuriperintö Taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman valmistelua varten asetettiin toimikunta ja taiteilijoiden työllistämisedellytyksiä ja sosiaaliturvaa selvittävän toimikunnan (Taisto II) seurantaa varten työryhmä.
Valokuvataiteen ja sarjakuvataiteen kehittämistä koskevat selvitykset valmistuivat. Valtio-neuvoston arkkitehtuuripoliittisen ohjelman, ValtioValtio-neuvoston muotoilupolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen, Kirjan asemaa koskevan selvityksen ja Nukketeatteriselvityksen pohjalta jatkettiin esitysten toimeenpanoa.
Lain ulkopuolisten ja lain piirissä olevien teattereiden toimintaedellytyksiä parannettiin kas-vattamalla toimintamäärärahoja. Lain ulkopuolisten teattereiden toimintaa ja taloutta selvit-tämään asetettiin selvitysmies. Suomen Kansallisoopperan eläkesäätiön ulkopuolella olevien laulajien ja tanssijoiden lisäeläketurvakysymys ratkaistiin.
Opetusministeriön asettama työryhmä sai valmiiksi luonnoksen valtioneuvoston periaate-päätökseksi valtion museotoimen hallinnon uudistamisesta. Työryhmä esityksen mukaan museoiden ylläpitotehtävät erotetaan nykyisestä Museovirastosta, jolle jäisi hallinnollisten tehtävien lisäksi kehittämis- ja koordinointitehtäviä sekä kulttuuriympäristön suojeluun liit-tyviä asiantuntijatehtäviä. Kulttuuriympäristön suojeluun liittyvien tehtävien hoitamista var-ten luotaisiin Museoviraston alueellisvar-ten toimipisteiden verkosto. Taidemuseoiden asemaa koskenut selvitys valmistui.
UNESCOn Maailmanperintökomitean 25. istunto pidettiin Suomessa. Suomen puheenjohta-juuskaudella Pohjoismaiden ministerineuvostossa toteutettiin puheenjohtajuuskautta varten laadittu kulttuuripoliittinen työsuunnitelma. Keskeisiä hankkeita olivat mm. laaja monikult-tuurisuutta koskeva konferenssi, pohjoismaisen multimediarahastohankkeen selvitysten käynnistäminen sekä lähialueyhteisöseminaarit Baltian maiden ja Luoteis-Venäjän kanssa.
Suomen pj-kaudella vietiin päätöksen Pohjoismaiden kulttuurirahaston sääntöuudistus, joka vahvistaa rahaston itsenäistä asemaa ja parantaa sen toimintamahdollisuuksia.
Viestintäkulttuuri Kirjastopoliittinen työryhmä luovutti mietintönsä 9.3.2001 ja sen ehdotus-ten arviointi ja toteuttaminen aloitettiin. Suomen yleisehdotus-ten kirjastojen käyttöön hankittiin yh-teislisenssillä Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämät Linnea-tietokannat.
Hämeenlinnassa järjestettiin elokuussa neljäs pohjoismainen lasten leikkiä käsittelevä semi-naari. Novgorodissa järjestettiin marraskuussa toinen Suomen ja Luoteis-Venäjän kulttuuri-sen ulottuvuuden toimeenpanoa edistävä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi.
Lastenelokuvan aseman parantamista selvittänyt työryhmä luovutti joulukuussa Lastenelo-kuvan kehittämisohjelman 2002-2005. Kehittämisohjelman toimenpide-ehdotusten arviointi ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi vuoden 2002 alussa.
Opetusministeriöosa I 38
Tekijänoikeuslainsäädäntöön liittyen Euroopan unionissa annettiin kaksi uutta tekijänoike-uksia harmonisoivaa direktiiviä. Tietoyhteiskunnan tekijänoiketekijänoike-uksia koskevan direktiivin (22.5.2001; 2001/29/EY) edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön on saatettava voimaan viimeistään 21.12.2002. Taideteosten jälleenmyyntikorvauksia koskeva direktiivin (27.9.2001; 2001/84/EY) edellyttämät lainmuutokset on saatettava voimaan 1.1.2006 men-nessä.
Liikunta Ministeriö myönsi valtionavustusta 129 valtakunnalliselle liikuntajärjestölle 151,8 milj. markkaa. Jatkettiin lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehittämistä painopisteenä lasten liikunnallinen iltapäivätoiminta. Paikallistuen tavoitteena on vähentää lasten yksinäisiä ilta-päiviä ja lisätä lasten päivittäistä liikuntaa. Hakemuksia saapui 1030, joista 759 hanketta sai tukea. Lääninhallitusten kautta jaettiin paikallisille hankkeille 6,5 milj. markkaa.
Opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen terveyttä edistävän liikun-nan ohjelma "Kunnossa kaiken ikää" tuki yhteensä 147 hanketta 3,1 milj. markalla. Tuetuis-ta hankkeisTuetuis-ta oli uusia hakijoiTuetuis-ta 71 ja niiden osuus kokonaistuesTuetuis-ta oli noin 1 milj. markkaa.
Erityisryhmien liikunnan laaja arviointi valmistui ja raportti julkaistaan vuoden 2002 aikana.
Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valmistui terveyttä edistävän liikunnan kehittämisohjelma, jota ryhdytään toteuttamaan vuonna 2002.
Liikunnan koulutuskeskuksissa toteutettiin noin 250 000 opiskelijavuorokautta ja 47 000 opiskelijapäivää. Jatkettiin urheiluopistojen kansainvälistymisstrategian valmistelua. Liikun-tapaikkojen rakentamis- ja kehittämisavustuksilla tuettiin erityisesti uimahallien peruskorja-uksia ja lähiliikuntapaikkojen rakentamista. Opetusministeriö myönsi avustuksina liikunta-paikkarakentamiseen 57,1 milj. markkaa ja liikuntapaikkarakentamista koskeviin kehittä-mishankkeisiin 3 milj. markkaa.
Kymmenelle talvilajeissa menestyneelle veteraanille myönnettiin 100 000 markan Pro Ur-heilu palkinto ja kuudelle moottoriurUr-heilussa ja joukkuepeleissä kunnostautuneelle veteraa-niurheilijalle Pro Urheilu -mitali. Valtion veroton urheilija-apuraha myönnettiin 49:lle urhei-lijalle.
Lahden dopingskandaalin seurauksena uudistettiin kansallinen dopingvalvonta. Vuoden lo-pussa aloitti uusi, itsenäinen Suomen Antidopingtoimikunta ry. Lisäksi maailmanlaajuisena pilottiprojektina käynnistettiin internetpohjaisen antidopingpassin valmistelu. Sen on tarkoi-tus olla valmis Salt lake Cityn talviolympialaisiin mennessä.
Suomi toimi aktiivisesti World Anti-Doping Agency:n (WADA) toiminnan vakiinnuttami-seksi osallistumalla sen hallituksen, hallintoneuvoston ja eri alakomiteoiden työskentelyyn.
Suomi allekirjoitti International Anti-Doping Arrangement (IADA) -sopimuksen vuosille 2001-2006. Kertomusvuonna järjestettiin ensimmäinen pohjoismaisbalttilainen urheilumi-nisterikokous sekä Euroopan neuvoston SPRINT -ohjelmaan kuulunut seminaari lasten, nuorten ja naisten suojelusta urheilussa.
Nuorisotoimi Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tuettiin noin 230 nuorten työpajaa yh-teensä 23,3 milj. markalla. Koululaisten iltapäivätoimintaa (10-15-vuotiaat) tuettiin 2,5 milj.
markalla. Tukea sai 300 iltapäiväkerhoa. Opetusministeriö asetti koululaisten iltapäivä- ja aamupäivätoimintaa kehittävän työryhmän, jossa on myös sosiaali- ja terveysministeriön edustus. Ennaltaehkäisevään huumetyöhön myönnettiin 2,3 milj. markkaa 18 nuorten työpa-joissa ja valtakunnallisissa nuorisokeskuksissa toteutettavalle hankkeelle. Nuorisotutkimus-verkoston kautta tuettiin 3,2 milj. markalla 20 tutkimushanketta ja 2 erillisselvitystä, joista useiden teema liittyi syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorten monipuolista harrastustoimintaa tu-keva kansainvälinen Avartti -toimintaohjelma jatkui 16 paikkakunnalla ja kohdentui myös syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.
Maakunnallisesti toteutettiin 16 nuorisopoliittisen seminaarin sarja kuntien päättäjille. Tila i-suuksissa esiteltiin laajasti nuorten elinoloja mm. nuorten alueellistettujen elinoloindikaatto-rien avulla. EU:n komissio antoi marraskuussa nuorisopoliittisen valkoisen kirjan, jonka kansallista käsittelyä jatketaan. Syyskuussa järjestettiin Arktisen neuvoston puheenjohtajuu-teen liittyen nuorisopolitiikkaa ja sen rakenteita käsittelevä kansainvälinen kokous Rova-niemellä.
Kirkollisasiat Uskonnonvapauskomitean mietinnöstä saaduista lausunnoista valmistui syyskuussa yhteenveto. Hallituksen esitys uudeksi uskonnonvapauslaiksi ja hautaustoimi-laiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2002.