Sisäasiainministeriö osa III 132
maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU–osuuksien kanssa. Myöntämisvaltuudesta aiheutuviin maksatuksiin budjetoidaan varat vuosien 2001, 2002 ja 2003 valtion talousarvioihin.
Vuoden 2001 ensimmäisessä lisätalousarviossa EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-osuus sisäasiainministeriön osalta momentin myöntämisvaltuus kasvoi 135,3 miljoonasta markasta 150,2 miljoonaan markkaan. Valtuuden kasvu 14,9 miljoonalla markalla johtui Euroopan aluekehitysrahaston innovatiivisten toimien ohjelman valtion vastinrahoituksesta.
Lisämäärärahan tarpeesta 4,5 miljoonaa markkaa aiheutui myöntämisvaltuuden kasvusta ja 1,4 miljoonaa markkaa vanhalla ohjelmakaudella vuonna 1998 tehdyistä sitoumuksista jäl-jellä olevista maksatuksista. Momentin perusteluja muutettiin lisäksi siten, että määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien ta-voite 1 ja 2 –ohjelmien, Interreg III ja Urban II -yhteisöaloitteiden sekä innovatiivisten toi-mien ja ohjelmakauden 1995-1999 tavoiteohjeltoi-mien ja yhteisöaloitteiden hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.
Vuoden 2001 toisessa lisätalousarviossa EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisä-asiainministeriön osalta momentin myöntämisvaltuus kasvoi 150,2 miljoonasta markasta 157,3 miljoonaan markkaan. Valtuuden kasvu 7,1 miljoonalla markalla johtui tavoiteohjel-mien ja yhteisöaloitteiden myöntämisvaltuusjakojen täsmentymisestä hallinnonalojen välil-lä. Myöntämisvaltuuden kasvu ei aiheuttanut muutoksia momentin määrärahaan.
Kaikkiaan maakuntien liitoille jaettiin 132 miljoonaa markkaa valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuutta, johon sisältyi yhteensä 7,3 miljoonaa markkaa rahoitusta osaamiskes-kusohjelman toteuttamiseen.
Sisäasiainministeriöllä oli käytettävissään maakunnan kehittämisraha momentilla (26.98.43) yhteensä 52,5 miljoonaa markkaa siirtomäärärahaa (3 v) sekä EU:n rakennerahastojen valti-on rahoitusosuus sisäasiainministeriön osalta momentilla (26.98.62) myöntämisvaltuutta yh-teensä 157,3 miljoonaa markkaa ja arviomäärärahaa yhyh-teensä 117,3 miljoonaa markkaa.
Kuntalailla (365/95) on lisätty kuntien toimintavapautta ja toteutettu varsin pitkälle kuntien organisoitumisvapaus. Kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset uudistettiin kokonaan.
Poliittisten voimasuhteiden huomioonottamista kuntayhtymien luottamushenkilöhallinnossa koskevat säännökset on sisällytetty kuntalakiin. Sen 81 §:n 4 momentin mukaan muun kuin päätösvaltaa käyttävän ylimmän toimielimen kokoonpano on sovittava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
Vuonna 1999 kuntalakia on muutettu siten, että maakunnan liiton ylimmän päättävän toi-mielimen ryhmien ääniosuuksien tulee vastata ryhmien koko maakunnan alueella kunnallis-vaaleissa saamaa kannatusta suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon (VNS 3/1999) uuden kuntalain soveltamisen vaikutuksista kuntien hallintoon ja toimintaan. Eduskunnan selonteosta antaman lausunnon (hallintovaliokunnan mietintö 11/2000 vp.) perusteella hallitus antoi eduskunnalle esityksen kuntalain muuttamisesta (HE 46/2001 vp.) kevätistuntokaudella 2001. Eduskunta hyväksyi mainitun lain syysistuntokaudella 2001
Maakunnan liitot ovat vuoden 1994 maakunnan kehittämisrahalla voineet palkata läänin-suunnitteluyksiköissä ammattikokemusta hankkineita henkilöitä. Määrärahalla on voitu maksaa vuosina 1994 1995 12 henkilön noin 1 vuoden palkkakustannukset jokaisessa
maa-kunnallisessa liitossa. Vuoden 1995 aikana osa näin siirtyneistä henkilöistä on saanut vaki-naisen työpaikan maakunnan liitoissa. Vuoden 1996 aikana maakunnan kehittämisrahaa ei tähän tarkoitukseen enää käytetty. Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
Vuoden 2001 aikana jatkettiin tavoite 1- ja 2-ohjelmien toteutusta suunnitellulla tavalla.
Komissio hyväksyi vuoden 2001 aikana kaikki ne Interreg III A- ja B-yhteisöaloiteohjelmat, joissa Suomi on mukana. Suomi osallistuu myös Pohjoisen vyöhykkeen Interreg III C-yhteisöaloiteohjelmaan, joka jätettiin komissiolle hyväksyttäväksi syksyllä 2001. Hyväksy-mispäätös on odotettavissa keväällä 2002.
Valtioneuvosto päätti 9.11. 2000 aluekehityslain mukaisesta tavoiteohjelmasta, jonka perus-teella käynnistettiin mm. aluekeskusohjelma.
Valtioneuvosto päätti 22.12.1999 aluekehityslain mukaisesta kehitysalueesta, sen tukialueis-ta ja rakennemuutosalueistukialueis-ta. Aluejaot ovat voimassa vuosina 2000 – 2006.
Ulkomaalaishallinto HE 219/1994 vp Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 18.11.1994, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla kootaan hajanainen ulkomaalaishallinto yhteen sisäasiainministeriön hallinnonalalle.
Ulkomaalaishallinnossa noudatetaan nykyisellään valtioneuvoston periaatepäätöksessä halli -tuksen maahanmuutto- ja pakolaispoliit tiseksi ohjelmaksi 16.10.1997 hyväksyttyä kahden pilarin hallintomallia, jossa päävastuu ulkomaalaisasioista on sisäasiainministeriöllä ja työ-ministeriöllä. Ulkomaalaishallinnon rakennetta on selvitetty keskushallintohankkeeseen liit-tyen.
Pakolais - ja siirtolaisasioiden alue - ja paikallishallinnon järjestäminen HE 125/1995 vp
Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 18.6.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että ulkomaalaishallinnon toimivuutta seurataan pakolaisasioiden ja siirtolaisasioiden osalta sekä omalta osal-taan siitä, että pakolaisasioiden ja siirtolaisasioiden alue- ja paikallishallinto tehtävi-neen järjestetään lailla.
Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ulkomaalaisvirastolle turvataan riittävät resurssit, jotta virasto voi huolehtiva tehtävistään asianmukaisella tavalla.
Aluehallinnon osalta maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työelämään sopeutumisen edistä-minen ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto määrättiin asetuksella työvoima- ja elinkeino-keskusten työvoimaosastolle (A työvoima- ja elinkeinokeskuksista 31.1.1997/93).
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan 1.5.1999 (493/1999). Työministeriö valmistelee eduskunnalle vuoden 2002 kevätistunto-kaudella lain toimivuudesta annettavaa selontekoa.
Ulkomaalaisviraston määrärahatasoa ja henkilöstömäärää on viime vuosina lisätty valtion talousarviossa. Ulkomaalaisviraston nettomäärärahataso on vuodesta 1996 kaksinkertaistu-nut. Vastaavana aikana viraston palvelusten kysyntä on kasvanut n. 77 %. Asiamäärien jat-kuvan kasvun johdosta määrärahatarve kasvaa myös tulevaisuudessa.
Sisäasiainministeriö osa III 134
Eduskunta on hyväksynyt ulkomaalaisviraston voimavarojen osalta asiasta uuden lausuman (HE 15/2000) ja asiaa selostetaan seuraavissa kertomuksissa kyseisen lausuman yhteydessä.
Kunnallisessa virkasuhteessa olevien henkilöiden palkkatodistuksen saanti HE 24/1996 vp
Työasiainvaliokunta
Eduskunta edellytti 7.5.1996, että kunnallisessa virkasuhteessa olevien henkilöiden palkkatodistusten saantiin liittyvät epäkohdat selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa asi-an vaatimiin toimenpiteisiin.
Asia on hoidettu kunnallisten työmarkkinaosapuolten tekemällä kunnallisella virkaehtoso-pimuksella, joka on tullut voimaan 1.9.1996.
Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvalainsäädännön rakenne ja kirjoittami s-tapa
HE 44/1996 vp Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 18.6.1996, että kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvalain-säädännön muuttamista valmisteltaessa noudatetaan muun muassa virkasuhteen luon-teesta johtuen työsopimuslain sijasta olemassa olevan virkamieslainsäädännön raken-netta ja kirjoittamistapaa.
Sisäasiainministeriö on asettanut kolmikantaisen toimikunnan laatimaan ehdotuksen lain-säädännöksi kunnallisen viranhaltijan oikeusaseman järjestämisestä. Tavoitteena on, että kunnallisen viranhaltijan oikeudellinen asema on järjestetty lainsäädännössä kootusti ja kat-tavasti ottaen huomioon perustuslain vaatimukset. Toimikunnan määräaika päättyy 30.4.2002.
Poliisien virat, määrärahat HE 103/1996 vp
Valtiovarainvaliokunta
2) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta edellytti momentin 26.75.21 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet lisätä poliisitoimen ehdotettua toimintamäärärahaa jo vuoden 1997 aikana siten, että poliisin virat voitai-siin mahdollisimman suurelta osin pitää täytettyinä läpi vuoden.
Poliisin to imintamenomomentin määräraha vuoden 2001 talousarviossa oli 2 963 miljoonaa markkaa. 1. lisätalousarviossa poliisille myönnettiin lisämäärärahaa yhteensä 85,76 miljoo-naa markkaa, josta 76,86 miljoomiljoo-naa markkaa aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta sekä valtion eläkemaksun muutoksesta sekä 8,4 miljoonaa markkaa toimitilamenojen kas-vusta.
Poliisitoimen kaksivuotisen siirtomäärärahan siirtyvä erä on pudonnut tasolle, josta sitä ei voida järkevän taloudenpidon puitteissa laskea. Siirtyvä erä oli vuonna 1999 3,3 % budjetti-rahoituksesta, vuonna 2000 enää 2,5 % budjettirahoituksesta ja vuodelta 2001 arvioidaan siirtyvän erän olevan tätäkin alhaisempi. Siirtyvää erää tarkasteltaessa on lisäksi otettava huomioon, että osa siitä on sidottua menoa.
Poliisim iesten määrä vuonna 2001 oli keskimäärin 7 682 (tilanne lokakuu 2001, ei sisällä opiskelijoita) ja työharjoittelussa tai kenttäharjoittelussa olevien opiskelijoiden määrä 491.
Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 7 698 ja 339. Vähennys on kohdistunut erityisesti mie-histöön, jonka määrä on laskenut 58:lla (tilanne lokakuu 2001).
Ministeriö on edellyttänyt, että poliisin menojen sopeuttamiseen ei käytetä henkilöstöpoliit-tisia toimenpiteitä. Kasvavien henkilöstömenojen takia sopeuttamiseen on käytetty edellä mainittua siirtyvää erää sekä toisaalta on tingitty investoinneista ja toiminnan kehittämisen kannalta välttämättömistä kehitys- ja ylläpitohankkeista.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vuonna 2001 valmistuneen selvityksen johtopäätös on, että poliisitoiminnan taloudellinen tehokkuus on parantunut aikavälillä 1992-1999, sillä palvelujen keskeisten suoritteiden määrä kasvoi enemmän kuin reaalimenot.
Sisäasiainministeriö on palkannut selvitysmiehen arvioimaan poliisin budjetointia ja rahoi-tusta sekä laatimaan talouden suunnittelua ja seurantaa tukevaa laskentamallia. Selvitysmie-hen raportti valmistuu vuoden 2002 alussa.
Kuntien valtionosuuslaki HE 149/1996 vp
Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 10.12.1996, että hallitus seuraa tarkoin valtionosuusuudistuksen vaikutuksia ja kohdentumista sekä antaa tarvittaessa pikaisesti eduskunnalle näitä koskevat muutosehdotukset.
Eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle kahden vuoden kuluttua valtion-osuusuudistuksen voimaantulosta selvityksen sen toimivuudesta ja tarkoituksenmu-kaisuudesta.
Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää pikaisesti yhteisöveron nykyistä oikeuden-mukaisemmat jakoperusteet ja selvittää samalla voimalaitoskuntien osalta voimalai-tosten aiheuttamat pysyväisluonteiset haitat sekä ryhtyy selvitysten edellyttämiin kor-jaustoimenpiteisiin.
Eduskunta edellytti, että hallitus antaa vuoden 1997 aikana esityksen lastensuojelusta sekä ulkomaalaisten ja erityisen vaikeavammaisten hoidosta aiheutuvien poikkeuksel-lisen suurten kustannusten tasausjärjestelmästä.
Eduskunta edellytti, että kuntayhtymän ja yksityisen ylläpitäjän rahoituksen myöntä-miseen ja maksamyöntä-miseen liittyvän uuden järjestelmän toimivuutta seurataan ja että tar-peelliseksi havaittaviin lainsäädäntötoimiin ryhdytään välittömästi.
Kuntien valtionosuuslain tarkistamistarpeita selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin kunnille sekä opetus- ja kulttuurilaitosten ylläpitäjille. Selvitys valtionosuusjärjestelmän toimivuu-desta ja tarkoituksenmukaisuutoimivuu-desta valmistui alkuvuotoimivuu-desta 1999 ja se annettiin eduskunnan hallintovaliokunnalle vuoden 1999 kesäkuussa. Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
Sisäasiainministeriön 11.6.1997 asettama työryhmä on selvittänyt kuntien yhteisövero-osuuksien muutostarpeet ja -mahdollisuudet siten, että lähtökohtana on kunnan säilyminen veronsaajana. Työryhmän esitykset koelaskelmineen valmistuivat tammikuussa 1998 ja la-kiesitykset valmisteltiin valtiovarainministeriössä. Yhteisöverouudistus tuli voimaan portait-tain ja täysimääräisesti uusia perusteita sovellettiin vuodesta 2001.
Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan valtionosuusjaosto on selvittänyt voima-laitoskuntien asemaa valtionosuusjärjestelmässä ja todennut, ettei ole riittäviä perusteita
Sisäasiainministeriö osa III 136
näiden kuntien valtionosuuksien määräytymisperusteiden muuttamiseen. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
Osana valtionosuusperusteiden tarkistusta annettiin hallituksen esitys kuntien valtionosuus-lain muuttamisesta (HE 128/2001 vp.). Muutokset tulivat voimaan vuoden 2002 alusta.
Kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen sisältyneestä tasausvähen-nyksen kattosäännöstä luovutaan ja yleisen valtionosuuden saaristo- ja syrjäisyyslisiä koro-tetaan. Lisäksi jatketaan valtionosuusuudistuksen siirtymäkauden päättymisen kunnille ai-heuttaman tulonmenetyksen kompensointia harkinnanvaraisella rahoitusavustuksella. Esi-tykset perustuvat toimenpidekokonaisuuteen, jonka tarkoituksena on vakauttaa kuntataloutta vuoden 2002 alusta luopumalla kuntien arvonlisäveron takaisinperinnästä, korottamalla so-siaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ja alentamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuo-tosta.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes selvittävät valtionosuusuudistuksen vaikutuksia yhteisessä tutkimushankkeessa.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 1998 ja 1999 on selvitetty sosiaali- ja tervey-denhuollon eri menoerien suhteellisten suuruuksien ja menorakenteen muutoksia. Muutok-set ovat kokonaisuutena olleet vähäisiä eikä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän määräytymisperusteisiin ole esitetty muutoksia. Hankkeen toisessa vaiheessa vuonna 2000 on valmistunut perusteellisempi valtionosuuden määräytymisperusteita koskeva Stakesin tutkijoiden muutosesitys. Valtionosuuden määräytymisperusteiden tarkistamistarvetta selvitetään edelleen.
Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä on tullut voimaan 1.3.1999. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa uudistuksen toteutumista ja antaa vuoden 2002 alkupuolella eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvointia koskevan selonteon yhteydessä selvityksen ta-sausrahaston toimivuudesta. Valtioneuvoston 28.10.1999 hyväksymän sosiaali- ja tervey-denhuollon tavoite- ja toimintaohjelman mukainen selvitystyö erillisryhmien erityisen tuen tarpeesta on käynnistymässä.
Poliisiammattikorkeakoulun toiminta HE 260/1996 vp
Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 19.6.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että ennen Poliisiammat-tikorkeakoulun toiminnan aloittamista saatetaan opetuksen ja tutkintojen tason arvi-ointi korkeakoulujen arviarvi-ointineuvoston tehtäväksi.
Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että Poliisiammattikorkeakoulussa poliisipäällystön tutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus suorittaa myös oikeustie-teen kandidaatin tutkinto.
Eduskunta edellytti, että poliisin koulutuksen kehittämistä koskevan uudistuksen toi-meenpanoa sekä Poliisiammattikorkeakoulussa että tiedekorkeakouluissa seurataan tarkkaan ottaen huomioon muun ohella opetuksen taso ja tutkintojen riittävän korkeat vaatimukset.
Poliisiammattikorkeakoulun toiminta käynnistyi vuoden 1998 alussa. Toiminnan kehittämi-sessä on otettu huomioon arviointineuvoston suorittaman ulkoisen arvioinnin johtopäätökset ja suositukset (Korkeakoulutettu poliisi, poliisiammattikorkeakoulun ulkoinen arviointi, Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1:1998).
Arviointineuvoston toteuttaman ulkoisen arvioinnin jälkeen oppilaitoksen toiminnan arvi-ointia on jatkettu säännöllisesti vuosittain käyttäen arviointiperusteena
ammattikorkeakou-luissa käytettyä vastaavaa kriteeristöä. Arviointia on tehty yhteistyössä Poliisikoulun, Raja- ja Merivartiokoulun, Vankeinhoidon koulutuskeskuksen ja sisäasiainministeriön poliisiosas-ton edustajien kanssa. Tämän lisäksi oppilaitoksessa kerätään normaalisti koulutusta ja – palveluja koskevaa palautetietoa toiminnan kehittämisen pohjaksi.
Yhteistyö Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa on edennyt suunnitelmien mukaan. Polii-sipäällystön tutkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan sopimusyliopistoissa suorittaak-seen maisterin tutkinnon. Pääaineena Tampereen yliopistossa on hallintotiede (hallintotie-teen turvallisuushallinnon linja) ja Turun yliopistossa kriminologia ja oikeussosiologia).
Vuoden 2000 loppuun saakka voimassa olevan sopimusjärjestelyn mukaan myös kriminol o-gian ja oikeussosioloo-gian opiskelijat on valittu Tampereen yliopistoon. Näitä opiskelijoita varten Tampereen yliopistoon on perustettu hallintotieteen turvallisuushallinnon linjan rin-nalle hallintotieteen kriminologian linja. Vuonna 2001 kriminologian ja oikeussosiologian opinnot ovat siirtyneet kokonaan Turun yliopiston vastuulle. Oikeustieteellisen ja yhteiskun-tatieteellisen tiedekunnan yhteistyönä on perustettu syyslukukaudesta 2001 alkaen oikeusso-siologian ja kriminologian maisterinohjelma Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekun-taan. Poliisipäällystötutkinnon perusteella koulutusohjelmaan valitut opiskelijat suorittavat valtiotieteen maisterin tutkinnon. Tutkintotodistuksen antaa oikeustieteellinen tiedekunta.
Kummatkin yliopistot vastaavat tutkinnoistaan ja valitsevat opiskelijat omien opiskelijava-lintasääntöjen pohjalta.
Hallintotieteen kriminologian ja turvallisuushallinnon opintolinjalta on vuoden 2001 lop-puun mennessä valmistunut 40 maisterin tutkinnon suorittanutta. Tästä joukosta 7 opiskeli-jaa jatkaa tohtorinopinnoissa.
Helsingin yliopiston kanssa on käyty yhteistyöneuvotteluja tutkimustyöstä ja koulutuksesta.
Yliopiston toimesta on myös laadittu yhteistyötä koskeva suunnitelma lähivuosille.
Poliisipäällystötutkinnon pohjalta jatkokoulutustien avaaminen oikeustieteellisiin tiedekun-tiin ei näytä mahdolliselta poliisipäällystötutkinnon kautta johtuen otk-tutkinnon erilaisista tavoitteista ja oppisisällöistä.
Poliisipäällystötutkinnon suorittaneilla on kuitenkin mahdollisuus osallistua normaaliin opiskeluvalintaan ja hyväksytyksi tultuaan suorittaa otk-tutkinto normaalissa järjestyksessä.
Poliisiopiskelijan tiedekunnassa suorittamat poliisikoulutukseen liittyvät opinnot voidaan hyväksyä oikeustieteellisen tiedekunnan opintoja korvaaviksi.
Poliisin henkilörekisterilain uudistaminen HE 133/1997 vp
Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 17.12.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että viimeistään yleisen henkilörekisterilain uudistamista koskevan hallituksen esityksen antamisen jälkeen eduskunnalle annetaan lakiehdotus mahdollisimman pian koskien poliisin henkilöre-kisterilain uudistamista muun ohella siten, että lain tasolla säädetään riittävän yksi-tyiskohtaisesti poliisin henkilörekistereistä, niihin talletettavista tiedoista, tietojen käyttötarkoituksesta ja tietojen säilytysajoista.
Lakia poliisin henkilörekistereistä on muutettu laeilla 4/98 ja 658/98, joilla on lain tasolla tarkennettu poliisin henkilörekisterit, niihin talletettavat tiedot, tietojen käyttötarkoitus ja tietojen säilytysajat. Yleisen henkilörekisterilain uudistamisen (henkilötietolaki 523/99) joh-dosta poliisin henkilörekisterilain kokonaisuudistusta on valmisteltu 1998 asetetun työryh-män sekä virkamiesvalmistelun avulla. Valmistuneesta hallituksen esitysluonnoksesta on saatu lausunnot syksyllä 2001. Tavoitteena on, että hallituksen esitys voitaisiin antaa edus-kunnan käsiteltäväksi vuoden 2002 aikana.
Sisäasiainministeriö osa III 138
Kokonaisuudistuksen tavoitteena on varmistaa poliisin henkilörekisterilain yhdenmukaisuus henkilötietolain ja viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevien lakien kanssa. Samassa yhteydessä huomioidaan myös vuoden 2001 alussa käyttöön otetun Schengenin tietojärjes-telmän käytöstä saadut kokemukset.
Kuntien rahoitusmallit VNS 3/1997
Tulevaisuusvaliokunta
8) Eduskunta edellyttää, että valtion ja kuntien työnjakoa selkiytetään. Lisäksi määri-tellään ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka ovat kaikilla kansalaisilla asuinkunnasta riippumatta. On etsittävä joustavia rahoitusmalleja, jotka ottavat huomioon kunnissa tapahtuvat yhtäkkiset rakennemuutokset.
Sisäasiainministeriö kutsui 10.12.1999 valtiotieteen tohtori Jukka Pekkarisen selvitysmie-heksi tutkimaan kuntien tehtäviä, rahoitusasemaa sekä kuntien ja valtion välisiä rahoitussuh-teita. Selvitysmies antoi ehdotuksensa tammikuussa 2001. Talouspoliittinen ministerivalio-kunta päätti 15.5.2001 valtionosuusjärjestelmään ensi vaiheessa tehtävistä muutoksista.
Nämä muutokset koskivat kuntien verotulojen perusteella valtionosuuksiin tehtävän tasaus-vähennyksen enimmäismäärän poistamista ja siihen liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäämistä, kuntien yleisen valtionosuuden saaristo- ja syrjäisyyslisän ko-rottamista sekä arvonlisäveron ja yhteisöveron käsittelyä valtionosuusjärjestelmässä. Maini-tut muutokset tulivat voimaan vuoden 2002 alusta. Muilta osin selvitysmiehen ehdotusten arviointi on kytketty osaksi myöhemmin tehtävää valtionosuusjärjestelmän kehittämistyötä.
Alueiden kehittäminen VNS 3/1997
Tulevaisuusvaliokunta
27) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää eduskunnalle maakunnallisen itsehal-linnon toteuttamisvaihtoehdot Suomessa tarkoituksena lisätä kansalaisten osallisuutta kuntien ja maakuntien päätöksenteossa. Silti myös valtion on kannettava oma vas-tuunsa tasapuolisesta aluekehityksestä. Uusia alueiden kehittämismalleja tulee edistää mahdollistamalla alueelliset kokeilut.
Kuntalakia on vuonna 1999 muutettu niin, että maakunnan liiton ylimmän päättävän toimie-limen ryhmien äänioikeuksien tulee vastata ryhmien koko maakunnan alueella kunnallisvaa-leissa saamaa kannatusta ja että ko. toimielinten jäsenten tulee olla kunnanvaltuutettuja. Si-säasiainministeriö on kesäkuussa 2001 käynnistänyt arvioinnin aluehallinnon toimivuudesta ja kansanvaltaisuudesta sekä kehittämistarpeista. Työn on määrä valmistua 30.9.2002.
Aluekeskusohjelman toteutus käynnistyi syksyllä 2001. Ohjelmaan nimettiin 34 aluetta.
Vuoden 2001 ohjelmatyön perusrahoitus jaettiin maakuntien liitoille valtioneuvoston pää-töksellä 25.10.2001. Ohjelmakausi päättyy vuoden 2006 lopussa.
Rajamiesten koulu tus sekä poliisi -tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteistoiminta HE 42/1998 vp
Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 3.2.1999 hallituksen tarkkaan seuraavan lain soveltamista ja toi-mivuutta sekä ryhtyvän seurannan edellyttämiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että säädettävän uuden lainsäädän-nön edellyttämät tehtävät ja näiden tehtävien hoitamiselle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen myös aikaisemman koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen
saa-neille rajavartiomiehen tehtävässä palveleville upseereille, erikoisupseereille ja opis-toupseereille sekä kaikille merivartijoille ja rajavartioille annetaan rajavartiomiehen tehtävien ja niiden asianmukaisen hoitamisen edellyttämä täydennyskoulutus.
Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän uuden, erillisen poliisi-, tulli- ja rajavar-tioviranomaisten yhteistoimintaa koskevan säädöksen tarpeellisuuden ottaen huomi-oon muun muassa kyseisten viranomaisten laissa säädetyt toimialakohtaiset tehtävät, olemassa olevan sääntelyn mahdollistama yhteistoiminta ja käytännön yhteistoiminta-tarpeet sekä tämän lisäksi antavan eduskunnalle tarvittaessa lakiehdotuksen koskien rajatarkastustoimivallan antamista rajavartiolaitoksen ohella myös poliis ja tulliv i-ranomaisille.
Rajavartiolaitoksen henkilöstön peruskoulutukseen sisältyy noin neljän opintoviikon pitui-nen rajavartiolaitoksen toimialan lainsäädäntöä koskeva oppijakso. Lisäksi vuosina 1999 - 2006 annetaan kaikille aikaisemman koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen saaneille rajavartiomiehille täydennyskoulutuksena edellä mainitun sisältöinen lainsäädännön oppi-jakso. Vuosien 1999 – 2001 aikana on täydennyskoulutettu yhteensä 1 300 rajavartiomiestä.
Poliisi, tullihallitus ja rajavartiolaitos ovat antaneet keskenään yhtenevät hallinnolliset mää-räykset poliisin ja rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen sekä tullilaitoksen ja poliisin tehtävin yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston asetus poliisi-, tulli- ja rajavar-tioviranomaisten yhteistoiminnasta (257/2001) annettiin 22.3.2001. Rajatarkastusten toimi-valtuus on annettu poliisilain muutoksen (21/2001) yhteydessä poliisille ja tullilain muutok-sen (241/2001) yhteydessä tulliviranomaisille. Poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yh-teistoimintaa koskeva asia ei anna enää aihetta jatkotoimenpiteisiin, joten lausuma ehdote-taan poistettavaksi tältä osin.
Ulkomaalaispolitiikka
Ulkomaalaislain uudistaminen HE 50/1998 vp
Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 19.2.1999 hallituksen käynnistävän mahdollisimman pian ulko-maalaislain kokonaisuudistuksen siten, että voidaan säätää mahdollisimman selkeä, johdonmukainen ja yksiselitteinen laki, jossa otetaan huomioon ulkomaalaisen oike-usturva sekä muun muassa erityisesti turvapaikkamenettelyn nopeuttaminen, turva-paikkamenettelyyn liittyvien väärinkäytösten estäminen, tehokkaat täytäntöönpano-toimenpiteet ja eduskunnan aseman vahvistaminen ulkomaalaispolitiikan seurannassa ja tavoitteiden asettamisessa.
Ulkomaalaislain kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä luovutti mietintönsä sisäasiain-ministerille 1.11.2001. Lausunnot mietinnöstä saadaan vuoden 2002 alussa ja hallituksen esitys annettaneen vuoden 2002 aikana. Uusi lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2003.
Poliisin voimavarat Liikennevalvonta HE 74/1998 vp Lakivaliokunta
Eduskunta edellytti 12.2.1999, että päiväsakko- ja rikesakkojärjestelmän muuttami-sesta johtuva poliisin voimavarojen vapautuminen käytetään liikennevalvonnan tehos-tamiseen.
Sisäasiainministeriö osa III 140
Poliisi on asettanut liikennevalvonnalle valvontakontaktien lisäämiseen tähtääviä määrälli-siä, mitattavissa olevia tavoitteita vuosille 2000 ja 2001. Vuonna 2000 dokumentoitujen lii-kennevalvontakontaktien määrä on ennakkotietojen mukaan pääsääntöisesti noussut lu-kuunottamatta Helsinkiä, jossa kontaktien määrä jää alle tavoitellun tason.
Päiväsakko- ja rikesakkojärjestelmän muuttamisesta johtuvalla poliisin poliisin voimavaro-jen vapautumisella ei ole ollut mainittavaa vaikutusta liikennevalvonnan tehostamiseen ja valvontakontaktien määrän lisääntymiseen, sillä vapautunut aika on ollut siksi lyhyt. Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin ja edellä mainitusta syystä lausuma voidaan poistaa.
Pelastustoimilain soveltaminen HE 76/1998 vp
Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 26.1.1999 hallituksen tarkkaan seuraavan pelastustoimilain sovel-tamista ja toimivuutta sekä ryhtyvän seurannan edellyttämiin tarpeellisiin lainvalmis-telu- ja muihin toimenpiteisiin.
Pelastustoimilakiin (561/1999) on sen soveltamista ja toimivuutta koskevan seurannan pe-rusteella tehty lain voimaan tulon jälkeen useampia muutoksia. Muutokset liittyvät puolus-tusvoimien osallistumiseen pelastustoimintaan, poikkeusolojen toimivaltuuksien määritte-lyyn, nuohoojien kelpoisuuteen, hätäkeskusuudistukseen sekä hätäkeskusten tietojensaantiin Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2001 lain pelastustoimen alueiden muodostamisesta (1214/2001). Lain tarkoituksena on tehostaa pelastustoimen voimavarojen käyttöä sekä pa-rantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Valtioneuvoston määräämiin pelastustoimen aluei-siin kuuluvien kuntien on tuotettava pelastustoimilaissa tarkoitetut kunnan pelastustoimen palvelut yhteistoiminnassa vuoden 2004 alusta lukien. Uudistukseen liittyen on kertomus-vuonna käynnistetty pelastustoimilain tarkistaminen vastaamaan uutta pelastustoimen järjes-telmää. Säädösvalmistelutyössä pyritään järjestelmämuutoksesta johtuvien säädösmuutosten lisäksi valmistelemaan muitakin pelastustoimen järjestelmää parantavia ja tehostavia uudis-tuksia.
Julkisen vallan käyttö, Ruotsin ja Suomen kuntien yhteistyö HE 191/1998 vp
Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 17.2.1999 hallituksen selvittävän mahdollisimman pian mahdolli-suudet perusteellisen valmistelun jälkeen järjestää määritellyissä tehtävissä julkisen vallan käytön salliva Ruotsin ja Suomen kuntien välinen yhteistyö joko Ruotsin ja Suomen valtioiden välisen sopimuksen tai erillisen lainsäädännön pohjalta.
Sisäasiainministeriö asetti 20.4.2001 valmisteluryhmän selvittämään oikeudelliset edelly-tykset Suomen ja Ruotsin kuntien valtakunnan rajat ylittävän yhteistyön syventämiseksi se-kä tekemään selvityksen pohjalta asiaa koskevat ehdotukset. Selvityksessä tulee muun mu-assa tutkia oikeudelliset edellytykset Suomen ja Ruotsin kuntien välisen yhteisen julkisoi-keudellisen yhteistyöelimen aikaansaamiselle. Työssä tulee tarkastella eri yhteistyömuotoja.
Yhteistyömuodon tulisi olla käytettävissä myös Suomen kuntien yhteistyössä muiden mai-den kuntien kanssa. Selvitystä tehdään yhteistyössä Ruotsissa vastaavaa selvitystä tekemään asetetun selvitysmiehen kanssa. Molempien maiden raporttien on määrä valmistua 31.5.2002 mennessä.
Sähköinen henkilökortti, käyttö HE 192/1998 vp
Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 10.2.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että mahdollisuuksien mukaan kaikissa valtion viranomaisissa ja toiminnoissa voidaan käyttää yhtä yhteistä sähköistä henkilökorttia ja että sama kortti on mahdollisimman pitkälle käytettävissä myös kuntahallinnossa.
Henkilökorttia ja sähköistä henkilökorttia koskeva henkilökorttilaki (829/1999) sekä Väes-törekisterikeskuksen varmennepalveluja koskeva lainsäädäntö (laki väestötietolain muutta-misesta 527/1999, laki väestötietolain 23 §:n muuttamuutta-misesta 830/1999 ja laki rekisterihallin-tolain 2 §:n muuttamisesta 528/1999) tulivat voimaan 1.12.1999.
Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/1999) tuli voimaan 1.1.2000. Laissa sääde-tään muun muassa sähköiseen tunnistamiseen liittyvistä keskeisistä vaatimuksista. Lain 33
§:n mukaan sähköisessä asioinnissa hyväksytään aina sähköisessä henkilökortissa oleva henkilökorttilain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu varmenne. Sähköistä asiointia koskevan yleislain mukaan asia voidaan siten aina saattaa hallinnossa vireille, allekirjoittaa ja antaa tiedoksi Väestörekisterikeskuksen sähköiseen henkilökorttiin myöntämällä varmenteella.
Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta annettu laki (811/2000) tuli voimaan 1.10.2000. Määräaikaisessa, 31.12.2003 saakka voi-massa olevassa ja alueellisesti rajatussa kokeilussa käytetään erillistä sosiaaliturvakorttia so-siaali- ja terveydenhuollon sähköiseen asiointiin. Sosiaaliturvakortissa käytetään Väestöre-kisterikeskuksen myöntämää varmennetta. Eduskuntakäsittelyssä on pidetty tarpeellisena, että kokeilun aikana selvitetään asianmukaisesti, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä muuhun sosiaaliturvaan liittyvät tieto- ja käyttötarpeet voidaan hoitaa valtion yleisen henki-lökortin avulla niin, että hallinnossa toteutuu eduskunnan väestötietolain ja rekisterihallinto-lain muutosten hyväksymisen yhteydessä edellyttämä yhden kortin periaate.
Sähköisen henkilökortin ja sosiaaliturvakortin yhdistämisestä on neuvoteltu sisäasiainminis-teriön, sosiaali- ja terveysminissisäasiainminis-teriön, Kansaneläkelaitoksen ja Väestörekisterikeskuksen kesken ja asiaa on käsitelty hallituksen kokouksessa 9.10.2001. Sisäasiainministeriössä on valmisteilla yhden kortin periaatteen toteuttamiseksi väestötietolakiin ja henkilökorttilakiin tehtäviä muutoksia koskeva hallituksen esitys, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätis-tuntokaudella 2002. Tämän lisäksi tarvitaan eräitä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta annettuun lakiin (811/2000) se-kä mahdollisesti sairausvakuutuslakiin (364/1963) ja –asetukseen (473/1963).
Sähköinen asiointi, varmen teet HE 18/1999 vp
Hallintovaliokunta
Eduskunta edellytti 18.6.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että sähköistä asiointia koskevaa lainsäädäntöä edelleen kehitettäessä siinä varmistetaan, että Väestörekiste-rikeskuksen kansalaisille sekä valtion tai kunnan viranomaisille sähköiseen henkilö-korttiin myöntämällä varmenteella asia voidaan aina saattaa hallinnossa vireille, alle-kirjoittaa ja antaa tiedoksi, sekä siitä, että ennen kuin muiden kuin Väestörekisteri-keskuksen myöntämillä varmenteilla voidaan asioida hallinnossa, on yhtenäisessä hal-lintomenettelyssä selvitettävä, että nämä varmenteet täyttävät laissa säädettävät edel-lytykset.
Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että väestötietolain ja rekisterihallin-tolain muutosten yhteydessä 10 päivänä helmikuuta 1999 eduskunnan hyväksymän
Sisäasiainministeriö osa III 142
yhtä yhteistä sähköistä henkilökorttia koskevan lausuman mukaisesti sähköistä asioin-tia ja sitä koskevaa lainsäädäntöä kehitetään edelleen niin, että henkilökorttilain mu-kaista valtion yleistä henkilökorttia voidaan käyttää myös sosiaali- ja terveydenhuol-lossa sekä muun sosiaaliturvan sähköisessä asioinnissa.
Henkilökorttia ja sähköistä henkilökorttia koskeva henkilökorttilaki (829/1999) sekä Väes-törekisterikeskuksen varmennepalveluja koskeva lainsäädäntö (laki väestötietolain muutta-misesta 527/1999, laki väestötietolain 23 §:n muuttamuutta-misesta 8301/1999) ja laki rekisterihal-lintolain muuttamisesta 830/1999 ja laki rekisterihalrekisterihal-lintolain 2 §:n muuttamisesta (528/1999) tulivat voimaan 1.12.1999.
Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/1999) tuli voimaan 1.1.2000. Laissa sääde-tään muun muassa sähköiseen tunnistamiseen liittyvistä keskeisistä vaatimuksista. Lain 33
§:n mukaan sähköisessä asioinnissa hyväksytään aina sähköisessä henkilökortissa oleva henkilökorttilain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu varmenne. Sähköistä asiointia koskevan yleislain mukaan asia voidaan siten aina saattaa hallinnossa vireille, allekirjoittaa ja antaa tiedoksi Väestörekisterikeskuksen sähköiseen henkilökorttiin myöntämällä varmenteella.
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu hallituksen esitys laiksi sähköisistä allekirjoi-tuksista ja viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 197/2001 vp) on annet-tu eduskunnalle 26.10.2001. Lailla pannaan täytäntöön sähköisiä allekirjoiannet-tuksia koskevista yhteisön puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (1999/93/EY).
Laissa säädetään sähköisestä allekirjoituksesta ja sen oikeusvaikutuksista, sähköisiin allekir-joituksiin liittyvien varmenteiden tarjonnasta, varmentajien velvollisuuksista ja vastuista se-kä varmentamistoiminnan viranomaisvalvonnasta. Laki aiheuttaa muutostarpeita myös säh-köisestä asioinnista hallinnossa annettuun lakiin sekä väestötietolakiin.
Oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys laiksi sähköisestä asioinnista viran-omaistoiminnassa, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden 2002 alussa.
Lailla on tarkoitus kumota sähköisestä asioinnista hallinnossa annettu laki (1318/1999). Uu-dessa laissa ei enää säädettäisi varmentamistoiminnasta, vaan tätä koskeva sääntely sisältyisi liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltuun lakiin sähköisistä allekirjoituksista.
Sisäasiainministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys laiksi väestötietolain muuttamises-ta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2002. Väestötietolain muutok-sessa otetaan huomioon edellä mainitut ehdotukset laiksi sähköisistä allekirjoituksista ja laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Kumottavan sähköisestä hallinnosta annetun lain 33 §:ää vastaava säännös on tarkoitus ottaa väestötietolakiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta annettu laki (811/2000) tuli voimaan 1.10.2000. Määräaikaisessa, 31.12.2003 saakka voi-massa olevassa ja alueellisesti rajatussa kokeilussa käytetään erillistä sosiaaliturvakorttia sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen asiointiin niin hallintoasioiden käsittelyssä Sosiaa-liturvakortissa käytetään Väestörekisterikeskuksen myöntämää varmennetta. Eduskuntakä-sittelyssä on pidetty tarpeellisena, että kokeilun aikana selvitetään asianmukaisesti, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä muuhun sosiaaliturvaan liittyvät tieto- ja käyttötarpeet voidaan hoitaa valtion yleisen henkilökortin avulla niin, että hallinnossa toteutuu eduskun-nan väestötietolain ja rekisterihallintolain muutosten hyväksymisen yhteydessä edellyttämä yhden kortin periaate.
Sähköisen henkilökortin ja sosiaaliturvakortin yhdistämisestä on neuvoteltu sisäasiainminis-teriön, sosiaali- ja terveysminissisäasiainminis-teriön, Kansaneläkelaitoksen ja Väestörekisterikeskuksen kesken ja asiaa on käsitelty hallituksen kokouksessa 9.10.2001. Sisäasiainministeriössä on valmisteilla yhden kortin periaatteen toteuttamiseksi väestötietolakiin ja henkilökorttilakiin tehtäviä muutoksia koskeva hallituksen esitys, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle