Kauppa- ja teollisuusministeriö osa I 52
Koko maan tasapainoiseksi kehittämiseksi ministeriö on analysoinut eri alueiden teknologi-sia valmiukteknologi-sia. Tarkoituksena on vahvistaa alueiden kykyä ja halua vastaanottaa ja hyödyn-tää uutta osaamista aktivoimalla yrittäjiä teknologian hyödyntämiseen ja siirtoon yhteistyös-sä muiden toimijoiden kanssa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) teknolo-giayksiköt ovat tärkeitä alueellisia toimijoita. Niihin palkattiin kymmenen uutta teknologia-asiantuntijaa.
Esitystä biotekniikkaan liittyvien asioiden koordinoimiseksi valtionhallinnossa valmisteltiin asianomaisten ministeriöiden yhteistyönä. Asiasta annettiin valtioneuvoston periaatepäätös syksyllä, jonka pohjalta koottiin eri ministeriöiden edustajista yhteyshenkilöverkosto, jota kauppa- ja teollisuusministeriö koordinoi.
Tekniseen turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön uudistaminen jatkui. Esivalmistelussa oli-vat muun muassa mittaamista ja räjähdysvaarallisia aineita koskeoli-vat lainsäädännöt. Sähkö-turvallisuuslainsäädännön uudistus saatiin lähes valmiiksi. Ministeriön teettämä selvitys teknisten tarkastuspalvelujen toimivuudesta osoitti, että teknisten tarkastusten vapauttami-sella kilpailulle on ollut myönteisiä vaikutuksia, sillä palvelujen laatu ja saatavuus ovat pa-rantuneet. Kertomusvuonna selvitettiin myös teknisiin tarkastustehtäviin liittyviä hallinnol-lis-oikeudellisia kysymyksiä.
Vuoden lopulla EU:n tutkimusneuvosto päätti yhteisestä kannasta komission ehdotukseen kuudenneksi puiteohjelmaksi vuosille 2003 - 2006. Puiteohjelman uutena tavoitteena on edistää eurooppalaisen tutkimusalueen syntymistä.
Yrityspolitiikka Vuonna 2000 aloitetun kaksivuotisen yrittäjyyshankkeen tavoitteina ovat olleet yritystoiminnan esteiden poistaminen, yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen sekä kaikkien hallinnonalojen kannustaminen uusien yritysten perustamista edistäviin toi-menpiteisiin. Hankkeessa käynnistetään ja toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä (noin 120), joista suuri osa on jo toteutettu. Yrittäjyyshanketta päätettiin jatkaa hallituskauden loppuun, koska tavoitteiden toteuttaminen ulottuu varsin pitkälle ajanjaksolle. Toimenpitei-den toteuttamisessa TE-keskuksilla on vahva rooli. Hanke on sisällytetty EU:n työllisyyspo-litiikan toimintasuunnitelmaan.
Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti yhteistyössä TE-keskusten, maa- ja metsätalous-ministeriön, työministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa seudullisten yrityspalveluiden ke-hittämisprojektin vuosille 2002 - 2007. Tavoitteena on vauhdittaa yritysten perustamista alueille. Toimivien yritysten kehittämispalvelutarjonnalla pyritään tukemaan yritysten kas-vua ja siten parantamaan työllisyyttä ja seudun hyvinvointia.
Vuoden 2001 alussa voimaan tulleen yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaisia yri-tystukia suunnattiin laadullisesti korkeatasoisiin yritysten investointi- ja kehittämishankkei-siin sekä toimintaympäristön parantamiseen liittyviin hankkeikehittämishankkei-siin. Yritystukia myönnettäes-sä arvioidaan aikaisempaa systemaattisemmin kunkin hankkeen osalta tuen vaikutus hank-keen toteuttamiseen. Hankkeiden vaikutuksia arvioidaan myös muun muassa liikevaihdon, viennin tai työpaikkojen määrän muutoksilla kahden vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä. Tavoitteena on saattaa hallinnonalan kaikki rahoitustoimenpiteet vaikuttavuusarvioinnin piiriin. Julkisten ja julkisomisteisten yrityspalveluorganisaatioiden rahoitus- ja palvelutoimenpiteiden koordinoimiseksi rakennettiin organisaatioiden yhteinen pk-yrityksille suunnattu Internet-portaali, joka otetaan käyttöön vuoden 2002 alussa.
Tietoyhteiskunnan kehittäminen on yksi ministeriön uuden elinkeinopoliittisen strategian painopistealueista. Tähän liittyen otettiin käyttöön uusi asiantuntijapalvelu, jonka avulla pk-yritykset voivat vahvistaa kilpailukykyään hyödyntämällä Internetiä ja muita sähköisiä verkkopalveluja.
EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitusinstrumentteja monipuolistettiin vuoden 2001 alus-sa, kun valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n kolme Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettavaa lainamuotoa otettiin käyttöön. EAKR osarahoituksen myötä laino-jen julkinen korkotuki nousi ja luototappiokorvausosuuden kasvu mahdollisti yrityksille suuremman riskinoton.
Kertomusvuonna annettiin uusi valtion vientitakuita koskeva lainsäädäntö. Valtion vientita-kuutoiminnan tarkoituksena on vahvistaa Suomen taloudellista kehitystä edistämällä vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Lain mukaan vientitakuita myönnettäessä tulee ottaa huo-mioon vientitakuita koskevat kansainväliset säännökset ja määräykset, kilpailutekijät ja taat-tava hankkeen ympäristövaikutukset osana hankkeen kokonaisarviota. Perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi myönnettäviä valtion takuita koskevaa lainsäädäntöä muun mu-assa takuiden myöntämisvaltuuden osalta muutettiin.
Keväällä 2001 valmistuneen julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausjärjestelmän ar-viointiryhmän raportin mukaan korontasausjärjestelmä on tarpeellinen Suomen viennin ra-hoituksen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Arviointiraportin pohjalta koron-tasausjärjestelmää hallinnoivan Fide Oy:n hallintoa tarkistettiin.
TE-keskusten strategiaa yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi valmisteltiin kertomus-vuonna. TE-keskusten toiminnan ohjauksessa painottuivat asiakaspalvelun kehittäminen, toimenpiteiden yhteensovittaminen, organisaatiorakenteen kehittäminen ja sisäisen toimi-vuuden parantaminen. TE-keskuksille kehitettiin tasapainoisen onnistumisen strategia, mikä sisältää muun muassa tavoitteet toiminnan vaikuttavuudesta. Myös työvälineitä talouden seurannan tehostamiseksi kehitettiin.
Kirjanpitolakia ja -asetusta muutettiin siten, että Euroopan yhteisön tilinpäätösdirektiivin sallimat pienyhtiöhelpotukset tulisivat mahdollisimman laajasti käyttöön. Lisäksi lakia alu-eellisesta kuljetustuesta päätettiin jatkaa vuoden 2003 loppuun.
Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka Kuluttajapolitiikkaa toteutettiin Suomen kuluttajapoliitti-sen ohjelman toimenpide-ehdotusten mukaisesti. EU-tasolla hyväksyttiin uudistettu direktii-vi yleisestä tuoteturvallisuudesta ja yleinen elintardirektii-vikeasetus. Kertomusvuonna valmistuivat Kuluttajavalituslautakuntaa ja Kuluttajavirastoa koskevat arvioinnit, joiden suositusten mu-kaisesti virastoja tullaan kehittämään.
Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen tuli lakisääteiseksi vuonna 2000. Ministeriö seuraa neuvontaan osoitetun määrärahan mitoitusperusteita ja arvioi mahdollisuuksia ennaltaeh-käistä kuluttajien joutumista talousvaikeuksiin.
Julkisten hankintojen työvälineiden kehittämistä jatkettiin. Ministeriö avasi valtion hankin-tayksiköille ja yrityksille tarkoitetun sähköisen markkinapaikan hankintojen tukemiseksi.
Kilpailuneuvoston asemaa kehitettiin valmistelemalla säädökset uudesta erityistuomiois-tuimesta, markkinaoikeudesta. Maaliskuun alussa 2002 perustettava markkinaoikeus käsitte-lee aiemmin kilpailuneuvostolle ja markkinatuomioistuimelle kuuluneet asiat.
Ministeriö ohjasi euroon siirtymistä muun muassa kouluttamalla yrittäjiä ja jakamalla euroa koskevaa materiaalia. Ministeriön käynnistämässä euroseurantaprojektissa seurataan ja tut-kitaan euron vaikutuksia tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluun sekä kuluttajien arkielämään.
Kansainvälistymispolitiikka Viennin ja kansainvälistymisen edistämistä selvittänyt (VKE-) toimikunta jätti mietintönsä kertomusvuoden syksyllä. Sen pohjalta jatketaan toi-menpiteiden ja yhteistyömuotojen konkretisoimista. Valtioneuvosto antoi valtionavustuslain
Kauppa- ja teollisuusministeriö osa I 54
nojalla vuoden lopulla uuden asetuksen yritysten kansainvälistymiseen myönnettävästä val-tionavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille. Ministeriö uudisti samassa yhteydessä oman ohjeistuk-sensa. Uudistetut säädökset koskevat toimialakohtaisiin ja muihin laajoihin yritysten yhteis-hankkeisiin myönnettäviä avustuksia, joiden kysyntä on lisääntynyt yritysten verkottuneen toimintatavan yleistymisen myötä.
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Suomen matkailupoliittisesta linjasta. Linjauksen myötä matkailuelinkeinoa kohdellaan ja edistetään kasvua ja työllisyyttä luovana elinkeino-na ja viennin kasvualaelinkeino-na.
Kertomusvuonna valmisteltiin valtioneuvoston asetusta huoltovarmuuden uusista tavoitteis-ta, jotka on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2002 alkupuolella. Muutokset kriisien uhka-kuvissa vaikuttavat tarpeeseen ylläpitää kansallista huoltovarmuutta. Yleistavoitteena on edelleen turvata ensi sijassa kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huolto-varmuus. Elinkeinotoiminnan kansainvälistyessä, verkottuessa ja teknistyessä yhteiskunnan kriittisiin teknisiin perusrakenteisiin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin varautuminen korostuu.
Energiapolitiikka Hallitus hyväksyi keväällä 2001 Kansallisen ilmastostrategian ja antoi sen selontekona eduskunnalle. Strategian valmistelusta vastasi vuonna 1999 työnsä aloitta-nut Kioto-ministerityöryhmä kauppa- ja teollisuusministerin johdolla. Ilmastostrategialla Suomen on tarkoitus toteuttaa Kioton ilmastokokouksessa ja EU:n taakanjaossa sovitut ta-voitteet kasvihuonekaasupäästöille.
Energia- ja ilmastopoliittisten linjausten mukaisesti vuoden 2002 talousarviossa lisättiin uu-siutuvien energialähteiden edistämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi käytettäviä mää-rärahoja investointitukeen ja selvitys- ja tiedotustoimintaan. Turpeen käytön kasvihuonekaa-suvaikutuksista valmisteltiin yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöminis-teriön kanssa nelivuotinen tutkimusohjelma, joka käynnistetään vuoden 2002 alkupuolella.
Teollisuuden Voima Oy:n marraskuussa 2000 jättämä, uutta ydinvoimalaitosyksikköä kos-keva, ydinenergialain mukainen periaatepäätöshakemus oli laajalla lausuntokierroksella ja kuulemisen kohteena. Eurajoen kunnanvaltuuston lausunnosta tehdyn valituksen käsittely siirsi valtioneuvoston päätöksenteon vuoden 2002 puolelle. Myös Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskeva periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalai-tosyksikön osalta on ollut vastaavassa käsittelyssä. Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2001 valtioneuvoston hyväksymän periaatepäätöksen nykyisten ydinvoimalaitosten käytetyn polt-toaineen loppusijoituslaitoksesta.
Kertomusvuonna valmisteltiin muutoksia sähkömarkkinalakiin, jonka on tarkoitus tulla voiman vuonna 2002. Lain uudistamisen yhteydessä arvioitiin, että sähkömarkkinoiden ke-hitys on ollut myönteistä ja markkinat ovat toimineet pääosin tarkoituksenmukaisesti.
Omistajapolitiikka Hyvän hallintotavan (Corporate governance) systemaattista kehittämis-tä valtionyhtiöissä ja valtionosakkuusyhtiöissä jatkettiin valtioneuvoston vuonna 2000 hy-väksymän suosituksen mukaisesti. Valtion omistajapolitiikan hyvin toimivien käytäntöjen luomiseksi aloitettiin muun muassa keskustelut merkittävimpien kotimaisten institutionaalisten sijoittajien kanssa.
Tavoite valtionyhtiöiden ja valtionosakkuusyhtiöiden ulkopuolisista hallituksista on lähes kokonaan toteutunut. Valtion omistajaintressiä tukevat palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät ovat käytössä jo monessa yhtiössä. Näiden järjestelmien toimivuutta seurataan ja niiden edelleen kehittämistä jatketaan.
Vuonna 2000 hallitus sai eduskunnalta lisävaltuuksia valtion omistamien yhtiöiden kehittä-miseksi omistusjärjestelyjen avulla. Kertomusvuonna Patria Industries Oyj:n strategiseksi omistajaksi hyväksyttiin Aeronautic Defence and Space Company EADS NV. Vapo Oy:n yritysjärjestelyistä tehtiin esisopimus Metsäliitto Osuuskunnan kanssa ja järjestelyjä selvite-tään vielä kilpailuehtojen kannalta. Altia Group Oy:n yritysjärjestelyt keskeytettiin tarjous-vaiheessa mutta toimenpiteitä omistajapohjan laajentamiseksi jatketaan myöhemmässä vai-heessa. Hallituksen esitys luopua Kemira Oy:n valtion omistuksesta peruttiin. Loppuvuodes-ta käynnistettiin vielä neuvottelut Avena Oy:n valtion omistuksesLoppuvuodes-ta luopumisesLoppuvuodes-ta.
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n yritystoiminnan painopisteenä ovat siemen- ja käynnistys-vaiheen yritykset. Yhtiön toimintaedellytyksiä vahvistettiin 250 milj. markalla.
Hallinto Ministeriössä vuonna 1999 käyttöön otettu tasapainoisen onnistumisen strategia päivitettiin kertomusvuoden syksyllä. Tarkoituksena on ulottaa linjaukset virasto- ja laitos-tasolle. Ministeriö teki hallinnonalansa virastojen ja laitosten kanssa yhteensä 31 tulossopi-musta.
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tavoitteena on siirtyä uusiin kannustaviin palkkausjärjestelmiin valtion henkilöstöpolitiikan linjaa koskevan valtioneuvoston periaate-päätöksen mukaisesti. Uudet työn vaativuuteen ja henkilökohtaisen suorituksen arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät kattavat noin 65 prosenttia hallinnonalan virastojen ja lai-tosten henkilöstöstä toteutuneilla henkilötyövuosilla mitattuna. Vuoden 2002 loppuun men-nessä kattavuuden arvioidaan olevan lähes 80 prosenttia.