Länsi- ja Keski-Eurooppa

Koor-Ulko- ja turvallisuuspolitiikka osa II 98

dinoimalla eri alueellisten neuvostojen toimintaa selkeytettiin niiden roolia ja vältettiin pääl-lekkäistoimintoja.

7.4.2. Arktinen yhteistyö

Suomi jatkoi työtään Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Kaksivuotinen puheenjohtajuus-kausi alkoi lokakuussa 2000. Puheenjohtajuusohjelmansa mukaisesti Suomi pyrkii vahvis-tamaan Arktista neuvostoa arktisen sirkumpolaarisen alueen aktiivisena kansainvälisenä toimijana. Osana Pohjoisen ulottuvuuden toimeenpanoa Suomi pyrkii käynnistämään myös EU:n ja Arktisen neuvoston yhteistyötä.

Suomi isännöi Arktisen neuvoston virkamieskokoukset Rovaniemellä kesäkuussa ja Es-poossa marraskuussa 2001.

Kestävä kehitys on Arktisen neuvoston keskeinen toimintaperiaate. Suomi pyrkii kiinteyt-tämään kestävää kehitystä koskevan työn Arktisen neuvoston kokouksessa Barrow’ssa hy-väksytyn strategisen kehysohjelman alle. Rovaniemellä pidettiin kesäkuussa arktisen ympä-ristöyhteistyön 10-vuotisjuhla, jossa valmisteltiin arktinen sanoma Johannesburgin kestävän kehityksen maailmankonferenssille. Kokoukselle luovutettiin ensimmäinen koko arktista aluetta kattava biodiversiteettiraportti.

Suomen tavoitteena on parantaa arktisten alueiden asukkaiden ja alkuperäiskansojen osallis-tumista yhteistyön kehittämiseen. Aluetason yhteistyötä pyritään vahvistamaan.

Suomi on käynnistänyt neuvoston rakennetta ja ohjelmia koskevan arviointityön, jotta ne vastaisivat paremmin yhteistyön tarpeita. Asiaa käsitellään syksyllä 2002 Suomen puheen-johtajuuskauden päättävässä ulkoministerikokouksessa.

Puheenjohtajuutta varten ulkoministeriöön perustetun Arktisen neuvoston sihteeristön tueksi perustettu poikkihallinnollinen taustaryhmä jatkoi työtään. Tähän kuuluvat eduskunnan, Lapin läänin ja maakuntien, saamelaisten, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja luonnonsuojelu-järjestöjen edustajat.

saakka. Tuolloin aseiden luovutuksessa tapahtui historialliseksi luonnehdittu edistysaskel, kun IRA suostui merkittävän asemäärän saattamiseen käyttökelvottomaksi komission val-vonnassa. Tapahtuman jälkeen Ahtisaari ja Ramaphosa katsoivat tehtävänsä tarkastajina päättyneen. IRA:n ele mahdollisti rauhanprosessin jatkumisen ja Pohjois-Irlannin itsehallin-non edelleen kehittämisen.

8.2. Suhteet Euroopan talousalueeseen ja Sveitsiin

Euroopan talousalueen maiden (ETA: Islanti, Norja, Liechtenstein) kanssa jatkettiin työ-ryhmäneuvotteluja EU-lainsäädännön sisällyttämiseksi ETA-sopimukseen sisämarkkinoiden toimivuuden ja tehostamisen edistämiseksi.

EU-Sveitsi-sopimuspakettiin liittyvä hallituksen esitys henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevasta sopimuksesta hyväksyttiin. Sveitsin kanssa aloitettiin sopimusneuvottelut petos-ten vastaisesta yhteistyöstä. Sopimusneuvotteluja valmisteltiin säästöjen verotuksesta ja Sveitsin liittymisestä Schengenin sopimukseen.

8.3. Suhteet Baltian maihin

Suomen ja Baltian maiden välisessä yhteistyössä on keskitytty EU-jäsenyysprosessin tuke-miseen sekä kahdenvälisellä että monenkeskisellä tasolla. Kaikkien kolmen maan neuvotte-lut ovat sujuneet hyvin. Suomi on myös aktiivisesti osallistunut Viron, Latvian ja Liettuan Eurooppa-sopimusten mukaisen yhteistyön valmisteluun ja seurantaan EU:n elimissä.

Suomi on pannut suurta painoa pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteiselle niin sanotulle NB-8-yhteistyölle, samoin toiminnalle Itämeren alueen yhteistyöelimissä.

Suomen ja Baltian maiden kahdenväliset kauppa- ja taloussuhteet ovat kehittyneet edelleen suotuisasti. Viro on säilyttänyt asemansa Suomen suurimpana kauppakumppanina itäisessä Keski-Euroopassa. Kauppavaihto Latvian ja Liettuan kanssa on myös jatkunut myönteisenä.

Turismilla on merkittävä osa taloudellisessa kanssakäymisessä Viron kanssa, mutta matkailu on lisääntynyt myös Latviaan.

Suomi on tukenut aktiivisesti Viron ja Latvian kielikysymysten ratkaisua ja venäjänkielisen vähemmistön integrointipyrkimyksiä sekä kahdenvälisessä yhteistyössä että EU:ssa ja ETYJ:ssä.

Tasavallan presidentti vieraili Latviassa toukokuussa ja Viron presidentti Rüütel teki en-simmäisen valtiovierailunsa marraskuussa Suomeen. Latvian presidentti Vike-Freiberga vie-raili Suomessa kesällä 2001. Vuotuinen Pohjoismaiden ja Baltian maiden niin sanottu NB-8-ulkoministeritapaaminen järjestettiin elokuussa Helsingissä.

8.4. Keski-Euroopan maat (Puola, Tshekki, Slovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Slo-venia)

EU:n ja Keski-Euroopan maiden (Puola, Tshekki, Slovakia, Unkari, Romania, Bulgaria ja Slovenia) välillä voimassaolevien Eurooppa-sopimusten puitteissa tapahtuvan tämänhetki-sen yhteistyön tärkeimpiä kysymyksiä ovat olleet liittymisstrategiaan kuuluvat asiat. Poliitti-sella puolella niitä ovat erilaiset vähemmistökysymykset ml. romanit.. TaloudelliPoliitti-sella puo-lella eniten esillä ovat olleet hakijamaissa tapahtuva yksityistäminen ja talouden ja teolli-suuden rakenneuudistukset. Sisämarkkinapuolella on kiinnitetty huomiota hakijamaiden lainsäädännön mukauttamiseen ja lainsäädännön toimeenpanoon. Oikeus- ja sisäasioiden keskeistä sisältöä ovat olleet mm. rajavalvonta, turvapaikka-asiat, järjestäytynyt rikollisuus ja huumekauppa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka osa II 100

Suomi on edelleen tukenut näiden maiden jäsenyyspyrkimyksiä mm. jakamalla tietoa omista kokemuksistaan jäsenyysneuvotteluista ja toiminnastaan unionin jäsenenä.

Suomen kahdenväliset suhteet alueen maihin, erityisesti Puolaan ja Unkariin, ovat jatkuneet tiiviinä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen teki virallisen valtiovierailun Puolaan 25.-26.4.2001. Unkarin presidentti Mádl vieraili Suomessa elokuussa.

8.5. Kaakkois-Eurooppa ja Länsi-Balkan

8.5.1 Kaakkois-Euroopan maat (Turkki, Kypros, Malta)

Suomi on aktiivisti seurannut ja tukenut alueen maiden pyrkimyksiä EU-jäsenyyteen, ih-misoikeuksien kehittymistä ja Kypros-prosessia.

EU päätti Helsingin huippukokouksessa ottaa Turkin jäsenehdokkaakseen, mutta jäsenyys-neuvotteluja Turkin kanssa ei aloiteta ennen kuin maa täyttää Kööpenhaminan poliittiset kri-teerit. Maan ihmisoikeustilanteessa on edelleen paljon puutteita. Turkin parlamentti hyväk-syi kuluneella kaudella laajan perustuslain uudistuspaketin, joka on askel oikeaan suuntaan.

Sen jälkeen on tarkkailtu, miten uudistusten toimeenpano etenee. Turkki laati maaliskuussa 2001 kansallisen ohjelmansa EU:n lainsäädännön hyväksymiseksi.

Kyproksen EU-jäsenyysneuvottelut ovat edenneet nopeasti. Ongelmana on ollut edelleen se, ettei saaren turkkilaisyhteisö osallistu neuvotteluihin saaren jaon vuoksi. YK on pyrkinyt edesauttamaan kiistan osapuolten epäsuorien neuvottelujen jatkumista. Vuoden 2001 lopulla osapuolet yllättäen ilmoittivat neuvotteluhalukkuudestaan ja ensimmäinen tapaaminen Kyp-roksen presidentti Kleridesin ja turkkilaisosapuolen johtaja Denktashin välillä YK:n eri-tyisedustajan läsnä ollessa toteutettiin joulukuussa. Osapuolet sopivat neuvottelujen aloitta-misesta tammikuussa 2002.

Maltan EU-jäsenyysneuvottelut ovat sujuneet hyvin.

8.5.2. Länsi-Balkan

Vuoden 2001 aikana Länsi-Balkanin alueella tapahtunut myönteinen poliittinen kehitys merkitsi Suomelle kahdenvälisten suhteiden avaamista ja kehittämistä. Suomi aloitti nor-maalin taloudellisen yhteistyön käynnistämisen alueen maiden kanssa.

Suomi kehitti kahdenvälisiä suhteitaan alueen maihin noudattaen EU:n alueellista lähesty-mistapaa ja syksyllä 1999 vahvistettua strategiaa Suomen tuesta Länsi-Balkanin kriisin jäl-kihoidolle. Tässä ovat keskeisinä instrumentteina Suomen Länsi-Balkanin apustrategian mukaisesti kohdistetut kahdenväliset hankkeet Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa ja Jugo-slavian liittotasavallassa sekä alueelliset hankkeet, joita rahoitetaan kehitysyhteistyövaroin.

Daytonin rauhansopimuksen toimeenpanoa valvovan korkean edustajan toimiston (OHR), entisen Jugoslavian sotarikoksia tutkivan tuomioistuimen (ICTY) ja EU:n tarkkailijamission (EUMM) toimintaa tuettiin niin poliittisesti, taloudellisesti kuin henkilöresurssein.

Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen puitteissa toteutettavat alueelliset kehittämishank-keet olivat Kosovon kriisin aiheuttamien ympäristötuhojen torjunta Jugoslavian alueella, korruption vastainen työ sekä opetusalalla oppimistulosten arviointijärjestelmän kehittämi-nen koko Länsi-Balkanin alueella. Suomi jatkoi tukeaan riippumattoman tiedonvälityksen ja uutisvaihdon kehittämiseksi Länsi-Balkanille.

Albaniassa tuettiin paikallisen yhteistyön määrärahalla poliisin toimintaa. Ulkoministeri Tuomioja vieraili Albaniassa 21.11.2001. Suomi tuki UNDP:n pienaseprojektia Albaniassa vuosina 2002-2005.

Suomen kahdenvälinen tuki Bosnia-Hertsegovinalle vuonna 2001 oli noin 16 miljoonaa markkaa. Merkittävimmät käynnissä olevat hankkeet olivat sosiaalisektorin kehittämishan-ke, tasa-arvohanke ja opettajankoulutushanke. Tuzlassa sijaitsevien suomalaisten SFOR-joukkojen avulla toteutettiin mm. Zeljovan kylän jälleenrakennusprojekti.

Jugoslavian liittotasavallan vallanvaihdoksen jälkeen Suomen suhteet Jugoslaviaan normali-soituivat ja tavanomainen kanssakäyminen voitiin aloittaa. Ulkoministeri Tuomioja vieraili Belgradissa 20.2.2001. Vierailun aikana saatettiin voimaan verosopimus ja sovittiin inves-tointisuojasopimusneuvottelujen aloittamisesta. Suomi käynnisti myös kahdenvälisen jäl-leenrakennustyön valmistelun Jugoslaviassa. Suomi osallistuu opettajankoulutuksen ja ope-tushallinnon kehittämiseen sekä ympäristölainsäädännön harmonisointiin. Hankkeisiin käy-tetään 7–8 miljoonaa markkaa vuodessa ja ne käynnistyvät tammi-helmikuussa 2002.

Ulkomaankauppaministeri Sasi vieraili Jugoslaviassa 16.-17.9.2001 liikemiesvaltuuskunnan kanssa. Suomen kaupallis-taloudelliset suhteet Jugoslavian kanssa ovat vaatimattomalla ta-solla, mutta elinkeinoelämän kiinnostus suhteiden kehittämiseen on elpymässä.

Kroatian kanssa vuonna 1992 solmittu ja vuodesta 1998 suspendoitu viisumivapaussopimus tuli jälleen voimaan 1.3.2001. Kroatian talousministeri Fizulic vieraili Suomessa 5.-7.3.2001. Ulkoministeri Tuomioja vieraili Kroatiassa 4.4.2001. Ulkomaankauppaministeri Sasi vieraili Kroatiassa 17.-18.9.2001 liikemiesvaltuuskunnan kanssa. Suomen elinkei-noelämän kiinnostus suhteiden kehittämiseen on elpymässä.

Makedonian kanssa allekirjoitettiin ulkomaankauppaministerin Sasin vierailun yhteydessä 25.1.2001 investointisuoja- ja verosopimukset. Ulkoministeri Tuomioja vieraili Makedoni-assa 20.11.2001.

Kosovossa jatkettiin osallistumista kansainvälisen yhteisön koordinoimaan jälleenrakennus-työhön. Kahdenvälisen toiminnan lisäksi Suomi osallistui siviilikriisinhallinnan hankkeisiin ETYJ:n ja YK:n järjestöjen kautta sekä toimi aktiivisesti Euroopan jälleenrakennusviraston johtokunnassa EU:n varojen käytön suunnittelussa. Ulkoministeri Tuomioja vieraili Koso-vossa 19.2.2001.

Kahdenväliseen jälleenrakennustyöhön käytettiin noin 30 miljoonaa markkaa. Tärkeimmät hankkeet liittyvät erilaisten koulutusjärjestelmien kehittämiseen: opettajankoulutus, sairaan-hoitajien täydennyskoulutus, vesi- ja ympäristöalan yliopistokoulutus sekä ihmisoikeuskou-lutus. Hankkeilla vaikutetaan Kosovon oman henkilökapasiteetin kehittymiseen. Lisäksi Suomi rahoitti Habitatin käynnistämää Kosovon maarekisterihanketta, Kosovon vammais-järjestöjen toimintaa, Mitrovicaan käynnistettyä naisten koulutuskeskusta ja Kirkon ulko-maanavun toteuttamaa kylien jälleenrakentamista. Myös Kosovossa toimivilla suomalaisilla rauhanturvaajilla on käytettävissään siviili-sotilasyhteistyö (cimic) -määrärahoja pienehköi-hin jälleenrakennushankkeisiin (koulujen ja sähkölinjojen kunnostusta).