9. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
9.2 Tutkimuksen rajoitteet ja jatkotutkimus
Aineisto asetti rajoitteita tutkimuskysymykseen vastaamiselle sekä erilaisten vaihtoehtoisten mekanismien tarkastelulle. Mahdollisuutta ennakkoluuloisuuden tai kilpailullisten ryhmienvälisten normien tarkasteluun ei aineistossa avautunut muuten kuin epäsuorasti SDO:n konstruktion kautta.
Status- tai identiteettiuhkia ei myöskään voitu tutkia, vaan tutkimushypoteesit perustuivat myönteisen identiteetin saavuttamisen estymiseen ja oikeistopopulismiin identifioituvien yksilöiden taipumukseen kokea herkemmin uhkaa ja valjastaa juuri Internet koettujen uhkien ilmaisuun. Näitä ilmiöitä ei aineistossa voitu todentaa. Sosiaalisen identiteetin teoria (Tajfel & Turner 2010) tunnistaa monia muitakin ryhmienväliseen konfliktiin vaikuttavia tekijöitä, joista yksi keskeisimmistä on identifikaation vahvuus.
Huomionarvoista on, että vaikka mediaatiomalli ja mekanismikäsite edellyttävät kausaalilogiikkaa, tutkimusasetelma oli luonteeltaan poikkileikkausasetelma, eikä salli kausaalijohtopäätöksiä.
Yhteyksien suunnat olivat teoreettisesti perusteltuja; myös toisenlainen asetelma, jossa SDO olisi selittänyt kielteiselle sisällölle altistumista olisi ollut mahdollinen. Ilmiöiden ajallinen kehitys ja dynaamisuus ei poikkileikkausasetelmassa ilmene.
Tutkimuksen validiteettiin ja reliabiliteettiin saattoi liittyä ongelmia. Validiteetilla tarkoitetaan sitä, että tutkimus on todella tavoittanut tutkittavan kohteen, eli mitannut ja tutkinut mitä pitikin tutkia.
85
Lisäksi validiteettiin sisältyy tulosten yleistettävyys. Reliabiliteetilla tarkoitetaan mittausvirheen puuttumista, eli mittarin johdonmukaisuutta. (Nummenmaa 2009, 346; Coolican 2018, 117.) Yleisesti ottaen tulosten validiteetti ja reliabiliteetti ovat hyviä. Tämä perustuu ennen kaikkea siihen, että tutkimuksessa käytettiin validoituja mittareita, jotka ovat osoittautuneet luotettaviksi ja päteviksi.
Lisäksi mittarin sisäistä reliabiliteettiä mittavaa Cronbachin alfa osoittautui tarpeeksi korkeaksi.
Suurin haaste tulosten yleistettävyydelle on tutkittavien mahdollinen valikoituminen. On mahdollista, että vastaajat valikoituivat jonkin ominaisuuden, kuten Internetin aktiivisen käytön mukaisesti.
Valikoitumista tapahtui selkeästi sukupuolittain. Naisia oli vastaajien joukossa huomattavasti enemmän kuin miehiä (naisia 65,9 %). Tämä epäsuhta kuitenkin kontrolloitiin malleissa painomuuttujan avulla, jolloin miesten huomattavasti pienemmän määrän ei pitäisi vääristää tuloksia.
Validiteetin kannalta voi kysyä, oliko SDO:n kontruktion käyttäminen ryhmienvälisen vinouman tarkasteluun paras mahdollinen kuvaamaan kielteisten sisältöjen aiheuttamaa mahdollista psykologisten orientaatioiden muutosta yksilöissä. Empatiaa mitattiin piirteenä; voi kuitenkin olla, kielteisten sisältöjen kohtaamisen takia esiintyy hetkittäisiä heilahteluja, joita mittari ei tavoita.
Lisäksi voi ajatella, josko jonkinlaisen metodologisen ongelman muodosti sosiaalisen dominanssin teoreettinen määritelmä ja tutkielmassa käytetty SDO:n mittari. SDO viittaa ryhmäperustaisiin hierarkioihin ja eriarvoisuuteen orientoitumista. Käytetty mittari sitä vastoin sisälsi väittämiä, joilla ei juuri ollut tekemistä sosiaalisten ryhmien kanssa (esim. “Ei haittaa, vaikka joillakin ihmisillä on parempi tuuri elämässä kuin toisilla”). Toisaalta mittarin sisäinen reliabiliteetti osoittautui hyväksi.
Myös esimerkiksi mahdollisuudet SDO:n alaulottuvuuksien erottelemiseen voisi antaa tarkempaa kuvaa erilaisten sosiaalisten kontekstien merkityksestä.
Poliittisen orientaation mittaaminen ja jaottelu oikeistopopulismiin identifioituviin ja muihin vastaajiin ei ole täysin ongelmatonta. Muiden vastaajien kategoria sisältää huomattavan kirjon puolueidentifikaatioita. Kyseinen ryhmä voi olla kaukana homogeenisesta. Toisaalta on myös huomioitava, että suuri osa poliittisten näkemysten ja psykologisten ominaisuuksien, kuten herkkyys havaita ryhmienvälisiä uhkia, yhteydestä on tehty kaksipuoluejärjestelmän kontekstissa ja hyödyntänyt jaottelua liberaaleihin ja konservatiiveihin. Voi tietenkin huomauttaa, että konservatiivisia taipumuksia on myös muiden puolueiden kannattajien joukossa. Toisaalta analyysissä tehtyä ratkaisua voi perustella sillä, että oikeistopopulismi näyttäisi olevan selkeästi muista poliittisista ideologioista erottuva maailmankatsomus.
Tärkein selittävä muuttuja, kielteisen sisällön kohtaaminen Internetissä, voi luonnollisesti sisältää monenlaisia näkemyksiä, jotka vaihtelevat niiden kielteisyydessä ja suoranaisessa vihamielisyydessä.
Teoreettisesti kielteinen sisältö kytkettiin nettivihan tutkimukseen. Tämän voi kyseenalaistaa
86
huomauttamalla, että kielteiset näkemykset ryhmistä eivät välttämättä ole nettivihaa. Kuitenkin tehtyä ratkaisua voi perustella sekä käsitteellisesti että empiirisesti. Käsitteelliseltä kannalta voi huomauttaa voi merkittävän konseptuaalisen päällekkäisyyden, joka vihapuheen ja ennakkoluuloisuuden käsitteisiin sisältyy. Ennakkoluuloisuuden käsite on hyvin laaja. Yleisesti kyse on ryhmäjäsenyyteen perustuvista kielteisistä arvioista. Vihapuhe ja nettiviha voivat määritelmän mukaisesti sisältää myös lievän ennakkoluuloisuuden. Vihaan voidaan esimerkiksi lukea negatiivinen stereotypiointi ja vihan oikeuttaminen (Keipi ym. 2017, 54–55).
On siis tärkeää, ettei tutkimuksessa tehdyt ratkaisut rajaa kohtuuttomasti tarkasteltavaa ilmiötä.
Kielteisen sisällön, ennakkoluuloisuuden ja vihan ilmiöillä on siis selvä jatkumoluonne, jossa esimerkiksi vihamielisyydeltään eriasteiset näkemykset ovat yhteydessä toisiinsa. On havaittu, että sosiaalista luovuutta, ryhmän pyrkimyksiä erottautua muista omalle ryhmälle suotuisten määrittelyjen keinoin, voidaan käyttää avoimen konfliktin pohjustamiseen (Douglas ym. 2005). Tämä ambivalenssi, näennäisesti neutraalien määritelmien käyttäminen vihamielisiin tarkoituksiin, on määritelmällisesti haastavaa mutta tärkeä huomioida, jotta tarkastelu ei rajoitu vain äärimmäisiin ja selvärajaisimpiin antipatian ilmauksiin.
Tulosten yleistettävyyden osalta sillä, että aineisto käsitteli nuoria ihmisiä, 18–26-vuotiaita, voi olla merkitystä. On todettu, että iän myötä nettivihalle altistumisen ja tuottamisen riski kasvaa (Wachs ym. 2019). Voi olla, että tällöin vanhempia ihmisiä tutkittaessa ryhmien- ja yksilöidenväliset erot tulevat vielä selvemmin esiin. Lisäksi yksilön kykyyn osoittaa ryhmienvälistä empatiaa liittyy todennäköisesti oma kehityskulkunsa, sillä kyvyn kehittyminen tapahtuu asteittain ajan myötä ja lisäksi empatian kehittyminen on kumuloituvaa. (Mealy & Stephan 2010, 475–476.)
Jatkotutkimus voi selvittää yksilöllisten taipumusten ja Internetin sisällön yhteyttä pitkittäisasetelmalla. Useana eri ajankohtana kerättävä aineisto mahdollistaisi paremman käsityksen tutkielmassa tarkasteltujen taipumusten dynaamisuudesta ja yhteyksien suunnista. Samalla olisi mahdollista myös testata sosiaalisen dominanssin teorian sovellettavuutta Internetympäristöön.
Tulevaisuudessa tutkimuksen voisi olla hedelmällistä keskittyä myös enemmän tilanteisiin kuin piirteenkaltaisiin taipumuksiin. Tutkielmassa hyödynnetty empatian mittari käsitteli empatiaa melko pysyvänä yksilön ominaisuutena. Vuorovaikutuksen näkökulmasta myös hetkittäiset, nopeasti muuttuvat tilat voivat mahdollisesti olla merkityksellisiä esimerkiksi empatian kokemisen mahdollisuuksiin tai esteisiin, jotka saattavat liittyä tilanteiseen ryhmädynamiikkaan. Lisäksi erilaisten sosiaalisen identiteetin uhkien sisältöä ja viestintää sekä esimerkiksi niiden yhteyttä vihasisältöön olisi mahdollista lähestyä myös laadullisen tutkimuksen keinoin.
87 9.3 Yhteenveto
Internet on avannut uuden, rajattomamman ja vapaamman vuorovaikutuksen maailman, jossa voidaan käydä kriittistä kansalaiskeskustelua, jakaa elämän iloja ja suruja sekä kokea yhteenkuuluvuutta. Samalla Internet on luonut globaalin väylän vihan levittämiselle, antisosiaaliselle käyttäytymiselle ja vihamielisten yhteisöjen kasvulle. Tulokset osoittavat negatiivisen, sosiaalisia ryhmiä koskevan sisällön kohtaamisen olevan yhteydessä alentuneeseen haluun ylläpitää ryhmäperustaisia hierarkioita ja eriarvoisuutta sekä kohonneeseen empaattisuuteen. Tämä pätee kuitenkin vain vastaajiin, jotka eivät identifioidu oikeistopopulismiin. Oikeistopopulismiin identifioituvilla empatian taso oli matalampi ja sosiaalisen dominanssi orientaatio vastaavasti korkeampi.
Tulokset ovat osoitus ryhmienvälisistä eroista ja niiden merkityksestä, jotka tulisi ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun empatiaa esitetään ihmelääkkeen kaltaiseksi ratkaisuksi konfliktien ratkaisuun ja ennakkoluuloisuuteen. Samalla se muistuttaa siitä, että tuomme Internetin sosiaaliseen vuorovaikutukseen yksilölliset piirteemme ja tapamme hahmottaa maailmaa, jotka eivät perustu pelkästään Internetin dynamiikkaan. Ryhmienvälisten erojen kasvu kielteistä sisältöä kohdatessa ohjaa lisäksi huomioimaan ryhmienvälisen ymmärryksen ja yksilökehityksen problematiikan. Miten ehkäistä kielteisten, ihmisvihalle ja ennakkoluuloisuudelle perustuvien identiteettien mahdollinen voimistuminen ja vastaavasti luoda mahdollisuuksia empaattiselle ja myönteiselle vuorovaikutukselle?
88
Lähdeluettelo
Abbott, Martin Lee (2017) Using statistics in the social and health sciences with SPSS and Excel.
New Jersey: John Wiley & Sons.
Aberson, C. L. & Howanski, L. M. (2002) Effects of Self-Esteem, Status, and Identification on Two Forms of Ingroup Bias. Current Research in Social Psychology, 7(13), 225–242.
Abrams, D. & Hogg, M. A. (1998) Social Identification: A Social Psychology of Intergroup Relations and Group Processes. London: Routledge.
Abrams, D. & Hogg, Michael, A. (2004) Collective Identity: Group Membership and Self-conception. Teoksessa Marilynn B. Brewer & Miles Hewstone (toim.) Self and Social Identity.
Malden, MA: Blackwell Publishing, 147–181.
Akkerman, T. & de Lange, S. L. & Rooduijn, M. (2016) Inclusion and mainstreaming? Radical right-wing populist parties in the new millenium. Teoksessa Tjitske Akkerman, Sarah L. de Lange
& Matthijs Rooduijn (toim.) Radical Right-Wing Populist Parties in Europe: Into the Mainstream?
London & New York: Routledge, 1–28.
Allport, G. W. (1979) The Nature of Prejudice. New York: Basic Books.
Alvarez-Castillo, J. L. & Fernandez-Caminero, G. & Gonzalez-Gonzalez, H. (2018) Is empathy one of the Big Three? Identifying its role in a dual-process model of ideology and blatant and subtle prejudice. PLoS ONE, 13(4): e0195470. DOI: 10.1371/journal.pone.0195470.
Ang, R. P. & Goh, D. H. (2010) Cyberbullying Among Adolescents: The Role of Affective and Cognitive Empathy, and Gender. Child Psychiatry & Human Development, 41(4), 387 – 397. DOI:
10.1007/s10578-010-0176-3.
Asbrock, F. & Sibley, C. G. & Duckitt, J. (2010) Right-Wing Authoritarianism and Social Dominance Orientation and the Dimensions of Generalized Prejudice: A Longitudinal Test.
European Journal of Personality, 24(4), 324–340. DOI: 10.1002/per.746.
Axt, J. A. & Ebersole, C. R. & Nosek, B. A. (2014) The Rules of Implicit Evaluation of Race, Religion, and Age. Psychological Science, 25(9), 1804–1815. DOI: 10.1177/0956797614543801 Balica, R. (2017) The Criminalization of Online Hate Speech: It’s Complicated. Contemporary Readings in Law and Social Justice, 9(2), 184–190. DOI: 10.22381/CRLSJ92201710.
Bandura, A. (1999) Moral Disengagement in the Perpetration of Inhumanities. Personality & Social Psychology Review, 3(3), 193–210. DOI: 10.1207/s15327957pspr0303_3.
Barberá, P. & Jost, J. T. & Nagler, J. & Tucker, J. A. & Bonneau, R. (2015) Tweeting from left to right. Is political communication more than an echo chamber? Political Psychological Science, 26(10), 1531–1542. DOI: 10.1177/0956797615594620.
Bastian, B. & Costello, K. & Loughnan, S. & Hodson, G. (2012) When Closing the Human-Animal Divide Expands Moral Concern: The Importance of Framing. Social Psychological and Personality Science, 3(4), 421–429. DOI: 10.1177/1948550611425106.
89
Berggren, M. & Akrami, N. & Bergh, R. & Ekehammar, B. (2019) Motivated Social Cognition and Authoritarianism: Is It All About Close-Mindedness? Journal of Individual Differences, 40(4), 204–
212. DOI: 10.1027/1614-0001/a000293.
Bilewicz, M. & Soral, W. & Marchlewska, M. & Winiewski, M. (2017) When Authoritarians Confront Prejudice: Differential Effects of SDO and RWA on Support for Hate-Speech Prohibition.
Political Psychology, 38(1), 87–99. DOI: 10.1111/pops.12313.
Billig, M. (2002) Henri Tajfel’s ‘Cognitive aspects of prejudice’ and the psychology of bigotry.
British Journal of Social Psychology, 41(2), 171–188. DOI: 10.1348/014466602760060165 Bizer, G. Y. & Hart, J. & Jekogian, A. M. (2012) Belief in a just world and social dominance orientation: Evidence for a mediational pathway predicting negative attitudes and discrimination against individuals with mental illness. Personality and Individual Differences, 53(3), 428–432.
DOI: 10.1016/j.paid.2011.11.002.
Bos, L. & Schemer, C. & Corbu, N. & Hameleers, M. & Andreadis, I. & Schulz, A. & Schmuck, D.
& Reinemann, C. & Fawzi, N. (2019) The effects of populism as a social identity frame on persuasion and mobilisation: Evidence from a 15-country experiment. European Journal of Political Research, 59(1), 3–24. DOI: 10.1111/1475-6765.12334.
Boyd, D. M. & Ellison, N. B. (2007) Social network sites: Definition, history, and scholarship.
Journal of Computer‐Mediated Communication, 13(1), 210–230. DOI: 10.1111/j.1083-6101.2007.00393.x.
Bright, J. (2018) Explaining the Emergence of Political Fragmentation on Social Media: The Role of Ideology and Extremism. Journal of Computer-Mediated Communication, 23(1), 17–33. DOI:
10.1093/jcmc/zmx002.
Brown, R. (2010) Prejudice: Its Social Psychology. 2nd Edition. Malden, Ma & Oxford & West-Sussex: Wiley-Blackwell.
Brown, R. & Capozza, D. (2016) Motivational, emotional, and cultural influences in social identity processes. Teoksessa Rupert Brown & Dora Capozza (toim.) Social Identities: Motivational, Emotional and Cultural Influences. New York, Routledge, 3–29.
Brown, R. (2020) The social identity approach: Appraising the Tajfellian legacy. British Journal of Social Psychology, 59(1), 5–25. DOI: 10.1111/bjso.12349.
Chambers, J. R. & Schlenker, B. R., & Collisson, B. (2013) Ideology and Prejudice: The Role of Value Conflicts. Psychological Science, 24(2), 140–149. DOI: 10.1177/0956797612447820.
Chatterjee, S. & Simonoff, J. S. (2012) Handbook of Regression Analysis. Hoboken, New Jersey:
Wiley.
Cheng, J. T. (2020) Dominance, prestige, and the role of leveling in human social hierarchy and equality. Current Opinion in Psychology, 33, 238–244. DOI: 10.1016/j.copsyc.2019.10.004.
90
Cikara, M. & Bruneau, E. & Van Bavel, J. J. & Saxe, R. (2014) Their pain gives us pleasure: How intergroup dynamics shape empathic failures and counter-empathic responses. Journal of
Experimental Social Psychology, 55, 110–125. DOI: 10.1016/j.jesp.2014.06.007.
Coolican, H. (2018) Research Methods and Statistics in Psychology: Seventh Edition. London &
New York: Routledge.
Costello, M. & Barrett-Fox, R. & Bernatzky, C. & Hawdon, J. & Mendes, K. (2018) Predictors of Viewing Online Extremism Among America’s Youth. Youth & Society, 1–18. DOI:
10.1177/0044118X18768115.
Costello, M. & Hawdon, J. & Ratliff, T. & Grantham, T. (2016) Who views online extremism?
Individual attributes leading to exposure. Computers in Human Behavior, 63, 311–320. DOI:
10.1016/j.chb.2016.05.033.
Cottrell, C. A. & Neuberg, S. L. (2004) Different Emotional Reactions to Different Social Groups:
A Sociofunctional Threat-Based Approach to “Prejudice”. Journal of Personality and Social Psychology, 88(5), 770–789. DOI: 10.1037/0022-3514.88.5.770.
Cowan, G. & Khatchadourian, D. (2003) Empathy, Ways of Knowing, and Interdependence as Mediators of Gender Differences in Attitudes Toward Hate Speech and Freedom of Speech.
Psychology of Women Quarterly, 27(4), 300–308. DOI: 10.1111/1471-6402.00110.
Cramer, D. (2003) Advanced Quantitative Data Analysis. Maidenhead: Open University Press.
Crandall, C. S. & Eshleman, A. (2003) A Justification-Suppression Model of the Expression and Experience of Prejudice. Psychological Bulletin, 129(3), 414–446. DOI:
10.1037/0033-2909.129.3.414.
Crawford, J. T. & Pilanski, J. M. (2013) The Differential Effects of Right-Wing Authoritarianism and Social Dominance Orientation on Political Intolerance. Political Psychology, 35(4), 557–576.
DOI: 10.1111/pops.12066.
Davis, M. & Conklin, L. & Smith, A. & Luce, C. (1996) Effect of Perspective Taking on the Cognitive Representation of Persons: A Merging of Self and Other. Journal of Personality and Social Psychology, 70(4), 713–726. DOI: 10.1037/0022-3514.70.4.713.
Del Vicario, M. & Zollo, F. & Caldarelli, G. & Scala, A. Quattrociocchi, W. (2017) Mapping social dynamics on Facebook: The Brexit debate. Social Networks, 50, 6–16. DOI:
10.1016/j.socnet.2017.02.002.
Del Vicario, M. & Bessi, A. & Zollo, F. & Petroni, F. & Scala, A. & Caldarelli, G. & Stanley, E. H.
& Quattrociocchi, W. (2016) The spreading of misinformation online. PNAS, 113(3), 554–559.
DOI: 10.1073/pnas.1517441113.
Derks, D. & Fischer, A. & Bos, A. (2008) The role of emotion in computer-mediated communication: A review. Computers in Human Behavior, 24(3), 766–785. DOI:
10.1016/j.chb.2007.04.004
91
Dhont, K. & Van Hiel, A. & Hewstone, M. (2014) Changing the ideological roots of prejudice:
Longitudinal effects of ethnic intergroup contact on social dominance orientation. Group Processes
& Intergroup Relations, 17(1), 27–44. DOI: 10.1177/1368430213497064.
Doramajian, C. & Bukowski, W. M. (2015) A Longitudinal Study of the Associations Between Moral Disengagement and Active Defending Versus Passive Bystanding During Bullying Situations. Merrill-Palmer Quarterly, 61(1), 144–172. DOI:
10.13110/merrpalmquar1982.61.1.0144.
Douglas, K. M. & McGarty, A-M. & Lala, G. (2005) Understanding Cyberhate: Social Competition and Social Creativity in Online White Supremacist Groups. Social Science Computer Review, 23(1), 68–76. DOI: 10.1177/0894439304271538.
Dovidio, J. F. & Gaertner, S. M. (2010) Intergroup Bias. Teoksessa Susan T. Fiske, Daniel T.
Gilbert & Lindzey Gardner (toim.) Handbook of Social Psychology, Volume 2: Fifth Edition.
Hoboken, New Jersey: Wiley, 1084–1121.
Dryburgh, N. S. J. & Vachon, D. D. (2019) Relating sex differences in aggression to three forms of empathy. Personality and Individual Differences, 151, 109526. DOI: 10.1016/j.paid.2019.109526.
Duckitt, J. (2006) Differential Effects of Right-Wing Authoritarianism and Social Dominance Orientation on Outgroup Attitudes and Their Mediation by Threat From and Competitiveness to Outgroups. Personality and Social Psychology Bulletin, 32(5), 684–696. DOI:
10.1177/0146167205284282.
Duckitt, J. & Sibley, C. G. (2007) Right Wing Authoritarianism, Social Dominance Orientation and The Dimensions of Generalized Prejudice. European Journal of Personality, 21(2), 113–130. DOI:
10.1002/per.614.
Duckitt, J. & Sibley, C. G. (2008) Personality and Prejudice: A Meta-Analysis and Theoretical Review. Personality and Social Psychology Review, 12(3), 248–279. DOI:
10.1177/1088868308319226.
Duckitt, J. & Sibley, G. S. (2010) Personality, Ideology, Prejudice, and Politics: A Dual-Process Motivational Model. Journal of Personality, 78(6), 1861–1893. DOI:
10.1111/j.1467-6494.2010.00672.x.
Eady, G. & Nagler, J. & Guess, A. & Zilinsky, J. & Tucker, J. A. (2019) How Many People Live in Political Bubbles on Social Media? Evidence from Linked Survey and Twitter Data. SAGE Open.
DOI: 10.1177/2158244019832705.
Eisenberg, N. & Lennon, R. (1983) Sex Differences in Empathy and Related Capacities.
Psychological Bulletin, 94(1), 100–131.
Eisenberg, N. (2000) Emotion, Regulation, and Moral Development. Annual Review of Psychology, 511(1), 665–697. DOI: 10.1146/annurev.psych.51.1.665.
Federico, C. M. & Goren, P. (2009) Motivated Social Cognition and Ideology: Is Attention to Elite Discourse a Prerequisite for Epistemically Motivated Political Affinities? Teoksessa John T. Jost,
92
Aaron C. Kay ja Hulda Thorisdottir (toim.) Social and Psychological Bases of Ideology and System Justification. New York: Oxford University Press, 267–291.
Fiske, S. T. & Taylor, S. E. (2017) Social Cognition: From Brains to Culture. 3rd Edition. London, California, New Delhi & Singapore: SAGE.
Forscher, P. S. & Kteily, N. S. (2019) A Psychological Profile of the Alt-Right. Perspectives on Psychological Science, 15(1), 90–116. DOI: 10.1177/1745691619868208.
Garcia, D. & Abisheva, A. & Schweighofer, S. & Serdült, U. & Schweitzer, F. (2015) Ideological and Temporal Components of Network Polarization in Online Political Participatory Media. Policy
& Internet, 7(1), 46–79. DOI: 10.1002/poi3.82.
Ghasemi, A. & Zahediasl, S. (2012) Normality tests for statistical analysis: A guide for non-statisticians. International Journal of Endocrinology and Metabolism, 10(2), 486–489. DOI:
10.5812/ijem.3505.
Goren, P. (2004) Political Sophistication and Policy Reasoning: A Reconsideration. American Journal of Political Science, 48(3), 462–478. DOI: 10.2307/1519910.
Gruenfeld, D. H. & Tiedens, L. Z. (2010) Organizational Preferences and Their Consequences.
Teoksessa Susan T. Fiske, Daniel T. Gilbert & Lindzey Gardner (toim.) Handbook of Social Psychology, Volume 2: Fifth Edition. Hoboken, New Jersey: Wiley, 1252–1287.
Hackel, L. M. & Looser, C. E. & Van Bavel, J. J. (2013) Group membership alters the threshold for mind perception: The role of social identity, collective identification, and intergroup threat. Journal of Experimental Social Psychology, 52, 15–23. DOI: 10.1016/j.jesp.2013.12.001.
Hameleers, M. & Schmuck, D. (2017) It’s us against them: a comparative experiment on the effects of populist messages communicated via social media. Information, Communication & Society, 20(9), 1425–1444. DOI: 10.1080/1369118X.2017.1328523.
Hameleers, M. & Bos, L. & Vreese, C. H. (2018) Selective Exposure to Populist Communication:
How Attitudinal Congrunce Drives the Effects of Populist Attributions of Blame. Journal of Communication, 68(1), 51–74. DOI: 10.1093/joc/jqx00.
Haslam, N. & Loughnan, S. (2015) Dehumanization and Infrahumanization. Annual Review of Psychology, 65(1), 399–423. DOI: 10.1146/annurev-psych-010213-115045.
Hawdon, J. & Oksanen, A. & Räsänen, P. (2014) Victims of Online Hate Groups: American Youth’s Exposure to Online Hate Speech. Teoksessa James Hawdon, John Ryan ja Marc Lucht (toim.) The Causes and Consequences of Group Violence: From Bullies to Terrorists. London:
Lexington Books, 165–182.
Hawdon, J., Oksanen, A., & Räsänen, P. (2017) Exposure to Online Hate in Four Nations: A Cross-National Consideration. Deviant Behavior, 38(3), 254–266. DOI: 10.1080/01639625.2016.1196985.
Hayes, A. F. (2018) Introduction to Mediation, Moderation, and Conditional Process Analysis.
Second Edition. New York: Guilford Press.
93
Ho, A. K. & Sidanius, J. & Pratto, F. & Levin, S. & Thomsen, L. & Kteily, N. &
Sheehy-Skeffington, J. (2012) Social Dominance Orientation: Revisiting the Structure and Function of a Variable Predicting Social and Political Attitudes. Personality and Social Psychology Bulletin, 38(5), 583–606. DOI: 10.1177/0146167211432765.
Ho, A. K. & Kteily, N. & Pratto, F. & Foels, R. & Sidanius, J. Sheehy-Skeffington, J. & Henkel, K.
E. & Stewart, A. L. (2015) The Nature of Social Dominance Orientation: Theorizing and Measuring Preferences for Intergroup Inequality Using the New SDO7 Scale. Journal of Personality and Social Psychology, 109(6), 1003–1028. DOI:10.1037/pspi0000033.
Hodson, G. & Choma, B. L. & Boisvert, J. & Hafer, C. L. & MacInnis, C. C. & Costelly, K. (2012) The role of intergroup disgust in predicting negative outgroup evaluations. Journal of Experimental Social Psychology, 49(2), 195–205. DOI: 10.1016/j.jesp.2012.11.002.
Hogg, M. A. (2014) From Uncertainty to Extremism: Social Categorization and Identity Processes.
Current Directions in Psychological Science, 23(5), 338–342. DOI: 10.1177/0963721414540168.
Hogg, M. A. & Adelman, J. (2013) Identity-Uncertainty Theory: Extreme Groups, Radical Behavior, and Authoritarian Leadership. Journal of Social Issues, 69(3), 436–454. DOI:
10.1111/josi.12023.
Hogg, M. A. & Grant, F. (2012) Self-uncertainty, social identity prominence and group identification. Journal of Experimental Social Psychology, 48(2), 538–542. DOI:
10.1016/j.jesp.2011.11.006.
Hogg, M. A. & Abrams, D. & Otten, S. & Hinkle, S. (2004) The Social Identity Perspective:
Intergroup Relations, Self-Concept, and Small Groups. Small Group Research, 35(3), 246–276.
DOI: 10.1177/1046496404263424.
Hogg, Michael A. & Deborah, Terry J. & White, Katherine M. (1995) A tale of two theories: A critical comparison of identity theory with social identity theory. Social Psychology Quarterly, 58(4), 255–269. DOI: 10.2307/2787127.
Howell, D. (2002) Statistical Methods for Psychology. Fifth Edition. Pacific Grove, California:
Duxbury.
Hsueh, M. & Yogeeswaran, K. & Malinen, S. (2015) “Leave Your Comment Below”: Can Biased Online Comments Influence Our Own Prejudicial Attitudes and Behaviors? Human Communication Research, 41(4), 557–576. DOI: 10.1111/hcre.12059.
Huang, L. & Liu, J. H. (2004) Personality and social structural implications of the situational priming of social dominance orientation. Personality and Individual Differences, 38(2), 267–276.
DOI: 10.1016/j.paid.2004.04.006.
Jetten, J. & Iyer, A. (2010) Different meanings of the social dominance orientation concept:
Predicting political attitudes over time. British Journal of Social Psychology, 49(2), 385–404. DOI:
10.1348/014466609X435723.
Jetten, J. (2018) The wealth paradox: Prosperity and opposition to immigration. European Journal of Social Psychology, 49, 1097–1113. DOI: 10.1002/ejsp.2552.
94
Jokivuori, P. & Hietala, R. (2007) Määrällisiä tarinoita: Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta. Helsinki: WSOY.
Jost, J. & Glaser, J. & Kruglanski, A. & & Sulloway, F. (2003) Political Conservatism as Motivated Social Cognition. Psychological Bulletin, 129(3), 339–375. DOI: 10.1037/0033-2909.129.3.339.
Jost, J. T. & Federico, C. M. & Napier, J. L. (2009) Political Ideology: Its Structure, Functions, and Elective Affinities. Annual Review of Psychology, 60, 307–337. DOI:
10.1146/annurev.psych.60.110707.163600.
Jungar, A-C. (2016) From the Mainstream to the Margin? The Radicalization of the True Finns.
Teoksessa Tjitske Akkerman, Sarah L. de Lange & Matthijs Rooduijn (toim.) Radical Right-Wing Populist Parties in Europe: Into the Mainstream? London & New York: Routledge, 113–143.
Jylhä, K. M. & Akrami, N. (2015) Social dominance orientation and climate change denial: The role of dominance and system justification. Personality and Individual Differences, 86, 108–111.
DOI: 10.1016/j.paid.2015.05.041.
Kaakinen, M. & Räsänen, P. & Näsi, M. Minkkinen, J. Keipi, T. Oksanen, A. (2017) Social capital and online hate production: A four country survey. Crime, Law & Social Change, 69(1), 25–39.
DOI:10.1007/s10611-017-9764-5.
Kaakinen, M. & Keipi, T. & Räsänen, P. & Oksanen, A. (2018) Cybercrime Victimization and Subjective Well-Being: An Examination of the Buffering Effect Hypothesis Among Adolescents and Young Adults. Cyberpsychology, Behavior, and Social Networking, 21(2), 129–137. DOI:
10.1089/cyber.2016.0728.
Kaakinen, M. & Oksanen, A. & Räsänen, P. (2018) Did the risk of exposure to online hate increase after the November 2015 Paris attacks? A group relations approach. Computers in Human
Behavior, 78, 90–97. DOI: 10.1016/j.chb.2017.09.022.
Kaakinen, M. & Sirola, A. & Savolainen. I. & Oksanen, A. (2020) Shared identity and shared information in social media: development and validation of the identity bubble reinforcement scale.
Media Psychology, 23(1), 25-51, DOI: 10.1080/15213269.2018.1544910.
Kaya, A. (2020) Right-wing populism and Islamophobism in Europe and their impact on Turkey–
EU relations. Turkish Studies, 21(1), 1–28. DOI: 10.1080/14683849.2018.1499431.
Keipi, T. & Näsi, M. & Oksanen, A. & Räsänen, P. (2017) Online Hate and Harmful Content:
Keipi, T. & Näsi, M. & Oksanen, A. & Räsänen, P. (2017) Online Hate and Harmful Content: