Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.
2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus
Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2016 tilinpäätöstiedot.
Tasetta koskevat liitetiedot
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 23) Saamisten erittely
24) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset
0,00 435,00 0,00 687,89
Yhteensä 0,00 435,00 0,00 687,89
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa Jyväskylä on jäsenenä
0,00 109 357,99 0,00 133 290,33
Yhteensä 0,00 109 357,99 0,00 133 290,33
Saamiset kunnalta
Muut saamiset 0,00 2 425 165,00 0,00 2 094 489,46
Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00
Yhteensä 0,00 2 425 165,00 0,00 2 094 489,46
Saamiset muilta
0,00 258 173,11 0,00 298 676,48
Muut saamiset 0,00 3 234,80 0,00 54 811,51
Siirtosaamiset 0,00 18 373,90 0,00 53 394,50
Yhteensä 0,00 279 781,81 0,00 406 882,49
Saamiset yhteensä 0,00 2 814 739,80 0,00 2 635 350,17
2016
Kelan korvaus työterveyshuollosta 6 663,90 26 463,83
Lääkäreiden koulutuskorvaus 11 700,00 11 578,19
Muut tulojäämät 10,00 2 587,38
Ennakkomaksut 0,00 12 765,10
Tulojäämät yhteensä 18 373,90 53 394,50
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 18 373,90 53 394,50
Työterveys Aalto -liikelaitos Taseen vastattavia koskevat liitetiedot
25) Oman pääoman erittely
30) Vieras pääoma
32) Muiden velkojen erittely
33) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 38) Leasingvastuiden yhteismäärä
Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen
Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen.
2017 2016
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 1 424 076,62 870 832,54 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 1 424 076,62 870 832,54
Tilikauden ylijäämä/alijäämä 298 960,95 553 244,08
Oma pääoma yhteensä 1 723 037,57 1 424 076,62
2017 2016
Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä
Ostovelat 9 476,78 16 907,50
Yhteensä 9 476,78 16 907,50
Velat muille
Ostovelat 281 876,79 358 583,01
Muut velat 75 514,32 76 718,86
Siirtovelat 724 834,34 759 064,18
Yhteensä 1 082 225,45 1 194 366,05
Vieras pääoma yhteensä 1 091 702,23 1 211 273,55
Lyhytaikainen
2017 2016
Muut velat
Muut velat 75 514,32 76 718,86
Muut velat yhteensä 75 514,32 76 718,86
2017 2016
Muut velat
Muut velat 75 514,32 76 718,86
Muut velat yhteensä 75 514,32 76 718,86
2017 2016
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 11 047,95 8 491,87
Myöhemmin maksettavat 8 487,55 27 493,13
Yhteensä 19 535,50 35 985,00
Työterveys Aalto -liikelaitos Henkilöstöä koskevat liitetiedot
48) Henkilöstön lukumäärä 31.12.
Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 on 97 henkilöä.
49) Henkilöstökulut
Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.
Talouskeskus-liikelaitos
4.1.3 TALOUSKESKUS-LIIKELAITOS
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen sekä arvio tulevasta kehityksestä
Talouskeskus-liikelaitos tuottaa palvelukeskusmallin mukaisesti keskitetysti Jyväskylän kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon operatiivisia palveluja sekä niihin liittyviä asiantuntija- ja järjestelmä-palveluja. Talouskeskus-liikelaitoksen asiakkaina vuonna 2017 olivat Jyväskylän kaupunki, sen liikelaitokset ja osa konserniyhtiöistä, Hankasalmen kunta, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kun-tayhtymä ja Jyväskylän koulutuskunkun-tayhtymä.
Talouskeskus-liikelaitoksen toiminta toteutui toiminnallisesti pääosin odotetun mukaisena. Talous- ja palkkahallinnon palveluista ostolaskujen ja palkkahallinnon tuotantovolyymit toteutuivat ilman merkittäviä poikkeamia suhteessa talousarvioon tai edellisvuoden tasoon. Matkalaskujen määrä puolestaan väheni suhteessa edellisvuoteen, mutta muutos jäi budjetoitua pienemmäksi. Suurin muutos tapahtui myyntilaskutuksessa, missä jätelaskutuksen siirtyminen Mustankorkea Oy:lle ai-heutti yli 20 prosentin volyymivähennyksen suhteessa edellisvuoteen.
Liikevaihto pienentyi suunnitellusti edellisvuodesta noin kolme prosenttia, mutta jätelaskutuksen poisjäämisestä huolimatta liikevaihto ylsi budjetoituun. Tämä johtui siitä, että sovelluspalveluissa myynti toteutui merkittävästi budjetoitua suurempana ja kaikissa muissa palveluissa tuotot toteutui-vat suunnitellun tasoisena.
Peruspalvelutuotannon ohella toimintaa kehitettiin aktiivisesti. Tietojärjestelmien kehittämistyössä toteutuneista kehittämishankkeista merkittävimmät liittyivät talousraportointiin, tilausjärjestelmän käyttöliittymän kehittämiseen ja useisiin palkka- ja HR-toimintojen kehityshankkeisiin. Iso kehittä-mistyö tehtiin myös ostolaskujärjestelmän käyttöönotossa ja sen käytön laajentamisessa. Vuonna 2017 toteutettiin myönteisin kokemuksin myös ensimmäinen ohjelmistorobotiikan pilottiprojekti.
Omien toimintaprosessien kehittämiseen liittyvistä lukuisista pienkehittämishankkeista mainitta-koon myyntireskontraprosessin auditointi, saatavien perinnän kehittäminen, eläkevakuutusmaksui-hin liittyvän ohjeistuksen kehittäminen, useat tietojensiirron digitalisoinnit palkkahallinnon proses-sissa ja kuntien taloustiedon raportoinnin kehittäminen. Kehittämistä tehtiin myös asiakkaalle tar-jottavia palveluja laajentaen esimerkiksi luottotietopalveluihin, maksukorttipalveluihin, projektien taloushallintoon sekä matkahallinnan ja HR-itsepalveluportaalien toimintoihin liittyen. Tärkeä osa toiminnan kehittämistä oli myös osaamisen monipuolinen kehittäminen, tiimien sisäisten ja keski-näisten työnjakojen kehittäminen sekä yhteisten prosessien kuten asiakaspalvelun ja viestinnän kehittäminen koko liikelaitoksen toimintaa palvellen. Esimerkiksi asiakasviestinnän parantamiseksi otettiin käyttöön Kuulumisia-kirje, joka ilmestyi ensimmäisenä toimintavuotenaan kolme kertaa.
Erityisesti kuluneen vuoden syksyllä panostettiin kehittämisessä tietosuoja-asetuksen voimaantu-loon valmistautuen ja merkittävä työpanos tehtiin myös talous- ja palkkahallinnon toimintojen jär-jestämisestä selvittäneessä esiselvityshankkeessa. Viimeksi mainittu koko toimintaa ja henkilöstöä koskevana oli luonteeltaan myös valmistautumista tuleviin muutoksiin.
Vakituisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 62. Henkilötyövuosien määrä päättyneellä tili-kaudella oli 63,2 mikä on vajaa seitsemän prosenttia budjetoitua ja samalla reilun 11 pr osenttia edellisvuoden toteumaa pienempi. Henkilöstöresurssien väheneminen budjetoitua suurempana johtuu osaltaan toimintavolyymin muutoksesta, kaupungin sisäisistä siirroista, suunniteltua aikai-semmin tapahtuneista eläköitymisistä sekä osa-aikaisuudelle ja toisen työnantajan palvelukseen siirtymisistä.
Talouskeskus-liikelaitos Tulevan kehityksen arviointi
Talouskeskus-liikelaitoksen tulevien vuosien taloudelliseen ja toiminnalliseen kehitykseen vaikuttaa Jyväskylän kaupungin ja muiden asiakasyhteisöjen toiminnan tai toimintamuotojen mahdolliset muutokset kuten yhtiöittämiset, ulkoistamiset tai tehtävien uudelleenorganisoinnit. Isona uudistuk-sena sote- ja maakuntauudistuksen on t iedetty jo pitkään tulevan vaikuttamaan kuntasektorilla myös tukipalveluiden järjestämiseen ja siten myös Talouskeskus-liikelaitoksen toimintaan lähitule-vaisuudessa. Vuoden 2017 aikana tehdyn talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestämisen esiselvityksen pohjalta tehtiin helmikuussa 2018 päätös jatkaa neuvotteluja Monetra Oy:n kanssa.
Tavoitteena on, että Keski-Suomen alueella palvelut tulee tuottamaan viimeistään vuoden 2019 alusta lukien paikallinen, suunniteltuun Monetra-konserniin kuuluva osakeyhtiö, jolle Talouskes-kuksen liiketoiminta siirtyy. Mikäli neuvottelut etenevät tavoitteen mukaisesti, tulee Talouskeskuk-sen toimintamuoto muuttumaan vuoden 2018 ai kana. Varsinaiseen toimintaan ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä muutoksia ja palvelut tuotetaan nykyisille asiakkaille jatkossakin.
Talouskeskus-liikelaitoksen jatkuvana tavoitteena on lisätä toiminnan tuottavuutta. Tässä onnistu-minen edellyttää sitä, että henkilöstömäärän luonnollinen vähentyonnistu-minen pystytään hyödyntämään samalla kun prosessien automaatioastetta ja sujuvuutta lisätään palvelutasoa heikentämättä. Näi-hin tavoitteisiin Talouskeskuksessa vastataan aktiivisella kehittämisellä, esimerkiksi digitalisoimalla eri toimintaprosesseja.
Talouskeskuksen viime vuodet ovat olleet taloudellisesti hyviä, mistä johtuen liikelaitokselle on kertynyt ylijäämää. Vuonna 2014 tehdyn suunnitelman mukaisesti liikelaitos on alentanut veloituk-siaan, palauttanut ylijäämää sekä laatinut tuleville vuosille ylijäämän purkamistavoitteen mukaiset taloussuunnitelmat.
Arvio merkittävistä toimintaan vaikuttavista riskeistä
Liikelaitoksen toiminnan uudelleenorganisoituminen, joka tullee tapahtumaan vuoden 2018 aikana, luo tulevaisuuteen katsoen paljon mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Erityisesti muutosvaiheeseen sisältyy kuitenkin myös riskejä, jotka voivat realisoituessaan vaikuttaa laajasti esimerkiksi päivittäi-sen palvelutoiminnan sujuvuuteen. Tähän liikelaitoksessa on varauduttu osallistumalla aktiivisesti tulevaisuuden toimintamallien selvittämiseen ja kehittämiseen. Olennainen osa muutosvaiheen riskienhallintaa on aktiivinen tiedottaminen ja yhteistoiminta henkilöstön kanssa.
Liikelaitoksen päivittäistoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät henkilöstöön ja tietojärjestelmiin.
Henkilöstön määrä on v ähentynyt useamman vuoden ajan luonnollisen poistuman ja palvelujen uudelleenorganisoinnin myötä. Palvelun tuottamiseen liittyvät haasteet ovat tästä syystä kasvaneet yleisesti. Henkilöstöriskin hallitsemiseksi on tehty tehtävien uudelleenjärjestelyjä ja tilapäisesti myös lisätty työvoimaa. Henkilöstöriskiin varautumisessa keskeisenä jatkuvana keinona on edel-leen riittävän osaamisen varmistaminen ja sen kehittäminen.
Tietojärjestelmät ovat henkilöstön jälkeen merkittävin resurssi ja siksi myös riskienhallinnassa olennainen asia. Talouskeskus-liikelaitoksen järjestelmät pidetään toimintavarmuudessa suunni-telmallisen ja jatkuvan kehitystyön avulla. Kuluneen tilikauden aikana merkittävin järjestelmäprojek-ti oli ostolaskujen käsittelyjärjestelmän käyttöönotto. Siinä erillisestä riskienhallintamenettelystä huolimatta ei pystytty kaikkia riskejä ennakoimaan, projekti pitkittyi ja se edelleen heijastui palvelu-tuotantoon monina haasteina. Tämä ja muutamat järjestelmätoimittajien toiminnassa tapahtuneet laatuvirheet osoittivat, että järjestelmiin liittyvien sekä teknisten että sopimusriskien hallinta on tär-keää jatkossakin.
Talouskeskus-liikelaitos
Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
1. Tavoitteena on alentaa kolmen keskeisimmän palvelutuotteen suoritekohtaisia yksikkökustan-nuksia. Keskimääräiset tavoiteyksikkökustannukset vuodelle 2017 ovat ostolaskut 4,30 eu-roa/suorite, myyntilaskut 2,10 euroa/suorite ja palkkapussi 14,50 euroa/suorite.
Toteutuma:
• Ostolaskut 3,95 euroa/suorite, tavoite toteutui
• Myyntilaskut 2,49 euroa/suorite, tavoite ei toteutunut
• Palkkapussi 12,86 euroa/suorite, tavoite toteutui
Ostolaskujen ja palkkatapahtumien osalta tavoite saavutettiin, mutta myyntilaskuissa jäätiin ta-voitteesta. Palkka- ja myyntilaskuprosessit tehostuivat työhön käytetyllä henkilötyövuosien määrällä mitattuna ja ostolaskuissakin pysyttiin edellisvuoden toteuman tasossa. Myyntilasku-tuksen tavoitteesta jäämistä selittää se, että vaikka tuottavuus henkilötyövuosikohtaisilla suori-temäärillä mitaten parani, eivät toimintoon kohdistuvat kokonaiskustannukset alentuneet sa-massa suhteessa kuin kokonaissuoritemäärä.