TA TA+M TP
1 000 euroa 2017 2017 2017 euroa % euroa %
Konsernihallinto 58 376 56 479 55 156 -3 220 -5,5 % -1 322 -2,3 %
Perusturva 363 507 374 387 380 911 17 404 4,8 % 6 524 1,7 %
Kasvun ja oppimisen palvelut 190 286 191 662 193 817 3 531 1,9 % 2 155 1,1 %
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 38 943 38 582 38 625 -318 -0,8 % 43 0,1 %
Kaupunkirakenne 3 882 124 -2 770 -6 653 -171,4 % -2 894 -2343,3 %
Nettomenot 654 995 661 234 665 740 10 745 1,6 % 4 506 0,7 %
Tilapalvelu -34 980 -35 014 -35 893 -913 2,6 % -879 2,5 %
Työterveys Aalto -197 -228 -298 -102 51,7 % -70 30,9 %
Talouskeskus -116 -137 -414 -297 255,4 % -277 202,9 %
Altek Aluetekniikka 163 -31 81 -82 -50,2 % 112 -366,8 %
Kylän Kattaus -16 -107 -374 -359 2315,1 % -268 251,2 %
Keski-Suomen pelastuslaitos -1 194 -1 082 -831 363 -30,4 % 251 -23,2 %
Nettomenot Liikelaitokset -36 339 -36 598 -37 729 -1 390 3,8 % -1 131 3,1 %
Nettomenot yhteensä 618 656 624 636 628 011 9 355 1,5 % 3 375 0,5 %
Poikkeama TP/TA Poikkeama TP/TA+M
Talousarvion toteutuminen
3.1.1 Konsernihallinto
Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset
Kuntalain (410/2015) mukaan uuden valtuuston toimikausi alkoi 1.6.2017. Lain siirtymäsäännösten perusteella toimikaudeksi 2013–2016 valitun valtuuston toimikausi jatkui 31.5.2017 saakka. Uusi poliittinen johtamisjärjestelmä astui voimaan 1.6.2017. Merkittävin muutos oli siirtyminen malliin, jossa lautakuntien varsinaiset jäsenet valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Näin valtuutetut ovat nykyistä tiiviimmin mukana päättämässä palveluista lautakuntatasolla.
Kokous- ja esittelymateriaalin jakamista varten otettiin käyttöön luottamushenkilöportaali 1.6.2017.
Uutena tehtävänä oli kuntalain 84 §:n edellyttämä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidon-naisuusrekisteri. Henkilötietojen verkkojulkisuus ja tietosuoja-asiat nousivat esille päätöksenteon tuen palveluissa lainsäädännön tiukentuessa. Loppuvuonna valmistui tarkistettu valmisteluohje toimielinten ja viranhaltijoiden päätösten valmistelijoille. Päätöksenteon asiakirjat siirtyivät sähköi-seen arkistointiin 1.6.2017. Kaupunginarkisto muutti Savelan tiloihin, joihin keskitetään toimialojen päätearkistot.
Työllisyyspalveluiden toiminnan painopiste on nuorten, pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajien ja KELAn maksuosuuslistalla olevien työttömien työllistämisessä ja aktivoinnissa. Kokonaistyöttö-myys on k ääntynyt laskuun vuonna 2016 ja pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt merkittä-västi Jyväskylässä vuonna 2017. Sen sijaan Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu ei juuri-kaan taittunut vielä vuoden 2017 aikana, vaikka merkkejä siihen suuntaan oli havaittavissa vuoden viimeisinä kuukausina. Työmarkkinatuen kuntaosuus noudattaa Jyväskylässä valtakunnallista trendiä.
Työllisyyspalveluissa palvelut kohdentuvat ensisijaisesti maksuosuuslistalla oleviin työnhakijoihin.
Heille on tarjolla erilaisten palvelutarpeiden mukaisesti kevyempää uraohjausta, työllistymistä edis-täviä ja työelämään kuntouttavia palveluja sekä työkyvynarviointipalvelua. Palvelujen jalkauttami-nen Huhtasuon ja Kuokkalan kaupunginosiin sekä ryhmämuotoisen palvelun järjestämijalkauttami-nen Korpi-lahdella ovat saaneet hyvän vastaanoton ja tällä tavoin on s aatu lisättyä asiakkaiden oma-aloitteista osallistumista palveluihin. Työnantaja- ja yritysyhteistyöllä pystytään tarjoamaan aiem-paa laaja-alaisemmat työllistymis- ja aktivointimahdollisuudet henkilöasiakkaille ja samalla toimi-maan yritysten rekrytoinnin tukena.
Vuoden 2017 aikana uudistettiin työllisyyspalvelujen ostopalvelukäytännöt kilpailuttamalla kuntout-tavan työtoiminnan palvelukokonaisuudet. Uudistuksen tavoitteena on yhtäältä työtoimintaan osal-listuvien määrän kasvattaminen, että palvelun vaikuttavuuden lisääminen. Hankintaprosessi toteu-tettiin kokonaisuudessaan vuoden 2017 aikana ja uudet sopimukset astuivat voimaan 1.1.2018.
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toiminta lopetettiin vuoden 2017 aikana. Osa yhtiön toiminnoista sekä henkilökunnasta kahdeksan työntekijää siirtyivät kaupungin elinkeinoyksikköön alkusyksystä. Uudistuvan yksikön toimintojen organisoituminen ja haltuunotto päättyivät vuoden-vaihteessa.
Henkilöstöpalveluiden toimintaan tukipalvelukumppanina vaikuttavat merkittävästi palveluiden tar-peet, kuten toimintatapojen uudistaminen. Esimerkiksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa toteutettiin työaikamuotomuutos ja neuvoteltiin paikallinen sopimus kokonaispalkkauksesta. Alku-vuoteen painottui myös valtakunnalliseen kilpailukykysopimukseen liittyvän työajan pidennyksen toteutus eri yksiköissä ja ammattiryhmissä. Vuoden aikana otettiin käyttöön myös työaikakirjauksiin joustavammin soveltuva WebFlexim.
Osaamisen ja työkyvyn kehittämisen kärkien mukaisesti voimavarat kohdennettiin vuoden aikana erityisesti esimiestyön uudistamiseen ja tukemiseen, muutosvalmiuteen sekä uudistuvaan työhön ja työyhteisöissä toimimiseen. Voimavaroja suunnattiin myös työturvallisuuteen sekä psykososiaa-lisen kuormituksen ennaltaehkäisyyn ja parempaan hallintaan. Erityisen tärkeää on esimiehen rooli
Talousarvion toteutuminen Toteutukset suunniteltiin yhdessä palvelualueiden johdon ja esimiesten kanssa. Uusien esimiesten perehdytyskäytäntö siirtyi varsinaiseen toimeenpanovaiheeseen. Perehdytys toteutetaan esimie-hen omista lähtökohdista, vastuut ja velvoitteet tiedostaen. Samalla tarjotaan myös tukea esimies-työhön itsetuntemuksen ja identiteetin vahvistamisessa sekä omien kehittymistarpeiden tunnista-misessa.
Vuoden aikana huolta aiheuttivat sekä sairauspoissaolojen että uhkatilanneilmoitusten kasvu edel-liseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen kasvu tasaantui kuitenkin loppuvuodesta. Työter-veyshuollon raportoinnin mukaan sairauspoissaolojen kasvua selittävät tuki- ja liikuntaelinsairauk-siin sekä mielenterveyden häiriöihin liittyvät poissaolot. Näihin liittyen tehtiin vuoden aikana toi-menpiteitä, kuten ammatillisen kuntoutuksen prosessin kehittäminen lean-menetelmällä, jossa huomio kiinnittyi työkyvyn arviointiin sekä yhteistyön lisäämiseen esimiesten, työterveyshuollon ja henkilöstöpalveluiden välillä. Kehitystyön tavoitteena on am matillisen kuntoutuksen asiakkaiden työkyvyn parantaminen sekä tukeminen työkyvyn säilyttämisessä. Lisäksi käyttöön otettiin työky-vyn hallintamalliin perustuvat toimet, kuten pitkien poissaolojen tarkempi läpikäynti sekä osasai-rauspäivärahan laajempi käyttöönotto. Myös korvaavan työn toimintamallin pilotointi aloitettiin lop-puvuoden aikana.
Vuoden aikana konsernihallinnosta osallistui asiantuntijoita tulevan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun.
Käyttötalouden toteutuminen
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten
jälkeen
Kaupunginvaltuusto ja -hallitus
Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 58,3 58,3
Toimintamenot -20 087,7 301,5 -19 786,2 -19 444,7 341,5
Toimintakate -20 087,7 301,5 -19 786,2 -19 386,4 399,8
Päätöksenteon tuki ja kehittäminen
Toimintatulot 1 640,8 0,0 1 640,8 1 730,4 89,6
Toimintamenot -6 512,3 82,3 -6 430,0 -5 870,7 559,3
Toimintakate -4 871,5 82,3 -4 789,2 -4 140,2 649,0
Henkilöstöpalvelut
Toimintatulot 2 651,0 0,0 2 651,0 2 715,7 64,7
Toimintamenot -4 577,6 -44,1 -4 621,7 -4 492,5 129,2
Toimintakate -1 926,6 -44,1 -1 970,7 -1 776,9 193,8
Talous
Toimintatulot 1 737,4 0,0 1 737,4 1 768,2 30,8
Toimintamenot -2 315,6 0,0 -2 315,6 -2 221,2 94,4
Toimintakate -578,2 0,0 -578,2 -453,1 125,1
Elinkeino ja työllisyys
Toimintatulot 2 497,9 0,0 2 497,9 4 779,1 2 281,2
Toimintamenot -34 267,8 1 587,4 -32 680,4 -35 070,9 -2 390,5
Toimintakate -31 769,9 1 587,4 -30 182,5 -30 291,8 -109,3
Tietohallinto
Toimintatulot 6 167,6 0,0 6 167,6 6 172,7 5,1
Toimintamenot -5 309,7 -29,6 -5 339,3 -5 280,6 58,7
Toimintakate 857,9 -29,6 828,3 892,1 63,8
1 000 euroa
Talousarvion toteutuminen Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon
Konsernihallinnon vuoden 2017 talous toteutui noin 1,3 miljoonaa euroa talousarviota parempana.
Suurimmat poikkeamat talousarviosta johtuivat työllisyyspalveluiden sekä elinkeinoyksikön toimin-nasta.
Vaikka työllisyystilanne parani vuoden aikana, ei positiivinen muutos kuitenkaan vielä yltänyt työ-markkinatuen ns. yli 1 000 päiväisten osuuteen. Tämän seurauksena työtyö-markkinatuen kuntaosuus ylitti talousarvion 1,7 miljoonalla eurolla ja palkkatuettu työllistäminen 0,4 miljoonalla eurolla. Työlli-syyspalveluiden omasta toiminnasta ja avustuksista jäi käyttämättä 0,6 miljoonaa euroa.
Elinkeinoyksikön nettomenot toteutuivat 1,3 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Kankaan onnistunut vuokraus uudessa paperitehtaassa ylitti tulot noin 0,47 miljoonaa euroa. Jykes Oy:n alasajon yhteydessä osa elinkeinopolitiikan vuoden 2017 kustannuksista suoritettiin yhtiöstä osana toiminnan lakkauttamista. Palvelusetelin pilotoinnin siirtyminen vuoden 2018 alkuun pienensi myös elinkeinoyksikön menoja vuodelta 2017.
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen toimintarahoista sekä konsernihallinnon yhteisistä menoista säästettiin yhteensä noin 0,8 miljoonaa euroa. Myös kehittämis- ja EU-hankkeiden nettomenot to-teutuivat 0,3 euroa talousarviota pienempinä. Kehittämishankkeiden tuloja kasvatti Hyvinvointia Huhtasuolle -hankkeen loppuerän (0,1 miljoonaa euroa) maksatus, jota ei oltu huomioitu talousar-viossa. Uusia EU-hankkeita ei myöskään käynnistetty vuoden aikana. Muut konsernihallinnon toi-minnassa saavutetut nettosäästöt olivat kokonaisuudessaan noin 0,4 miljoonaa euroa.
Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2018 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vaikka työllisyyskehitys vuonna 2017 oli arvioitua parempi, on konsernihallinnon merkittävin talou-dellinen haaste vuodelle 2018 työmarkkinatuen kuntaosuuden toteutuminen budjetin mukaisena.
Hippos-hanke tulee todennäköisesti valtuuston päätettäväksi keväällä 2018. Mikäli hanke lähtee toteutukseen, siitä tulee strategisesti kaupungin tärkein kaupunkikehityshanke. Hankkeen toteutus-vaiheen käynnistyminen sitoo erityisesti konsernihallinnon (elinkeinoyksikkö), mutta myös muiden toimialojen voimavaroja.
Vuoden 2018 ai kana käynnistyy myös kulttuuritilainvestointien selvitystyö, jossa tavoitteena on selvittää ennakkoluulottomasti erilaisia mahdollisuuksia ja uusia toteutusmalleja kaupungin omien panosten kohtuullistamiseksi ja priorisoimiseksi mittaviin kulttuuritilainvestointeihin.
Maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeisen kaupungin oman organisaation, toimintamallien ja johta-misjärjestelmän valmistelu (JKL2020-hanke) on yksi konsernihallinnon tärkeimmistä tehtävistä vuonna 2018. Tavoitteena on, että vuoden 2018 loppuun mennessä on valmiina esitys organisaa-tio- ja johtamisjärjestelmämallista poliittista päätöksentekoa varten.
Lukuisat, maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät omana tai ostettuna asiantuntijatyönä tehtävät selvitykset vievät niin taloudellisia kuin henkilöresurssejakin, joita ei täysin ole pystytty ennakoi-maan vuoden 2018 talousarviota laadittaessa. Vuoden 2017 monin paikoin ennakoitua parempana toteutunut talousarvio antaa kuitenkin olettaa, että selvitykset pystytään toteuttamaan tarvittavassa laajuudessa.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen
Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaan toimielimet ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat velvollisia vuosittain valmistelemaan vastuualueeltaan kaupunginhallitukselle selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta.
Selonteko tulee antaa kaupunginhallitukselle 28.2.2018 mennessä. Selontekoa varten on toimitettu
Talousarvion toteutuminen liikelaitosten johtoryhmien vastattavaksi 8.1.2018. Toimiala- ja liikelaitosjohtajille sekä hallinto- ja talouspäälliköille lähettiin erillinen ohje kyselyyn vastaamisesta ja tietojen käsittelystä. Konsernihal-linnon johtoryhmä on toteuttanut sisäisen valvonnan kokonaisarvioinnin johtoryhmän kokouksissa 31.1 ja 14.2.2018.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat konsernihallinnossa osa päivittäistä johtamistyötä. Valvon-nan tueksi konsernihallinnon johtoryhmä on laatinut osana talousarviota ja käyttösuunnitelmaa tarkemman sisäisen valvonnan kohteiden tarkastussuunnitelman, jossa on määritetty vuoden 2017 aikana läpikäydyt tarkastuskohteet palveluittain, tarkastustoimenpiteiden ajankohta ja vastuuhenki-löt.
Johtoryhmän toteuttaman itsearvioinnin ja vuoden 2017 aikana toteutettujen valvontatoimenpitei-den perusteella voidaan todeta, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta valvonta on toteutunut toi-mialalla suunnitellusti ja kokonaisuudessaan hyvin tai vähintäänkin tyydyttävästi. Sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lakien ja hyvän hallintotavan mukai-suudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toimin-nallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä.
Merkittävimmät riskit liittyvät itsearvioinnin mukaan henkilöstöresurssin riittävyyteen konsernihallin-non eri toiminnoissa. Sisäisen valvonnan toimenpiteinä toteutettiin konsernihallinnossa mm. palk-kaus- ja poissaoloperusteiden tarkastuksia, ostopalvelusopimusten läpikäyntiä, käyttöoikeushallin-nan tarkastuksia. Lisäksi tarkastuksia tehtiin kaupungin hankehallintaan, hallintoprosesseihin ja asiakirjahallintajärjestelmään.
Näiden toteutettujen valvontatoimenpiteiden perusteella havaittiin joitakin puutteita liittyen ohjeis-tukseen ja prosessien sujuvuuteen. Väärinkäytöksiä ei näissä tarkastuksissa löytynyt. Muutamia valvontatoimenpiteitä sekä vuoden 2017 valvonnoissa havaittujen asioiden seurantatoimenpiteitä siirtyi kevään 2018 aikana tehtäväksi.
Talousarvion toteutuminen
3.1.2 Perusturva
Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset
Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen palvelut siirtyivät Kelalle. Muuramen kunta irtaantui Jy-väskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksesta. Perusturvasta osallistuttiin sote- ja maakunta-uudistuksen valmisteluun, työryhmiin sekä palvelukuvausten kokoamiseen. Palveluita kehitettiin mm. STM:n kärkihankkeisiin perustuvissa Kukoistava kotihoito-, KSLAPE- ja Valinnanvapauskokei-luhankkeissa. Palvelualueilla kehitettiin ja otettiin käyttöön sähköisiä, videovälitteisiä ja mobiilipoh-jaisia palveluita. Asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita osallistettiin palveluiden kehittämiseen. Pe-rusturvan toimialalla toteutettiin työsuojelun kanssa turvallinen työpaikka-projekti, jossa päivitettiin yksiköiden turvallisuussuunnitelmat ja uudistettiin teknisiä turvallisuusjärjestelmiä.
Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla parannettiin asiakaspalvelua luopumalla soittoajoista ja lisää-mällä työntekijöiden puhelinpalveluaikaa viraston aukioloaikaa vastaavaksi. Aikuissosiaalityöhön perustettiin alkuarviointitiimi Kelalta tulevien asiakkuuksien ohjaamista ja uusien asiakkaiden palve-lutarpeen arviointia varten. Täydentävää toimeentulotukea sai 2 494 kotitaloutta (2016: 3 058) ja ehkäisevää toimeentulotukea 1 592 kotitaloutta (2016:1 414). Henkilöstö aloitti jalkautuvan työn kaupungin keskustassa. Kaupungille laadittiin asunnottomuuden ehkäisemisen strategia. Pako-laisten kuntapaikkamäärä nostettiin helmikuussa 50:stä 150:en. Alaikäisenä ilman huoltajaa tullei-den turvapaikanhakijoitullei-den perheryhmäkoteihin ja asumispalveluihin ohjautui vuotullei-den aikana 90 lasta ja nuorta.
Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä (1670) kääntyi laskuun (2016:1847 lasta). Sen sijaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä (500) kasvoi edellisestä vuodesta (2016: 487). Huostassa olevien sijoitettujen lasten määrä (313) kasvoi 18 % vuodesta 2016 ja kor-keammaksi kuin koskaan aikaisemmin. Uusia huostaanottoja tehtiin 48 (2016: 51). Huostaanotto-päätöksistä 65 % tehtiin 13–17-vuotiaille nuorille. Huostaanottojen taustasyinä olivat muun muassa lapsen huumeiden tai päihteiden käyttö, lapsen tunne-elämän vaikeudet sekä vanhemman päihtei-den käyttö.
Vammaispalveluissa toteutettiin henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu päiväaikaisessa toiminnas-sa. Kehitysvammaisille valmistui Ahokodin ryhmäkodin korvaavat tilat ja kuusi uutta tukiasuntoa Kaijanlammelle. Vaikeavammaisten ostettujen asumispalveluiden hankintaprosessi saatiin päätök-seen. Kilpailutetut hinnat tulivat voimaan asteittain loppuvuoden aikana. Vammaispalveluiden sosi-aali- ja toimistotyö, kotoutumispalvelut sekä lastensuojelun avohuolto muuttivat uusiin kunnostet-tuihin toimitiloihin.
Vanhuspalveluiden asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella palvelua pidettiin hyvänä ja henkilöstöä ystävällisenä. Kehittämiskohteeksi nousi asiakkaiden ulkoilemismahdollisuudet. Pitkäaikaishoidos-sa ja kaupungin omisPitkäaikaishoidos-sa sekä ostopalveluna ja palvelusetelillä hankituisPitkäaikaishoidos-sa tehostetun palveluasu-misen yksiköissä oli yhteensä 1 130 asiakasta vuoden lopussa. Ostettujen asumispalvelujen toteu-tuneet vuorokaudet lisääntyivät 23 770 vuorokautta. Vuoden aikana pitkäaikaishoitoon ja tehostet-tuun palveluasumiseen odotti paikkaa keskimäärin 44,5 henkilöä ja odotusaika oli 47 vuorokautta, nämä luvut olivat samalla tasolla kuin vuonna 2016.
OIVA-keskuksen palveluohjaustiimiin tuli vuoden aikana 8520 puhelua. Puhelujen perusteella teh-tiin 1320 kotikäyntiä, joista 440 johti säännöllisen kotihoidon asiakkuuteen. OIVA-keskuksen palve-luohjaaja työskenteli kolmena päivänä viikossa Kyllön sekä Palokan terveyskeskussairaaloissa.
Vanhuspalveluiden kotihoidon piirissä oli 2 200 asiakasta (2016: 2221). Säännöllisen kotihoidon piirissä vähintään 30 h/kk palvelua saaneiden asiakkaiden määrä oli 833 (888). Tukipalveluasiak-kaita oli yhteensä 3 247 (3 287). Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on ollut suuri muutos kotihoidossa. Sen avulla hoitajat ovat älypuhelimillaan tai tableteillaan reaaliaikaisesti yhteydessä asiakastietojärjestelmään ja työvuorosuunnitteluohjelmaan. Toiminnanohjauksen käyttöön oton tavoitteena on lisätä asiakkaan luona tehtävää työaikaa. Vuoden lopussa välittömän työajan osuus
Talousarvion toteutuminen Päiväkeskuksissa pidettiin 11 tilaisuutta vuoden aikana 70 vuotta täyttäville henkilöille. Tapaami-sessa kerrottiin kaupungin palveluista sekä OIVA-keskuksen keskitetystä palveluohjauksesta ja neuvonnasta. 80-vuotiaiden tilaisuuksia pidettiin kuusi yhteistyössä OIVA-keskuksen ja kaupunki-seurakunnan kanssa.
Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluyksikössä otettiin käyttöön ajanvarauksen tekstiviestimuistutukset ja laajennettiin sähköistä ajanvarausta. Alle 20-vuotiaille jyväskyläläisille tarkoitettu maksuttoman ehkäisyn aloituksen kokeilu käynnistyi 1.3.2017. Vesirokkorokotukset aloi-tettiin osana kansallista rokotusohjelmaa. Opiskeluterveydenhuollossa mielenterveyden ja päihtei-den käytön ongelmiin haettiin yhä enemmän tukea ja palveluissa koetiin nuorten avun hakemisen kynnyksen madaltuneen.
Lapsiperheiden säännöllisen kotipalvelun piirissä oli180 perhettä (2016: 147) ja tilapäisessä koti-palvelussa 366 per hettä (2016: 471). Sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteita tarkistettiin ja se vaikutti tilapäisen kotipalvelun perusteiden tiukentumiseen ja käytön vähentymiseen. Perhekeskusverkosto-toimintamallia ja asukasosallisuutta uudistettiin La-pe-hankkeen tuella.
Psykologipalveluiden asiakasmäärä (2683) kasvoi edellisestä vuodesta (2016: 2346). Perheneuvo-lan keskimääräinen odotusaika on kasvanut 6,3 viikkoon (2015: 5,2, 2016: 4,7 viikkoa). Neuropsy-kiatrisen tuen palveluseteli saatiin käyttöön loppuvuodesta. Lapsen huolto- ja tapaamissopimuksia vahvistettiin yhteensä 1 454 (2016: 1.234) ja elatussopimuksia 1 287 (2016: 1.122). Varhaisen tuen sosiaalihuoltolain mukainen perheohjaus laajennettiin kouluikäisten perheisiin. Perheohjauk-sessa eri perheiden määrä oli 389 (2016: 304). Nuorisovastaanoton asiakasmäärä oli 364 (2016:
294).
Avosairaanhoidossa purettiin omalääkärijärjestelmä. Potilaiden hoidossa siirryttiin aluelääkärimal-liin, jossa asuinalueen potilaat ohjataan pääsääntöisesti edelleen tietyn alueen lääkärin hoitoon ja tutkimuksiin. Mallissa yritetään pitää kiinni vanhoista hoitosuhteista, mutta potilas voi tarvittaessa myös vaihtaa lääkäriä. Muutos tapahtui hyvin ja järjestely vakiintui vuoden aikana. Syksyn lääkäri-vaje lähti taittumaan loppuvuotta kohti. Tueksi hankittiin lääkäriresurssia ostopalveluna. Vaajakos-ken terveysaseman eli Sampoharjun raVaajakos-kennustyöt alkoivat.
Valinnanvapauskokeilu käynnistyi alkuvuodesta Keskustan, Huhtasuon ja Kuokkalan alueen asuk-kaille. Vuoden mittaan kokeiluun lähti kolme ulkoista palveluntuottajaa niin, että vuoden lopussa noin 5 % alueen asukkaista oli vaihtanut terveysasemalta ulkoisen palveluntuottajan potilaaksi.
Avoterveydenhuollossa aloitettiin kokeilun myötä panostaminen potilaan ohjaus- ja neuvontapalve-luun kouluttamalla hoitajia ja aloittamalla keskitetty yhteyskeskustoiminta (Contact Center).
Sähköinen asiointi lisääntyi avoterveydenhuollon kaikissa palveluyksiköissä mm. ottamalla käyt-töön sähköistä ajanvarausta. Peruuttamattomien ajanvarausaikojen vähentämiseksi palveluissa tuli käyttöön tekstiviestimuistutus. Lisäksi tekstiviestipalvelu otettiin ajanvarauskäyttöön kuulovammais-ten asiointia helpottamaan. Asiakaskokemusta mitattiin kaikissa palveluissa toimipaikoissa olevien palautelaitteiden avulla ja potilaat olivat lähtökohtaisesti hyvin tyytyväisiä kaikkeen saamaansa palveluun.
Sokeritasapainon jatkuva kudossensorointi FreeStyle Libre otettiin käyttöön 1-tyypin diabetesta sairastavien lasten lisäksi nuorilla ja joillakin aikuisten erityisryhmillä. Fysioterapeutin suoravas-taanottoaikoja lisättiin 60 pr osentilla. Palvelusetelin käyttöä laajennettiin puhe- ja jalkaterapioihin sekä jalkojenhoitoon.
Suun terveydenhuollossa virka-ajan ulkopuolinen päivystys ulkoistettiin yhdessä Keski-Suomen terveyskeskusten kanssa. Suun terveydenhuollon palveluissa tuotettiin myös kiireetöntä vastaanot-topalvelua ilta-aikaisin kahtena iltana viikossa. Liikkuvien palveluiden tarjoamista jatkettiin
Suupirs-Talousarvion toteutuminen Veteraaneille tarjottiin suuhygienistin kotikäynti 100-vuotiaan Suomen juhlavuonna. Veteraanit va-pautettiin hammashoidon hoitomaksuista kokonaan terveyskeskushoidon osalta.
Sairaanhoitopiirin tuottamien erikoissairaanhoidon palveluiden suoritemäärä lisääntyi 2,4 % (10.060) ja kustannukset kasvoivat merkittävästi. Perusterveydenhuollon päivystyksen osalta mää-rällinen käyttö laski edelliseen vuoteen nähden -5 239 käyntiä (-8,5 %). Erikoissairaanhoidon lähe-temäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla +0,1 % (+17 lähetettä).
Terveyskeskussairaaloiden sairaansijamäärä on 248. Potilasvaihto oli keskimäärin 764 potilasta kuukaudessa ja 9 196 koko vuoden aikana. Osastohoitoa ostettiin Sotainvalidien sairaskodilta sekä lähikuntien terveyskeskuksista keskimäärin 49 päivää kuukaudessa. Tästä huolimatta kitkalasku-tusta erikoissairaanhoidosta tuli 177 päivältä vuoden aikana. Terveyskeskussairaaloiden osastoilla jonotti keskimäärin 22 potilasta jatkohoitoon palveluasumiseen ja pitkäaikaishoitoon. Ajoittain lää-käritilanne oli haasteellinen, ja ostopalvelulääkäri jouduttiin hankkimaan maaliskuussa 4 v iikon ajaksi.
Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan potilaat olivat tyytyväisiä hoitoon terveyskeskussairaaloissa, arvosana oli kouluasteikolle muutettuna 9-.
Toimialan bruttomenot yhteensä olivat 435,9 miljoonaa euroa ja nettomenot 380,9 miljoonaa eu-roa. Vastaavat menot asukasta kohden olivat 3 108,80 euroa (-4,0 %) ja 2 716,68 euroa (-1,5 %).
Asukaskohtaisten kustannusten vähenemiseen vaikuttaa erityisesti toimeentulotuen siirtyminen Kelalle vuoden 2017 alussa.
Muutettuun talousarvioon verrattuna toimintakate ylittyi 6,5 miljoonaa euroa (+1,7 %). Edelliseen tilinpäätökseen nähden toimialan menot vähenivät toimintakatteella mitattuna n. 1,7 miljoonaa eu-roa (-0,5 %).
Ilman erikoissairaanhoidon kustannuksia toimintakatteen ylitys oli 1,1 miljoonaa euroa (0,5 %) ja muutos edelliseen vuoteen nähden 12,2 miljoonaa euroa (5,3 %), vastaavasti asukasta kohden -5,9 %.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
1. Tavoitteena on vuonna 2017 hoitaa nuorten lyhytkestoisista sijoituksista > 90 % omissa nuori-sokodeissa.
Tavoite ei toteutunut. Nuorten lyhytkestoisten laitossijoitusten hoitopäivistä hoidettiin omissa nuorisokodeissa 85,2 % (12 084 htp). Nuorisokodeissa ei ollut vapaita paikkoja tai nuoren ti-lanne vaati erilaisen sijoituspaikan.
2. Tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista kotonaan asuvien osuus ylittää 91 prosenttia vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaupungin yli 75-vuotiaista asukkaista asuu nykyisin kotonaan 89,4 %.
Vuoden lopussa (31.12.) kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli 90,7 % ikäluokasta. Kotona asui vuoden lopussa yhteensä 9 539 asukasta (ikäluokka yhteensä, arvioluku 10 515).
3. Tarkoituksenmukainen potilaiden liikkuminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, jatkohoitopaikkaan ja kotiin. Toteutumisen seurannan mittarina ovat kitkalaskutus (tavoite 0) ja jonottajien keskimääräinen määrä terveyskeskussairaalasta ympärivuorokautiseen hoitoon (max 6).
Potilasvaihto terveyskeskussairaaloissa on ollut suurta, koko vuoden 2017 aikana 9 196 poti-lasta. Kesä-syyskuuta lukuun ottamatta potilaita jouduttiin hoitamaan ylipaikoilla. Sairaalahoitoa jouduttiin ostamaan keskimäärin 49 päivää kuukaudessa. Tästä huolimatta koko vuoden 2017
Talousarvion toteutuminen Terveyskeskussairaaloista ympärivuorokautiseen hoitoon on jonottanut vuoden 2017 aikana keskimäärin 22 potilasta, joulukuun aikana 15 potilasta. Näiden potilaiden sairaansijoja ei ole pystytty käyttämän akuuttia sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon, mikä on lisännyt tar-vetta ostaa sairaalahoitoa sekä kitkalaskutuksen riskiä.
4. Opiskeluterveydenhuollossa 2. asteen opiskelijoille tarjottujen terveystarkastusten määrä suh-teessa opiskelijamäärään on > 70 %.
Kaikille 2. asteen opiskelijoille on pystytty tarjoamaan terveystarkastukset.
5. Avoterveydenhuollon palveluissa hoitoon pääsyn parantamiseksi kehitetään ja käyttöönotetaan uusia toimintamalleja ja jo käyttöönotettujen tehokkaiden toimintamallien käyttöä laajennetaan, kuntalaisen hoitoon pääsy nopeutuu ja yhteydensaanti avoterveydenhuollon palveluihin varmis-tetaan. Toiminnan seurannan mittareina ovat jonotusaika eri ammattiryhmien ajanvarausvas-taanotolle sekä puhelinpalvelun vastausprosentti 80 %.
Avosairaanhoidon kiirevastaanoton toimintamallia kehitettiin, jotta erityisesti lääkäriresurssia saatiin vapautettua kiireettömään hoitoon. Uudistusta haittasi suuri lääkärivaje ja hoitoon pääsy ei avosairaanhoidossa parantunut. Kuntoutus- ja erikoisvastaanottojen sekä suun terveyden-huollon hoitoon pääsy on parantunut vain osassa palvelua; suuhygienistit ja rasitus-ekg sekä sydämen ultraäänitutkimukset. Puhelinpalvelu keskitettiin avosairaanhoidossa ja käyttöön otet-tiin kuulovammaisia varten tekstiviestipalvelu. Kaikissa palveluyksiköissä otetotet-tiin käyttöön ajan-varausaikojen tekstiviestimuistutukset. Puhelinpalvelun vastausprosentti avosairaanhoidossa oli yli 80, kuntoutus- ja erikoisvastaanotot sekä suun terveydenhuolto jäivät vielä tavoitteesta.
Käyttötalouden toteutuminen
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten
jälkeen
Perusturva yhteiset
Toimintatulot 67,5 0,0 67,5 2 162,7 2 095,2
Toimintamenot -4 229,5 218,6 -4 010,9 -6 567,1 -2 556,2
Toimintakate -4 162,0 218,6 -3 943,4 -4 404,4 -461,0
Sosiaalipalvelut
Toimintatulot 10 290,2 400,0 10 690,2 11 994,4 1 304,2
Toimintamenot -81 039,6 -2 187,9 -83 227,5 -84 104,9 -877,4
Toimintakate -70 749,4 -1 787,9 -72 537,3 -72 110,5 426,8
Vanhuspalvelut
Toimintatulot 22 705,3 -520,0 22 185,3 21 921,1 -264,2
Toimintamenot -85 587,6 -795,8 -86 383,4 -87 205,2 -821,8
Toimintakate -62 882,3 -1 315,8 -64 198,1 -65 284,1 -1 086,0
Perheiden ennalta ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut
Toimintatulot 1 835,9 -260,0 1 575,9 1 397,1 -178,8
Toimintamenot -13 873,5 59,6 -13 813,9 -13 808,4 5,5
Toimintakate -12 037,6 -200,4 -12 238,0 -12 411,3 -173,3
Avoterveydenhuolto
Toimintatulot 11 987,5 453,5 12 441,0 12 899,5 458,5
Toimintamenot -204 875,2 -8 502,7 -213 377,9 -219 158,8 -5 780,9
Toimintakate -192 887,7 -8 049,2 -200 936,9 -206 259,2 -5 322,3
Terveyskeskussairaalat
Toimintatulot 4 060,6 246,5 4 307,1 4 604,6 297,5
Toimintamenot -24 849,0 8,2 -24 840,8 -25 046,5 -205,7
Toimintakate -20 788,4 254,7 -20 533,7 -20 441,9 91,8
1 000 euroa
Talousarvion toteutuminen Toimialan bruttomenot yhteensä olivat 435,9 miljoonaa euroa ja nettomenot 380,9 miljoonaa eu-roa. Vastaavat menot asukasta kohden olivat 3 108,80 euroa (-4,0 %) ja 2 716,68 euroa (-1,5 %).
Asukaskohtaisten kustannusten vähenemiseen vaikuttaa erityisesti toimeentulotuen siirtyminen Kelalle vuoden 2017 alussa.
Muutettuun talousarvioon verrattuna toimintakate ylittyi 6,5 miljoonaa euroa (+1,7 %). Edelliseen tilinpäätökseen nähden toimialan menot vähenivät toimintakatteella mitattuna noin 1,7 miljoonaa euroa (-0,5 %).
Ilman erikoissairaanhoidon kustannuksia toimintakatteen ylitys oli 1,1 miljoonaa euroa (0,5 %) ja muutos edelliseen vuoteen nähden 12,2 miljoonaa euroa (5,3 %), vastaavasti asukasta kohden -5,9 %.
Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon
Perusturvan yhteisten kustannusten ylitys oli toimintakatteen osalta 461 000 euroa. Ylitys aiheutuu kaupungin omarahoitusosuuksista hankkeisiin. Tulojen ja menojen kasvu aiheutui Sote- ja maa-kuntauudistuksen liittyvien hankkeiden kustannusten kohdentumisesta perusturvan yhteisiin kus-tannuksiin.
Sosiaalipalveluiden talous toteutui noin 400 000 euroa budjetoitua paremmin. Menot ylittyivät noin 900 000 euroa ja tulot ylittyivät 1 300 000 euroa. Lastensuojelun menot ylittyivät 1 200 000 eur oa ja tulot ylittyivät 600 000 euroa. Ylityksen aiheuttivat lastensuojelun perhekuntouksen ja sijaishuol-lon ostopalveluiden kasvanut tarve.
Vanhuspalveluiden palvelualueen talous ylittyi kokonaisuutena noin miljoonalla eurolla. Toiminta-tuotot alittuivat vuonna 2017 noin 260 000 euroa. Toimintamenojen ylitys oli noin 800 000 euroa.
Henkilöstömenot ylittyivät noin 500 000 euroa. Henkilöstömenojen ylityksestä osa aiheutui päivä-keskustoiminnassa. Päiväkeskustoiminnan kehittämisen tavoitteena vuoden 2017 käyttösuunni-telmaan tehtiin 200 000 euron kulujen vähennys, joka jäi toteutumatta perusturvalautakunnan linja-uksen mukaisesti. Kotikuntalain mukaisia kuluja maksettiin 210 700 euroa yli ennakoidun. Rinta-maveteraanien kotipalvelun kulut olivat 382 800 eur oa. Kotihoidon ostetut palvelut ylittyivät noin 300 000 euroa ennakoidusta. Asiakkaiden saama tuntimäärä lisääntyi vuodesta 2016 yhteensä noin 8 000 tuntia. Toisena kuluihin vaikuttavana tekijänä oli yhden ulkoistetun kotihoitopalvelutuot-tajan toiminnan lopettaminen yllättäen tammikuussa 2017.
Perheiden ennalta ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden talous ylittyi koko palvelualueella 173 000 euroa johtuen toteutumattomista maksu- ja myyntituloista, lapsiperheiden säännöllisen kotipalvelun lisääntyneestä käytöstä, kasvaneista lääke- ja hoitotarvikekuluista, ICT-kuluista.
Avoterveydenhuollon palvelualueen talous ilman erikoissairaanhoitoa toteutui noin 100 000 euroa budjetoitua paremmin. Merkittävin poikkeama talousarvioon toteutui hoitotarvikkeiden ja apuväli-neiden osalta. Kustannusten kasvu on ollut vuosittain merkittävää liittyen mm. erilaisten uusien hoitotarvikkeiden ja sairauksien seurantamenetelmien käyttöönottoon sekä palvelurakenteen muu-tokseen. Asiakasmaksutulot toteutuivat arvioitua paremmin johtuen asiakasmaksujen noususta vuoden alusta sekä toiminnan tehostumisesta, joka lisäsi vastaanottomääriä. Hammaslääkäreiden parempi saatavuus lisäsi kuluja, mutta vastaavasti avosairaanhoidon lääkärien huono rekrytointiti-lanne tuotti säästöjä henkilöstömenoista.
Erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät muutettuun talousarvioon nähden 5,5 miljoonaa euroa ja alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 12,7 miljoonaa euroa. Nämä siitäkin huolimatta, että
Erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät muutettuun talousarvioon nähden 5,5 miljoonaa euroa ja alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 12,7 miljoonaa euroa. Nämä siitäkin huolimatta, että